Liite 4/Kunnanhallituksen 28.3.2011 pidetyn kokouksen pöytäkirjan 92 TASEKIRJA 2010

Liite 4/Kunnanhallituksen 28.3.2011 pidetyn kokouksen pöytäkirjan 92 TASEKIRJA 2010 Kunnanhallitus Valtuuston hyväksymä 28.3.2011 6.6.2011 1

SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 5 1. TOIMINTAKERTOMUS... 6 2 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 6 1.1.1. Kunnanjohtajan katsaus... 6 1.1.2. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 8 1.1.3. Yleinen taloudellinen kehitys... 12 1.1.4. Kuntatalouden näkymät... 13 1.1.5. Janakkalan taloudellinen kehitys... 14 1.1.6. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa... 19 1.1.7. Kunnan henkilöstö... 21 1.1.8. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä... 21 1.1.9. Ympäristötekijät... 22 1.2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä... 22 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 25 1. 3.1. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 25 1.3.2. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 28 1.3.3. Tase ja sen tunnusluvut... 30 1.4. Kokonaistulot ja menot... 33 1.5. Kuntakonsernin toiminta ja talous... 34 1.5.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 34 1.5.2. Konsernin toiminnan ohjaus... 34 1.5.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 37 1.5.4. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 38 1.5.5. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 40 1.6. Tilikauden tuloksen käsittely... 43 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 44 2.1. Tavoitteiden toteutuminen... 44 2.1.1. Kuntastrategia ja siitä johdetut tavoitteet sekä palvelustrategian toteutuminen... 44 2.1.2 Koko kuntaa koskevien strategisten taviotteiden toteutuminen... 44 2.1.3. Liikelaitokselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen... 49 2.2. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen... 50 TOIMIELIN KESKUSVAALILAUTAKUNTA... 51 TULOSALUE VAALIT... 51 TOIMIELIN TARKASTUSLAUTAKUNTA... 52 TULOSALUE TARKASTUSTOIMI... 52 TOIMIELIN KUNNANHALLITUS... 54 TULOSALUE YLEISHALLINTO... 60 TULOSALUE HALLINTOPALVELUT... 62 TULOSALUE TALOUS- JA HENKILÖSTÖPALVELUT... 63 TULOSALUE TYÖLLISTÄMINEN... 65 TULOSALUE ELINKEINOPALVELUT... 67 TULOSALUE ASUNTO- JA TILAPALVELUT... 68 TULOSALUE PELASTUSLAITOS... 69 TOIMIELIN MAASEUTULAUTAKUNTA... 70 TULOSALUE MAASEUTU- JA KYLÄPALVELUT... 70

TOIMIELIN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA... 74 TULOSALUE YMPÄRISTÖPALVELUT... 74 TOIMIELIN TEKNINEN LAUTAKUNTA... 80 TULOSALUE TEKNISEN TOIMEN HALLINTO... 88 TULOSALUE RUOKAPALVELUT... 89 TULOSALUE KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖ... 91 TULOSALUE KADUNPITO... 93 TULOSALUE ALUETEKNIIKKA... 95 TULOSALUE TILAPALVELU... 97 TULOSALUE KUNNAN ULKOPUOLISTEN TILOJEN YLLÄPITO... 99 TULOSALUE SIIVOUSPALVELUT... 100 TOIMIELIN PERUSTURVALAUTAKUNTA... 102 TULOSALUE TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT... 111 TULOSALUE VANHUSTYÖ JA PITKÄAIKAISHOITO... 112 TULOSALUE SOSIAALITYÖ JA TOIMEENTULOTURVA... 115 TULOSALUE VAMMAISTYÖ... 117 TOIMIELIN TERVEYSJAOSTO... 120 TULOSALUE YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT. 128 TULOSALUE JANAKKALAN TERVEYDENHUOLTO... 129 TULOSALUE HATTULAN TERVEYDENHUOLTO... 131 TOIMIELIN KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA... 133 TULOSALUE SIVISTYSTOIMEN HALLINTO... 144 TULOSALUE VARHAISKASVATUS... 145 TULOSALUE OPETUSTOIMI... 147 TULOSALUE KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA... 149 TOIMIELIN KIRJASTO- JA KULTTUURILAUTAKUNTA... 150 TULOSALUE KIRJASTO- JA KULTTUURIPALVELUT... 150 TOIMIELIN LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA... 157 TULOSALUE LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUT... 157 2.2.1. Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 163 2.2.2. Investointien toteutuminen... 165 2.2.3. Rahoitusosan toteutuminen... 168 2.2.4. Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 169 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 171 3.1. Tuloslaskelma... 171 3.2. Rahoituslaskelma... 172 3.3. Tase... 173 3.4. Konsernilaskelmat... 175 3.4.1. Konsernituloslaskelma... 175 3.4.2. Konsernin rahoituslaskelma... 176 3.4.3. Konsernitase... 177 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 179 4.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 179 4.2. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 180 4.3. Tuloslaskelman liitetiedot... 181 4.3.1. Toimintatuotot tehtäväalueittain... 181 4.3.2. Verotulojen erittely... 181 4.3.3. Valtionosuuksien erittely... 181 4.3.4. Satunnaisten tuottojen ja kulujen (erien) erittely... 181 4.3.5. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet... 182 3

4.3.6. Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuus... 183 4.3.7. Pakollisten varausten muutokset... 183 4.3.8. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja tappiot... 183 4.3.9. Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely... 184 4.4. Tasetta koskevat liitetiedot... 184 4.4.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 184 4.4.1.1. Pysyvät vastaavat tase-eräkohtaisesti... 184 4.4.1.2. Olennaiset kuntayhtymäosuuksien arvon muutokset... 185 4.4.1.3. Omistuksia muissa yhteisöissä... 185 4.4.1.4. Saamisten erittely... 186 4.4.1.5. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät... 186 4.4.2. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 187 4.4.2.1. Oman pääoman erittely... 187 4.4.2.2. Vieras pääoma... 187 4.4.2.3. Velkojen erittely... 188 4.4.2.4. Sekkilimiitti... 188 4.4.2.5. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät... 189 4.4.2.6. Huollettavien varat... 189 4.4.2.7. Elatustuen takautumissaatava... 189 4.5. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 189 4.5.1. Kiinteistökiinnitykset... 189 4.5.2. Leasingvastuiden yhteismäärä... 190 4.5.3. Vastuusitoumukset... 190 4.5.4. Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista... 190 4.5.5. Muut taloudelliset vastuut... 190 4.6. Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 191 4.6.1. Henkilöstön lukumäärä 31.12.... 191 4.6.2. Henkilöstökulut... 191 5. ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET... 192 5.1. Janakkalan Veden erillistilinpäätös... 192 5.1.1. Toimintakertomus... 192 5.1.2. Talousarvion toteutumisvertailu... 195 5.1.3. Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut... 202 5.1.4. Tilinpäätöksen liitetiedot... 209 5.1.5. Liikelaitoksen vaikutus kunnan talouteen... 218 6. LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITTEIDEN LAJEISTA... 220 7. TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS... 221 8. TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 221 4

ESIPUHE Vuoden 2010 tasekirja on laadittu noudattaen kirjanpitolautakunnan kuntajaoston 2009 antamaa yleisohjetta kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadinnasta. Tasekirja sisältää toimintakertomuksen, talousarvion toteutumisvertailun, tilinpäätöslaskelmat, liitetiedot, eriytetyt tilinpäätökset, allekirjoitukset ja merkinnät sekä luettelot ja selvitykset. Tasekirjan kokoamisesta on vastannut talousjohtaja Jenni Jokela. Toimintakertomuksen on laatinut ja koonnut talousjohtaja Jenni Jokela. Talousarvion strategisten tavoitteiden toteutumista koskevat, ja muut toimielinkohtaiset tekstiosat, perustuvat toimielinten käsittelemiin toimintakertomuksiin. Talousarvion käyttötalouden toteutumista käsittelevät taulukot on toimitettu Seutukeskus Oy Hämeestä ja ne on koonnut tasekirjaan talousjohtaja Jenni Jokela. Tilinpäätöslaskelmat liitetietoineen on laadittu Seutukeskus Oy Hämeessä pääkirjanpitäjä Pirjo Weckmanin johdolla. 5

1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1. Kunnanjohtajan katsaus 6 Vuoden 2008 alkaneen finanssikriisin ja taantuman pelättiin jatkuvan vuoden 2009 jälkeen myös 2010 puolelle. Kuitenkin vuoden 2010 taloudelliset näkymät Suomessa osoittautuivat ennakoitua positiivisemmiksi ja taloudessa näkyi elpymisen merkkejä erityisesti valtiovallan harjoittaman velanottoon perustuneen talouden elvytyksen johdosta. Sekä yritysten toiminta että vienti osoittivat elpymisen merkkejä vuoteen 2009 verrattuna ja myös työttömyys alkoi supistua vuoden aikana ja oli Janakkalassa vuoden 2010 lopulla 9,5 %:a. Kuitenkaan talouden elpyminen ei korjannut tilannetta finanssikriisiä edeltäneen alkuvuoden 2008 tasolle. Janakkalan kunnan vuoden 2010 tulos osoittautuikin verotulojen osalta sekä alkuperäistä että muutettua talousarviota paremmaksi ja verotulot ylittyivät alkuperäiseen talousarvioon verrattuna 1,6 milj. euroa. Vuoden 2010 tilikauden ylijäämäksi muodostui n. 126 000 euroa. Janakkalan väkiluku kasvoi vuoden 2010 aikana n. 95 hengellä ja oli vuoden 2010 lopussa 16 896 asukasta. Omakotitonttien varaustilanne parani jossain määrin edellisen vuoden lukemista, mutta ei kuitenkaan yltänyt aikaisempien vuosien lukemiin. Pirttimäen uuden alueen tontit varattiin heti käytännössä lähes kaikki ja myös Harvialan I- alueen tonteista oli enää muutamia jäljellä. Sen sijaan Harvialan II-alueen tontteja oli edelleen runsaasti tarjolla. Omakotitalojen rakentaminen kuitenkin lisääntyi edellisestä vuodesta ja myös asuntokauppa oli vuoden aikana edelleen vilkasta matalasta korkotasosta johtuen. Myös vanhojen asuntojen hintataso nousi edellisvuodesta edullisen korkokannan ja vilkkaan kysynnän johdosta. Janakkalan sairaalan laajennus valmistui vuoden 2010 alkupuolella. Lopulliset kustannukset nousivat 5 037 900 euroon. Ruokapalvelukeskuksen suunnittelu jatkui ja sen aloittaminen lykkääntyi vuoden 2011 puolelle. Samoin Tervakosken Eväsojan kunnallistekniikan aloittaminen siirtyi vuoden 2011 loppupuolelle. Kunnallistekniikan puolella toteutettiin Pirttimäen toisen vaiheen kunnallistekniikka, 180 000 euroa sekä Korkeavuoren rannan rakentamisen vaatima kunnallistekniikka, 130 000 euroa ja lisäksi normaaleja vuotuisia katujen kunnossapitohankkeita. Janakkalan kunta (ml. Janakkalan Vesi) joutui myös vuonna 2010 ottamaan lisää lainaa investointiensa ja rakennusprojektiensa rahoittamiseksi. Uutta velkaa otettiin vuoden 2010 aikana n. 6,6 miljoonaa euroa ja vanhoja lainoja lyhennettiin n. 4,3 miljoonaa euroa. Janakkalan kunnan lainakanta oli vuoden lopussa n. 35,8 miljoonaa euroa. Tämä oli 2 118 e/asukas, joka on hivenen suurempi kuin Suomen keskimääräinen lainakanta, joka ennakkotietojen mukaan on 2 005 e/asukas. Lainakanta tulee taloussuunnitelmissa olevien investointien vuoksi nousemaan myös lähivuosina, joskin taloussuunnitelman mukaan kasvu viimeisinä vuosina taittuu ja kääntyy laskuun. Janakkalan kunta tuotti palvelunsa myös vuonna 2010 hyvätasoisina ja useimmissa tapauksissa alle valtakunnallisten ja maakunnallisten keskimääräisten yksikkökustannusten. Myös talousarvion menoissa hallintokunnat noudattivat hyvin budjettia. Vuosi 2010 oli toteutumiseltaan sekä toiminnallisesti että taloudellisesti ennakoitua parempi vuosi. Kiitänkin henkilökuntaa, luottamushenkilöitä ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta 2010.

Jäädessäni Janakkalan kunnanjohtajan virasta eläkkeelle 1.5.2011 kiitän kaikkia luottamushenkilöitä, yhteistyökumppaneita ja Janakkalan kunnan henkilökuntaa hyvästä yhteistyöstä kuluneen 15 vuoden aikana. Toivotan myös seuraajalleni, kunnanjohtaja Anna-Mari Ahoselle onnea ja menestystä Janakkalan kunnanjohtajan tehtävän hoitamisessa. Janakkalassa 18.2.2011 Pekka Harju kunnanjohtaja Alkuvuonna 2011 verotulojen kehitys kunnassa näyttää edelleen hyvältä, joskaan näin lyhyen tarkastelujakson perusteella ei voi vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Väestökehitys on alkuvuonna ollut edelleen positiivista ja myös sisään jätettyjen rakennuslupien määrä viittaa tässä vaiheessa siihen, että edellisvuoden taso tullaan lupahakemusten määrässä ylittämään. Alkaneena vuonna kunnassa siirtyy toteutusvaiheeseen kaksikin suurta talonrakennuksen investointihanketta, keskuskeittiöhanke ja terveyskeskuksen peruskorjaushanke. Keskuskeittiöhankkeen työmaavaiheen arvellaan alkavan syksyllä. Terveyskeskushanke on laajempi ja toteutustavaltaan vaiheittain etenevä hanke, jonka ensimmäinen rakentamisvaihe alkaa aikataulun mukaan jo loppukeväästä. Infrainvestointien osalta työmaavaiheeseen ehtivät vuonna 2011 ainakin Leppäkosken kevyen liikenteen väylä, Eväsojan alueen katujen ja kunnallistekniikan toteuttaminen ja Pyhämäentien osittainen peruskorjaus. Lakimuutosten seurauksena käynnissä on syvenevä yhteistyö naapurikuntien kanssa maaseutuhallinnon, ympäristöterveydenhuollon ja sosiaali- ja terveydenhuollon osalta. Yhteistoiminta-alueiden muodostamista valmistellaan kaikissa näissä mainituissa kokonaisuuksissa aiempien linjausten mukaisesti, hyvässä hengessä. Yhteenvetona voidaan todeta, että tulevaisuuden näkymät Janakkalan kunnan toiminnan ja talouden suhteen ovat valoisat. Tilanne euroalueella on kuitenkin kaiken aikaa hieman epävakaa, mikä pakottaa Suomenkin kuntia varovaisuuteen ja tarkkaan harkintaan omassa suunnittelussaan. Tulevan hallitusohjelman suhteen ilmassa on myös useita kysymyksiä, jotka liittyvät kuntatalouteen. Hyvästä kehityksestä huolimatta maltilliseen taloudenpitoon on syytä jatkossakin. Janakkalassa 28.3.2011 Anna-Mari Ahonen vs. kunnanjohtaja 7

1.1.2. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Janakkalan kunnan hallinto-organisaatio 1.1.2010 alkaen Kunnanjohtaja Pekka Harju Konsernipalvelut Perusturva Perusturvajohtaja Matti Valtonen Sivistystoimi Sivistystoimen johtaja Silja Laakso - Kangas Tekniikka ja ymp ä ristö Tekninen johtaja Anna -Mari Ahonen Janakkalan Vesi Toimitusjohtaja Seppo Palmanto Hallintopalvelut Hallintojohtaja Liisa Puranen Talouspalvelut Talousjohtaja Jenni Jokela Henkilöstöpalvelut ö ö palvelut llikkö Henkilöstöpäällikkö ö ö p Merja Ylipaavalniemi Vs. Merja Ylipaavalniemi 1.1.-31.5.2010 Paula Väänänen 1.6.-31.7.2010 Johanna Järvensivu 4.10.-30.11.2010 Johanna Ruponen (oto) 1.8.-3.10. ja 1.-31.12.2010 Elinkeinotoiminta Ja viestint ä Viestint ä p ää llikkö Johanna Rosnell - Varjo Strateginen kehitt ä minen Kehitysjohtaja Juha Prittinen 8

Janakkalan kunnan luottamushenkilöorganisaatio 1.1. 2010 alkaen Janakkalan kunnan luottamushenkilöorganisaatiossa ei tapahtunut vuoden 2010 aikana merkittäviä muutoksia. Valtuusto Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Keskusvaalilautakunta Ympäristölautakunta Maaseutulautakunta Perusturvalautakunta Kasvatus- ja Koulutuslautakunta Kirjasto- ja kulttuuri lautakunta Liikunta- ja nuoriso lautakunta Janakkalan Vesi johtokunta Tiejaosto Terveysjaosto Varhaiskasvatukseen kuuluvien Yksiköiden Ja koululaitokseen kuuluvien koulujen johtokunnat Valtuusto Valtuusto on pitänyt 7 kokousta, joissa käsiteltiin 75 asiaa. Ennen kutakin varsinaista valtuuston kokousta on valtuutetuille järjestetty informaatiotilaisuus kokouksessa käsiteltävistä asioista. Valtuusto on pitänyt 3 kuntastrategian valmisteluun liittyvää strategiaseminaaria (1.2., 22.2. ja 30 31.8.2010). 31.5.2011 pidettiin valtuuston talousseminaari, jonka tavoitteena oli saada aikaan yhteinen näkemys v. 2011 2014 talouden päälinjoista talousarviovalmistelun pohjaksi. Kertomusvuonna järjestettiin yksi suullinen kyselytuntia, jonka aiheena oli - Miten vanhustyön tiimi Jalmari on otettu ikääntyvien kuntalaisten keskuudessa vastaan Kertomusvuonna jätettiin 9 valtuustoaloitetta. Valtuuston puheenjohtajana on toiminut yrittäjä Esa Silvennoinen (KOK), 1. varapuheenjohtajana liikuntatoimenjohtaja Raija Ranta-Porkka (SDP), 2. varapuheenjohtajana lakiasiainsihteeri Irja Pynnönen (KESK) ja 3. varapuheenjohtajana pääluottamusmies Ari-Pekka Jaatinen (VAS). Valtuuston sihteerinä on toiminut hallintojohtaja Liisa Puranen. 9

Kokoonpano: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (13) Aho Soini (7) Ahonen Heikki (7) Alijärvi Pirjo (6) Hautamäki Maria (6) Ilmarinen Kalevi (7) Koskela Satu (7) Löytynoja Reijo (7) Nylund Piia (7) Pohjantähti Esa (5) Ranta-Porkka Raija (6) Rissanen Titta (7) Salmi Heikki (7) Virtanen Janne (7) kokouksiin osallistuneet varavaltuutetut: Lindstén Tomi (4) Porkka Sofia (1) Suomen Keskusta (10) Autio Sirpa (3) Forsström Tarja (7) Kautto Mikko (7) Lamberg Jaana (3) Murronmaa Markku (7) Pynnönen Irja (7) Taponen Merja (7) Tokeensuu Osmo (7) Virtanen Markku (7) Välilä Päivi (7) kokouksiin osallistuneet varavaltuutetut: Linna Heljä (5) Penttinen Maria (1) Stenberg-Salonen Heli (1) Virtanen Kalevi (1) Kansallinen Kokoomus (10) Elo Irmeli (6) Hiidenkari Tiina (5) Laivola Ari (6) Lintumäki Aki (6) Mattila Jussi (6) Saarinen Kari (6) Saarinen Teemu (4) Selin Sanna (7) Silvennoinen Esa (7) Silvennoinen Mika (3) kokouksiin osallistuneet varavaltuutetut: Aronen Riikka (4) Jääskeläinen Reija (1) Keipilä Leenamaria (4) Laalo Jarmo (1) Pikivirta Anna (3) Rahikainen Jorma (1) Vasemmistoliitto (5) Helle Esko (7) Jaatinen Ari-Pekka (4) Kivistö Jaana (7) Puistola Helena (7) Vilkman Marko (7) 10

kokouksiin osallistuneet varavaltuutetut: Haanperä Kirsti (1) Stolt Veikko (1) Valtonen Erkki (1) Vihreä liitto (3) Lepistö Anssi (7) Marttinen Piia (7) Ojanen Petri (7) Suomen Kristillisdemokraatit (1) Valkoniemi Päivi Pöhö Mirja (2) (14.10. asti) (3) (8.11. alkaen valtuutettu) kokouksiin osallistuneet varavaltuutetut: Pöhö Mirja (2) Perussuomalaiset (1) Laakso Marko (6) varavaltuutettu ei ole osallistunut kokouksiin Valtuuston tärkeimmät päätökset: Turengin Pirttimäen asuntoalueen asemakaavan laajennus Tervakosken liikuntapuiston tarveselvitys ja hankesuunnitelma Äänestysaluejaon muuttaminen Lasten kotihoidon tuen kuntalisän perusteet Vuoden 2009 tilinpäätöksen vahvistaminen Vuoden 2010 talousarvion 1. muutos ja 2. muutos ja 3. muutos Keskuskeittiön uudisrakennuksen hankesuunnitelma Janakkalan maankäytön rakennemalli 2030+ Tervakosken Eväsojan alueen asemakaava Turengin Pyhämäen alueen asemakaava Tervakosken ent. tukikohdan alueen asemakaava Henkilöstöjohtajan viran perustaminen Kunnan omavelkaisen takauksen antaminen Janakkalan Teollisuusalueet Oy:lle Kunnan omavelkaisen takauksen antaminen Janakkalan Asunnot Oy:lle Hyväksyttiin, että kunta ja yksityinen päiväkoti voivat tuottaa varhaiskasvatuspalvelut ja sitouduttiin pitämään kuntalisä valtuuston vuodelle 2011 määrittelemällä tasolla Turengin asemankaavan muutos ja asemakaavan kumoaminen, Lassilan alue Janakkalan kunnan omistamien tonttien ja alueiden hinnoittelu ja luovutusehdot 2011 alkaen Janakkalan kunnan omistamien yritystonttien luovuttaminen vuokraamalla Janakkalan kuntastrategia 2020 Vuoden 2011 tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän kanssa Valittiin kunnanjohtajan virkaan arkkitehti SAFA Anna-Mari Ahonen Vuoden 2011 talousarvio ja v. 2011 2 014 taloussuunnitelma 11

1.1.3. Yleinen taloudellinen kehitys Valtiovarainministeriön maaliskuussa 2011 julkaiseman taloudellisen katsauksen (s.13) mukaan Suomen talous kääntyi laajapohjaisesti nousuun vuoden 2010 aikana. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan BKT:n vuosimuutos vuodelle 2010 oli 3,1 %. Viennin lisääntymisellä 5,1 prosentilla oli merkittävin rooli kysynnän kasvussa. Investointien kohdalla erityisesti asuinrakennusinvestoinnit lisääntyivät voimakkaasti ja yksityinen kulutus kasvoi hyvää 2,6 prosentin vauhtia. Kotitalouksien kulutuksen kasvu oli viime vuonnakin käytettävissä olevien tulojen kasvua pienempää, joten säästämisaste nousi edelleen. Yritysten toiminta muuttui viime vuonna edellisvuotta kannattavammaksi, sillä voitot lisääntyivät noin kolmanneksella ja siten yritysten tilittämät verot lisääntyivät merkittävästi. Huolimatta taloudellisen aktiviteetin vilkastumisesta valtionhallinnon rahoitusasema jäi edelleen noin 10 mrd. euroa alijäämäiseksi. Kuluvan vuoden kasvuksi ennustetaan 3,6 %. Työllisyystilanne parani vuoden 2010 aikana. Tosin vuosikeskiarvona mitattuna työllisten määrä vielä väheni hieman ja työttömyysaste nousi. Työllisten määrä väheni edelleen teollisuudessa, mutta palveluelinkeinoissa työpaikkojen määrä kasvoi. Kaupan puolella kasvua oli mm. tukkukaupassa ja varastoinnissa. Myös tehtyjen työtuntien määrä kasvoi ja keskimääräinen työaika v. 2010 piteni 1,4 prosentilla. Yhtenä syynä työtuntien lisääntymiseen oli lomautusten väheneminen, mutta myös työssä olevien tai vajaatyöllisten työajat pidentyivät. (VM/Taloudellinen katsaus, kevät 2011, s. 18) Työllisyys paranee edelleen v. 2011. Työpanos kasvaa sekä tunteina että työllisten määränä suurin piirtein yhtä paljon, joten tältäkin osin työmarkkinatilanne olisi jo normalisoitumassa. Työttömyysaste alenee 7,6 prosenttiin eli vuosikeskiarvona mitaten se laskee miltei prosenttiyksiköllä viime vuodesta. Työllisenä on 69,1 % 15 64 - vuotiaiden määrästä. Työllisyysasteen nousua vauhdittaa se, että 15 64 -vuotiaiden määrän ennustetaan vähenevän tästä eteenpäin. Työikäisten vähentyessä ratkaisevassa asemassa ovat työvoiman ulkopuolella olevat (eli työvoiman ulkopuolelle tilastoidut) henkilöt. He muodostavat nykytilanteessa työvoimareservin, missä on runsaasti työmarkkinoilla haettavaa työvoimaa. (VM/Taloudellinen katsaus, kevät 2011, s.18) Palkansaajien ansiotasoindeksi nousi viime vuonna 2,6 %. Vuonna 2010 useilla toimialoilla sovittiin keväällä työ- ja virkaehtosopimukset. Sopimuksista pääosa tehtiin useampivuotisiksi, mutta palkankorotuksista sovittiin pääsääntöisesti vain vuodeksi eteenpäin. Vuoden 2010 aikana neuvotellut sopimuskorotukset nostivat ansioita vain noin 0,7 %. Muut tekijät kuin sopimuskorotukset nostivat ansiotasoa 0,5 % eli edelleen vähän aiempiin vuosiin verrattuna. Suurin osa ansioiden noususta selittyy sillä, että vuoden 2009 ansiotason nousu vaikutti ansioihin koko määrällään vasta v. 2010. (VM/Taloudellinen katsaus, kevät 2011, s.19) Vuonna 2011 maaliskuun alkuun mennessä tehtyjen ja vuotta 2011 koskevien palkkaratkaisujen taso on liikkunut puolentoista kahden prosentin vaiheilla. Joukossa on yksityisen ja julkisen sektorin sopimuksia. Yleiskorotukset ovat olleet edellisvuotta korkeampia, mutta edelliseltä vuodelta tälle vuodelle välittyvä korotusvaikutus pienenee verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Ennusteessa on oletettu vielä tekemättömien palkkaratkaisujen noudattavan kevään aikana jo tehtyjä sopimuksia, mistä seuraa, että ansiotason nousu kiihtyy tänä vuonna maltillisesti edellisestä vuodesta. Kun talouden tuotanto elpyy, muiden tekijöiden kuin sopimuskorotusten ennustetaan nostavan ansioita lähivuosina määrällä, joka on lähempänä pitkän ajan keskiarvoa. Lisäksi muun muassa työn tuottavuuden kasvu nostaa sopimuskorotuksia. Ansiota- 12

soindeksin nousun arvioidaan siten kiihtyvän edelleen vuosina 2012 ja 2013. (VM/Taloudellinen katsaus, kevät 2011, s.19) Kansallisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna hinnat nousivat keskimäärin 1,2 % v. 2010. Inflaation ennustetaan kiihtyvän 3,3 prosenttiin tänä vuonna. Inflaatiota kiihdyttää erityisesti elintarvike- ja energiaraaka-aineiden hinto jen nousu kansainvälisillä hyödykemarkkinoilla. Ennustejakson loppua kohti inflaatio hidastuu vähitellen 2 prosentin tuntumaan, kun raaka-aineiden hintojen nousu hidastuu ja rahapolitiikan kiristyminen hillitsee talouden kokonaiskysyntää. Nousevat asuntolainojen korot pitävät inflaation kuitenkin korkealla, ja v. 2012 sen ennustetaan olevan 2,7 %. (VM/Taloudellinen katsaus, kevät 2011, s.16) 1.1.4. Kuntatalouden näkymät Valtiovarainministeriön maaliskuussa 2011 julkaiseman taloudellisen katsauksen (s.85) mukaan kuntatalouden tila koheni v. 2010 selvästi, kun kuntien verotulojen kasvu oli huomattavasti ennakoitua nopeampaa ja menojen kasvu pysyi suhteellisen maltillisena. Kuntasektorin rahoitusasema parani yli 600 milj. eurolla mutta säilyi kuitenkin edelleen lievästi alijäämäisenä (-0,3 % BKT:sta). Kuntien verotulojen odotettua paremman, runsaan 5 prosentin kasvun taustalla olivat huomattavasti ennakoitua suotuisampi työllisyyskehitys, kunnallis- ja kiinteistöverojen tuntuvat kiristykset, valtion v. 2009 tekemä väliintulo kuntien yhteisövero-osuuden tilapäisen korottamisen kautta sekä kunnallisverotilitysten ajoitustekijät. Menojen kasvun maltillisuutta puolestaan selittävät mm. kustannustason nousun pysyminen suhteellisen vaimeana, työnantajan kansaneläkemaksun poisto sekä kuntien omat, henkilöstömenoihin liittyneet säästötoimet. Kuntien investoinnit lisääntyivät suhdannetilanteesta huolimatta, ja kuntien velan määrä kasvoi viime vuosien tavoin voimakkaasti. Kuntien veronkiristykset vuodelle 2011 jäivät vuotta 2010 pienemmiksi. Keskimääräinen kunnallisveroaste kohosi 0,2 prosenttiyksiköllä, jonka vaikutus kuntien tuloihin on vajaat 200 milj. euroa. Kiinteistöveroon ei edellisvuodesta poiketen tullut korotuksia juuri lainkaan. Suotuisan työllisyyskehityksen parantaessa kunnallisveropohjaa kunnallisveron tuotto lisääntyy n. 4 prosentilla. Yhteisöveron tuotto jatkaa palautumistaan taantumasta. Kuntien yhteisöverotulot kasvavat liki viidenneksellä, mikä tarkoittaa n. 250 milj. euron lisäystä vuoteen 2010 verrattuna. Kaiken kaikkiaan kuntien verotulot kasvavat n. 5 %. Valtionosuudet lisääntyvät mm. veronkevennysten kompensaation ja indeksikorotuksen seurauksena n. 3½ %. (VM/Taloudellinen katsaus, kevät 2011, s.85) Piristyvän verotulokehityksen lisäksi maltillinen kustannuskehitys parantaa kuntatalouden tilaa. Peruspalvelujen kustannustason nousu pysyy v. 2011 alle 3 prosentissa. Kunta-alan ansiotaso nousee noin 2½ %, mikä on hieman arvioitua yleisen ansiotason nousua hitaampaa. Kunta-alan suurin työnantajamaksu, eläkevakuutusmaksu pysyy vuoden 2010 tasolla. Työttömyysvakuutusmaksun 0,2 prosenttiyksikön nousu kuitenkin hieman korottaa kuntatyöantajan sosiaaliturvamaksuperusteita. Kuntien maksamien toimeentulotukimenojen nousupaineet ovat selvästi vähentyneet työllisyysnäkymien parannuttua. Vuoden 2011 valtion talousarvioon liittyvien toimenpiteiden, kuten esimerkiksi sosiaali-ja terveyspalvelujen parantamisen, perusopetuksen laadun kehittämisen ja maahanmuuttoon liittyvien kustannusten kasvamisen arvioidaan lisäävän kuntien menoja nettomääräisesti n. 60 milj. eurolla. (VM/Taloudellinen katsaus, kevät 2011, s.85) Vuosina 2012 2013 verotulojen ja valtionosuuksien ennakoidaan lisääntyvän yhteensä keskimäärin 3½ % vuodessa. Kunnallisveron tuoton odotetaan kasvavan n. 4 %. Yhteisöverotuloja pienentää tilapäisen jako-osuuden korotuksen päättyminen vuoden 13

2011 lopussa. Tämän kuntataloutta kiristävän vaikutuksen vuoksi keskimääräisen kunnallisveroasteen on oletettu nousevan n. 0,2 prosenttiyksiköllä vuoteen 2013 mennessä. (VM/Taloudellinen katsaus, kevät 2011, s.85) Kuntien kustannustason ennakoidaan nousevan v. 2012 2013 runsaat 3 %. Kuntaalan ansiotason on oletettu kohoavan likipitäen yleisen ansiotason nousua vastaavasti eli hieman yli 3 % vuodessa. Välillisten työnantajanmaksujen on arvioitu pysyvän vuoden 2011 tasolla. Kuntien menoihin ei ole oletettu uusia velvoitteita, vaan menojen volyymikehitys on johdettu väestörakenteen muutoksen kysyntään lisäävien vaikutusten pohjalta. (VM/Taloudellinen katsaus, kevät 2011, s.86) Kuntatalouden näkymien parantumisesta huolimatta taantuman jälkien korjaaminen ja tulevaisuuden tulokehitykseen liittyvät epävarmuudet pakottavat kunnat jatkamaan varovaista menopolitiikkaa. Vuonna 2011 kuntien kulutusmenojen määrän arvioidaan kasvavan vajaan prosentin. Kuntien henkilöstön määrän ennakoidaan pysyvän vuoden 2010 tasolla, ja volyymin nousun arvioidaan johtuvan pääosin palvelujen ostoista. Nimellinen kulutus lisääntyy 3½ %. Kun maltillisen kulutusmenokehityksen lisäksi investointien kasvu jää melko vaimeaksi, kuntatalouden rahoitusasema kohenee -0,1 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon. (VM/Taloudellinen katsaus, kevät 2011, s.86) Kuntien bruttovelka vuoden 2010 lopussa oli noin kolminkertainen vuoden 2000 tasoon verrattuna. Vastaavasti velan suhde bruttokansantuotteeseen on kaksinkertaistunut samalla ajanjaksolla. Vaikka talouskasvun elpyminen on parantanut kuntatalouden näkymiä, kuntien verotulojen kasvu jää varsin vaimeaksi verrattuna taantumaa edeltäneisiin vuosiin. Täten edellä kuvatulla n. 4 prosentin menojen kasvulla kuntien alijäämäisyys ja velan kasvu jatkuisivat myös lähivuosina. Velkaantuminen näyttäisi tosin ainakin tilapäisesti hieman hidastuvan. (VM/Taloudellinen katsaus, kevät 2011, s.88) Paineet kunnallisverotuksen kiristymiseen ja kuntien velan määrän arvioitua voimakkaampaan lisääntymiseen ovat kuitenkin suuret. Menojen osalta nousupaineita tulee sekä käyttötaloudesta että investoinneista. Käyttötalouden puolella etenkin hinta- ja kustannuskehitys voi osoittautua arvioitua nopeammaksi. Kun kuntatalouden menoista valtaosa koostuu henkilöstömenoista, on kunta-alan palkkamenojen kasvun hillitseminen erityisen keskeistä. (VM/Taloudellinen katsaus, kevät 2011, s.88) Kuntien investointitarpeet ovat mittavat johtuen mm. peruskorjaustarpeista, kasvukeskusten suurista hankkeista sekä meneillään olevista rakenneuudistuksista. Kuntien investointisuunnitelmien toteutuminen riippuu tarpeiden lisäksi myös kuntatalouden taloustilanteesta ja lainarahan hinnasta. Riskit investointien volyymin ennakoitua suurempaan kasvuun ovat erittäin suuret. Lisäksi hintojen odotettua nopeampi nousu lisäisi kuntien investointimenoja arvioitua enemmän. (VM/Taloudellinen katsaus, kevät 2011, s.88) 1.1.5. Janakkalan taloudellinen kehitys 14 Tilastokeskuksen ennakkotietojen perusteella Janakkalan kunnan asukasmäärä on kasvanut vuoden 2010 aikana 99 henkilöä ollen vuoden lopussa 16 894. Kasvua edelliseen vuoteen kertyi siis 0,6 %. Voimakkainta väestönkasvu oli toukoheinäkuussa, jolloin kunnan väkiluku kasvoi 70 hengellä. Syyskuussa kasvu kääntyi negatiiviseksi, mutta väestönkasvun suunta muuttui loppuvuonna uudelleen kasvuuralle. Vuoden 2010 suunnitteluoletuksena käytettiin 1,2 %:n väestönkasvua. Vuotuinen väestönkasvu Janakkalassa on vaihdellut viimeisenä viitenä vuotena 0,6 1,8 % välillä, joista viime vuosi oli hitaimman kasvun aikaa. Viiden vuoden asukasmäärän kasvun keskiarvo on 1,3 %.

Väestökehitys v. 1995-2010 Asukasta 17500 17000 16500 16000 15500 16795 16894 16405 16589 16115 15871 15462 15346 15381 15359 15409 15419 15401 15483 15517 15661 15000 14500 14000 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010* Lähde: Hämeen Liitto (Tilastokeskus) * = ennakkotieto Työllisyys on kehittynyt vuonna 2010 Janakkalassa paremmin kuin Kanta-Hämeessä keskimäärin. Janakkalassa trendi on ollut samansuuntainen, mutta työttömyysaste on säännönmukaisesti keskimäärin 0,9 % alhaisemmalla tasolla kuin koko Kanta- Hämeen ja koko maan alueella. Janakkalan työttömyysasteessa on tapahtunut laskua vuoden 2010 aikana -0,5 %. Työttömyysaste v. 2010 kuukausittain (ml lomautetut) 11,5 11,0 10,5 10,0 % 9,5 9,0 8,5 8,0 7,5 tammi 2010 helmi 2010 maalis 2010 huhti 2010 touko 2010 kesä 2010 Janakkala 10,0 9,4 9,1 9,0 8,6 9,5 9,9 8,9 8,3 8,4 8,8 9,5 Kanta-Häme 11,2 10,8 10,4 10,0 9,5 10,1 10,8 9,6 9,2 9,2 9,5 10,4 Koko maa 11,2 10,8 10,4 9,6 9,2 10,0 10,8 9,6 9,1 9,3 9,3 10,3 Lähde: Hämeen Liitto (Tilastokeskus) Elinkeinotoimintaa hoitaa Janakkalan kunnassa kunnanjohtaja yhteistyössä Janakkalan Teollisuusalueet Oy:n kanssa. JTA Oy järjestää kunnalle yritysasiamiespalvelut ja yrityksen palveluksessa onkin aloittanut huhtikuussa 2010 uusi yritysasiamies. Yritysasiamies huolehtii mm. yhteydenpidosta nykyisiin yrityksiin, yrittäjäjärjestöihin ja 15 heinä 2010 elo 2010 syys 2010 loka 2010 marras 2010 joulu 2010

muihin sidosryhmiin sekä edistää uusien yritysten syntymistä mm. yhteistyössä Hämeen Uusyrityskeskuksen kanssa. Taantuma on hellittänyt ja elinkeinoelämä virkistynyt laimean edellisvuoden jälkeen. Kun vuonna 2009 uusien ja lopettaneiden yritysten nettomäärä oli - 8 kpl, niin vuonna 2010 uusia yrityksiä perustettiin 90 kpl ja toimintansa lopettaneita yrityksiä oli 36 kpl (netto 54 kpl). Yritystontteja myytiin vuonna 2010 neljä kappaletta ja niiden pinta-ala on yht. 2,6 ha. Vuoden 2010 marraskuussa valmistui vuoden 2009 lopullinen verotus, jonka mukaan janakkalalaisten ennakonpidätyksen alaiset tulot v. 2009 olivat yhtensä 300,3 milj. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 3,5 %. Tulolajeittain tarkasteltuna muutokset edelliseen vuoteen verrattuna olivat seuraavat: palkkatulot -0,5 %, eläketulot 2,7 %, työttömyyskorvaukset 57,9 % ja sosiaalietuudet 4,1 %. Verotettavat ansiotulot tulolajeittain 2009 tyött.korvaus 3 % sos.etuudet 2 % eläketulot 23 % palkkatulot 72 % Lähde: Verohallinto Janakkalan kunnan taloudellinen kehitys oli vuonna 2010 huomattavasti parempaa kuin alkuperäisessä talousarviossa ennakoitiin. Muutos johtuu pääosin arvioitua paremmista verotuloista, joiden myötä tilikauden tulos kääntyi alijäämäisestä (-1,9 milj. ) ylijäämäiseksi (+0,1 milj. ). Vuoden 2010 tilikauden tulosta on selostettu luvussa 1.1.6. Janakkalan kunnallisverojen kasvu nousi neljäntenä vuonna (2007 2010) perättäin yli koko Suomen kuntien keskimääräisen kunnallisverojen kasvun: Janakkalan kasvu oli 0,4 % kun koko maassa kunnallisverojen kehitys oli negatiivinen (-0,2 %). Janakkalan verotulot kasvoivat vuoden 2010 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna 3,2 % ja muutettuun talousarvioon verrattuna 2,6 %. Verotulojen kohtuullinen kasvu ja matalahko asukasmäärän kasvu aiheuttivat sen, että verotulot /asukas kasvoivat vuonna 2010 n. 4,6 % eli 135 /asukas. Vuonna 2009 tilanne oli toinen ja verotulot /asukas vähenivät 0,44 %. Verotulojen tarkempi erittely lajeittain vuoden 2010 osalta löytyy kappaleen 2.2.1 lisätiedoista sekä vertailu edelliseen vuoteen tuloslaskelman liitetiedoista kappaleesta 4.3.2. 16

Verotulot, /as. 08 09 10 * Janakkala 2963 2950 3085 10001-20000 as. kunnat2974 2929 2998 Kanta-Häme 3034 3035 3173 Manner-Suomi 3292 3292 3409 Lähde: Kuntaliitto, * ennakkotieto Verotulot, /asukas 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* Janakkala 10001-20000 as. kunnat Kanta-Häme Manner-Suomi. Lähde: Tilastokeskus/Kuntaliitto, * = ennakkotieto Valtionosuudet kasvoivat alkuperäiseen talousarvioon verrattuna 1,9 % ja valtionosuuksien kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli + 6,1 %. Valtionosuuksien tarkempi erittely lajeittain vuoden 2010 osalta löytyy kappaleen 2.2.1 lisätiedoista sekä vertailu edelliseen vuoteen tuloslaskelman liitetiedoista kappaleesta 4.3.3 Valtionosuudet v. 2000-2010 1000 25 000 20 000 15 000 10 000 7 793 9 910 11 850 12 118 13 395 13 943 15 109 16 283 18 646 19 821 21 036 5 000 0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Vuonna 2010 Janakkalan kunnan vuosikate ilman kunnallista liikelaitosta Janakkalan Vettä on 1,8 milj. ja tilikauden alijäämä n. 34 800. Kun lasketaan yhteen Janakkalan 17

kunta ja Janakkalan Vesi, kokonaisuuden vuosikatteeksi muodostuu n. 3,0 milj. ja tilikauden ylijäämäksi n. 126 200. Liikelaitoksen vaikutusta kunnan tilikauden tuloksen muodostumiseen voi tarkastella luvusta 5.1.5. Janakkalan kunnan vuosikate /asukas (Janakkalan Vesi mukaan lukien) on noussut lupaavasti edellisestä vuodesta. Positiivinen suunta on myös koko Kanta-Hämeessä ja 10 001 20 000 asukkaan kunnissa. Vuoden 2010 ennakkotiedot perustuvat kuntien tilinpäätösarvioihin. 08 09 10* Vuosika te, /a s. Ja na kka la 274 60 179 10001-20000 a s. kunna238 t 267 319 Ka nta -H ä me 99 165 279 Ma nne r-suomi 362 337 400 Lähde: Kuntaliitto, * ennakkotieto Vuosikate, /as. 600 500 400 300 200 100 0-100 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 * Janakkala 10001-20000 as. kunnat Kanta-Häme Manner-Suomi Kunta nosti vuonna 2010 pitkäaikaista lainaa 6,1 milj. ja lyhensi talousarviolainojaan 3,7 milj. (netto 2,5 milj. ). Janakkalan Vesi nosti pitkäaikaista lainaa 0,5 milj. ja lyhensi talousarviolainojaan 0,6 milj. (netto n. -0,1 milj. ). Janakkalan kunnan (Janakkalan Vesi mukaan lukien) lainakanta vuoden 2010 lopussa oli 35,8 milj.. Lainakanta on noussut nopeasti vuodesta 2003 lähtien, johtuen pitkään jatkuneesta korkeasta vuosittaisesta investointitasosta. Korkeahko investointitahti jatkuu edelleen kuluvalla taloussuunnitelmakaudella. Taloussuunnitelman 2011 2014 mukaan velkaantuminen pysähtyy vuonna 2014, jolloin lainakanta kääntyy laskuun. Vuonna 2010 tilanne on kuitenkin se, että aiemmin velaton Janakkala, on kohonnut jo yli Manner-Suomen tunnusluvun lainakanta /asukas-tunnusluvulla vertailtuna. 18

Lainakanta 31.12., /as. 08 09 10 Janakkala 1 651 2 004 2 118 10001-20000 as.kunnat 1 721 1 928 1 999 Kanta-Häme 1 945 2 297 2 387 Manner Suomi 1 629 1 838 Lähde: Tilastokeskus/Kuntaliitto, * = ennakkotieto 2 005 Lainakanta 31.12., /as 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 *10 Janakkala 10001-20000 as.kunnat Kanta-Häme Manner Suomi Lähde: Tilastokeskus/Kuntaliitto, * = ennakkotieto (ml. Janakkalan Vesi) Janakkalan kunnan lainakanta ilman kunnallista liikelaitosta Janakkalan Vettä on vuoden 2010 lopussa 30,7 milj. eli 1 818 /asukas. Vastaava tunnusluku vuonna 2009 oli 1 697 /asukas. Kasvua edelliseen vuoteen on 121 /asukas. 1.1.6. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Koko organisaation toimintaan vaikutti vahvasti vuoden 2010 aikana uuden kuntastrategian valmistelu ja laadinta. Valmistelu perustui laajaan vuorovaikutukseen päättäjien, kuntalaisten ja henkilöstön kanssa. Työ käynnistyi vuoden 2009 lopulla julkisella tulevaisuuskyselyllä. Helmikuussa 2010 järjestettiin kaksi valtuustoseminaaria, joissa hahmoteltiin nykytilaa, määritettiin kunnalle visio ja johdettiin siitä päätavoitteet. Maaliskuusta elokuuhun työyksiköiden tehtävänä oli jalostaa päätavoitteita käytännön toiminnaksi, ideoiksi ja kehittämistyöksi. Nämä henkilöstöltä kootut keinot ja ideat muodostavat kuntastrategian keskeisimmän sisällön, jota edelleen muokattiin elokuun lopulla pidetyssä valtuuston strategiaseminaarissa. Strategiaseminaarin jälkeen kunnanhallitus ja johtoryhmä laativat 7.9.2010 yhteisen suunnittelukokouksen tuloksena strategiaehdotuksen. Edellä mainittua ehdotusta käytettiin heti samana syksynä laaditussa seuraavan vuoden talousarviossa strategisten tavoitteiden asettamisen perustana. Kunnanhallitus teki 1.11.2010 esityksensä valtuustolle ja valtuusto hyväksyi kuntastrategian 15.11.2010 63. 19

Vuonna 2010 valtion taholta määrättiin seuraavia uusia lakisääteisiä tehtäviä: Tekniikka ja ympäristö: - Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueista edellytti kunnan päätöstä liittymisestä ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen vuoden 2009 loppuun mennessä. Valtuusto hyväksyi aiesopimuksen 15.11.2010 66 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän kanssa. Tarkoituksena on valmistella lain mukaisen yhteistoiminta-alueen toiminnan aloittamista. Yhteistyösopimus ympäristöterveydenhuollon yhteistyöstä hyväksyttiin ympäristölautakunnassa 30.11.2010 53 - Kuntien maaseutuhallinnon järjestämisestä annettu uudistettu laki 210/2010 astui voimaan keväällä 2010. Laki edellyttää, että viimeistään vuoden 2013 alusta lähtien kuntien lakisääteiset maaseutuhallinnon tehtävät suoritetaan yksiköissä, joissa on asiakkaina vähintään 800 kpl tukea hakevaa maatilaa sekä yksikön tehtävien suoritukseen osallistuu vähintään 5 henkilöä, joista vähintään yksikön vetäjän tulee tehdä maaseutuhallinnon tehtäviä päätoimisesti. Janakkalan kunnan toimesta on valmisteltu Janakkalan kunnan organisaatioon isäntäkuntamallilla alueellista maaseutupalveluyskikköä, joka käsittäisi lähes 2000 asiakasmaatilaa Hattulan, Hausjärven, Hämeenlinnan, Janakkalan, Karkkilan, Lopen, Riihimäen ja Vihdin alueella. Alueen kunnat tekevät päätöksen yksikköön mukaan lähdöstä kevään 2011 aikana. Yksikön toiminta tulee alkamaan joko vuoden 2012 tai 2013 alusta lähtien. Kustannustasoon uuden toimintavan on arviotu vaikuttavan lievästi nostavasti, mutta toimintamalli turvaa lähipalvelun säilymisen koko toiminta-alueellaan. Perusturva: - Työttömyysturvalaki muuttui siten, että aktiivitoimenpidepäivät (esim. työharjoittelu, kuntouttava työtoiminta) luetaan työttömyysturvan 500 päivän enimmäiskestoon. Tämä aiheuttaa sen, että työttömät tulevat entistä nopeammin toimeentulotuen asiakkaiksi. - Em. työttömyysturvalain myötä tuli velvoite laatia 25 vuotta täyttäneille aktivointisuunnitelma (aiemmin työttömälle vapaaehtoinen). Tämä on lisännyt kunnan velvoitteita järjestää erilaisia työvoimatoimenpiteitä ja on lisännyt erityisesti kuntouttavan työtoiminnan tarvetta. Muita vuoden 2010 aikana tapahtuneita olennaisia muutoksia kunnan toiminnassa ja taloudessa: - Kunnalle laadittiin energiatehokkuusohjelma ja se tulee vaikuttamaan koko kunnan toiminnan suunnitteluun jo kuluvana vuonna. - Vanhustenhuollon Palvelukoti Tapailan toiminta lakkautettiin syyskuussa. Vapautuneisiin tiloihin muutti vammaistyön Ratasmyllyn asumispalveluyksikkö. Samalla nimi muuttui Pihlajakodiksi. - Hämeenlinnan perheneuvola supisti myytävät palvelut puoleen aiemmasta. Tämän myötä on jouduttu ostamaan muita palveluja: Ehkäisevän perhetyön työpari 15.5.2010 alkaen, perheterapia-, lapsipsykologi- ja lastenpsykiatripalveluja usealta eri taholta. - Maakunnallinen lastensuojelun sijaishuollon laitospaikkojen kilpailutus toteutettiin vuonna 2010. Tämä lisää laitoshuollon kustannuksia, koska kunta on sitoutunut hankkimaan palvelut kilpailutetuilta laitoksilta. Kilpailutukseen eivät osallistuneet tämän seudun edulliset ja hyväksi koetut lastensuojelun laitos- tai perhekotihoidon yksiköt, vaan sellaiset yksiköt, jotka ovat kustannuksiltaan hintavertailussa kalliimpia. Olennaisena muutoksena, joka vaikuttaa voimakkaasti kunnan talouteen, voidaan pitää suunnittelukauden suurimman investointihankkeen, ruokapalvelukeskuksen, 20