HUNGRY FOR FINLAND SUOMALAINEN RUOKA ULKOMAISEN MATKAILIJAN NÄKÖKULMASTA Suomalainen ruoka voi olla kovin erilaista, hämmentää, mutta myös yllättää positiivisesti ja tarjota eksoottisia elämyksiä. Ruoasta on hyvä kertoa ja selostaa mitä se on, miten sitä syödään ja minkä kanssa. Ruoan asettelulla ja väreillä voidaan vaikuttaa siihen, miten kiinnostavaksi ja ruokahalua herättäväksi ruoka koetaan. Samoin jollakin tavalla tuttu ja turvallinen ruoka, on helpommin hyväksyttävissä kuin täysin tuntematon ruoka. VAHVUUDET Puhtaan luonnon raaka-aineet Turvallisuus ja terveellisyys Yksinkertaisuus Yllätyksellisyys Erilaisuus ja eksoottisuus Aito suomalaisuus, paikallisuus Perinteiset ruoanvalmistustavat (savustus, kuivaus, graavaus) MAHDOLLISUUDET Ruoan nostaminen osaksi matkailuelämystä Ruoan asettelu, esillepano ja värit Esillepanoon panostaminen Luonnossa tapahtuva ruokailu Ruokaan liittyvät tarinat ja tietous Ruokareitit Vuodenaikojen vaihtelun ja sesongin raaka-aineiden hyödyntäminen HEIKKOUDET Puolivalmisteiden ja pakasteiden käyttö yleistä Ei luoteta omaan ruokakulttuuriin, tarjotaan kansainvälistä ruokaa Ei osata tai ymmärretä kertoa ruoasta, raaka-aineista, valmistustavoista Kielitaito ei riitä tarinointiin vieraalla kielellä HAASTEET Ruoka subjektiivinen kokemus toinen tykkää, toinen ei Perinteisten suomalaisten ruokien muokkaaminen modernimmiksi ja kansainväliseen makuun sopiviksi Ei luoteta selkeyteen, pyritään tarjoamaan monimutkaisia ruokia, joissa useita eri komponentteja MONIPUOLISESTA LEIPÄVALIKOIMASTA: NÄHDESSÄNI TÄMÄN TIEDÄN, ETTÄ PALVELU TULEE OLEMAAN HYVÄÄ PORONKÄRISTYSANNOKSESTA: NÄYTTÄÄ EPÄMÄÄRÄISELTÄ, KAKSI KASTIKETTA SEISOVASTA PÖYDÄSTÄ: SEISOVA PÖYTÄ ON JOTENKIN LIIAN KIIREINEN SUOMALAISESTA MUSTIKASTA: SUOMALAINEN BRÄNDI Työtä varten haastateltiin ulkomaisia matkailijoita MATKA-messuilla alkuvuodesta 2013. Heiltä kysyttiin suomalaiseen ruokaan liittyviä mielikuvia ja toiveita kuvakorttihaastattelun avulla. Suomalaista ruokamatkailua kartoitettiin Suomen matkailun alueorganisaatioihin lähetetyllä kyselyllä. Opinnäytetyön tekijä Ville Tillgren, vtillgren@gmail.com Opinnäytetyön ohjaaja:
EVÄSTÄ MATKAILUUN SUOMEN RUOKAMATKAILUN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET RUOKA Hyvä ja puhdas ruoka ovat keinoja erottua kilpailijoista. Ruoka muistetaan jälkeenpäin. Lähiruoka tärkeää, luomu ei niinkään. Asiakkaat eivät yleensä valitse kohdetta ruoan eettisyyden tai alkuperän perusteella, mutta kuulevat siitä mielellään paikan päällä. Ruoka ja ruokaan liittyvät kokemukset ovat tärkeä osa matkailua. Ruokaan käytetään rahaa ja paikallisia herkkuja viedään tuliaisiksi kotiin. TUOTTEISTAMINEN Vain harvat matkailukohteet hyödyntävät neljää vuodenaikaa Tuotekehityksen pohjalle tarvittavaa asiakasymmärrystä ei ehkä osata hakea. Asiakasymmärryksen puute korostuu venäläisten asiakkaiden kohdalla. Tarjotuista aktiviteeteista kerrotaan harvoin yritysten nettisivuilla eikä niitä ole paketoitu. Matkailuasiakkaiden houkuttelemiseksi paketointia olisi syytä miettiä. Ruokamatkailussa olennaista on motivaatio: ruokamatkailussa kiinnostus ruokaa kohtaan on syy valita matkakohde tai joku tietty ohjelmapalvelu. MARKKINOINTI Yritykset markkinoivat itseään, ja vastuu alueellisesta markkinointiyhteistyöstä on kuntien ja kaupunkien harteilla. Rooleja ja vastuita tulisi selkeyttää. Tarinallistaminen. Tarinaa voisi kertoa myös visuaalisesti. Tarinaa tulisi kertoa myös ennen ja jälkeen matkan. Sijainti maaseudulla on vetovoimatekijä, mutta saavutettavuus tuo hankaluuksia. Ongelmakohtia ovat esimerkiksi puutteelliset opasteet sekä julkisen liikenteen aikataulut. Matkailukeskuksen tai kaupungin läheisyys auttaa asiaa. Internet on tärkeä markkinointikanava ja siihen panostetaan, mutta sosiaalinen media on useille yrittäjille haaste. Perinteistä markkinointia ei juuri mainittu ja markkinointibudjetit ovat minimaalisia. Ruoka matkailussa yhdistää paikallisen kulttuurin ja matkailijan vahvistaa paikallista kulttuuria erottaa kilpailijoista hyvä perusta elämykselliselle matkailutuotteelle Tutkimus tehtiin havainnoimalla ja haastattelemalla RUOKA&MATKAILU-hankkeen case-yrityksiä (14 kpl). Opinnäytetyön tekijät: Salla Salminen salla.salminen@myy.haaga-helia.fi ja Sonja Petersen sonja.petersen@outlook.com
EAT LOCAL ELÄMYKSIÄ REVONTULISTA REVONTULIMATKAILU SAARISELÄLLÄ Revontulet näkyvät Suomen Lapissa pilvettömällä taivaalla noin kello 22.00 02.00. Esimerkiksi Alaskassa revontulet näkyvät vasta neljän aikaan yöllä. Suomessa on siis hyvät puitteet revontulimatkailulle. Erityisesti kansainvälisille matkailijoille revontulet ovat elämys! Elämysten kokemisessa on pääasiassa kyse nautintojen hakemisesta. Erityinen ruokailukokemus voi saada aikaan elämyksen. Elämyskolmio kuvaa elämykseen tarvittavat elementit. Henkinen taso Muutos Emotianaalinen taso Elämys Älyllinen taso Oppiminen Fyysinen taso Aistiminen Motivaation taso Kiinnostuminen Yksilöllisyys Aitous Tarina Moniaistisuus Kontrasti Vuorovaikutus Elämyskolmio (Tarssanen, Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus) Suomalainen ruoka japanilaisten matkailijoiden silmin Revontulimatkailu tuo Lappiin ruoan puhtaudesta ja sen alkuperästä kiinnostuneita japanilaismatkailijoita. Heille maistuu mm. lohi, järvitaimen, kuningasrapu, poro sekä mustikka. Myös paikallisen Moussi grillin poroburger saa kehuja. Opinnäytetyön tekijä Elisa Laakso Opinnäytetyönä tehty tutkimus perustuu Saariselällä vierailleille japanilaisille ryhmille esitettyihin kysymyksiin keväällä 2013. Opinnäytetyön ohjaaja kristiina.havas@haaga-helia.fi
EAT LOCAL PIENET ELINTARVIKEYRITTÄJÄT KESKITTYVÄT KULUTTAJAMARKKINOILLE Pienet elintarvikeyrittäjät suuntaavat markkinointiaan lähinnä kuluttajaasiakkaille. Se näkyy myynnin painottumisella kuluttajakauppaan ja etenkin lähialueen asiakkaisiin. Pienten elintarvikeyritysten tärkeimmät asiakkaat Yksityiset 48 Ketjukaupat 37 Vähittäiskaupat 27 Ravintolat, kahvilat, hotellit ja muut matkailuyritykset 23 Tukut 15 Toiset pientuottajat 10 Kunta 7 Ruokapiirit 3 Tutkittujen yritysten ravintola-, kahvila-, hotelli- ja muiden matkailuyritysasiakkaiden osuus asiakaskunnasta on 23 %! Tämä näkyy myös markkinoinnissa, joka kohdennetaan pääasiassa kuluttaja-asiakkaille. Pienten elintarviketuottajien haasteet: Viranomaissäädökset, byrokratia, hintakilpailu lähinnä suurten toimijoiden kesken, sääolosuhteet ja pienten toimituserien ja erikoiskuljetusta vaativien tuotteiden kustannukset. Pienten elintarviketuottajien vahvuudet: Tuotteiden laadukkuus, asiakaspalvelu, oma ammattitaito ja oma sijainti. Tuotteille olisi enemmän kysyntää kuin mitä on asiakkaille tarjota. Vaikuttaa siis siltä, että lisätuotannolle olisi jonkin verran tarvetta. Tutkimus toteutettiin keväällä 2013 HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa opinnäytetyönä. Tutkimus keskittyi tarkastelemaan pienten suomalaisten elintarvikeyrittäjien toimintamalleja. Tutkimuskysely lähetettiin 540 elintarviketuottajalle ja siihen saatiin 100 hyväksyttyä vastausta. Opinnäytetyön tekijä Hennileena Kankaanranta, hennileena.kankaanranta@gmail.com Opinnäytetyön ohjaajat: Kristiina Jaakonaho, ja Kristiina Havas
EAT WILD OPAS NUOTIORUOKAILUUN Nuotioruokailu yhdistää tämän päivän trendit matkailussa; elämyksellisyys, luonto ja ruoka Huomioon otettavat seikat: ympäristön puitteet ruoka-aineiden tuoreus ja soveltuvuus ulkoruokailuun raaka-aineiden esikäsittely astioiden soveltuvuus ulkoruokailuun ja kuljetukseen lainsäädäntö jälkien siivoaminen Esimerkkiohjelma Nuotion äärellä Leipäjuustoa ja lakkahilloa nuotiopannulla 16.00 Tutustutaan ja kerätään villiyrttejä illan ruokailuun Leipäjuustoa Kuohukermaa Lakkahilloa 17.00 Kaikki nuotiopaikalle! Nuotion sytytyksen alkeet 17.30 Aloitetaan ruokien valmistelut ja jaetaan tehtävät 19.00 Tahvo-ukon tarinoita 20.00 Sakarin kitarasäestyksellä toivelauluja Ilta päättyy Laita puhtaalle paistinpannulle kermaa ja paloiteltu leipäjuusto. Lämmitä tulella tai hiilloksella niin, että juusto alkaa sulaa. Laita pehmennyt juusto lautaselle ja mausteeksi lakkahilloa. Jäähtyessään juusto sitkistyy, joten se kannattaa syödä heti. Vinkkejä nuotioruokailuun ja luontomatkailuun myös Luontoon.fi -sivustolta Opinnäytetyön tekijä Tanja Saarnio, email tanja.saarnio@myy.haaga-helia.fi Opinnäytetyön ohjaaja Kristiina Jaakonaho
HUNGRY FOR FINLAND NIMISUOJASTA NOSTETTA MATKAILUUN vuodesta 1992 lähtien käytössä ollut merkintäjärjestelmä, joka on voimassa kaikissa Euroopan unionin maissa. Yleisesti suojaus koskee tuotteita, joita on vuosikausien ajan valmistettu perinteisen valmistusmenetelmän mukaan tai tietyllä maantieteellisellä alueella. Euroopassa on nimisuojattu yhteensä yli tuhat tuotetta, joista Suomessa suojattuja tuotteita on yhdeksän. Nimisuoja kertoo elintarvikkeiden laadusta, paikallisuudesta ja alkuperän tunnistettavuudesta Ei tunneta vielä kovin hyvin, mutta siinä on potentiaalia ruokamatkailun kehittämiseksi. SUOJATTU ALKUPERÄNIMITYS Tuotenimisuojattuja tuotteita Suomessa: Lapin Puikula, Sahti, Kalakukko, Karjalanpiirakka, Lapin Poron liha, Kainuun Rönttönen, Kitkan viisas, Puruveden muikku Keinoja nimisuojajärjestelmän esiin nostamiseen Ennen matkaa Kohdennetut markkinointikanavat Aitojen ja perinteisten (nimisuojattujen) suomalaisten ruokatuotteiden korostaminen Kuvat ruokatarinoiden tueksi Ruokatapahtumista ja -messuista tiedottaminen Matkan aikana Suomessa Nimisuojamerkinnät esillä ravintoloiden ruokalistoilla Ravintolahenkilökunnan tarinat nimisuojamerkintöjen tukena Suomalaisten ylpeys omista ruokatuotteista! Matkan jälkeen Erilaisuuden kohtaaminen on jättänyt matkailijalle muistijäljen Matkailija on kokenut oppineensa vieraasta kulttuurista Matkailija suosittelee Suomea matkakohteena tuttaville Matkailija huomioi nimisuojamerkintöjä liikkuessaan maailmalla Työtä varten haastateltiin aluksi kuutta asiantuntijaa, jotka työskentelevät tutkittavan aiheen parissa. Lisäksi keväällä 2013 tehtiin eurooppalaisille matkanjärjestäjille survey-kysely. Vastauksia kertyi 41, joista pääosa (34) oli kansainvälisiä matkailijoita ja loput matkailualan ammattilaisia. Opinnäytetyön tekijä Iina Laine, iinalaine@gmail.com
EVÄSTÄ MATKAILUUN MAKUJEN MATKA ETELÄSTÄ POHJOISEEN Opas kahvileivistä ja ruokaisista salaateista Etelä- ja Pohjois-Suomen matkailuyrittäjille. Opas sisältää alueen vahvuuksista ja tuotteista ammentavaa reseptiikkaa sekä antaa vinkkejä ja ideoita myös ruoan valmistustapoihin ja esillepanoon. Ruokatuotteiden kehittämisessä tutusuttiin alueiden ruokakulttuuriin. Tuotekehityksessä hyödynnettiin alueiden tyypillisiä raaka-aineita, ruoan valmistustapoja ja perinteitä. Tuotteiden suunnitellussa huomioitiin myös kannattavuusnäkökohtia. Nauris-lakka cupcakes Työssä kehitetty reseptiikka SIISTEYS JA SELKEYS, SIINÄ KAKSI AVAINSANAA RUOKIEN ESILLEPANOON Kahvileivät Pappilanhätävara Marjapiirakka Pohjoisen jalokivi (Mustikka-Karpalo Britakakku) Nauris-lakka Cupcakes MUSTALTA LAUTASELTA KIRKKAAT VÄRIT TYÖNTYVÄT ETEENPÄIN Pohjois-Suomen, Lapin ruokaisat salaatit Leipäjuusto-minitomaatti- kevätsipulisalaatti ja kaarnikkasiirappi Hauki-speltti salaatti Hirvi-ohra salaatti Kirkas puikulaperuna salaatti ja paahdettua porsaan savukylkipurua ESILLEPANOSSA SAA OLLA KEKSELIÄS, LEIKITELLÄ JA RIKKOA TOTUTTUJA RAJOJA Etelä- Suomen ruokaisat salaatit Kesä-salaatti saa kaverikseen lämmin savusiian Ceasar Finlandaise Broiler salaatti Rosolli ja sillicreme ÄLÄ PEITÄ RUOKAA LIIALLA KORISTEELLA, ANNA RUOAN LOISTAA ITSENÄÄN Opinnäytetyöntekijä Noora Eskola, eskolanoora@gmail.com Lisätietoja: (www.prezi.com; makujen matka etelästä pohjoiseen)
EAT LOCAL LÄHIRUOKATUOTTEIDEN LOGISTIIKKA MATKAILUYRITTÄJIEN PALVELEMISEKSI Suurin haaste lähiruoan saamisessa matkailuyritysten käyttöön on logistiikka. Lähes 80 % elintarviketuottajista kuljettaa itse tuotteensa. Toinen yleinen vaihtoehto on, että matkailuyritys noutaa tuotteet itse tuottajalta. Muita kuljetustapoja pidetään kalliina. Työn tavoitteena on kehittää tapoja, joilla matkailuyrittäjä saisi helpommin hankittua asiakkailleen paikallista, lähellä tuotettua ruokaa. Tulevaisuuden logistiikkamalli Idealistisessa mallissa on yksi varasto, johon pientuottajat toimittavat tuotteitaan. Tuotevalikoiman pitää olla kattava. Tuotteet toimitetaan yrittäjille varastosta tilausten perusteella tai yrittäjä voi itse asioida varastolla. Varaston tai tukkuyrityksen pitäisi olla seutukunnan ylpeydenaihe sekä ensisijainen väylä pientuottajille toimittaa tuotteitaan eteenpäin. Tuottaja Tuottaja Tuottaja Lähiruokavarasto. Asiakas Asiakas Asiakas Tuottaja Asiakas Lähde: Lähipuoti Remes Tutkimusta varten haastateltiin suomalaisten tukkujen edustajia suurista tukuista pieniin toimijoihin. Tutkija tutustui myös kansainvälisiin logistiikkamalleihin. tutkimuksensa perusteella hän esittää ihanteellisen logistiikkamallin, jolla matkailuyritykset saisivat tarjottua lähiruokaa asiakkailleen. Opinnäytetyön tekijä Hannukka Niemi, email hannukka.niemi@gmail.com
EAT LOCAL LÄHIRUOKA KIINNOSTAA SAARISTON RAVINTOLAYRITTÄJIÄ Suosituimmat lähiruokatuotteet KALAT kala (tuore ja savustettu) silli ja silakat LIHAT pihvikarja lammas villisika kananmuna KASVIKSET yrtit perunat juurekset salaatit MARJAT saskatoonet mansikat vadelmat Haasteita lähiruoan hankinnassa ravintolat eivät saa haluamiaan tuotteita tiedon puute tuottajista tuotteiden saatavuus ja toimitusvarmuus pienet tuotantoerät hankinta usealta toimittajalta työlästä Ravintolayritysten käytäntöjä lähiruokaan liittyen Suurimpana kriteerinä saatavuus: sitä otetaan ja tarjotaan mitä saadaan Logistiikka: noutamalla itse varmistaa saatavuuden Tuottajien kanssa ei ole kirjallisia sopimuksia Lähiruoan osuus käytetyistä raaka-aineista 10-70%, harvoin kuitenkaan mainitaan ruokalistalla Opinnäytetyössä tutkittiin ravintolayrittäjien suhtautumista lähiruokaan sekä yritysten lähiruokaan liittyviä palveluita ja niiden elämyksellisyystekijöitä. Tutkimukseen havainnoitiin ja haastateltiin viittä Turun saaristossa sijaitsevaa ravintolayritystä touko- ja kesäkuussa 2012. Opinnäytetyön tekijät: Roni Pohjalainen, rpohjalainen@hotmail.com Jura Männistö, juramannisto@gmail.com
EVÄSTÄ MATKAILUUN TARINOIDEN HYÖDYNTÄMINEN MATKAILUSSA Miksi? Tarinan avulla palvelun osat sidotaan yhteen ja siitä saadaan tunteisiin vetoava, elämyksellinen kokemus Tarinan liittäminen ruokalistaan tuo sosiaalista ja kulttuurista lisäarvoa aterialle Tarinoilla voidaan erottua kilpailijoista: palvelusta saadaan yksilöllisempää ja mieleenpainuvampaa, sitä on helpompi myydä Miten? Kertomus voidaan tuotteistaa tarinaksi, jossa aterian taustalle rakennetaan paikalliseen perinteisiin ja ympäristöön sidottu tarina Fiktiivinen tarina on yhtä arvokas kuin tositapahtumiin perustuva Ei päälle liimattua ja pakotettua: Asiakaspalvelijan persoona saa vaikuttaa tarinointiin, ei kannata ohjeistaa kaikkia samaan muottiin Tom Noland Työtä varten haastateltiin teemahaastatteluin kolmea matkailu- ja ravintola-alan ammattilaista, joilta kysyttiin tarinoiden hyödyntämisestä. Lisäksi arvioitiin viidentoista alan yrityksen verkkosivuja. Tutkimus toteutettiin keväällä ja kesällä 2012. Opinnäytetyön tekijä Johanna Myllyniemi, johanna.myllyniemi@kolumbus.fi
EAT WILD FOOD IN THE WOODS - TARINALLISTETTU ATERIAELÄMYS Tarinallistettu ateriaelämys Nuuksion Taika Oy:lle. Ateriaelämys perustuu Katajanhaltian tarinaan, joka johdattaa asiakkaat metsän salaisuuksien äärelle tarinoillaan. Työn tavoitteena tuottaa kaikkia aisteja herättelevä yhdenmukainen ateriakokonaisuus. Työssä pohdittu: Elämyksellisyys ja sen yhdistäminen ruokatuotteeseen Asiakaskokemus Ateriakokonaisuuden hinta ja kannattavuus Ruokalistasuunnittelu Raaka-aineet, reseptiikka ja annoskoko Tom Noland Opinnäytetyön tekijä Tiia Boström, Tutkimus tehtiin tutustumalla Nuuksion Taika Oy:n toimintaan haastattelun ja havainnoinnin avulla. tiia.bostrom@hotmail.com