Satakuntaliitto LAUSUNTO Maakuntahallitus 6.4.2017 PL 260 28101 Pori kirjaamo@satakunta.fi LAUSUNTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN 2 VALMISTELUVAIHEEN AINEIS- TOSTA Yleistä Satakuntaliitossa meneillään olevan vaihemaakuntakaavan 2 laadinta on edennyt valmisteluvaiheen kuulemiseen ja lausuntojen antamiseen. MTK-Satakunta ja MTK-metsälinja kiittävät mahdollisuudesta lausua valmisteluvaiheen aineistosta. Arvioimme kaavaa ensisijaisesti edustamiemme elinkeinojen näkökulmasta. Tähän näkökulmaan sisältyvät myös luonnonvarojen kestävän käytön periaate sekä alueiden kulttuuriset ja ympäristölliset arvot. Kaavan keskeisenä teemana on energiantuotanto. Suomen ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden sekä niihin liittyen uusiutuvan energian tuotantoon keskittyvän elinkeinotoiminnan ja biotalouden edistäminen aluesuunnittelussa ovat mitä kannatettavimpia toimenpiteitä. Muita teemoja ovat soiden moninaiskäyttö, kauppa, maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Vaihekaava koskee siis pitkälti maaseutualueita kauppaa ja keskustaajamiin sijoittuvia merkittäviä kulttuurikohteita lukuun ottamatta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaavaa laadittaessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota maakunnan elinkeinojen toimintaedellytyksiin. Kaavan tulee myös tukea maakunnan suunnittelujärjestelmää. Olemme useasti tuoneet esille, että maaseudun elinkeinot jäävät tässä tarkastelussa liian vähälle huomiolle. Maaseutualueita tarkastellaan ennemminkin yhteiskunnan maankäyttötarpeiden, ympäristöarvojen, virkistysarvojen tai maiseman kannalta. Näin on tapahtunut tälläkin kertaa mm. maisema-alueiden osalta. Maanomistajan on vaikea hahmottaa nykymuotoisen maakuntakaavan oikeusvaikutuksia. Kaava ohjaa alempiasteisten kaavojen laadintaa tai muuttamista ja viranomaisten toimintaa erilaisia hankkeita toteutettaessa. Koska yksityiskohtaisempi kaavoitus ei voi olla ristiriidassa maakuntakaavan aluevarausten kanssa, maakuntakaavassa tehdyt alueidenkäytön ratkaisut vaikuttavat epäsuorasti maanomistajien elinkeinojen harjoittamiseen. Maakuntakaavan ohjausvaikutus viranomaistoimintaan on aiempaan lainsäädäntöön verrattuna laajentunut. Vaikutus maanomistajaan on siis joka tapauksessa tosiasiallinen, vaikka se onkin rakennuskielto- ja suojelumääräyksiä lukuun ottamatta välillinen.
2 Myös kaavamerkintöjen suuri määrä ja päällekkäisyys sekä alueiden erityisominaisuuksia tai kehittämisperiaatteita osoittavien merkintöjen runsaus vaikeuttavat kaavan hahmottamista. Maanomistajan oikeusturvan kannalta tilanne on kyseenalainen. Muistutamme lisäksi, että kaavaa laadittaessa on pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa, kuten vaihemaakuntakaavan selostusosassa on todettu. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat. Yksityiskohtaiset kommentit Tiedottaminen Valmisteluvaiheen aineiston seudullisista esittely- ja tiedotustilaisuuksista tuli tieto varsin lyhyellä varoitusajalla ja monelta nämä tilaisuudet menivät ohi, koska reagointiaikaa jäi liian vähän. Mielestämme Satakuntaliiton tulee tarkistaa myös ilmoitusmenettelynsä kattavuutta, sillä asiasta on tullut palautetta. Eri puolilla maakuntaa on oltava tasavertaiset mahdollisuudet tiedon saamiseen kaava-asiakirjojen nähtävillä olosta ja kuulemisesta. Alueella ilmestyy useita maakuntalehtiä ja paikallislehtiä, joiden levikkialueiden kattavuus on syytä tarkistaa. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaavat tehdään vuorovaikutuksessa eri intressitahojen kanssa. Laissa on tietyt minimivaatimukset vuorovaikutuksen toteuttamiseen. On ymmärrettävä, että minimivaatimukset koskevat vain vaikutukseltaan hyvin vähämerkityksisiä hankkeita. Lain logiikka on se, että mitä vaikuttavammasta asiasta on kyse, sitä laajempaa tulee vuorovaikutuksen olla. Maiseman, luonnon arvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen Vaihekaavan yksi keskeinen osa on arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Maakuntakaavassa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät, tällä hetkellä voimassa olevat kulttuuriympäristöt ja maisemat. Vaihekaavaan ollaan esittämässä lisäksi vielä vahvistamattomia uusia valtakunnallisia maisema-alueita. Täysin uutena maakuntakaavaan ollaan lisäämässä maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Niiden pinta-ala on noin 46 000 ha. Nämä puheena olevat kulttuuriympäristöjä ja maisema-alueita kuvaavat osa-aluemerkinnät ovat monin paikoin päällekkäisiä. Kun mukaan otetaan vielä muut erityisominaisuutta ilmaisevat merkinnät, on niiden hahmottaminen kaavakartalta vaikeaa. Maisema-alueet ja suurin osa kulttuuriympäristöistä on syntynyt nimenomaan maanviljelyn ja maisemaan sopivan maaseuturakentamisen tuloksena eli erityisesti maatalouselinkeinojen harjoittamisen tuloksena. Niiden arvo ei säily ilman, että näitä elinkeinoja harjoitetaan tulevaisuudessakin. Työ ei jatku kaavamääräyksillä, vaan sillä, että toiminta on taloudellisesti kannattavaa ja nuorten silmissä houkuttelevaa. Kaavamääräyksillä ei myöskään voi ohjata sitä, mille tilalle löytyy jatkaja huolehtimaan kulttuurimaiseman säilymisestä ja mikä tila autioituu. Tällä hetkellä maatalouden kannattavuus on heikko ja tilaluku on vähentynyt voimakkaasti koko EU-ajan. Suomen EU-jäsenyys on tuonut nimenomaan viljelijöille sääntöjä, ehtoja, määräyksiä ja raportointivelvoitteita, jotka monin tavoin vaikuttavat työn mielekkyyteen. Maakunnan aluesuunnittelun ei tule lisätä maanviljelyyn, metsätalouteen sekä maatilojen muuhun elinkeinotoimintaan ja rakentamiseen sääntelyä, vaan päinvastoin edistää niiden pärjäämistä ja kehittymistä.
3 Arvokkaan maisema-alueen tulisi olla arvostava merkintä. Suunnittelumääräyksessä ei kuitenkaan näy arvostusta niitä kohtaan, jotka työllään maisema-arvoja ylläpitävät. Nyt ehdotetussa muodossa suunnittelumääräys on luonteeltaan estävä, ei elinkeinotoimintaan ja sen kehittämiseen kannustava. Suunnittelumääräys on aiheuttanut huolta ja herättänyt runsaasti vastustusta. Maisemaa omalla työllään hoitavat viljelijät ovat kokeneet taustaaineistona käytetyssä raportissa Jämijärven kohdalla olleen arvion paikoin uudet suuret karjatalousrakennukset perinteisten pihapiirien yhteydessä näkyvät maisemakuvassa häiriötekijöinä loukkaavana. EU:n maatalouspolitiikka on kannustanut ja kilpailutilanne pakottanut kasvattamaan yksikkökokoa, mikä väistämättä merkitsee myös suurempia kotieläinyksiköitä. Museoviranomaiselle on suunnittelumääräyksessä varattu lausunnonanto-oikeus. Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ole säädetty kuulemisvelvoitetta museoviranomaiselle maisema-aluetta tai kohdetta koskevista suunnitelmista ja hankkeista, jotka oleellisesti muuttavat vallitsevia olosuhteita. Ympäristöministeriön suositus on, ettei kaavamääräyksillä tule luoda lausuntomenettelyjä, vaan lausunnon pyytämisvelvollisuuden tulisi perustua lakiin. Kaavamääräyksillä ei pidä laajentaa eikä tulkita maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiä. Tavoitteena on päinvastoin purkaa byrokratiaa sekä siirtää päätösvaltaa kuntiin. Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet tulee poistaa vaihekaavasta ja siirtää esitettäväksi liitekartalla. Myös toistaiseksi vahvistamattomat valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on syytä selvyyden vuoksi siirtää liitekartalle. Puuterminaalit ja rautateiden kuormauspaikat Satakunnan ilmasto- ja energiastrategian visiona on, että Satakunta on ilmastoystävällinen, kestävien energiaratkaisuiden maakunta. Energiantuotantoon painottuvan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet tukevat strategian visiota mahdollistamalla uusiutuvan energian tuotantoa. Erityisesti jo olemassa oleva metsäteollisuus luo pohjan raaka-aineiden hyödyntämiselle ja jalostukselle. Puutavaran terminaalit ovat merkittävässä roolissa Satakunnan uusiutuvan energiantuotannon ja laajemmin biotalouden logistiikassa ja kasvussa. Kaavaan on merkitty Porin ja Kokemäen Peipohjan rautatieverkon kuormauspaikat. Porin kuormauspaikka toimii käytännössä hyvin, ja laiturit mahdollistavat pituudellaan ns. kokojunakuormauksen (24 vaunua). Terminaalitoimintojen alueet on huomioitu maakunnan mittakaavassa pääosin riittävästi lukumäärän (9 kpl), sijoituksen ja kapasiteetin suhteen. Kuitenkin valtatien 23 varrelta Porin läheisyydestä ja valtatien 12 varrelta Rauman läheisyydestä terminaalit puuttuvat. Rataverkon Porin kuormauspaikka tulee turvata nykyisessä toiminnassaan tulevassa maankäytön suunnittelussa. Kokemäen Peipohjan kuormauspaikan laitureita tulee pidentää kokojunakuormauksen mahdollistamiseksi. Kaavan täydentämistä terminaalitoimintojen alueilla tulee harkita kaavan jatkovalmistelussa valtatien 23 varrella Porin läheisyydessä ja valtatien 12 varrella Rauman läheisyydessä.
4 Turvetuotanto Turvetuotannon tarvetta, vaikutuksia ja tuotantoon tarvittavia alueita selvitettiin kaavatyössä energia-, kasvu- ja ympäristöturpeen suhteen vuoteen 2035 tähdäten. Kaavan valmistelussa on tutkittu maakunnallisesti merkittävinä vähintään 50 ha:n pinta-alan omaavat suot. Turvetuotannon maakunnalliseksi tarpeeksi selvitettiin 4000 ha. Ehdotetut turvetuotantoon varattavat suoalueet toteuttavat osaltaan tavoitteita kotimaisen energiantuotannon lisäämiseksi, kotimaisuusasteen nostamiseksi sekä energiahuollon toimitusvarmuuden turvaamiseksi. Kaavaluonnoksessa turvetuotantoa osoitetaan maakunnallisessa mittakaavassa yhteensä 3850 ha, josta 900 ha on varattu energiaturpeelle. Energiaturpeen tuotanto painottuu Pohjois-Satakuntaan sekä ympäristö- ja kasvuturpeen tuotanto maakunnan kaakkoisosiin. Turpeenottoalueiksi on varattu jo ojitettuja soita tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Tämä tukee hyvin vesien hyvän tilan tavoitetta sekä Valtioneuvoston periaatepäätöstä soiden kestävästä käytöstä (ns. Suostrategia 2012). Kaavassa käytetään kahta erillistä merkintää turvetuotantoalueille. Merkinnällä EO5 osoitetaan tuotannossa olevat tai sellaiset tuotantoon suunnitellut turpeenottoalueet, joilla tuotannon edellytykset on selvitetty maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tarkkuudella. Alueita on kaavassa 3700 ha. Kohteet ovat pääasiassa luonnontilaisuusasteikon luokissa 0, mutta mukana on myös kohteita luokista 1 ja 2. Kaavamerkinnällä EO6 osoitetaan turvetuotantoa alueille, joilla tuotannon edellytykset on myös selvitetty, mutta joiden käyttöönotossa on ajallinen rajaus. Kohteita on kaksi kappaletta (Sievarinsuo, Harjavalta ja Latoneva, Merikarvia) ja niiden yhteispinta-ala on noin 150 ha. Samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää rajoitetaan tarvittaessa niin, että vesien tilaa koskevat tavoitteet voidaan saavuttaa. Tuotannon ajoittaminen on myös tarkasteltava suhteessa Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 1 osoitettuun tuulivoimaloiden alueeseen (tv1). Kaavan tulee mahdollistaa tarveselvityksen mukaisesti vähintään 4000 ha turvetuotantoa. Jatkoselvityksiä kaavan ehdotusvaiheessa tulee tehdä erityisesti luonnontilaisuusasteikon luokan 2 soilta. Soidensuojelu Kaavalla ei oteta suoraan kantaa Soidensuojelun täydennysehdotuksen (SSTE) yksityismaiden osuuteen, vaan Sipilän hallitusohjelman mukaisesti soidensuojelussa edetään maanomistajien vapaaehtoisuuden kautta. SSTE-kohteet on huomioitu kaavassa siten, ettei niille ole osoitettu luonnonarvoja vaarantavaa maankäyttöä. Valtakunnallisesti luontoarvoiltaan merkittävät SSTE-suot on myös lueteltu kaavan tausta-aineistona. Soidensuojelun täydennysehdotuksen yksityismaakohteiden jättäminen pois kaavasta on oikea ja kehuttava ratkaisu.
5 Aurinkoenergia Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 on ensimmäinen maakuntakaava, jossa otetaan kantaa teollisen mittakaavan aurinkoenergian tuotantoon Suomessa. Kaavassa osoitetaan 13 aurinkoenergian tuotannon kehittämisen kohdealuetta, joilla katsotaan olevan edellytyksiä laajamittaisen aurinkoenergian tuotantoalueeksi. Kohteiden laajuuden on mahdollista olla vähintään 40 ha. Mahdollisen tuotannon tarkka sijoittuminen ja mittakaava selvitetään tarkemmassa suunnittelussa. Teollisen mittakaavan aurinkoenergiatuotannon huomioiminen maakuntakaavassa on kannatettavaa. Hankkeiden mahdollisessa toteutuksessa tulee edetä maanomistajien ja hankekehittäjien sopimuksellisuuden kautta. Lopuksi Korostamme maanomistajien mielipiteiden kuulemista ja huomioon ottamista, kun kaavamerkintöjä esitetään yksityisomistuksessa oleville maille. Elina Liinaharja Järjestöagronomi MTK-Satakunta Markus Nissinen Kenttäpäällikkö MTK-metsälinja