Lasten kuntoutustyöryhmät ja yhteistyön merkitys Heli Vaiste tkl JYTE 19.5.2017 Lapsen kehityksen seuranta, tukeminen ja kuntoutus perustasolla Lasten kuntoutustyöryhmät Yhteistyön merkitys Lapsi, perhe, työntekijät, työnjako, yhteiskunta Ville (esimerkki) 1
Kehityksen seuranta Neuvola avainasemassa kehityksen seuranta ja normaalin kehityksen tukeminen vastasyntyneestä lähtien LENE 2½ v, 4v, 5v, 6v, Varhaiskasvatus; iänmukaiset taidot, sosiaaliset taidot, keskittyminen Yksilöllinen vaihtelu normaalikehityksessä Lapsen kyky, motivaatio, mahdollisuus harjoitella Kehityksen seuranta 20 %:lla eri vaikeusasteisia neurologisia kehitysongelmia sekä keskittymisen tai sosiaalisten taitojen pulmaa Suurimmalle osalle riittää vanhempien ohjaus ja varhaiskasvatuksen tukitoimet Osa hyötyy tarkemmasta selvittelystä, diagnoosista ja terveydenhuollon järjestämästä kuntoutuksesta (esim terapiajaksot, lääkitys) 2
Kansallinen suositus lasten kuntoutuksesta (Lastenneurologiyhdistys 2015) TAVOITE: Kasvun, kehityspolun, minäkuvan tukeminen sekä itsetunnon vahvistaminen Osallistumisen mahdollistaminen lapsen näkökulmasta Riittävät vuorovaikutustaidot, sosiaaliset kontaktit, omanikäiset ystävät Aikuiset, joiden kanssa jakaa kokemuksia Tieteellinen näyttö ja/tai valtakunnallinen hyvän kuntoutuksen käytäntö Ensisijaisesti arkeen integroituneena jatkuvana toimintana Lastenneurologisen kuntoutuksen painopiste on alle kouluikäisissä Kouluiässä tärkeimpinä koulun tukitoimet ja erityisopetus sekä vapaa-ajan toiminnot 3
Varhainen tuki Varhainen tuki heti huolen herätessä; ei odoteta tutkimuksia tai diagnoosi Varhaiskasvatuksen tukitoimet Varhaiskasvatussuunnitelma (VASU) Kolmiportainen tuki (yleinen, tehostettu, erityinen) Lapsen kehityksen tukeminen, leikkitaidot, vuorovaikutus, ryhmän jäsen Toiminta muokataan kyseisen lapsiryhmän tarpeita vastaavaksi Moniammatillinen yhteistyö Erityistyöntekijöiden konsultaatiot ja ohjaukset Alueelliset tiimit Varhainen tuki Neuvola Terveydenhoitaja, ohjaus, seuranta Erityistyöntekijöiden konsultaatiot Neuvolan perhetyö Sosiaalitoimen tuki Perheneuvola Kolmas sektori 4
TUKI JA KUNTOUTUS Perusterveydenhuollon erityistyöntekijät Fysioterapeutti; motoriikka, liikuntataidot Toimintaterapeutti; hienomotoriikka, silmäkäsiyhteistyö, hahmotus, leikkitaidot, toiminnanohjaus, aistisäätely Puheterapeutti; kielenkehityksen pulmat, vuorovaikutus Psykologi; keskittyminen, itsesäätely, sosiaaliset taidot, kontakti ja vuorovaikutus, kehitystasoarviot (n 4 v ikäisestä) Terapiajaksot 5-10x, arvio jatkosta Monimuototerapiat Toimiva-ohjaus (1-3x) Vanhempien ohjausryhmät (Virtapiiri, Aistivat, Silmäkäsi-yhteistyö) Lasten kuntoutustyöryhmä Milloin? Pulmat haastavampia Tukitoimet eivät tunnu riittäviltä Halutaan monialainen näkemys ja tarkennusta tukitoimiin Tukitoimien suunnittelu koordinoidusti ja joustavasti Tarvitaan lääkärin osuutta kuntoutuksen suunnittelemiseksi ja järjestämiseksi diagnoosi, lausunnot, esh konsultaatio-arvio, lääkitys (esim ADHD) 5
Lasten kuntoutustyöryhmä Moniammatillinen Vastuulääkäri Psykologi (pikkulapsipsykologi, esikouluikäisillä koulupsykologi) Vanhemmat Muut jäsenet tarpeen mukaan Terveydenhoitaja, puheterapeutti, toimintaterapeutti, fysioterapeutti Varhaiskasvatus (lto, elto) Tuleva opettaja, koulukuraattori, sosiaalitoimi, perheneuvola, esh:n edustaja (las neu, las psyk) Lasten kuntoutustyöryhmä TAVOITE Saada yhteinen näkemys lapsen ja perheen tilanteesta ja tuen tarpeesta kaikille lapsen kanssa toimiville Pyritään löytämään juuri tähän tilanteeseen sopivat tukimuodot yksilöllisyys, joustavuus Kuullaan kaikkia ja pyritään hyvään dialogiin Vanhemmille kokemus hyväksymisestä voimavarojen löytäminen, tilaa etsiä ratkaisuja 6
Lasten kuntoutustyöryhmä 1x /kk, tarvittaessa lisäaikoja 1½ t, yhden lapsen asiat (seurantapalavereissa joskus kaksi lasta) Jyväskylässä viidellä alueella, jokaisella oma vastuulääkäri Ajanvarauskirja, ajat laitetaan varattaviksi puolivuosittain Ajan voi varata erityistyöntekijä, elto, terveydenhoitaja, neuvolalääkäri Vanhemmille tiedotelappu + suostumuslomake Myös erikoissairaanhoidosta tullut siirtoja seurantaa ja kuntoutuksen jatkosuunnitelmia varten Lasten kuntoutustyöryhmä Tieto kutsutuille viimeistään 2 viikkoa ennen palaveria Lääkäri tapaa lapsen ja vanhemmat ennen palaveria Esitiedot, somaattinen ja neurologinen status jne. Lääkärille terapeuttien ja varhaiskasvatuksen yhteenvedot viimeistään 1-2 viikkoa etukäteen 7
Lasten kuntoutustyöryhmä Lääkäri toimii puheenjohtajana Esitiedot, pulmat, mitä jo tehty Vanhemmat ajankohtainen tilanne kotona, haasteet, onnistumiset Varhaiskasvatus; taidot, haasteet, tukitoimet Muut osallistujat Erityistyöntekijöiden arviot ja yhteenvedot. Terapeutin näkemys tuen ja terapian tarpeesta. Psykologin yhteenveto Keskustelu, vuorovaikutus, interventio Lasten kuntoutustyöryhmä SUUNNITELMAT/TUKITOIMET Perheen tuki, arjen haasteet ja toimintakyky Vanhempien ohjaus (pt, tt, ft), psykologi, perheneuvola, sosiaalitoimi Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tukimuodot Terapiat Vammaistuki Koulupolku Konsultaatiotarve Työnjako Seuranta 8
Terapiat Realistiset tavoitteet, jaksotus, rajattu aika Menetelmät oireen mukaiset; joustavuus Vanhempien ja päivähoidon ohjaus, harjoittelun tuominen lapsen arkeen Kapea-alaiset ongelmat; hyöty riittävästä oikein ajoitetusta yksilöterapiasta voi olla merkittävä Laaja-alaisemmat ongelmat; painopiste ohjaukselliseen terapiaan ja arjen kuntoutustoimiin Yksilö- vai ryhmäkuntoutus Jos useampi terapia; vuorotellen tai monimuotona Omana toimintana, palveluseteli, maksusitoumus KELA (vaativa lääkinnällinen kuntoutus) KELA KELA:n järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Lakimuutos 1.1.2016; ei tarvitse enää olla korotettua vammaistukea Kriteerit: Sairaus tai vamma sekä siihen liittyviä huomattavia vaikeuksia suoriutua arjen toiminnoista ja osalllistua kotona, päiväkodissa, koulussa ym. Vähintään vuoden kestävä kuntoutustarve Periaatteita Toimintakyvyn kokonaisvaltainen huomioiminen Kuntoutumista tukeva arki, aktiivisuus, ohjauksellisuus, yhteistyö esim. päiväkodin kanssa 9
KELA Suosituksia terapiamääristä (Lastenneurologiyhdistys) Vo käynnit 45 min (erityisperustelu 60 min) 1x/vko = 40 x/v, ( 2x/vko = 80 x/v), jaksottain Ohjauskäynnit 45-60 min 2-4 x/v, erityisin perustein Vammaistuki Sairauteen tai vammaan liittyvästä hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu vähintään 6 kk ajan tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta verrattuna vastaavan ikäiseen terveeseen lapseen Perusvammaistuki; viikottaista Korotettu vammaistuki; vaativaa tai päivittäin huomattavasti aikaa vievää Koulupolku Esikoulun arviointi, elto, koulupsykologi, vanhemmat Vaihtoehtoja Yleisopetus, pienryhmät, starttiluokka, pidennetty oppivelvollisuus, erityiskoulut Pidennetty oppivelvollisuus (11v) päätös tulisi tehdä jo ennen esikouluikää eli sinä vuonna kun lapsi täyttää 5 v Psykologin/lääkärin lausunto, päätöksen tekee rehtori Erityinen tuki, HOJKS, opetusryhmän koko enintään 20 Voi jatkossa siirtyä yleisen oppivelvollisuuden piiriin (pedagoginen arvio) 10
Koulupolku Nivelvaiheeseen panostettava, kouluun riittävä tuki Seuranta oppilashuollossa (sovittava vastuuhenkilö ja koollekutsuja) Tarvittaessa uusi kehitystasoarvio opettajan tai erityisopettajan arvion mukaan koulupsykologin toimesta 1-2 luokalla Voi löytyä lievät kehitysvammat, joskus myöhemminkin Lasten kuntoutustyöryhmä Palaverin lopussa Jäikö vielä joku asia mietityttämään Kerrataan mitä sovittu, kuka tekee mitäkin ja milloin Sovitaan seuranta ja koollekutsuja Lääkäri tekee Yhteenvedon Vanhemmat vievät päivähoitoon ja tarvittaessa muille tahoille. Mahdollisen diagnoosin ja tarvittavat lausunnot ADHD ; lääkitys? Tarvittaessa erikoissairaanhoidon lähetteen 11
Erikoissairaanhoidon konsultaatio Epäily vaikea-asteisesta neurologisen kehityksen poikkeavuudesta tai älyllisestä kehitysvammaisuudesta Epäily taitojen taantumisesta Neurologisia lisäoireita (kohtausoireet, motoriset oireet, cp-vammaepäily) Epämuodostumia, dysmorfisia piirteitä, kasvun poikkeavuutta (oireyhtymäepäily) Merkittäviä sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmia (autismikirjo) Vaikeat käytöshäiriöt ADHD-lääkityksen toteuttamisessa ongelmia Erikoissairaanhoidon konsultaatio Epäily psyykkisistä sairauksista Vanhemmuuden ongelmat (jos perheneuvolan tuki ei riittävä) Konsultaatioapu dg tai kuntoutuksen suhteen Vaikeasti tutkittavissa olevat lapset, vaikeat kielihäiriöt, vuorovaikutuspulmat jne. Pyritään välttämään päällekkäistä tutkimista Ehdotus tutkimusjakson ajankohdasta Kevyempi konsultaatio; soitto, paperikonsultatio 12
Kuntoutustyöryhmistä kokemuksia Toiminta muotoutunut jo hyvin Selkiyttää tilannetta, kaikille lapsen kanssa toimiville sama tieto ja tavoitteet Paikalliset olosuhteet ja mahdollisuudet tiedossa Vanhemmat kiitollisia, kokevat että eivät ole pulmien kanssa yksin Herkkä asia vanhemmille, joskus vaikea hyväksyä Vanhemmilla voi olla omia kuormittavia asioita Kuntoutustyöryhmistä kokemuksia Pulmana kysynnän vaihtelu, aikojen riittävyys, lääkärien poistumat Vaatii lääkärin sitoutumista ja perehtymistä Yleisimmät käsiteltävät asiat Kehitysviiveet, vuorovaikutuspulmat, keskittymis- ja tarkkaavuushäiriöt, paljon myös maahanmuuttajaperheitä KTR-lääkäreiden omia neuvonpitoja ; kokemuksia, käytäntöjä Moniammatilliset palaverit Yhteistyö ESH:n kanssa Konsultatiot, hoitoketjut, palaverit 13
Yhteistyön merkitys Lapsi Avoimuus, tiedonsiirto, varhainen tuki Yksilöllinen huomiointi; vahvuudet ja haasteet Joustavuus; voimavarat, kehitysvaihe huomioon Osallistuminen, sosiaaliset taidot, kaverisuhteet, positiivinen minäkuva Seuranta, pitkäjänteisyys Tiedon siirtyminen kouluun, tarvittava tuki sinne, seuranta Yhteistyön merkitys Perhe Moniammatillinen näkemys lapsen haasteista ja vahvuuksista Yhteinen käsitys, yhteiset tavoitteet Perheen kuuntelu ja huomioiminen, haasteet kotona, tuki sinne Huomioidaan perheen voimavarat ja olosuhteet Realistiset suunnitelmat ja tavoitteet Kokemus että ollaan yhdessä lapsen asialla 14
Yhteistyön merkitys Työntekijät Laaja-alainen käsitys lapsen taidoista ja haasteista Miten lapsi toimii eri ympäristöissä Vahvuudet joita voidaan käyttää kuntoutuksessa Haasteet joita otettava huomioon ja keinoja niiden tukemiseen myös monialaisesti eri terapioissa Monimuotokuntoutus joskus Kuntoutuksen jaksotukset, painotukset Ohjausta varhaiskasvatuksen tukitoimiin Vuorovaikutus, keskustelu Yhteistyön merkitys erikoissairaanhoito / perusterveydenhuolto Selkiinnyttänyt työnjakoa Perusterveydenhuollossa on joku taho joka enemmän perehtynyt näihin asioihin ja saadaan lapsen asioita eteenpäin Hoitoketjuja kehitetty neuropsykiatriset häiriöt, kielellinen erityisvaikeus, lastenpsykiatria Jos tarve lähettää; asioita jo selvitetty, kysymyksenasettelu selkeämpi Tutkimuksia jo tehty ja kuntoutustoimenpiteitä aloitettu; voidaan suunnitella esh tutkimusten ajankohtaa 15
Yhteistyön merkitys erikoissairaanhoito / perusterveydenhuolto Kuntoutustyöryhmän seurantaan siirtyy myös esh:sta lapsia kun mahdollinen diagnoosi ja kuntoutustarve tarkentunut eikä tarvetta seurantaan esh:ssa Yhteiset palaverit keskustelu, käytännöistä sopiminen, toiveet jne Merkitys laajemmalti Rajojen rikkomista esh/pth/varhaiskasvatus/koulu/yksityiset toimijat/ kolmas sektori Oikeaan suuntaan? Vielä paljon kehittämistä Resurssien optimointi, tiedonkulku Oikea tuki oikeaan aikaan Nivelvaiheisiin panostettava Vähemmän syrjäytymistä, kouluongelmia Hyvä itsetunto, oman paikkansa löytäminen yhteiskunnassa Heijastuu laajalti, omaan lähiympäristöön, aikuisuuteen, omaan perheeseen, lapsiin, työelämään jne Taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys 16
TÄRKEIMMÄT POINTIT KUNTOUTUKSESSA OSALLISTUMISEN mahdollistaminen ikävaiheen normaaleihin toimintoihin Oikeus olla lapsi Lapsen vahvuudet käyttöön Kuntoutus LAPSEN ARKEEN Yhteistyö vanhemmat, neuvola, varhaiskasvatus, koulu, terapeutit, esh, KELA, perheneuvola, sosiaalitoimi, kolmas sektori 17