Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Samankaltaiset tiedostot
10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Rehuanalyysiesimerkkejä

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Säilörehun ruokintahävikit

Säilöntäaineilla hävikit kuriin

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Rehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista

Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Maississa mahdollisuus

Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto. Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Ruokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa

Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Hyödyllinen puna-apila

Kaura lehmien ruokinnassa

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

Miten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape?

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Säilörehun tuotantokustannus

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Tuloksia NurmiArtturista. Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Johtamalla hyvää säilörehua

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Tankki täyteen kiitos!

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta. Arja Seppälä, Tutkija, MMM MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Nurmen säilöntä ja laatu. Tero Jokelainen Säilörehuasiantuntija Osuuskunta Itämaito

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Aperehuruokinnan periaatteet

Biologinen rehunsäilöntä

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Miksi mitata lohkokohtaisia satoja?

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa

Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia

- Enemmän tuottoa ruokinnalla

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Pellosta tehoa naudanlihantuotantoon

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

ARTTURI - NURMINÄYTTEIDEN OTTO JA KÄYTTÖ TEHOKKAAKSI

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Sikojen Rehutaulukko Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Säilöntäaineen (Bonsilage Plus) vaikutus rehun käymislaatuun

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Seosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Siirtymäkauden ajan ruokinta

Nurmesta Tulosta. NurmiArtturi-hankkeen tuloksia ( ) Hävikit kuriin ja säilörehun laadunvaihtelu hallintaan

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Säilörehun valmistus nurmesta ja kokoviljasta käytäntö jä ja uusia mahdollisuuksia Britanniasta. Sally Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.

Naudanlihantuotanto lähtee ruohonjuuritasolta - hyvälaatuinen säilörehu on tuotannon perusta

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Sari Kajava, Annu Palmio

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

SILOMIX - TARKEMPAAN REHUNSÄILÖNTÄÄN. Bakteerit hyötykäyttöön

Karjatilan nurmen korjuuaikastrategiat

Säilörehuhävikki. Hävikin määrittely. Mitä se on ja miten sitä voidaan välttää? Tiina Sirkjärvi Potentiaalinen kokonaissato

Älykkäät mittaukset karjan ruokinnassa ja terveydessä ÄLYREHU

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Transkriptio:

Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen

Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun perusta Miten täydennetään Säilönnällinen laatu Säilöntäprosessin onnistuminen Koostumus Raaka-aineen laatu -Korjuuprosessin onnistuminen Kivennäis-ja hivenanalyysit Peltoviljely K, P, hivenet Rikkojen määrä RV, sato ja typpilannoitus

Milloin analysoidaan? Korjuuaikanäytteet - korjuuajan arvioimiseksi Raaka-ainenäytteet - korjuun yhteydessä ruokinnan suunnittelun pohjaksi Säilörehunäytteet -valmiista säilörehusta varmistamaan säilönnän ja korjuun onnistuminen

Raaka-aineanalyysin aineanalyysin hyödyntäminen ruokinnan suunnittelussa

Koostumuslaatu Tilan tavoitteet D-arvon suhteen Sopiva D-arvo ja valkuainen eri eläinryhmille Puutteita voi korvata väkirehulla Koostumus Kuiva-aine, g/kg 441 436 D-arvo, g/kg ka 644 701 680-710 Raakavalkuainen, g/kg ka 124 164 140-160 Kuitu, g/kg ka 552 513 520-560 Sulamaton kuitu, g/kg ka 101 54 50-80 Tuhka, g/kg ka 69 70 50-100 Hehtolitrapaino, kg/hl Rehuarvot ME, MJ/kg ka 10,3 11,2 OIV, g/kg ka 76 92 Yli 80 PVT, g/kg ka 10 29 Yli 0 Syönti-indeksi 105 123 Yli 100 Säilörehun sulavuuden laskua voi kompensoida väkirehumäärän nostolla väkirehujen hinta vaikuttaa taloudelliseen tulokseen - sulavuuden alentuminen 690 600 =2100 kg/v/le= 300 000 kg/v/130 le

Väkirehulla paikataan huonompaa säilörehun sulavuutta Huonommin sulava ja laadultaan heikompi säilörehu vaatii enemmän väkirehua. Maitoa saadaan vähemmän ellei väkirehuja lisätä. Väkirehuja lisättäessä tarvitaan myös maksuvalmiutta. Sulavuuden alentuessa saman taloudellisen tuoton ja maitomäärän saavuttaminen vaatii lisätyötä navetassa ja ruokinnan toteutuksen suunnittelussa. Väkirehuostojen ja täydennysrehun laatuun joutuu kiinnittämään enemmän huomiota. Isommat väkirehumäärät edellyttävät myös suurempia varastotiloja. Korkeat väkirehumäärät ja huonosti maittava säilörehu lisäävät pötsihäiriöiden riskiä.

Säilönnällinen laatu Säilöntäprosessissa onnistuminen

Säilönnällinen laatu Säilönnällinen laatu on hävikin minimoimisen kannalta tärkeä Huono laatu vähentää maittavuutta, syöntiä ja maitotuotosta Lämpeneminen on merkki säilönnällisen laadun heikkenemisestä Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, g/kg N Maito-ja muurahaishappo, g/kg ka Haihtuvat rasvahapot VFA, g/kg ka Liukoisen typen osuus kokonaistypestä, g/kg N alle 60 60-80 yli 80 35-80 80-100 yli 100 alle 20 20-25 yli 25 alle 400 400-600 yli 600

Säilönnällinen laatu heikko Syitä: - liian vähäinen ja/tai epätasainen säilöntäaineen käyttö - säilöntäaineen epätasainen sekoittuminen rehumassaan - liian alhainen kuiva-ainepitoisuus biologisia säilöntäaineita käytettäessä - sokeria vähän - märkyys - tiivistämisessä epäonnistuminen tai rehuvaraston avaaminen kesken käymisprosessin

Säilönnällisen laadun vaikutus Kuiva-aineen syönti muuttuu Maidon koostumus muuttuu Säilönnällisen laadun huonontuessa hävikki kasvaa

Säilönnällisen laadun vaikutus Jälkikäyminen ja lämpeneminen syötön alettua varastossa pienentävät syöntiä enemmän kuin indeksi ennustaa NurmiArtturitiloilla lehmät söivät säilörehua 1,6 kg ka/pv vähemmän, kun lämpötila siilossa oli yli 20 C.

Säilönnällisen laadun vaikutus Epäonnistuminen säilönnässä lisää ravintoainetappioita ja voi laskea D-arvoa huomattavasti. Esimerkiksi puristenesteen mukana poistuu paljon sulavia ravintoaineita ja sokereita. Kuiva-aineen ollessa n. 300 g/kg ka, ei puristenestetappioita tule. Sulavia ravintoaineita menetetään säilönnässä kaikilla säilöntätavoilla jonkun verran.

Syönti-indeksi indeksi ilmaisee kuinka paljon lehmät pystyvät syömään Syönti-indeksi yhdistää sulavuuden, koostumuksen ja säilönnällisen laadun Perusarvo 100 pistettä > 1 pistettä = 0,1 kg ka vaikutus syöntiin Vaikuttaa: D-arvo Kuitupitoisuus (NDF) Kokonaishappopitoisuus g/kg ka Palkokasvi- ja kokoviljasäilörehun osuus Kuiva-aine Sato (ensimmäinen tai jälkikasvu)

Säilörehuanalyysistä rehunjakoon Tiedettäessä syötettävien rehujen ravintoaineet ja arvot pystytään ennustamaan syönti ja maitotuotos hyvin. Ruokinnan ohjauslaskelman (KarjaKompassi) taustalla on suomalaisen ruokintatutkimuksen mallinnus. Ennusteen perusteella voidaan etsiä rehuvaihtoehdot, joilla saadaan suurin päivittäinen taloudellinen tuotto tai korkein lehmäkohtainen maitotuotos. Edellytyksenä että rehuarvot vastaavat käytännössä navetassa vielä ennusteen arvoja. (Lämpeneminen, pilaantuminen seoksessa/ruokintapöydällä)

Kysymyksiä?