Palautteet koulutuksen laadun arvioinnissa Navigointia tulevaisuuteen Pohjois-Suomen oppilaitosjohdon päivät Jyrki Vihriälä, 18.4.2013
17.4.2013 EduCluster Finland Oy EduCluster Finland Oy Laatu- ja arviointitoimintaa: Arviointikoulutukset, ulkoiset arvioinnit sekä arviointiin liittyvä kehittäminen ja konsultointi Johtamisprofiilin 360 -arviointi (mm. JEAT ja MBA-koulutuksissa) Arviointi- ja palautejärjestelmän kehittäminen osaksi organisaation laatujärjestelmää, INKA-järjestelmä, (2000-) Esimerkkejä laatuun ja arviointiin liittyvistä henkilöstökoulutuksista. Perusopetuksen laatukriteerit haasteena hyvä laatujohtaminen ja yhdenmukainen toimintakulttuuri. (4op, 2010-2011) Perusopetuksen paikallinen arviointi ja laadunhallinta. (8op, 2010-2012) Q-Master ammatillisen koulutuksen laadunarvioinnin ja kehittämisosaamisen koulutusohjelma (25 op., 2012-2014)
Koulutuksen kansallinen arviointi- laadunvarmistusjärjestelmä Valtakunnallisesti säädetyt toimintapuitteet - lainsäädäntö, päämäärät, toimijat, työnjako Ohjausjärjestelmä - KESU, TTS, TAE - Järjestämisluvat, toimiluvat - tutkinnonanto-oikeudet - rahoitusjärjestelmä - tutkintojen ja ops:ien perusteet - tuntijako - laatukriteerit / - suositukset - ym. Koulutuksen järjestäjien itsearviointi ja laadunvarmistus - sisäiset arviointi- ja palautejärjestelmät - laatukriteerit, mittarit - toiminnanohjaus KOULUTUKSEN LAATU Ulkopuolinen arviointi ja valtakunnallinen tiedontuotanto - tila- ja teema-arvioinnit - oppimistulosten seuranta-arvioinnit - tilasto- ja indikaattorituotanto - laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit (Goman, J. 2013. Koulutuksen arviointineuvoston sihteeristö)
Ulkopuolinen arviointi ja valtakunnallinen tiedontuotanto Ulkopuolinen arviointi ja valtakunnallinen tiedontuotanto - tila- ja teema-arvioinnit - laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit - oppimistulosten seuranta-arvioinnit - tilasto- ja indikaattorituotanto Koulutuksen arviointineuvosto (KAN) Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) Opetushallitus (OPH) Vuodesta 2014 alkaen: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Goman, J. 2013. Koulutuksen arviointineuvoston sihteeristö)
PERUSOPETUSLAIN (N:O 628/1998) 21, TÄYDENNETTY (24.1.2003/32) Koulutuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata tämän lain tarkoituksen toteuttamista ja tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua 3 momentin mukaiseen ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Opetushallitus huolehtii asianomaisen ministeriön päättämien perusteiden mukaisesti arvioinnin kehittämisestä ja ulkopuolisten arviointien toimeenpanosta. Ministeriö voi antaa yksittäisen arvioinnin suorittamisen myös muun kuin Opetushallituksen tehtäväksi. Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa.
Valtioneuvoston asetus koulutuksen arvioinnista, 12/2009 Koulutuksen arvioinnin tavoitteena on: 1) hankkia ja analysoida tietoa valtakunnallisen koulutuspoliittisen päätöksenteon ja koulutuksen kehittämisen pohjaksi; 2) hankkia ja analysoida tietoa koulutuksen paikallisen kehittämistyön ja päätöksenteon pohjaksi; 3) tukea opiskelijoiden oppimista, opetustoimen henkilöstön työtä ja oppilaitosten kehittämistä.
Mitä tarkoitetaan koulutuksen laadulla? Huomiota kiinnitetään niihin seikkoihin, jotka merkittävästi edistävät oppilaiden ja koko kouluyhteisön oppimisen edellytyksiä. Oppilaiden, opettajien ja muun henkilökunnan toimintaedellytysten ja hyvinvoinnin parantaminen Erinomaisuuden aste vs. Asiakkaan/palveluiden käyttäjän tyytyväisyys vs. Asia, joka täyttää kriteerit vs. Palvelu/tuote, jolla on arvoa vs. Virheiden vähäisyys Koulutuksen laadun kehittäminen on suunnitelmallinen ja vaiheittain etenevä jatkuva prosessi, jonka tarkoituksena on taata jokaiselle oppilaalle jokaisena koulupäivänä kokemus hyvästä koulupäivästä. Laatutyö luo toimintaa, jolla tämä tarkoitus toteutuu. (Perusopetuksen, perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:29) (Lapiolahti, R. 2010) (Stenvall, J. 2012) (Oja, S. 2012) Laadukas työ tarkoittaa kustannustehokasta, tarkoituksenmukaista järkevää toimintaa sekä toiminnan jatkuvaa ja systemaattista kehittämistä (Työpajayhdistys)
Arvioinnista Suomessa korostetaan koulutuksen järjestäjien vastuuta koulutuksen laadusta ja systemaattisesta laadunhallinnasta: strategia, sen laatu ja realistisuus, siitä seuraavat kehittämistoimenpiteet Kehittävä arviointi suuntaa tulevaisuuteen, vaikka tarkasteleekin nykyhetkeä Arviointien keskeisin tehtävä tuottaa tietoa (tietoperustan vahvistaminen, informaatio-ohjaus) Opettajien suhde arviointiin? Oppilasarviointi tuttua Opetuksen laadun ja oman työn arviointi?
Miten oletatte seuraavien tahojen suhtautuvan arviointiin keskimäärin? N=600 Rinne, R., ym. 2011. Arvioinnin arvo. Suomalaisen perusopetuksen laadunarviointi rehtoreiden ja opettajien kokemana.
Opettajien näkemyksiä koulutuksen arvioinnista Rinne, R., ym. 2011. Arvioinnin arvo. Suomalaisen perusopetuksen laadunarviointi rehtoreiden ja opettajien kokemana.
17.4.2013 EduCluster Finland Oy Laadun arviointi kehittyminen muutos? Ei ole vaikeampaa ja vaarallisempaa tehtävää kuin luoda asioille uusi järjestys. Kaikki ne vastustavat uudistusta, joille vanhasta järjestelmästä on ollut etua ja sitä puolustavat vaimeasti ne, jotka siitä ehkä hyötyisivät. (Machiavelli, Ruhtinas, 1532) Muutoksen tarve tai todennäköisyys on usein myös vaikea nähdä: Ei ole pienintäkään merkkiä siitä, että ydinenergiaa voitaisiin joskus hyödyntää. (Albert Einstein, 1932) Maailmassa on markkinoita noin viidelle tietokoneelle. (IBM:n pääjohtaja Thomas Watson, 1943) En näe Internetissä minkäänlaista kaupallista potentiaalia ainakaan kymmeneen vuoteen. (Bill Gates, 1994)
17.4.2013 EduCluster Finland Oy Keskustelutuokio Miten omassa oppilaitoksessanne (kunnassanne) suhtaudutaan laadun kehittämiseen ja arviointiin? Millaisia käytänteitä teillä on laadun kehittämisessä ja arvioinnissa? Kerätäänkö koulun toiminnasta palautetta? (oppilaat, henkilöstö, vanhemmat, lautakunta, sidosryhmät, muut?)
Miksi palautteita? Ehkä tärkeintä olisi saada tunne siitä, että palaute on oikeasti merkityksellistä ja vaikuttaa. Tällä hetkellä sitä tunnetta ei usein tule. Arild Raaheim & Asko Karjalainen. 2012. Centres of excellence in university education Finland 1999-2012 - An evaluation. The Finnish Higher Education Evaluation Council. 13:2012
Ympyrän keskeltä: asiakas/opiskelija, opetus- ja ohjaus, resurssit ja tukipalvelut, johtaminen Palautteet osana: Kunnan / oppilaitoksen arkea? Laatu- / toimintajärjestelmää? Osana arviointia?
Mitä, miten? Palautteiden kerääminen? Tiedon koonti ja käsittely? Palautteen vastaanottaminen? Palautteiden hyödyntäminen? Kehittyminen? Porkkanana palautteen antamiseen voisi vielä olla se, että opettaja tekisi palautteesta lyhyen yhteenvedon, kommentoisi sitä ja lähettäisi koosteen sitten opiskelijoille sähköpostille.
17.4.2013 EduCluster Finland Oy Palautteet oppilaitosten laadun arvioinnissa Vanhemmat Henkilöstö Johto Sidosryhmät Oppilaat 1. Kyselyt 2. Tulokset kyselyittäin 3. Tulokset koonteina: luokka-asteittain, kouluittain, lomakkeittain (esim. lukuvuosikyselyt, aloituskyselyt, työyhteisökyselyt) 4. Tulokset laatukorttien mukaan, myös koonnin valintaehdot käytössä 1: Johtamine n 2: Henkilöstö 3: Taloudellis et resurssit 4: Arviointi 5: Opetussuu nnitelman toteuttami nen 6: Opetus ja opetusjärje stelyt 7: Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinni n tuki 8: Osallisuus ja vaikuttami nen 9: Kodin ja koulun yhteistyö 10: Fyysinen oppimisym päristö 11: Oppimisym päristön turvallisuus 12: Aamu- ja iltapäivä toiminta 13: Kerhot
Palautteiden arvo ja merkitys? Opetuksen ja koulutuksen tärkein kohderyhmä, opiskelija, tulee kuulluksi. Palautekyselyjen kautta hiljaisemmatkin oppilaat saavat äänensä kuuluviin Asiakas on aina oikeassa VS. "Jos olisin kuunnellut asiakkaita, Ford valmistaisi nopeampia hevosia". Henry Ford. Opettajan, rehtorin, sivistysjohtajan, hallintojohtajan, lautakunnan, jne. ammattitaito olennaista palautteiden merkityksen ymmärtämisessä
Kulttuuri muuttuu: Comments? Feedback?
Mikä palautteisiin vaikuttaa? 1/2 Vaikuttavia tekijöitä: opiskelijan kiinnostus kurssin aihepiiriä kohtaan, perusteet kurssille osallistumiseen, arvosanaodotukset, opettajan karisma, opettajan ekspressiivisyys, opettajan miellyttävyys, opettajan ja opiskelijan kulttuurisen taustan ero, tieteenala ja opetusryhmän koko opiskelijan oppimiskäsitys ja opiskelustrategiat sekä käsitys opiskeltavan tieteenalan luonteesta. esim. syväsuuntautuneet, strategisesti suuntautuneet ja pintasuuntautuneet? Pentti Moilanen, Tiina Nikkola & Pekka Räihä. 2008. Opiskelijapalautteen käyttö-kelpoisuus yliopistoopetuksen kehittämisessä. Aikuiskasvatus. 1/2008.
Mikä palautteisiin vaikuttaa? 2/2 Kysytäänkö palautekyselyissä olennaisia asioita? Eli mitä mitataan, vrt. psykoterapia? Mikael Leiman. 2004. Vaikuttavuustutkimuksen pulmallisuus psykoterapiassa. Katsaus. Duodecim 2004;120:2645 53
Mitä huomioitava palautteiden kanssa työskennellessä? Toiminta Tunne Ajatus
17.4.2013 EduCluster Finland Oy Onko palaute hyvä käsite? Ylipäänsä kaipaisin opiskelijapalautteen keräämiseen ja huomioimiseen lisää ulottuvuuksia ja vuorovaikutusta. Mielestäni kurssin alussa olisi hyvä idea kerätä opiskelijoilta jossain muodossa odotuksia kurssin sisällöstä ja oppimistavoitteista. Näin opettaja voisi esimerkiksi painottaa kurssin tiettyä teema-aluetta tai ottaa mukaan uusia kurssisisältöjä (tietysti mahdollisuuksien mukaan) opiskelijoiden tarpeiden /kiinnostuksen mukaan.
17.4.2013 EduCluster Finland Oy Kiitos!