Oppimisen tuen toimeenpanosuunnitelma 2017 14.3.2017
Sisällys 1 Johdanto.. 3 2 Organisoituminen.. 4 3 toteutus vuonna 2017.. 5 Kehittämiskohde 1: Osaamisen kehittäminen... 6 Kehittämiskohde 2: Varhainen tuki 8 Kehittämiskohde 3: Aluetyö 12 4 Opetustilojen tarkastelu... 14 5 Tiedottaminen.. 15 6 Arvioinnissa ja lausunnoissa esitettyjen huolenaiheiden huomioiminen... 16 Liitteet. 20 Liite 1: Oppimisen tuen toimien toteutus on jatkuva prosessi Liite 2: Oppimisen tuen toiminnan ydinprosessit 2017 Liite 3: Liite 4: Liite 5: Liite 6: Liite 7: Oppimisen tuen alueellisen mallin ja oppilaiden opetuksen suunnittelun eteneminen keväällä 2017 Erityisen tuen opetusjärjestelyiden uudelleen järjestely 2-3 vuoden siirtymänä Aikataulu erityisen tuen oppilaiden opetusjärjestelyiden suunnittelulle tulevalle lukuvuodelle 2017-2018 Henkilöstöprosessin kuvaus muutoksessa Osallisuuden foorumeita Liite 8: Erityisen tuen opetusjärjestelyt lv 2017-2019 2
1 Johdanto Oppimisen tuen kehittämisen taustalla on valtakunnallinen koko perusopetusta kattava reformi eli uudistus. Uudistustyö on ollut jatkumo aina 1990 luvun lopulta vuoden 2016 opetussuunnitelman käyttöönottoon. Suomalainen esi- ja perusopetus on tuona aikana edennyt oppilaiden tuen järjestämiskäytäntöjen kehittämisessä kohti osallistavaa koulua. Jokaisella on oikeus hyvään opetukseen. Samassa ryhmässä oleville oppilaille opetus tarkoittaa siis hyvää opetusta kaikille. Tämän ajattelutavan perustana on hyväksymisen ilmapiiri. Lähtökohtana on, ettei oppilaan tarvitse olla sopiva koululle, vaan koulun tulisi muuttua oppilaan ja hänen ympäristönsä elämään ja todellisuuteen sopivaksi. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan (2014) perusopetusta kehitetään inkluusioperiaatteen mukaisesti. Tämä osallistavaa ja yhteistoiminnallista toimintatapaa edistävä ajattelu on ollut yhtenä lähtökohtana uudistuneissa esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmissa. Osallistava koulu ei ole vain yksi tai yhtenäinen malli, vaan se syntyy monitasoisten muutosten tuloksena ja on riippuvainen ympäristöstä, jossa sitä toteutetaan. Lahdessa oppimisen ja koulunkäynnin tukea toteutetaan perusopetuksen lainsäädännön ja uudistuneiden esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaan. Kehittämistyötä ohjaamaan laadittiin Oppimisen tuen suunnitelma, joka edesauttaa uuden opetussuunnitelman toteuttamista ja ohjaa kehittämään toimintaa suunnitelman periaatteiden mukaisesti. Lautakunta hyväksyi Oppimisen tuen suunnitelman vuosiksi 2017-2019 edellyttäen, että vuosittaiset erilliset toimeenpanosuunnitelmat tuodaan lautakunnan päätettäväksi. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kehittäminen on prosessi, joka toteutetaan hallitusti kolmen vuoden aikana. Täten vuosittain laadittavat toimeenpanosuunnitelmat antavat toimenpiteiden toteutuksen tarkemman sisällön, aikataulun, vastuun ja seurannan arvioinnin. Vuoden aikana toteutettuja toimia seurataan ja kootun tiedon pohjalta tehdään vuosittaista arviointia. Toimeenpanosuunnitelmien laadinnassa ja vuosittaisessa arvioinnissa hyödynnetään vaikutusten ennakkoarviointia (EVA), joka on laadittu osana Oppimisen tuen suunnitelman laadintaa syksyllä 2016. Vuosittaisten toimien mukaisesti edetään vähitellen kohti Oppimisen tuen suunnitelmaan asetettuja tavoitteita. Tavoitteena on toimenpiteillä tukea koulujen toimintakulttuurin kehittämistyötä, osallistavaa koulua, opetussuunnitelman mukaista toimintaa ja oppimisen tuen suunnitelman periaatteiden toteutumista. Kehittämistyön tueksi on laadittu prosessikuvauksia selventämään asioiden eteenpäin viemistä ja antamaan työlle aikarakenteita. Nämä prosessikuvaukset ovat toimeenpanosuunnitelman liitteissä. 3
2 Organisoituminen Toimeenpanosuunnitelman laadinta toteutetaan vuosittain osallistaen henkilöstöä, vanhempia, oppilaita ja tarvittavia asiantuntijoita. Vuoden 2017 toimeenpanosuunnitelman laadinnassa hyödynnettiin Vaikutusten ennakkoarviointia (EVA), johon osallistettiin laajasti eri kohderyhmiä. Tämän aineiston ja suunnitelman toimenpiteiden tarkennettu toteutus koottiin tähän toimeenpanosuunnitelmaan. Koonnista vastasi Oppimisen tuen työryhmä, vanhempainedustus ja aluepäälliköt edustaen aluetyötä. Tämän lisäksi järjestettiin tammikuussa 2017 alueelliset työpajat, joissa osallistettiin erityisopetuksen henkilöstöä ja koulujen rehtoreita suunnittelutyöhön/alueelliseen toimintaan. Tammikuussa käynnistettiin myös lapsikohtaiset keskustelut yhteistyössä vanhempien kanssa erityistä tukea tarvitsevien lasten osalta; yhteistyössä laadittavat lapsikohtaiset pedagogiset selvitykset osallistavat oppilaita, huoltajia, opettajia ja tarvittavaa oppilashuollon henkilöstöä selvittämään moniammatillisessa yhteistyössä kunkin lapsen tuen ja opetusjärjestelyiden tarpeet. Täten monien näkökulmien esille tuominen on tuonut moniäänisyyttä ja oppimisen tuen asioiden työstämistä on jatkettu oppimisen tuen suunnitelman edellyttämän yhteistoiminnallisuuden periaatteiden mukaisesti. Valmisteluun osallistuminen: 2.1.2017 lähtien: Lapsikohtainen tuen tarpeiden kartoitus lakisääteisen kolmiportaisen tuen prosessin mukaisesti osallisuus lapsen mielipide huomioiden moniammatillisessa yhteistyössä huoltajan, opettajien ja oppilashuollon henkilöstön kanssa 3.1.2017 workshop; Eri näkökulmista edustus kokoamassa toimeenpanosuunnitelmaa ja antamassa asiantuntijuuttaan, oppimisen tuen työryhmä (opettajan, erityisopettajan, rehtorin, varhaiskasvatuksen, oppilashuollon, vanhempien, aluetyön edustus) Aluepajat 11.1.2017; erityisopetuksen henkilöstö + rehtorit + alueen avainhenkilöt (aluepäälliköt, aluekoordinaattorit, koulujen yhdysopettajat) tuotos koottu ja hyödynnetty suunnittelun eteenpäin viemiseen Eteläisen alueen rehtoriseminaari 15.-16.2.2017 oppimisen tuen kehittämiseksi Itäisen alueen suunnittelua koulukohtaisesti ja koko aluetta koskien helmikuun aikana aluepäällikön johdolla Pohjoisen alueen osalta aluepäällikön johdolla alueellisen rehtorikokouksen 15.2. yhteydessä päivitetty tilannekatsaus 16.1.2017, 13.2.2017, 6.3.2017: Oppimisen tuen suunnitelman ohjausryhmänä toimivan perusopetuksen johtotiimin ohjaus toimeenpanosuunnitelman laadinnalle 20.-25.2.2017: Valmisteluryhmien kokoukset erityisen tuen oppilaiden opetusjärjestelyiden koordinoimiseksi oppilaskohtaisten selvitysten pohjalta (aluekoordinaattorit, aluepäälliköt, varhaiskasvatuksen tarittava henkilöstö (KELTO, ELTO, päivähoidon psykologit, PHSOTEY lastenneurologian psykologi ja Aavan psykologi) 9.3.2017: Seminaari rehtoreille ja aluekoordinaattoreille tulevan lukuvuoden suunnitteluun oppimisen tuen suunnitelman toimeenpanemiseksi ja aluetyön kehittämiseksi Vastuualuejohtajan viranhaltijapäätöksellä nimettään Oppimisen tuen työryhmä, jonka tehtävänä on tämän toimeenpanosuunnitelman toteutuksen seuranta, vuoden mittaan kerätyn tiedon koostaminen ja arvioinnin laadinta. Työryhmän kokoamaa tietoa käsitellään Oppimisen tuen suunnitelman ohjausryhmänä toimivan perusopetuksen johtotiimin kanssa. On tärkeää muistaa, että suunnitelman toteutumisen seuranta on osa jokaisen esimiehen työtä sekä osa oman työn kehittämistä jokaisella perusopetuksessa työskentelevällä. Alueellisilla tiimeillä ja rehtoreilla on keskeinen rooli suunnitelman toteuttamisessa, jalkauttamisessa ja seurannassa. 4
3 Toteutus vuonna 2017 Oppimisen tuen suunnitelman päätavoitteena on antaa jokaiselle oppilaalle riittävä tuki riittävän aikaisin yhdessä ikätovereiden kanssa omassa lähikoulussa. Tämän tavoitteen saavuttamista tuetaan kohdistamalla kehittämistyötä vuoden 2017 osalta kolmeen kehittämiskokonaisuuteen, joita ovat 1) Osaamisen kehittäminen 2) Varhainen tuki 3) Aluetyö Kehittämiskokonaisuuksien toimenpiteillä tuetaan koulujen toimintakulttuurin kehittämistyötä ja osallistavan koulun toteutumista. Vuoden 2017 aikana kehittämiskokonaisuuksien toimenpiteiden toteutus etenee seuraaviin taulukkoihin ja kappaleisiin esille tuoduin toimin. 5
Kehittämiskohde 1: Osaamisen kehittäminen Kehittämiskohteen toteuttaminen tehdään suunnitelmassa olevin toimenpitein. Opetushenkilöstön osaamista ja työn kuormittavuutta seurataan kyselyin, kehityskeskusteluin, CAF arvioinnin avulla ja alueellisesti järjestettävien tapaamisten kautta. Toimenpiteiden toteutus vuoden 2017 aikana etenee seuraavasti: Toimenpide Toteutus Vastuutaho/henkilö Seuranta Toimenpide 1.1: Osaamista jaetaan samanailöstö, rehtorit Koulujen opetushenkikais- ja tiimiopettajuuden keinoin Jakamalla enemmän *samanaikaisopetuksen, tiimiopettajuuden toteutus *Opetus yhteissuunnittelulla KIKY ja YT menettelystä yhteinen ohjeistus keväällä 2017 (Perusopetuspalvelut) *Yhteistoiminnallisen oppimisen/opetuksen toteutus kouluissa, Vuoden 2017 alusta * kokemusten jakamista alueellisissa peda kahviloissa 2017 (AEROt koordinoi) Jaetun johtamisen toteuttamista *Kouluihin jaetun johtamisen rakenteet * Opettajatiimit muodostettu pedagogiikan toteutusta tukien Vuoden 2017 alusta Koulujen opetushenkilöstö, rehtorit, aluepäälliköt CAF, koulujen vuosisuunnitelmat, alueelliset tilaisuudet CAF, koulujen vuosikertomukset Oppimisympäristöt tukemaan yhteisopettajuutta *Koulun oppimisympäristön tarkastelu ja yhteistyön esteiden poistamista Vuoden 2017 alusta Samanaikaisopetuksesta yhteiseen opettajuuteen *Lukuvuosisuunnitelmaan tavoitteellinen suunnitelma samanaikaisopetuksen toteutuksesta, koulujen aamupajat keväällä ja syksyllä 2017 Lukuvuosisuunnitelma 2017-2018, Wilmaan päivitys lukuvuosisuunnitelman pohjaan *Samanaikaisopetuksen malli koululla esiteltävissä, mallin esittely kevään ja syksyn alueellisissa yhteistapaamisissa Aluetyön vuosikalenterin yhteistapaamiset Koulujen opetushenkilöstö, rehtorit Koulujen opetushenkilöstö, rehtorit, aluepäälliköt, suunnittelu- ja kehittämispäällikkö CAF, maakunnallinen kysely koulujen lukuvuosisuunnitelma 6
Toimenpide 1.2: Annetaan tukea ja ohjausta vanhemmille ja opetushenkilöstölle Nepsy asioissa Toimenpide 1.3: Kehitetään vaativan erityisen tuen osaamista Toimenpide 1.4: Luodaan pedagogisen tuen osaamismalli Lapsille, nuorille, vanhemmille ja ammattihenkilöstölle ohjausta arjen tilanteisiin *Toteutus osana LAPE hanketta keväällä yhteydenpito sidosryhmiin meneillä olevasta toiminnasta, suunnittelu toteutusta syksyllä 2017 yhteistyössä sidosryhmien kanssa *Nepsy tukimateriaalin tuottaminen kouluille Materiaalin tuottaminen vuoden 2017 alusta eteenpäin alueellisessa peda kahvilassa kokemusten jakaminen (AERO koordinoi) ja AEROn konsultaatio kouluille Vaativan erityisen tuen oppilaiden opettaminen *Intensiivisen tuen antaminen osana opetusta erityisopetuksen palvelurakenteen uudelleen järjestely vaiheittain ja kouluissa opetuksen kehittäminen osana lukuvuoden toimintaa Näiden oppilaiden opettamiseksi tuetaan kyseisen opetushenkilöstön työtä *Työtilojen turvallisuuden huomioiminen *Opettajat/avustajatiimien muodostamiset keväällä 2017 tulevalle lukuvuodelle, moniammatillinen yhteistyö AEROjen alueellinen ohjaus kouluille vuosi 2017 Opetuksen edellyttämää osaamista kehitetään *Vertaisverkoston luonti verkoston luonti kevät 2017 + nimetyt yhdysopettajat Vaativa erityinen tuki koulutuspäivä 2.2.2017 OPH (linkitys valtakunnalliseen verkostoon) vertaistapaamisten käynnistyminen syksy 2017 Luodaan pedagogisen tuen osaamismalli *Osaamisen tarvekartoitukset vuosi 2017 kehityskeskustelut, NPDL * Pedagogisen tuen osaamismallin suunnittelu Rahoitushakemus tammikuu 2017, Toimintakulttuuri hanke, suunnittelu keväällä 2017, mallin luonnin jatkaminen syksyllä 2017 *Koulutuksien toteutusta koulutussuunnittelun ja kilpailutusten mukaisesti *Alueelliset hyvinvointiryhmät, Sivistystoimiala, Sosiaali- ja terveystoimiala *Opetushenkilöstö * AEROt Koulujen opetushenkilöstö, moniammatillinen verkosto *rehtori *opetushenkilöstö, rehtorit *moniammatillinen verkosto *koulun opetushenkilöstö, rehtorit, moniammatillinen verkosto, erityisopetuksen suunnittelija, aluepäälliköt *Koulun opetushenkilöstö, rehtorit *Perusopetuksen johto Maakunnallinen arviointi, vanhemmat Koulujen vuosisuunnitelmat Koulujen vuosisuunnitelmat Tapaamisten dokumentointi kehityskeskustelut, NPDL, opetussuunnitelman käyttöönoton arviointikysely kevät 2017 7
*Avainhenkilöille suunnattu tukiprosessi keväästä 2017 * VESO 2017 tammikuu *toimintakulttuurin kehittäminen kouluilla tukien osaamisen jakamista, VESO 2018 alueellisesti/koulukohtaisesti Kehittämiskohde 2: Varhainen tuki Varhaisen tuen kehittämiskohteen toteutus tehdään osana opetusryhmässä, koulussa, alueella ja kaupungissa toteutettavaa toimintaa. Koulun toiminnan osalta on tärkeää, että koulussa toteutetaan jaettua johtajuutta, jonka avulla koordinoidaan koulussa tukitoimien toteutusta ja varhaisen tuen toimia. Varhaisen tuen toteutumista seurataan aluerehtorikokouksissa 2-3 krt vuodessa, alueellisten hyvinvointiryhmien kokoontumisissa, kokemuksia jakamalla alueellisissa tapaamisissa sekä keväällä 2017 toteutettavan CAF arvioinnista saaduin tiedoin. Lisäksi seurataan lasten ja nuorten hyvinvointia keväällä 2017 toteutettavan kouluterveyskyselyn avulla ja sähköisen hyvinvointikertomuksen mittarein. Toimenpiteiden toteutus vuoden 2017 aikana etenee seuraavasti: Toimenpiteet Toteutus Vastuutaho/henkilö Seuranta Toimenpiteet opetusryhmässä 2.1: Tuki on oikea-aikaista ja tilanteen mukaan joustavaa *Opetushenkilöstö, rehtorit, koulun oppilaskunta, oppilashuollon henkilöstö Opetuksen keskiössä on oppijalähtöisyys ja osallisuus *Toteutus osana opetussuunnitelmaa, yhteistoiminnallisuuden toteutus opetuksessa, oppimisessa ja koulun henkilökunnan yhteistyössä, ryhmädynamiikka YT ajan käytön ohjeistus kouluille kevät 2017, nivelvaiheissa ryhmäytykset elokuu 2017, alueelliset tapaamiset vuosikalenterin päivitys huhtitoukokuu ja toteutus syksystä 2017 eteenpäin Tuki tuodaan oppilaan luo *Varhaisen tuen seulonnan toimintatavat käytössä OPS2016 *Samanaikaisopetuksen/ yhteisopettajuuden toteuttaminen, tuen tuominen oppilaan opetusryhmään, joustavat ryhmittelyt *Oppituntien palkitus, koulupäivän rakenne tukee OPS toteutusta *Oppilashuollon toteutuminen Jatkuvaa, rehtorilla vastuu *Opetushenkilöstö, rehtorit, oppilashuollon henkilöstö, koulun oppilaskunta CAF, koulujen vuosisuunnitelmat ja kertomukset, maakunnallinen arviointi CAF, koulujen vuosisuunnitelmat ja kertomukset, maakunnallinen arviointi 8
Eriyttämistä ja opetusmenetelmiä toteutetaan tarkoituksenmukaisesti *Opetustilojen muunneltavuus *Monipuolisten opetusmenetelmien käyttö, eriyttämisen vinkkejä jaetaan henkilöstön kesken, YT aika ja tiimirakenteet *Tukiopetuksen toteuttaminen tuntikehyksessä *Opetushenkilöstö, rehtorit, aluekoordinaattorit, koulun oppilaskunta CAF, koulujen vuosisuunnitelmat ja kertomukset, maakunnallinen arviointi Toimenpiteet kouluyhteisössä 2.2: Toimintakulttuurin kehittäminen Yhteistoiminnallisuus luonteva osa toimintakulttuuria *Toimintakulttuurin rakentamista koulussa yhteistoiminnallisten periaatteiden mukaisesti, koulun asiantuntijuuden hyödyntäminen jatkuvaa yhteistyön mahdollistamista, vanhempien osallistamista Opetushenkilöstö, rehtorit, oppilaat, vanhemmat, oppilashuollon henkilöstö CAF, koulujen vuosisuunnitelmat ja kertomukset, maakunnallinen arviointi Koulussa toteutetaan jaettua johtajuutta, jonka avulla tuetaan oppivaa koulua *Jaetun johtajuuden rakenteet kouluun *YT ajan suunnitelmallinen käyttö, esiteltävissä *Jatkuvan arvioinnin toteuttaminen *Kokemusten jakaminen alueellisissa tapaamisissa jatkuvaa Oppilaiden tunne- ja sosiaalisia taitoja harjoitellaan *Tunne- ja sosiaalisten taitojen harjoitusohjelmien käyttö, oppiaineisiin sisällytettynä tunne- ja sosiaalisten taitojen harjoittaminen jatkuvaa Vanhempien osallistuminen koulun toimintaan *Vanhempainillat yhteistoiminnallisin periaattein *Vanhempien mukaanotto koulun toiminnan suunnitteluun jatkuvaa Opetushenkilöstö, rehtorit, koulun johtoryhmä Opetushenkilöstö, rehtorit oppilashuoltohenkilöstö Opetushenkilöstö, rehtorit, vanhemmat CAF, koulujen vuosisuunnitelmat ja kertomukset, maakunnallinen arviointi CAF, maakunnallinen arviointi CAF, koulujen vuosisuunnitelmat ja kertomukset, maakunnallinen arviointi Tarkoituksenmukaiset toimitilat ja välineet *Jatkuva koulun tilojen hyödyntäminen, muuntelu, esteettömän työskentelyn mahdollistaminen Opetushenkilöstö, rehtorit, oppilaskunta CAF, koulujen vuosisuunnitelmat ja kertomukset, maakunnallinen arviointi 9
Toimenpiteet alueella 2.3: Oppimisen tukea koordinoidaan alueellisessa työssä Alueellinen oppimisen tuen toiminta on koordinoitua luotujen verkostojen ja vastuuhenkilöiden kautta *Koordinoinnin aikataulun laadinta tammikuu 2017, aikataulun tarkennus syyskuu 2017 seminaarissa alueellisille oppimisen tuen tiimeille *Esi- ja alkuopetuksen vuosikalenterin päivitys tammikuu 2017 *Nivelvaiheiden prosessien päivitys tammi-maaliskuu 2017 *Alueellisen hyvinvointiryhmän toimintasuunnitelman laadinta, toteutus, päivitys jatkuvaa Oppilaiden ja vanhempien osallisuutta alueelliseen toimintaan toteutetaan *Oppilaskuntien alueellisen yhteistyön suunnittelu kevät 2017, toteutus jatkuu syksyllä 2017 *Vanhemmille järjestettävien teemapäivien/ osallisuuden suunnittelu kevät 2017 *Aluepäällikkö, aluekoordinaattorit, yhdysopettajat, *varhaiskasvatuspalvelut, perusopetuspalvelut *alueelliset hyvinvointiryhmät *Oppilaskunnat *koulujen vanhempainyhdistykset, koulun opetushenkilöstö, alueen rehtorit Alueellisten hyvinvointiryhmien toimintasuunnitelmat, koordinoinnin toteutuminen CAF, maakunnallinen arviointi Toimenpiteet kaupungissa 2.4: Toiminta lähikouluperiaatteen toteutumisen tukemiseksi Alueella olevien voimavarojen joustava kohdentaminen *resurssien liikuteltavuuden, koulujen työskentelyolosuhteiden ja oppilaiden/henkilöstön hyvinvoinnin tilanteen arviointi alueellisissa rehtorikokouksissa 2-3krt/vuosi *tilasuunnittelu jatkuvaa Opetusjärjestelyjä toteutetaan lähikouluperiaatteen mukaisesti *Oppilaat ohjataan oman palvelualueensa kouluun (nivelvaiheet, oppilaan tuen tarpeen muutokset). Koulut toteuttavat yhteistyötä, mikäli oppilas tarvitsee oman palvelualueen ulkopuolella olevaa opetusta. jatkuvaa *Eheiden koulupolkujen luonti palvelualueelle, alueellisen mallin luontia tukea tarvitseville oppilaille aluepaja 11.1.2017, suunnittelua tammi-maaliskuu 2017 *Henkilöstön perehdyttäminen nivelvaiheen päivitettyihin käytänteisiin helmi-maaliskuu 2017, uuden henkilöstön perehdytys omalla koululla jatkuvaa * aluepäälliköt, rehtorit, tilapalvelut *aluepäälliköt, aluetyön toimijat, perusopetuspalvelut, varhaiskasvatuspalvelut CAF, maakunnallinen arviointi, koottu tieto rehtoreilta CAF, maakunnallinen arviointi 10
Resursseja kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti ja tasaarvoisesti *Koordinoinnin aikataulun laadinta tammikuu 2017 *resurssien liikuteltavuuden arviointi ja tilasuunnittelu alueellisissa rehtorikokouksissa 2-3krt/vuosi Aluetyötä ohjataan *Lasten ja nuorten kasvun vastuualueen säännöllisten kehittämis/-kokouskäytänteiden luonti vuodelle 2017, aluetyön ohjaus ja seuranta suunnittelu tammi-helmikuu 2017 toteutus vuosi 2017 Henkilöstön osaamista kehitetään *Suunnitelman toimenpiteiden toteutuksen ohjaus, seuranta ja tuki toimijoille luotujen vuosikalentereiden mukaisesti (koordinoinnin, aluetyön, hyvinvointityön tuki olemassa olevin tiimirakentein) jatkuvaa Toteutetaan poikkihallinnollista yhteistyötä *Kaupunkitasoista työtä tekevien poikkihallinnollisten toimijoiden perehdytys Oppimisen tuen suunnitelmaan tammi-helmikuu 2017 kuntakohtainen oppilashuoltoryhmä, lasten ja nuorten hyvinvointiryhmä, erikoissairaanhoidon lasten neurologia, lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria *Hyvinvoinnin poikkihallinnollisen yhteistyön toteutus kaupungissa olevin ohjaavin suunnitelmin/toimin *aluepäälliköt, rehtorit, perusopetuspalvelut *Lasten ja nuorten kasvun vastuualueen johto ja asiantuntijat, oppilashuoltopalvelut *Lasten ja nuorten kasvun vastuualueen johto ja asiantuntijat, oppilashuoltopalvelut *Lasten ja nuorten kasvun vastuualue, oppilashuoltopalvelut, sosiaali- ja terveystoimi Resurssien liikuteltavuus CAF, maakunnallinen arviointi CAF, maakunnallinen arviointi Indikaattorit, kouluterveyskysely, CAF, maakunnallinen kysely, muut kyselyt 11
Kehittämiskohde 3: Aluetyö Kehittämiskohteena olevan aluetyön toteutus keskittyy alueella olevien luotujen aluetiimien työn käynnistymiseen/ verkostomaisen yhteistyön toteuttamiseen, erityisopetuksen palveluverkon uudelleen järjestämisen aloittamiseen vaiheittain ja erityisopetuksen resurssien kohdentamiseen vaiheittain alueelliseen käyttöön. Aluetyön toteutumista arvioidaan ja seurataan keräämällä tietoa oppilaiden opetusjärjestelyistä, erityisopetuksen kohdentumisesta, oppilaiden tuen tarpeen määristä, aluetyön yhteistapaamisten ja alueellisten rehtorikokousten avulla. Vuoden 2017 aikana hyödynnetään myös CAF arviointia sekä kouluterveyskyselyä. Toimenpiteiden toteutus vuoden 2017 aikana etenee seuraavasti: Toimenpiteet Toteutus Vastuutaho/henkilö Seuranta Toimenpide 3.1: Verkostot ja toimijat *aluepäälliköt, aluetyön tiimit aluetyöhön *rehtorit, koulujen johtoryhmä Alueellinen oppimisen tuen toiminta on koordinoitua luotujen verkostojen ja vastuuhenkilöiden kautta *Alueellisten tiimirakenteiden toteutus, aluetyön vuosiaikataulun laadinta, alueellisen hyvinvointityön toteutus tammikuusta 2017 eteenpäin, alueellisen vuosiaikataulun täydentämistä ja päivittämistä *Alueellisen oppimisen tuen mallin suunnittelu marraskuulta 2016 jatkuu, 2. alueellinen suunnittelu tammikuussa, 3. koulutuksellinen tuki erityisluokanopettajille helmikuussa, 4. koulutuksellinen tuki erityisluokanopettajille huhtikuussa *Koulujen johtorakenne valmiiksi ja käyttöön, pedagogisten asioiden ohjaustiimin muodostaminen tarvittaessa Rakenteen luonti kevät 2017 ja käyttöön otto syksy 2017 CAF, maakunnallinen arviointi, koulujen vuosisuunnitelmat/-kertomukset Toimenpide 3.2: Uudelleen järjestellään erityisopetuksen palveluverkko Oppilaiden ja vanhempien osallisuutta alueelliseen toimintaan toteutetaan *Oppilaskuntien alueellisen yhteistyön suunnittelu kevät 2017, toteutus jatkuu syksyllä 2017 *Vanhemmille järjestettävien teemapäivien/ osallisuuden suunnittelu kevät 2017 Kaupunkitasoinen erityisopetus *Aistimonivammaisten, vaikeasti kehitysvammaisten ja autististen opetus Tilasuunnittelun kartoitukset käyntiin tammikuussa 2017, valmistelut vuoden 2017 aikana, toisiin toimitiloihin siirtymisen valmistelut 2017 *Oppilaskunnat *koulujen vanhempainyhdistykset, koulun opetushenkilöstö *Aluepäälliköt, perusopetuspalvelut CAF, maakunnallinen arviointi, koulujen vuosisuunnitelmat/-kertomukset Erityisopetusjärjestelyiden uudelleen organisoinnin toteutus, CAF 12
Toimenpide 3.3: Resurssiohjaus *Sairaalaopetus työryhmän kokoaminen ja suunnittelun käynnistys tammi-helmikuusta 2017 *Tunne-elämän vaikeudet 1-6lk Opetustilojen kartoitus tammi-helmikuu 2017, henkilöstön rekrytointi opetusmuotoon helmi-maaliskuussa 2017, opetusmuodon suunnittelu helmi-toukokuussa 2017, toiminnan aloittaminen ja kehittämisen jatkaminen elokuusta 2017 eteenpäin *Tunne-elämän vaikeudet 7-9lk Opetusryhmän tilakartoitus tammi-helmikuu 2017, valmistelut tulevalle lukuvuodelle helmi-toukokuu 2017, toiminnan kehittämistä edelleen elokuusta 2017 * Kehitysvammaisten opetus Mukkulassa ja Kirkonkylässä jatkuu, toiminnan kehittämistä edelleen ja vertaisverkoston luonti keväällä 2017, tapaamiset syksyllä 2017 Aluetta palveleva erityisopetus *Alueella järjestettävän oppimisen tuen mallin suunnittelu ja erityisen tuen oppilaan opetusjärjestelyiden suunnittelu/koordinointi 1-9lk, kts. liitteet 3-5, aluepäällikön johdolla alueelle suunnatuin resurssein *Aluetta palveleva joustavan perusopetuksen toiminta Nykyisissä toimipisteissä olevat opetusryhmät jatkavat lv 2017-2018 *Kohdennetaan nykyisiä olemassa olevia keskitetyn erityisopetuksen resurssia alueelliseen käyttöön porrastaen vuosien 2017-2019 aikana. Ensimmäinen resurssien siirron toteutus elokuussa lukuvuodelle 2017-2018, kts. liite 4 *Aluepäälliköt, perusopetuspalvelut *Aluepäälliköt, perusopetuspalvelut CAF, resurssien liikkuvuuden seuranta CAF, resurssien liikkuvuuden seuranta 13
4 Opetustilojen tarkastelu Toimeenpanosuunnitelman sisältämien toimenpiteiden toteutukseen on sisällytetty opetustilojen tarkastelu. Vaikutusten ennakkoarvioinnissa (EVA) tuli esille opetustiloihin liittyviä tarpeita ja huomioita. On hyvä tiedostaa, että fyysiset tilat ovat osa oppimisympäristöä; oppimisympäristö mielletään uuden opetussuunnitelman myötä monipuolisemmaksi kokonaisuudeksi. On hyvä ymmärtää laajempi merkitys puhuttaessa opetustilojen soveltuvuudesta ja muunneltavuudesta opetustilanteisiin ja oppilaiden tarpeisiin. Seuraavaan on avattu lyhykäisyydessään moniulotteista merkitystä puhuttaessa oppimis- ja työympäristöstä. Oppimis- ja työympäristö Oppimisympäristöt muodostavat pedagogisesti monipuolisen ja joustavan kokonaisuuden. Oppimisympäristöllä tarkoitetaan fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten vuorovaikutussuhteiden kokonaisuutta, jossa oppiminen tapahtuu. Oppimis- ja työtilojen tarkastelun tulee olla jatkuvaa, olemassa olevien tilaratkaisujen ja uusien tilankäyttötapojen tarkastelua. Tällöin tarkastellaan myös sellaisia tiloja, joita ei ole perinteisesti opetuksessa hyödynnetty. Uuden teknologian integrointi ja läsnäolo koulun arkeen tukevat oppilaiden verkottumista vertaisryhmien kanssa ja edistävät tietoverkkojen hyödyntämistä opetuksessa. Uudisrakennusten tilat sopivat hyvin toiminnalliseen oppimiseen, sillä ne ovat muunneltavissa. Niin uusien kuin vanhojenkin koulurakennusten osalta tilojen tehokasta käyttämistä tulee jatkuvasti tarkastella niin, että yhteiset tilat palvelisivat mahdollisimman monipuolisesti eri toimintoja (ryhmätyöskentelyä, eriyttämistä, yksin työskentelyä, vertaisoppimista ym.). Aulatilojen, käytävien, rappusten, ruokailutilojen ym. hyödyntäminen pienillä ratkaisuilla tuo joustavuutta opetustilanteisiin. Kalusteiden monipuolinen hyödyntäminen ja liikuteltavuus luokissa ja yhteisissä tiloissa on myös yksi tapa jäsentää fyysistä oppimisympäristöä. Oppiminen on vuorovaikutusta ja erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa tapahtuvaa monimuotoista toimintaa. Vuorovaikutus on sidoksissa psyykkiseen olemiseen. Se tila, jossa olemme ja ihmiset joiden kanssa olemme vuorovaikutuksessa, vaikuttavat myös kokemiimme tunteisiin ja motivaatioon. Huomioitavat asiat: Fyysinen ympäristö Tilojen jatkuva tarkastelu sisällytetty toimenpiteisiin Jatkuva yhteistyö tilakeskuksen kanssa; koulujen oppimis- ja työtilojen tilaratkaisujen ja tilankäyttötapojen tarkastelua, suunnittelua ja toteuttamista Erityisten apuvälineiden käytön mahdollistaminen Viestintäteknologian käytön mahdollistaminen Psyykkinen oppimisympäristö oppimista, tietoja ja taitoja tukeva toiminta, pitää sisällään tunteet ja motivaation Sosiaalinen oppimisympäristö Koulun ja koulun ulkopuolisen sosiaalisen verkoston vuorovaikutus/yhteistyö Oppimistilanteissa tapahtuva vuorovaikutus Koulujen tiimirakenteet Oppilaiden ryhmittelyt Toimivat oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista. Oppimisympäristö on moniulotteinen kokonaisuus. Koulujen osalta tämä on jatkuvan tarkastelun kohteena; yhdessä miettien havaittujen esteiden purkamista. 14
5 Tiedottaminen Oppimisen tuen asioita käsitellään/tietoa jaetaan: 1) Tiedottein 2) Yhteistapaamisin 3) Sähköisissä ympäristöissä Tiedotteet Tammikuu tiedote varhaiskasvatuksen henkilöstölle erityisen tuen järjestelyille tulevien koululaisten osalta tiedote koteihin tulevien koululaisten osalta tiedote kouluihin erityisen tuen oppilaiden opetusjärjestelyille tulevalle lukuvuodelle Helmikuu tiedote opetushenkilöstölle/vanhemmille oppimisen tuen suunnitelman toimeenpanosta informointi henkilöstölle prosessin kulusta henkilöstöasioissa Maaliskuu informointi henkilöstölle muutostarpeista ja henkilöstöasioista Toukokuu tiedote opetushenkilöstölle/vanhemmille oppimisen tuen suunnitelman kevään toimista Syyskuu tiedote opetushenkilöstölle/vanhemmille tulevan syksyn toiminnasta Marras-joulukuu tiedote opetushenkilöstölle/vanhemmille kuluneen vuoden toiminnasta Yhteistapaamiset aluepajat peda kahvilat aluetiimien kokoontumiset alueelliset rehtorikokoukset, rehtorikokoukset työryhmien kokoontumiset, sidosryhmien kokoontumiset koulujen pajat koulutukset Järjestettävät tilaisuudet eri kohderyhmille Sähköiset ympäristöt Office365 ympäristö, mm. Yammer Lahden netti sivusto www.lahti.fi Lahden pedanet ympäristö Sähköiset oppimisalustat Wilma 15
6 Arvioinnissa ja lausunnoissa esitettyjen huolenaiheiden huomioiminen Oppimisen tuen suunnitelman laadinnassa vuosille 2017-2019 koottiin näkemyksiä vaikutusten ennakkoarviointina (EVA) käytettyyn sähköisen hyvinvointikertomuksen työvälineeseen ja pyydettiin laajasti lausuntoja vanhemmilta, henkilöstöltä ja sidosryhmiltä. Esille tulleita näkemyksiä, huolenaiheita ja lautakunnan edellyttämiä asioita on otettu huomioon tarkennettuja toimenpiteitä laadittaessa vuodelle 2017 sekä seuraavin toimin: Toimeenpanosuunnitelmat tehdään yhdessä henkilöstön ja vanhempien kanssa lapsen mielipide huomioiden Valmisteluun osallistuminen: 2.1.2017 lähtien: Lapsikohtainen tuen tarpeiden kartoitus lakisääteisen kolmiportaisen tuen prosessin mukaisesti osallisuus lapsen mielipide huomioiden moniammatillisessa yhteistyössä huoltajan, opettajien ja oppilashuollon henkilöstön kanssa 3.1.2017 workshop; Eri näkökulmista edustus kokoamassa toimeenpanosuunnitelmaa ja antamassa asiantuntijuuttaan, oppimisen tuen työryhmä (opettajan, erityisopettajan, rehtorin, varhaiskasvatuksen, oppilashuollon, vanhempien, aluetyön edustus) Aluepajat 11.1.2017; erityisopetuksen henkilöstö + rehtorit + alueen avainhenkilöt (aluepäälliköt, aluekoordinaattorit, koulujen yhdysopettajat) tuotos koottu ja hyödynnetty suunnittelun eteenpäin viemiseen Eteläisen alueen rehtoriseminaari 15.-16.2.2017 oppimisen tuen kehittämiseksi Itäisen alueen suunnittelua koulukohtaisesti ja koko aluetta koskien helmikuun aikana aluepäällikön johdolla Pohjoisen alueen osalta aluepäällikön johdolla alueellisen rehtorikokouksen 15.2. yhteydessä päivitetty tilannekatsaus 16.1.2017, 13.2.2017, 6.3.2017: Oppimisen tuen suunnitelman ohjausryhmänä toimivan perusopetuksen johtotiimin ohjaus toimeenpanosuunnitelman laadinnalle 20.-25.2.2017: Valmisteluryhmien kokoukset erityisen tuen oppilaiden opetusjärjestelyiden koordinoimiseksi oppilaskohtaisten selvitysten pohjalta (aluekoordinaattorit, aluepäälliköt, varhaiskasvatuksen tarittava henkilöstö (KELTO, ELTO, päivähoidon psykologit, PHSOTEY lastenneurologian psykologi ja Aavan psykologi) 9.3.2017: Seminaari rehtoreille ja aluekoordinaattoreille tulevan lukuvuoden suunnitteluun oppimisen tuen suunnitelman toimeenpanemiseksi ja aluetyön kehittämiseksi Toimeenpanosuunnitelma esittää vastaukset lausunnoissa annettuihin kysymyksiin sekä siihen miten erilaiset huolenaiheet, joita lausunnoissa esitetään, aiotaan hoitaa Otettu huomioon toimeenpanosuunnitelman tarkennettuun toimenpiteiden toteutukseen (taulukoihin) ja seuraavin toimin: Huolenaihe: Opetusjärjestelyissä tehtävät muutokset vaikuttavat lapsiin Toimet: nivelvaiheet ja jo olemassa olevat käytänteet kevään tiedonsiirtopalavereiden toteuduttava jokaisen lapsen kohdalla, vaikutus turvallisuuden ja lapsituntemuksen takaamiseen riittävällä tiedon saannilla Huolenaihe: Tarvittava tieto vanhemmille Toimet: 16
henkilöstön informoiminen aluepajassa 11.1., perehdytys oppilaiden tuen tarpeiden kartoitukselle lapsikohtaiset keskustelut huoltajan ja opettajan/koulun tarvittavan henkilöstön kanssa, kolmiportaisen tuen lainsäädännöllinen prosessi ja vastuut OPSissa tiedotteet vanhemmille tiedottamissuunnitelman mukaisesti Huolenaihe: Lähikoulun toimintakulttuuri sellainen, että huomioi moninaiset oppijat Toimet: jokaisessa koulussa toimintakulttuurin kehittämistä rehtorin ja koulun johtamisrakenteen kautta, kts. toimenpiteet aikarakenteet kouluille ja aluetyöhön, kts. toimenpiteet Huolenaihe: Erityisopetuksen uudelleen järjestelyn myötä henkilöstön toimipisteiden vaihdokset Toimet: henkilöstön osallistuminen yhteiseen keskusteluun aluepajassa tammikuussa henkilöstöprosessin kuvaus, sen tiedottaminen ja esimiesten vastuuttaminen huolehtimaan henkilöstöä koskevista toimista, aluepäälliköiden ja henkilöstö-/perusopetuspalveluiden tuki Huolenaihe: Yleisopetuksessa työskentelevien opettajien samanaikaisopetuksesta koituva suunnittelutyömäärän lisääntyminen Toimet: Opettajien tiimirakenteet, koulun toiminnan suunnittelu perustuu opetushenkilöstön yhteistyöhön (OPS2016) YT ajan ohjeistukset, KIKY ajan käyttö, aamupajat toimenpiteissä lukujärjestys oppiaineiden palkitukset Huolenaihe: Tarve tiedottamiselle sekä tarvittavalle suunnittelu- ja toimeenpanoresurssille Toimet: Toimeenpanosuunnitelmassa tiedottamisen suunnitelma, jonka mukaan edetään Aluekoulusihteerien työaikaresurssi maaliskuulle yhdessä aluepäällikön kanssa tarvittavien viranhaltijapäätösten hoitamiseksi aluejohtotiimin tuki ja ohjaus alueelle Huolenaihe: Oppilaat, joilla suuria tuen tarpeita tunne-elämässä Toimet: opetusjärjestelyiden suunnittelun toteutus hyödyntäen lapsituntemusta käynnistetty vuoden 2017 alusta erityisopetuksen palveluverkon uudelleen järjestely, nivelluokkamallin kehittämisen käynnistyminen, kts. Toimenpiteet taulukko koulutusten palveluoston kilpailuttamisen käynnistäminen Huolenaihe: Rehtorin työn kuormittavuus Toimet: rehtorin työajan suunnittelu ja seuranta (OVTES), työaikajoustot tarvittaessa aluepäällikön tuki rehtorin työlle työnohjaus tarvittaessa tiimityöskentely, aluerehtorikokoukset, koko kaupungin rehtoreiden yhteistyö 17
Huolenaihe: Yhteistoiminnallisuuden toteutuminen Toimet: huomioitu tarkennetussa toimenpiteissä, kts toimenpiteet taulukko osallisuuden foorumit 2017 (liite toimeenpanosuunnitelmassa) Vaikutusten ennakkoarviointi otetaan toimeenpanosuunnitelmassa huomioon Toimet: Toimenpiteiden toteutuksen suunnittelussa (toimeenpanosuunnitelman 2017 taulukot) hyödynnetty vaikutusten ennakkoarvioinnissa (EVA) esille tulleita riskejä. Muutokset oppilaan erityisen tuen toimintaympäristöön tehdään ensisijaisesti luonnollisissa nivelvaiheissa Toimet: Erityisen tuen oppilaiden opetusjärjestelyiden suunnittelun prosessi kuvattu Tuen ja opetusjärjestelyiden tarkastelut nivelvaiheissa siirryttäessä Esiopetuksesta kouluun 2. vuosiluokalta 3. vuosiluokalle Pienryhmäoppilaan siirtyessä 4. vuosiluokalta 5. vuosiluokalle Alakoulusta yläkouluun Nivelvaiheet olemassa olevaa toimintatapaa Henkilöstön riittävä resursointi varmistetaan muutosvaiheessa eikä muutoksen tavoitteena ole lähtökohtaisesti säästötoimenpiteisiin Toimet: Erityisopetuksen henkilöstömäärä pysyy samana, ei olla vähentämässä henkilöstöä henkilöstömitoitusta tarkastellaan kaupunkitasoisessa virkatyöryhmässä erityisen tuen henkilöstömitoitus pysyy suunnitelmaa edeltävällä tasolla Henkilöstöprosessin kuvaus (liite toimeenpanosuunnitelmassa) Henkilökunnalle annetaan mahdollisuus riittävään muutosvaiheen koulutukseen Toimet: Osaamisen kehittäminen kokonaisuus: Osaamisen toimintakulttuurin kehittämishanke Vireillä valtionavustus varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtamiskoulutukseen, sekä UPO123 hanke Lisäksi perusopetuksen käyttösuunnitelmaan (varaus opetuksen kehittämiseen) Meneillään olevien koulutusten jatkaminen 18
Toimeenpanosuunnitelma sisältää tilasuunnitelman, jossa on kartoitettu eriyttämistilat eri kouluissa Toimet: Toimeenpanosuunnitelma 2017 sisältää ohjeistuksen opetustilojen käyttöön oppimisympäristönä Tilojen kartoitus/suunnittelu sisällytetty tarkennettujen toimenpiteiden taulukkoon Oppimisympäristö opetussuunnitelmassa Oppimisen tuen suunnitelma ja opetussuunnitelma edellyttää joustavaa tilan käyttöä, mahdollisuutta eriyttää Toiminta arvioidaan perusteellisesti ennen kunkin toimeenpanosuunnitelman tekemistä Toimet: Toimeenpanosuunnitelman 2017 laadinnassa on hyödynnetty sitä arviointia, jota oppimisen tuen suunnitelman 2017-2019 laadinnassa toteutettiin Oppimisen tuen vaikutusten ennakkoarviointi (EVA) 19
Liite 1: 20
Liite 2: 21
Liite 3: 22
Liite 4: 23
Liite 5: 24
Liite 6: 25
Liite 7: 26
Liite 8: Erityisen tuen opetusjärjestelyt lv 2017-2019 ERITYISEN TUEN RYHMÄT LAHDEN PERUSOPETUKSESSA lv 2017-2018 Lahden perusopetuksessa erityistä tukea koskevat opetusjärjestelyt toteutetaan järjestämällä opetus erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle joko oppilaan omalta palvelualueelta (pohjoinen, itä, etelä) tai koko kaupungin aluetta palvelevasta kaupunkitasoisesta opetusjärjestelystä. Erityistä tukea saavalle oppilaalle järjestetään opetusta joko osittain tai kokonaan yleisopetuksen ryhmässä tai erityisen tuen ryhmässä joustavin opetusjärjestelyin. Oppilaita ryhmitellään joustavasti koulupäivän aikana huomioiden opetusryhmä ja oppilaiden yksilöllinen oppimisen eteneminen. Erityisen tuen antaminen suunnitellaan yksilöllisesti kunkin oppilaan HOJKSiin tehden yhteistyötä oppilaan, huoltajan ja oppilasta opettavien kanssa. Erityisen tuen opetusjärjestelyn palveluverkko muotoutuu Lahden perusopetuksessa vuosien 2017-2019 aikana. 27
KAUPUNKITASOISET ERITYISEN TUEN RYHMÄT OVAT SEURAAVISSA KOULUISSA KAUPUNKITASOISET ERITYISEN TUEN RYHMÄT PALVELEVAT KOKO KAUPUNGIN ALUETTA Ali-Juhakkalan koulu 6 ryhmää esi- ja 1-9 -vuosiluokille Mukkulan peruskoulu 9 ryhmää 1-9 -vuosiluokille Kirkonkylän koulu 2 ryhmää 1-9 -vuosiluokille Jalkarannan peruskoulu, 2 ryhmää 1-6 -vuosiluokille Kanervikon sairaalaopetus esi ja 1-9 -vuosiluokille Launeen peruskoulu 1 ryhmä 7-9 vuosiluokille Salpausselän peruskoulu 1 ryhmä 7-9 vuosiluokille (jatkaa toistaiseksi lv 2017-2018 koko kaupunkia palvelevana) Mukkula Jalkaranta Kanervikko Salpausselkä Ali-Juhakkala Kirkonkylä Laune Ali-Juhakkalan koulu (6 ryhmää) Toiminta-alueittain järjestettävä opetus vaikeasti kehityksessään viivästyneille sekä autismikirjon lapsille esiopetus sekä 1-9 vuosiluokkalaisille Mukkulan peruskoulu (9 ryhmää) Kehityksessään viivästyneille lapsille järjestettävää opetusta 1-9 vuosiluokkalaisille, lisäksi autismikirjon yksi opetusryhmä Kirkonkylän koulu (2 ryhmää) Kehityksessään viivästyneille lapsille järjestettävää opetusta 1-9 vuosiluokkalaisille 28
Jalkarannan peruskoulu (2 ryhmää) Tunne-elämän pulmat, jotka vaikeuttavat koulunkäyntiä, nivelluokka 1-6 vuosiluokkalaisille Kanervikon koulu (Sairaalaopetus) Sairaalassa potilaana oleville oppilaille opetus järjestetään sairaalaopetuksessa Kanervikon koulussa (esi- ja 1-9 vuosiluokat) Launeen peruskoulu (1 ryhmä) Tunne-elämän pulmat, jotka vaikeuttavat koulunkäyntiä, hoiva luokka 7-9 vuosiluokkalaisille Salpausselän peruskoulu (1 ryhmä) Sopeutumis- ja tunne-elämän pulmat, jotka vaikeuttavat koulunkäyntiä 7-9 vuosiluokkalaisille. Opetusmuoto jatkaa toistaiseksi lv 2017-2018 koko kaupunkia palvelevana. ALUEELLISET PALVELUT Erityinen tuki järjestetään palvelualueella, joita ovat pohjoinen, itä ja etelä. Tuki on järjestetty lähikouluperiaatteen mukaisesti. Palvelualueen erityisen tuen opetusjärjestelyt suunnitellaan alueellisessa yhteistyössä, jota johtaa aluepäällikkö. Erityisen tuen opetusjärjestelyt toteutetaan yleisopetuksen yhteydessä tai erityisen tuen ryhmässä joustavin opetusjärjestelyin. Alueen erityisen tuen palveluissa huomioidaan palvelualueen luontaisten koulupolkujen toteutus. POHJOINEN alueelliset palvelut ETELÄ alueelliset palvelut ITÄ alueelliset palvelut 29
ALUEELLISET ERITYISEN TUEN RYHMÄT OVAT SEURAAVISSA KOULUISSA Alueelliset erityisen tuen ryhmät palvelevat palvelualueen oppilaita. Erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle järjestetään opetusta erityisen tuen ryhmässä joustavin opetusjärjestelyin. Erityisen tuen ryhmä toteuttaa yhteistyötä yleisopetuksen ryhmän kanssa joko osittain tai kokonaan. Toimintatapa suunnitellaan koululla huomioiden oppilaiden yksilölliset tarpeet. Kunkin oppilaan erityisen tuen joustavat opetusjärjestelyt suunnitellaan yksilöllisesti HOJKSiin yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja tarvittavien opettajien kanssa. Tuki annetaan oppilaalle hänen omassa ryhmässään tai koulussa. POHJOINEN PALVELUALUE ITÄINEN PALVELUALUE ETELÄINEN PALVELUALUE Mukkula (3 ryhmää) Kivimaa (6 ryhmää) Myllypohja (3 ryhmää) Ahtiala (1 ryhmä) Harju (2 ryhmää) Tiirismaa (2 ryhmää + 1 joustava) Möysä (2 ryhmää) Nastolan yläkoulu (3 ryhmää) Rakokivi (4 ryhmää) Ersta (1 ryhmä) Kirkonkylä (1 ryhmä) Kärpänen (3 ryhmää) Salpausselkä (1 ryhmä) Laune (5 ryhmää) Liipola (2 ryhmää) Liipola-Renkomäki (1 joustava) Salinkallio (1 ryhmä) Länsiharju (1 joustava) ERITYISEN TUEN ANTAMINEN OSA-AIKAISENA ERITYISOPETUKSENA Koulut, joissa annetaan erityistä tukea osa-aikaisena erityisopetuksena yleisopetuksen yhteydessä joustavin opetusjärjestelyin. Erityinen tuki annetaan oppilaalle hänen omassa ryhmässään, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Kunkin oppilaan erityisen tuen joustavat opetusjärjestelyt suunnitellaan yksilöllisesti HOJKSiin yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja tarvittavien opettajien kanssa. POHJOINEN PALVELUALUE ITÄINEN PALVELUALUE ETELÄINEN PALVELUALUE Mukkula Kivimaa Myllypohja Ahtiala Kunnas Kivijärvi Harju Tiirismaa Möysä Lotila Lahden ruotsinkielinen koulu Nastolan yläkoulu Rakokivi Ersta Kirkonkylä Villähde Uusikylä Kärpänen Jalkaranta Salpausselkä Kasakkamäki Laune Liipola Renkomäki Salinkallio Länsiharju 30
VANHAN PALVELURAKENTEEN KESKITETYISSÄ ERITYISEN TUEN RYHMISSÄ JÄRJESTETÄÄN OPE- TUSTA lv 2017-2018 SEURAAVISSA KOULUISSA Kärpäsen peruskoulu (4 ryhmää) Pienryhmäopetusta vuosiluokille 6-9. Oppilaat tulevat koko kaupungin alueelta. Jalkarannan peruskoulu (3 ryhmää) Pienryhmäopetusta vuosiluokkaryhmissä 2, 4 ja 6. Oppilaat tulevat koko kaupungin alueelta. Lotilan peruskoulu (3 ryhmää) Pienryhmäopetusta vuosiluokkaryhmissä 2, 4 ja 6. Oppilaat tulevat koko kaupungin alueelta. Salinkallion peruskoulu (4 ryhmää) Pienryhmäopetusta vuosiluokille 8-9. Oppilaat tulevat koko kaupungin alueelta. 31