TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2012

TARKKAILURAPORTTI 212 16UEC14 15.3.212 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 212

Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 212 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 HYDROLOGISET OLOT... 1 3 PÄÄSTÖTARKKAILU... 2 3.1 Tarkkailun toteutus... 2 3.2 Tarkkailun tulokset... 3 3.2.1 Virtaamat ja valumat... 3 3.2.2 Veden laatu... 4 3.2.3 Päästöt vesistöön... 5 3.3 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu... 9 4 YHTEENVETO... 12 VIITTEET... 13 Liitteet Liite 1 Tarkkailuvelvollisten soiden sijainti Pyhäjoen vesistöalueella Liite 2 Päästötarkkailun tulokset v. 212 Pöyry Finland Oy Anni Nopanen, FM Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 9571 OULU puh. 1 3328 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi Copyright Pöyry Finland Oy

1 1 JOHDANTO Pyhäjoen alueen turvetuottajien päästötarkkailua toteutettiin vuonna 212 osana Pyhäjoen vesistöalueen kuormittajien yhteistarkkailua. Tarkkailu toteutettiin vuosille 212 218 laaditun tarkkailuohjelman (Pöyry Finland Oy 211) mukaisesti. Tarkkailun toteuttamisesta on vastannut Pöyry Finland Oy. Vuonna 212 päästötarkkailussa oli 8 tuotantovaiheen turvesuota kesäaikana. Näistä kuusi oli ympärivuotisessa tarkkailussa. Kuntoonpanovaiheen tarkkailussa oli kaksi kohdetta. Tässä raportissa on esitetty tarkkailuista vain kesäaikaiset tulokset. Vuosipäästöjä sekä kuntoonpanosoiden tarkkailutuloksia on tarkasteltu tarkemmin Pohjois- Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 213). Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästö- ja vesistötarkkailun näytteenoton ja näytteiden analysoinnin on hoitanut Nab Labs Oy. Pyhäjoen vesistöalueen muiden tarkkailuvelvollisten kuormittajien (taajamat ja teollisuus) osalta tarkkailu raportoidaan Ahma Ympäristö Oy:n toimesta. 2 HYDROLOGISET OLOT Vuoden 212 keskilämpötilat olivat huhti-lokakuussa lähellä vertailukauden 1981 21 keskilämpötiloja. Helmikuu ja joulukuu olivat tavanomaista kylmempiä ja maaliskuu ja marraskuu tavanomaista lämpimämpiä kuukausia. Vuoden keskilämpötila 2,2 C oli,3 astetta pitkänajan keskiarvoa (2,5 C) matalampi (Kuva 1). Vuosi 212 oli keskimääräistä sateisempi. Huhti-elokuu ja etenkin lokakuu olivat sateisia kuukausia. Tammikuu, maaliskuu, syyskuu ja marraskuu olivat keskimääräistä vähäsateisempia. Vuoden sadesumma oli 641 mm, mikä oli 114 mm pitkän ajan keskiarvoa (527 mm) korkeampi. C 2 15 1 5 Lämpötila mm 12 1 8 6 Sademäärä -5 4-1 2-15 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 212 1981 21 212 1981 21 Kuva 1 Kuukauden keskilämpötila sekä sademäärät Haapavedellä vuonna 212 sekä vertailujaksolla 1981 21 keskimäärin. (Ilmatieteen laitos, Pirinen ym. 212)

2 3 PÄÄSTÖTARKKAILU 3.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 212 Pyhäjoen vesistöalueella oli kesäaikana päästötarkkailussa kahdeksan Vapo Oy:n suota, yksi Kanteleen Voima Oy:n suo ja yksi Kanteleen Voima Oy:n/AP- Peat Oy:n suo. Vapo Oy:n Märsynneva ja Verkaneva olivat alkuvuoden 212 kuntoonpanotarkkailussa ja kesästä eteenpäin tuotantovaiheen ympärivuotisessa tarkkailussa. Piipsanneva kem1 ja Porkanneva olivat tuotantovaiheen kesäaikaisessa tarkkailussa. Lisäksi Ahmanevalla mitattiin pelkästään virtaamaa. Vapo Oy:n Kuljunneva, Piipsanneva kem2 ja Äijönneva olivat tuotantovaiheen ympärivuotisessa tarkkailussa. Vapo Oy:n Kuuhkamonneva pvk2 ja Kanteleen Voima Oy:n/AP-Peat Oy:n Kärsämäenneva olivat kuntoonpanovaiheen tarkkailussa. Niiden osalta tarkkailutulokset on raportoitu yksityiskohtaisemmin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 213). Kanteleen Voima Oy:n Venenevan tarkkailusta on vuonna 212 vastannut Ahma Ympäristö Oy (ent. Lapin Vesitutkimus Oy). Veneneva oli kuntoonpanotarkkailussa 3.7.212 saakka ja tästä eteenpäin tuotantovaiheen tarkkailussa. Venenevan tarkkailutuloksia ei ole sisällytetty Pyhäjoen vesistöalueen tarkkailusoiden keskiarvoihin, eikä tuloksia käsitellä tässä raportissa. Tulokset on kuitenkin liitetty tämän raportin taulukoihin. Ahmanevaa ja Kuuhkamonneva pvk2:ta lukuun ottamatta kaikilla tarkkailusoilla tarkkailtiin vesienkäsittelyn tehoa ottamalla näytteitä myös vesienkäsittelyyn tulevasta vedestä. Pyhäjoen vesistöalueen kesän 212 tarkkailusuot on esitetty taulukossa 1 ja soiden sijainti on merkitty liitteen 1 kartalle. Tarkkailutulokset on esitetty liitteessä 2. Taulukko 1 Pyhäjoen vesistöalueen päästötarkkailusuot kesällä 212 (pvk = pintavalutuskenttä, kem = kemiallinen käsittely, rh = ruokohelpikenttä). Turvetuotantoalue Tuottaja Vesistö- Vesienkäsit- Huom. alue tely kesällä Tuotantosuot Piipsanneva kem1, kem2 Vapo Oy 54.34 kem kem2 vuosikuormitustarkkailu Porkanneva Vapo Oy 54.85 rh Ahmaneva Vapo Oy 54.79 pvk vain virtaamamittaus Märsynneva Vapo Oy 54.77 pvk kp-tarkkailu talvi ja kevät, ympärivuotinen Verkaneva Vapo Oy 54.72 pvk kp-tarkkailu talvi ja kevät, ympärivuotinen Kuljunneva Vapo Oy 54.32 pvk vuosikuormitustarkkailu Äijönneva Vapo Oy 54.28 pvk vuosikuormitustarkkailu Veneneva Kanteleen 54.36 pvk kp-tarkkailu 3.7.212 saakka Voima Oy Kuntoonpanosuot Kuuhkamonneva pvk2 Vapo Oy 54.72 pvk pvk2 vuosikuormitustarkkailu Kärsämäenneva AP-Peat Oy / 54.81 pvk vuosikuormitustarkkailu Kanteleen Voima Oy Kaikilla kohteilla virtaamia mitattiin jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Kesäaikana näytteet otettiin kahden viikon välein. Ahmanevalta ei otettu vesinäytteitä. Ominaispäästöt laskettiin laskentajaksojen virtaamien ja mitatun veden laadun perusteella paitsi Ahmanevalla, jonka laskennassa käytettiin Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisten kohteiden keskimääräistä veden laatua ja Porkannevalla, jonka ominais-

päästöt laskettiin mitatun vedenlaadun sekä Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisten tarkkailukohteiden kesän keskimääräisen valuman perusteella. Taustahuuhtouman laskennassa käytettiin yleisesti käytössä olevia taustapitoisuuksia: kiintoaine 2 mg/l, fosfori 2 ja typpi 5 (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 26). Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt. 3.2 Tarkkailun tulokset Vuonna 212 Pyhäjoen vesistöalueella oli turvetuotannossa 2 295 ha, kuntoonpanossa 156 ha ja tuotannosta poistunut 132 ha. Kesäaikana pintavalutus oli vesienkäsittelymenetelmänä 71 %:lla ja kemiallinen käsittely 13 %:lla turvetuotannon kokonaispinta-alasta. Vuoden 212 tarkkailukohteista yhdeksällä turvesuolla oli kesäaikaisena vesienkäsittelynä pintavalutuskenttä, yhdellä kohteella kemiallinen käsittely ja yhdellä ruokohelpikenttä. 3.2.1 Virtaamat ja valumat Pyhäjoen tarkkailusoiden valumatiedot kesältä 212 ovat taulukossa 2. Porkannevalta ei saatu lainkaan luotettavaa virtaamadataa padotuksen vuoksi ja Ahmanevalla toteutettiin ainoastaan virtaamamittaus. Venenevalla valumat on ilmoitettu tuotantovaiheessa jaksolle 19.7.-22.1. ja kuntoonpanovaiheessa jaksolle 25.1.-3.7.212. Porkannevan ja Venenevan valumia ei ole otettu mukaan keskiarvoihin. Virtaamat padotus- ja häiriöjaksoilta on arvioitu käyttäen SYKE:n hydrologista vesistömallia tai saman suon toista mittauspistettä. 3 Taulukko 2 Pyhäjoen päästötarkkailusoiden valumat kesällä 212. Mittapadon Suo valuma-alue Jakso d Mq Nq Hq Huom. ha l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 TUOTANTOSUOT Pintavalutuskenttä Märsynneva pvk 133,2 8.5.-18.9. 134 22,4 5,4 114, ympärivuot. tarkkailu Verkaneva pvk 62 9.5.-19.9. 134 18, 4,9 97,3 ympärivuot. tarkkailu Ahmaneva pvk 42 9.5.-26.9. 141 1,3 5, 23,9 vain virtaamamittaus Kuljunneva pvk 88,3 8.5.-18.9. 134 11,5 1,6 88,5 vuosikuormitustarkkailu Äijönneva pvk 18,8 16.5.-17.9. 125 14,1 5, 16,5 vuosikuormitustarkkailu Veneneva pvk 159 19.7.-22.1. 111 28 9,7 58 poikkeava jakso, ei mukana keskiarvossa Ruokohelpikenttä Porkanneva rh 42 14.5.-2.9. 13 16,4 * ei virtaamadataa, ei mukana keskiarvossa Kemiallinen käsittely Piipsanneva kem1 99 29.5.-17.9. 112 25,8,5 6,3 Piipsanneva kem2 27 29.5.-19.9. 114 2,5, 98,1 vuosikuormitustarkkailu Keskiarvot Kaikki suot (n=7) 17,5 3,2 84,1 Pintavalutuskentälliset suot (n=5) 15,3 4,4 86,1 Kemiallisen käsittelyn suot (n=2) 23,1,2 79,2 Kaikki Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun suot (n=6) 2,2 2, 226, KUNTOONPANOSUOT Pintavalutuskenttä Kuuhkamonneva pvk 2 127 4.5.-17.9. 137 7,2 1,5 3,8 vuosikuormitustarkkailu Kärsämäenneva pvk 142 17.5.-19.9. 126 12,8 7,2 47,3 vuosikuormitustarkkailu Veneneva pvk 159 25.1.-3.7. 166 22,5 16 poikkeava jakso, ei mukana keskiarvossa Keskiarvot Kaikki suot (n=2) 1, 4,4 39,1 Kaikki Pohjois-Pohjanmaan kp-suot (n=11) 19,6 * Ympärivuotisten pintavalutuskentällisten soiden keskimääräinen kesäaikainen valuma.

Pyhäjoen tuotantosoiden kesän keskivaluma oli 17,5 l/s km 2 (Taulukko 2). Valumissa oli tarkkailukohteiden välillä jonkin verran vaihtelua. Pyhäjoen tuotantosoilla kesän keskivaluma oli hieman pienempi kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kesän tarkkailusoilla (keskimäärin 2,2 l/s km 2 ). Kuntoonpanokohteita Pyhäjoella oli vuonna 212 kaksi: Kuuhkamonneva pvk2 ja Kärsämäenneva. Kuntoonpanokohteiden kesän keskimääräinen valuma oli tuotantosoita pienempi; 1 l/s km 2. 3.2.2 Veden laatu Tarkkailusoiden veden laadussa oli suurta vaihtelua soiden välillä. Tuotantosoilta purkautunut valumavesi oli hapanta: kaikkien tarkkailussa olleiden Pyhäjoen tuotantosoiden ph:n keskiarvo oli 5,5, kun koko Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun keskiarvo oli 6,1 (Taulukko 3). Alhaisimmat ph-arvot mitattiin Verkanevalta (kesän keskiarvo 4,1). Alhainen ph-taso voi johtua maaperän ominaisuuksista. Pyhäjoen vesistöalueella sijaitsee paikoin happamia alunamaita, mikä laskee veden ph:ta. Maaperässä on monin paikoin myös runsaasti rautafosfaattia, joka laskee veden ph:ta sekä nostaa fosforipitoisuuksia (Picken 27). Fosforia oli Pyhäjoen turvesoiden valumavesissä runsaasti (ka. 123 ). Fosforipitoisuuden kesäaikainen keskiarvo oli suurin Märsynnevalla. Selvästi pienimmät fosforipitoisuudet mitattiin Verkanevalla ja Piipsanneva kem1:llä. 4 Taulukko 3 Pyhäjoen päästötarkkailusoiden valumaveden laatu kesällä 212. Suo n ph CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine Huom. kpl mg/l mg/l TUOTANTOSUOT Pintavalutuskenttä Märsynneva pvk 11 6,5 5 198 9 1 515 66 56 6 232 14 ympärivuot. tarkkailu Verkaneva pvk 11 4,1 75 49 11 1 3 < 5 28 984 1, ympärivuot. tarkkailu Ahmaneva pvk vain virtaamamittaus Kuljunneva pvk 9 5,4 87 163 6 3 489 8 1 153 8 3 13 vuosikuormitustarkkailu Äijönneva pvk 9 6,5 57 162 74 2 56 19 475 3 35 14 vuosikuormitustarkkailu Veneneva pvk 8 6,6 53 1 42 2 55 438 373 2 534 11 19.7.-22.1., ei mukana keskiarvossa Ruokohelpikenttä Porkanneva rh 5 5,7 68 124 27 2 86 35 425 4 1 23 Kemiallinen käsittely Piipsanneva kem1 8 5,2 3 57 27 1 296 41 15 3 85 16 Piipsanneva kem2 6 5,3 3 17 24 1 455 59 14 3 65 8,4 vuosikuormitustarkkailu Keskiarvot Kaikki suot (n=7) 5,5 57 123 45 1 957 57 342 4 352 13 Pintavalutuskentälliset suot (n=5) 5,6 67 143 59 2 22 67 428 4 717 11 Kemiallisen käsittelyn suot (n=2) 5,3 3 82 25 1 376 5 127 3 75 12 Kaikki PPO ja KAI suot (n=71) 6,1 39 76 34 1 411 56 316 4 485 13 KUNTOONPANOSUOT Pintavalutuskenttä Kuuhkamonneva pvk2 9 5,3 7 55 1 778 354 7,4 vuosikuormitustarkkailu Kärsämäenneva pvk 8 6, 36 26 1 25 144 7,1 vuosikuormitustarkkailu Veneneva pvk 1 6,5 67 137 2 72 66 4 967 11, 25.1.-3.7., ei mukana keskiarvossa Keskiarvot Kaikki suot (n=2) 5,7 53 41 1 514 249 7,3 Kaikki PPO:n kp-suot (n=14) 5,6 73 166 2 146 8,6

Myös typpeä oli Pyhäjoen tuotantosoiden vesissä kesäaikana melko runsaasti (ka. 1957 ). Typpipitoisuudet olivat suurimmat Kuljunnevalla ja pienimmät Verkanevalla. Kuljunnevalla myös ammoniumtypen osuus kokonaistypestä oli suuri, noin kolmasosa. Kemiallista hapenkulutusta kuvaavat COD Mn -arvot olivat Pyhäjoen tuotantosoilla kesäaikana keskimäärin melko korkeita (ka. 57 mg/l). Suurimmat COD Mn -arvot mitattiin Kuljunnevalla. Kiintoainetta Pyhäjoen tuotantosoiden vesissä oli kesäaikana keskimäärin 13 mg/l. Verkanevalla kiintoaineen keskiarvo oli vain 1 mg/l. Kiintoainetta oli eniten Porkannevalta lähteneessä vedessä. Rautapitoisuus oli erityisen korkea Kuljunnevalla ja Märsynevalla, ja selvästi pienin Verkanevalla. Verkanevan pintavalutuskentältä kesäaikana lähteneen veden laatu oli ravinteiden, raudan ja kiintoaineen osalta selvästi muita soita parempaa. Kemiallisen käsittelyn suolla vedenlaatu oli kuitenkin parempaa pintavalutuskentällisten soiden keskimääräiseen tasoon verrattuna. Pyhäjoen tuotantovaiheen tarkkailusoilla kesäaikainen valumavesi oli vuonna 212 yleisesti ottaen keskimäärin huonolaatuisempaa kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen päästötarkkailusoilla keskimäärin (Taulukko 3). Pyhäjoen kuntoonpanosoista Kärsämäennevalta lähtenyt vesi oli hieman Kuuhkamonnevalta lähtenyttä vettä parempilaatuista. Pyhäjoen alueen kuntoonpanosoiden keskimääräinen kesäaikainen veden laatu oli parempaa kuin Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanokohteilla keskimäärin. Etenkin fosforipitoisuus oli Pyhäjoen kuntoonpanosoilla huomattavasti pienempi. 3.2.3 Päästöt vesistöön Pyhäjoen päästötarkkailusoilla kesän keskimääräiset ominaispäästöt vaihtelivat soiden välillä paljon (Taulukko 4). Pyhäjoen alueen tuotantosoista Verkanevan bruttoominaispäästöt olivat keskimäärin pienimmät, mutta orgaanisen aineen (COD Mn ) ominaispäästöt olivat Verkanevalla suuret. Fosforipäästöt olivat suurimmat Piipsanneva kem2:lla ja Märsynnevalla. Typpipäästöt olivat suurimmat Porkannevalla, mutta suon kuormitukset laskettiin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun pintavalutuskentällisten soiden keskimääräisellä kesäajan valumalla. Rautapäästöt olivat suurimmat Piipsanneva kem2:lla ja kiintoainepäästöt Piipsanneva kem1:llä sekä Porkannevalla. Kaikkiin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tarkkailusoihin verrattuna Pyhäjoen tuotantosoiden kesäaikaiset ominaispäästöt olivat rautaa ja ammoniumtyppeä lukuun ottamatta keskimäärin suuremmat. Ahmanevan ja Porkannevan tuloksia ei otettu keskiarvoissa huomioon, koska soiden ominaispäästöjen laskennassa käytettiin Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun turvesoiden keskimääräistä veden laatua tai valumaa. Kuntoonpanokohteiden ominaispäästöt olivat kiintoainetta lukuun ottamatta melko samalla tasolla molemmilla soilla, ja selvästi pienemmät kuin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen kuntoonpanosoilla keskimäärin. 5

6 Taulukko 4 Pyhäjoen päästötarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt kesällä 212. Bruttopäästöt Nettopäästöt Suo CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Huom. g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d TUOTANTOSUOT Pintavalutuskenttä Märsynneva pvk 881 2,9,99 26 1,34 1,6 84 192 2,5 16 152 ympärivuot. tarkkailu Verkaneva pvk 1 185,7,14 17,4,5 19 15,4 8,9, ympärivuot. tarkkailu Ahmaneva 1) pvk 371,7 13 68,5 8,6 5 ei mukana keskiarvossa Kuljunneva pvk 668 1,,46 3,39 27 89 78,8 25 58 vuosikuormitustarkkailu Äijönneva pvk 692 1,8,64 29 4,73 9,8 31 254 1,6 23 23 vuosikuormitustarkkailu Veneneva pvk 1 28 3, 1,1 68 8, 56 295 19.7.-22.1., ei mukana keskiarvossa Ruokohelpikenttä Porkanneva 2) rh 962 1,8,38 41,49 6, 58 328 1,5 33 3 ei mukana keskiarvossa Kemiallinen käsittely Piipsanneva kem1 82 1,6 1,3 33 1,99 5,7 117 345 1,1 22 31 Piipsanneva kem2 85 2,9 1,46 35 1,89 3,4 155 178 2,5 26 143 vuosikuormitustarkkailu Keskiarvot Kaikki suot (n=6) 839 1,8,79 28 1,73 7,9 83 177 1,5 2 147 Pintavalutuskentälliset suot (n=4) 857 1,6,56 25 1,62 9,6 56 135 1,3 18 11 Kemiallisen käsittelyn suot (n=2) 83 2,2 1,25 34 1,94 4,6 136 262 1,8 24 222 Kaikki PPO ja KAI suot (n=52) 594 1,,4 24 1, 1 171 144,7 15 113 KUNTOONPANOSUOT Pintavalutuskenttä Kuuhkamonneva pvk 44,3 11 2,3 41,2 7,8 28 vuosikuormitustarkkailu Kärsämäenneva pvk 394,3 14 1,6 78,1 8,2 56 vuosikuormitustarkkailu Veneneva pvk 956 1,9 4 7,9 57 292 25.1.-3.7., ei mukana keskiarvossa Keskiarvot Kaikki suot (n=3) 417,3 12 1,9 59,1 8, 42 Kaikki PPO:n kp-suot (n=1) 933 4,4 37 183 4,1 29 15 1) Ahmanevalla mitattu vain virtaama. Kuormitus arvioitu Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun pvk-soiden kesän keskimääräisen vedenlaadun perusteella. 2) Porkannevan virtaamadata epäluotettavaa. Ominaiskuormituslaskennassa käytetty Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun pvk-soiden kesän keskimääräisiä valumia. Pyhäjoen alueen turvetuotantoalueiden päästöt niille soille, jotka eivät olleet tarkkailussa, laskettiin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 213) esitettyjen ominaispäästölukujen (Taulukko 5) avulla.

7 Taulukko 5 Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaispäästöluvut vesienkäsittelymenetelmittäin (Pöyry Finland Oy 213). Laskeutusaltaalliset suot vuosi kg/ha/a Brutto Netto Jakso soita COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d talvi 167 6 135 1,3 14 54 1,2 11 42 kevät 35 5 1214 2,3 16 632 1, 72 496 kesä 118 6 611 1,4 38 369,9 27 325 syksy 46 1 56,7 65 22,2 51 164 366 163,5 14 85,3 9,9 7 Pintavalutuskentälliset suot talvi 167 18 148,2 8,9 14,1 5,7 4,4 kevät 35 17 1612 2, 87 278,5 44 121 kesä 118 41 62,9 21 16,6 13 77 syksy 46 24 87 1,1 45 143,6 33 97 vuosi kg/ha/a 366 189,3 9,1 31,1 5,6 19 Laskeutusallas talvi/pintavalutus kesä talvi 167 6 135 1,3 14 54 1,2 11 42 kevät 35 5 1214 2,3 16 632 1, 72 496 kesä 118 41 62,9 21 16,6 13 77 syksy 46 24 87 1,1 45 143,6 33 97 vuosi kg/ha/a 366 173,5 11 5,3 7,4 38 Kuntoonpanosuot talvi 167 7 33,6 13 41,5 8,7 25 kevät 35 11 1357 4,2 67 289 3,1 38 186 kesä 118 1 933 4,4 37 183 4,1 29 15 syksy 46 1 797 1,5 35 91 1,1 25 54 vuosi kg/ha/a 366 245,8 1 43,7 7,3 31 Taulukossa 6 on esitetty Pyhäjoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden keskimääräinen tuotantokauden (touko-syyskuu) kuormitus vuonna 212. Pyhäjoen turvetuotantoalueiden yhteenlaskettu kuormitus (brutto) kesällä 212 oli noin 2 265 kg/d happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 4,17 kg/d fosforia, 9 kg/d typpeä ja 628 kg/d kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat 3 kg/d fosforia, 62 kg/d typpeä ja 517 kg/d kiintoainetta. Turvesoiden päästöt olivat selvästi suuremmat kuin edellisvuonna.

8 Taulukko 6 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön kesällä 212 (tarkkailtu K = kyllä, S = suppea tarkkailu, E = ei). Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Ahmaneva Vapo Oy 54.79 3 2, 32 V 12,2,4 2,2,2,3 1,6 Hankilanneva (osa) Vapo Oy 54.37 5,3 4, 9,3 E 4,2,1,1 1,4,, 1,1 Haaponeva Vapo Oy 54.22 151 17 321 E 194,33 8,1 54,22 5,3 44 Piipsanneva (osa) Vapo Oy 54.34 422 467 889 K/E 628 1,21 24 191,89 16 159 Puutionneva Vapo Oy 54.28 45 82 127 E 76,11 2,7 14,8 1,7 9,8 Äijönneva Vapo Oy 54.28 96 96 K 66,18 2,8 24,15 2,2 22 Kivineva, Kärsämäki Vapo Oy 54.37 87 87 E 52,8 1,8 9,2,5 1,2 6,7 Kuljunneva Vapo Oy 54.32 83 83 K 55,9 2,5 6,5,7 2,1 4,8 Lehtoneva Vapo Oy 54.85 41 41 E 25,5 1,4 13,4 1, 11 Luomaneva Vapo Oy 54.85 71 25 96 E 58,9 2, 1,6 1,3 7,4 Onkineva Vapo Oy 54.84 17 24 41 E 25,6 1,6 15,4 1,1 13 Pihlajaneva Vapo Oy 54.85 74 42 116 E 7,12 2,9 2,8 1,9 16 Porkanneva Vapo Oy 54.85 4 4 K 38,7 1,6 13,6 1,3 12 Puntarisuo Kanteleen Voima Oy 54.46 67 67 E 4,6 1,4 7,1,4,9 5,2 Siloneva Vapo Oy 54.84 13 25 128 E 77,12 2,7 14,8 1,7 9,9 Nurmesneva (osa) Vapo Oy 54.47 65 38 12 E 62,14 3,9 38,1 2,8 33 Vittouvenneva (osa) Vapo Oy 54.51 37 3 67 S 41,9 2,6 25,6 1,8 22 Kuuhkamonneva Vapo Oy 54.72 69 192 53 314 K 178,24 5,9 29,16 3,8 21 Ojaneva Vapo Oy 54.76 46 6 52 E 31,5 1,1 5,5,3,7 4, Iso-Lamminneva Vapo Oy 54.41 32 32 E 19,3,7 3,4,2,4 2,5 Märsynneva Vapo Oy 54.77 128 128 K 113,37 3,3 25,32 2,1 19 Verkaneva Vapo Oy 54.72 58 58 K 69,4 1,,9,2,5, Lehtoneva Turveruukki Oy 54.85 96 2 115 E 71,16 4,4 43,11 3,1 38 Jahtavisneva Megaturve Oy 54.19 2 2 E 12,3,7 7,2,2,5 6,4 Marjaneva (osa) Megaturve Oy 54.81 15 15 E 9,2,2,6 5,5,1,4 4,9 Kärsämäenneva AP-Peat Oy 54.61 139 139 K 55,4 1,9 11,1 1,1 7,8 Aittoneva Jukuturve Oy 54.77 1 4, 14 E 8,6,2,5 5,2,1,4 4,6 Palaneva T:mi Hämäläinen 54.77 26 26 E 16,2,5 2,8,2,3 2, Veneneva Kanteleen Voima Oy 54.36 142 142 K 16,34 7, 33,28 5,6 28 Tuotantosuot yhteensä 2 295 1 32 3 327 2 235 4,15 9 625 3,3 61 515 Kuntoonpanosuot yhteensä 69 69 3,2,8 2,8,1,5 1,9 Vesistöalue yhteensä 69 2 295 1 32 3 396 2 265 4,17 9 628 3,5 62 517 211 397 2 393 3 79 3 584 1 124 2,11 51 362 1,46 33 3 Vuositasolla Pyhäjoen turvesoiden bruttopäästöt olivat yhteensä noin 628 519 kg/a happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 1 457 kg/a fosforia, 35 31 kg/a typpeä ja 174 949 kg/a kiintoainetta (Taulukko 7). Nettopäästöt olivat noin 1 48 kg/a fosforia, 24 69 kg/a typpeä ja 133 769 kg/a kiintoainetta. Päästöt olivat selvästi edellisvuotta suuremmat.

9 Taulukko 7 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 212. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Ahmaneva Vapo Oy 54.79 3 2, 32 V 4 671 14 38 1 464 1 218 1 113 Hankilanneva (osa) Vapo Oy 54.37 5,3 4, 9,3 E 1 189 2,2 52 398,9 21 274 Haaponeva Vapo Oy 54.22 151 17 321 E 54 793 148 3 618 18 794 18 2 56 14 68 Piipsanneva (osa) Vapo Oy 54.34 422 467 889 17 897 49 8 662 41 269 34 5 866 3 69 Puutionneva Vapo Oy 54.28 45 82 127 E 22 57 1 342 6 386 42 938 4 826 Äijönneva Vapo Oy 54.28 96 96 K 15 527 38 1 84 5 842 27 823 4 799 Kivineva, Kärsämäki Vapo Oy 54.37 87 87 E 15 36 39 917 4 364 29 641 3 299 Kuljunneva Vapo Oy 54.32 83 83 K 13 659 23 857 3 15 17 79 2 511 Lehtoneva Vapo Oy 54.85 41 41 E 6 712 2 526 3 177 14 382 2 63 Luomaneva Vapo Oy 54.85 71 25 96 E 16 63 43 1 15 4 827 32 79 3 648 Onkineva Vapo Oy 54.84 17 24 41 E 6 694 2 555 3 488 14 45 2 89 Pihlajaneva Vapo Oy 54.85 74 42 116 E 19 82 54 1 31 6 813 39 927 5 323 Porkanneva Vapo Oy 54.85 4 4 K 8 171 21 552 3 199 16 425 2 691 Puntarisuo Kanteleen Voima Oy 54.46 67 67 E 12 688 17 68 2 91 8,8 373 1 244 Siloneva Vapo Oy 54.84 13 25 128 E 24 221 33 1 161 3 992 17 711 2 375 Nurmesneva (osa) Vapo Oy 54.47 65 38 12 E 16 662 5 1 381 8 682 36 1 9 7 193 Vittouvenneva (osa) Vapo Oy 54.51 37 3 67 S 1 912 33 95 5 686 23 661 4 711 Kuuhkamonneva Vapo Oy 54.72 69 192 53 314 K 545 17 285 1231 74 1958 896 Ojaneva Vapo Oy 54.76 46 6 52 E 8 939 23 545 2 594 17 381 1 961 Iso-Lamminneva Vapo Oy 54.41 32 32 E 6 6 8,3 29 999 4,2 178 594 Märsynneva Vapo Oy 54.77 128 128 K 25 42 81 1 31 5 32 62 56 3 419 Verkaneva Vapo Oy 54.72 58 58 K 19 738 16 278 475 1 119 17 Lehtoneva Turveruukki Oy 54.85 96 2 115 E 18 87 57 1 559 9 799 4 1 139 8 119 Jahtavisneva Megaturve Oy 54.19 2 2 E 3 192 1 265 1 663 6,8 193 1 378 Marjaneva (osa) Megaturve Oy 54.81 15 15 E 2 443 7,4 23 1 273 5,2 148 1 55 Kärsämäenneva AP-Peat Oy 54.61 139 139 K 16 217 16 82 3 38 3,6 51 1 796 Aittoneva Jukuturve Oy 54.77 1 4, 14 E 2 28 6,9 189 1 188 4,9 138 984 Palaneva T:mi Hämäläinen 54.77 26 26 E 4 54 12 275 1 37 8,6 192 988 Ilkanneva Kanteleen Voima Oy 54.36 87 87 K 112 2,5 17 47 2,2 8,9 17 Veneneva Kanteleen Voima Oy 54.36 142 142 K 45 464 88 2 134 11 384 71 1 74 9 664 Tuotantosuot yhteensä 2 295 1 32 3 327 616 744 1 446 34 945 173 793 1 41 24 343 133 1 Kuntoonpanosuot yhteensä 156 156 11 774 11 366 1 156 6,6 266 76 Vesistöalue yhteensä 156 2 295 1 32 3 483 628 519 1 457 35 31 174 949 1 48 24 69 133 769 211 397 2 393 3 79 3 584 419 248 932 21 327 14 942 673 14 5 79 378 3.3 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Tuotantovaiheen tarkkailusoista Märsynnevalla, Verkanevalla, Kuljunnevalla, Äijönnevalla, Porkannevalla ja Piipsannevalla (kem1 ja kem2) tarkkailtiin vesienkäsittelyn tehoa kesällä 212. Märsynnevalla, Verkanevalla, Kuljunnevalla ja Äijönnevalla tehoa tarkkailtiin myös muina vuodenaikoina ja myös niiltä osin tulokset on koottu taulukkoon 9. Kuntoonpanosoista Kärsämäennevalla oli tehon tarkkailua ympäri vuoden. Kootut tulokset tehon tarkkailusta ovat taulukoissa 8 ja 9 sekä liitteessä 2. Taulukko 8 Tulokset vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailusta tuotantosoiden osalta tarkkailukaudella 212. n = näytteiden lukumäärät. PORKANNEVA, rh Kesä (n=2) ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine mg/l mg/l Ruokohelpikentän yläpuoli 5, 83 16 16 425 5 17 325 76 Ruokohelpikentän alapuoli 5,4 71 13 27 27 67 425 41 26 Erotus,4 13 3-12 155-18 645-85 5 Teho % 8 15 19-74 36-35 6-26 66

1 MÄRSYNNEVA, pvk Talvi (n=5) ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine mg/l mg/l Pintavalutuskentän yläpuoli 6,5 17 95 1 372 73 31 Pintavalutuskentän alapuoli 6,4 23 88 1 12 388 4,4 Erotus -,1-6 7 252 315 26 Teho % -2-37 8 18 45 86 Kevät (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,2 11 89 1 7 86 52 Pintavalutuskentän alapuoli 6,2 4,9 21 79 38 2, Erotus, 6,1 68 91 48 5 Teho % 55 76 54 56 96 Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,7 32 11 4 1 626 51 513 6 2 16 Pintavalutuskentän alapuoli 6,5 53 217 9 1 56 32 56 6 232 17 Erotus -,2-21 -116-5 66-269 457-32 -,3 Teho % -3-67 -115-125 4-527 89-1 -2 Syksy (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,9 27 12 91 1 5 77 725 1 15 Pintavalutuskentän alapuoli 6,6 25 54 31 92 < 5 69 2 65 2,6 Erotus -,4 1,5 67 6 58 74 656 7 35 12 Teho % -5 6 55 66 39 97 9 74 82 VERKANEVA, pvk Talvi (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 5,5 73 245 255 15 15 Pintavalutuskentän alapuoli 4,3 62 1 85 21 2,1 Erotus -1,2 11 145 17 984 13 Teho % -22 15 59 67 98 86 Kesä (n=6) Pintavalutuskentän yläpuoli 4,8 83 217 12 23 < 5 739 4833 11 Pintavalutuskentän alapuoli 4,1 74 47 11 128 < 5 28 984 < 1 Erotus -,7 8,5 17 11 1272 711 3849 1 Teho % -14 1 78 91 55 96 8 95 Syksy (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 4,8 9 135 81 265 < 5 13 45 3,4 Pintavalutuskentän alapuoli 4,1 75 42 17 925 < 5 39 165 1,3 Erotus -,7 15 94 64 1725 1261 2985 2,1 Teho % -15 17 69 79 65 97 74 61 KULJUNNEVA, pvk1 Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,4 51 97 6, 3675 71 137 28 45 Pintavalutuskentän alapuoli 5,4 87 164 6 365 8,3 1153 83 13 Erotus -,9-36 -67-54 25 63-117 -55 32 Teho % -15-7 -69-9 1 88-11 -196 72 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, 53 64 46 28 Pintavalutuskentän alapuoli 5,6 36 41 235 7,2 Erotus -,4 17 23 225 21 Teho % -7 32 36 49 74

11 ÄIJÖNNEVA, pvk1 Kesä (n=8) ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine mg/l mg/l Pintavalutuskentän yläpuoli 6,6 39 89 2 285 241 1123 4271 26 Pintavalutuskentän alapuoli 6,4 57 157 71 21 19 475 34 15 Erotus -,2-18 -69-52 75 51 647 871 11 Teho % -3-45 -77-26 26 21 58 2 43 Syksy (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,6 37 59 1 32 295 23 Pintavalutuskentän alapuoli 6,5 36 11 44 215 225 7,8 Erotus -,1 1,5-43 -34 15 7 15 Teho % -2 4-73 -335 33 24 66 PIIPSANNEVA, kem1 Kesä (n=4) Kemikalointiaseman yläpuoli 6,4 51 183 56 2983 38 54 545 46 Kemikalointiaseman alapuoli 3,8 8,6 19 6, 1327 5 59 39 8,7 Erotus -2,6 42 164 5 1656-463 -5 155 37 Teho % -4,6 83 9 89 56-1233 -9 28 81 PIIPSANNEVA, kem2 Kesä (n=2) Kemikalointiaseman yläpuoli 6,6 45 2 74 18 16 135 385 17 Kemikalointiaseman alapuoli 5,2 25 76 24 125 4 14 365 11 Erotus -1,4 2 125 5 55-24 31 2 6,1 Teho % -21 45 62 68 31-149 23 5 35 Taulukko 9 Tulokset vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailusta kuntoonpanosoiden osalta kesällä 212. n = näytteiden lukumäärät. KÄRSÄMÄENNEVA, pvk Talvi (n=6) ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine mg/l mg/l Pintavalutuskentän yläpuoli 6,1 34 57 3847 1938 11 Pintavalutuskentän alapuoli 5,9 21 16 1293 69 2,6 Erotus -,2 13 42 2554 1248 8,7 Teho % -4 39 73 66 64 77 Kevät (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 5,5 55 12 45 1733 61 Pintavalutuskentän alapuoli 6, 18,3 16 193 49 4,1 Erotus,6 36,3 85 347 1243 57 Teho % 1 66 84 76 72 93 Kesä (n=9) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,4 51 1 3667 1911 4 Pintavalutuskentän alapuoli 6, 34 28 1222 149 6,6 Erotus -,4 17 72 2444 1762 34 Teho % -6 33 72 67 92 84 Syksy (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,5 34 59 36 1633 19 Pintavalutuskentän alapuoli 6, 24 21 14 427 4,1 Erotus -,5 1 38 22 127 14 Teho % -7 3 65 61 74 78

Vesienkäsittely laski kesäaikana veden ph:ta Porkannevaa lukuun ottamatta kaikilla tarkkailukohteilla. Porkannevan ruokohelpikenttä pidätti jonkin verran happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) ja fosforia sekä hiukan paremmin typpeä ja kiintoainetta. Märsynnevalla veden laatu oli kesällä keskimäärin huonompaa pintavalutuskentän alapuolella. Etenkin fosforia oli paljon pintavalutuskentän alapuolisessa vedessä. Verkanevalla pintavalutuskentän teho oli erittäin hyvä kemiallista hapenkulutusta (COD Mn ) lukuun ottamatta. Kuljunnevalla veden laatu parani huomattavasti kiintoaineen osalta, mutta heikkeni muilta osin. Fosfori-, rauta- ja ja COD Mn -pitoisuudet olivat huomattavasti korkeampia pintavalutuskentän alapuolisissa näytteissä. Äijönnevan pintavalutuskenttä pidätti jonkin verran typpeä, rautaa ja kiintoainetta. Fosforin pitoisuus puolestaan nousi huomattavasti. Piipsannevalla kemikalointi laski veden ph:ta, mutta veden laatu oli muilta osin keskimäärin selvästi parempaa kemikalointiaseman jälkeen. Reduktiot olivat hyviä etenkin kem1:llä, mutta nitraatti- ja nitriittitypen osuus kokonaistypestä nousi huomattavasti. Kuntoonpanotarkkailussa olleella Kärsämäennevalla pintavalutuskenttä puhdisti valumavesiä varsin tehokkaasti. 4 YHTEENVETO Vuonna 212 Pyhäjoen vesistöalueella oli turvetuotannossa 2 295 ha, kuntoonpanossa 156 ha ja tuotannosta poistunut 132 ha. Vuonna 212 Pyhäjoella oli kesäaikana kahdeksan kohdetta tuotantovaiheen tarkkailussa. Näistä viidellä kohteella oli ympärivuotista tarkkailua. Yhdellä kohteella mitattiin pelkästään virtaamaa. Kuntoonpanovaiheen päästötarkkailussa oli Pyhäjoella kesällä 212 kaksi kohdetta. Turvesoilta purkautui kesällä vesistöön valumavesiä hieman vähemmän (17,5 l/s km 2 ) kuin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tarkkailusoilta keskimäärin (2,2 l/s km 2 ). Turvesoilta lähteneet vedet olivat usein varsin happamia ja fosforipitoisia, mikä on Pyhäjoen vesistöalueelle tyypillistä, sillä alueella esiintyy paikoin runsaasti happamia alunamaita ja rautafosfaattia. Yhteenlasketut turvetuotantoalueiden kesäaikaiset päästöt (brutto, sisältäen luonnonhuuhtouman) olivat 2 265 kg/d happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 4,17 kg/d fosforia, 9 kg/d typpeä ja 628 kg/d kiintoainetta. Päästöt olivat selvästi suuremmat kuin edellisvuonna. Vesienkäsittelymenetelmien tehoa tarkkailtiin kesäaikana kuudella tuotantovaiheen suolla ja yhdellä kuntoonpanovaiheen suolla. Vesienkäsittely laski veden ph:ta lähes kaikilla tarkkailukohteilla. Ruokohelpi- ja pintavalutuskentät sekä kemikalointiasema poistivat Märsynnevan pintavalutuskenttää lukuun ottamatta kiintoainetta varsin tehokkaasti. Muilta osin tehoissa oli eroja vesienkäsittelymenetelmien, kohteiden ja vuodenaikojen välillä. Pintavalutuskentiltä huuhtoutui yleisesti happea kuluttavaa ainesta ja fosforia. Vesienpuhdistusteho oli paras Piipsannevan kemikalointiasemilla ja Verkanevan pintavalutuskentällä. Myös kuntoonpanotarkkailussa olleella Kärsämäennevalla pintavalutuskenttä puhdisti valumavesiä varsin tehokkaasti. 12

13 VIITTEET Picken, P. 27. Geological factors affecting on after-use of Finnish cut-over peatlands with implications on the carbon accumulation. Publications of the Department of Geology D1, University of Helsinki. Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J.-P., Karlsson, P. & Ruuhela, R. 212. Tilastoja Suomen ilmastosta 1981 21. Raportteja 212:1. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Pöyry Finland Oy 211. Pyhäjoen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille 212 218. Pöyry Finland Oy 213. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 212. Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 26. Turvetuotannon tarkkailuopas.

Liite 1.2 VAPO OY 4,5 Hankilanneva (osa) Haaponeva Piipsanneva (osa) Puutionneva Lehtoneva Luomaneva Onkineva Pihlajaneva Siloneva Nurmesneva (osa) Vittouvenneva (osa) Kuuhkamonneva Ojaneva Tavaskanneva Ahmaneva 9 23 9 km 1 29 3 4 2 22 19 2 14 25 Porkanneva Kuljunneva 7 27 Verkaneva 31 17 26 1 8 3 TURVERUUKKI OY 5 11 Lehtoneva 5 MEGATURVE OY 28 24 3 2 7 14 5 17 1 11 8 12 13 4 1 9 23 24 25 26 27 29 3 Jahtavisneva Marjaneva 19 22 JUKUTURVE OY Aittoneva 12 2 AP PEAT OY 32 28 KANTELEEN VOIMA OY 13 Veneneva Puntarisuo 31 32 Tarkkailusuot merkitty punaisella Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio 1., 1.5.212

Liite 2 Pyhäjoen vesistöalueen turvesoiden päästötarkkailutulokset v. 212 Liite 2.1 Liite 2.2 Liite 2.3 Liite 2.4 Liite 2.5 Liite 2.6 Liite 2.7 Liite 2.8 Liite 2.9 Liite 2.1 Liite 2.11 Märsynneva pvk1 + teho Verkaneva pvk1 + teho Ahmaneva Kuljunneva la/pvk1 + teho Äijönneva la/pvk1 + teho Porkanneva Piipsanneva kem1 + teho Piipsanneva kem2 + teho Kuuhkamonneva pvk2 + teho Kärsämäenneva Veneneva

Puh. 13328 Fax. 1332825 PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Pyhäjoen turvesoiden päästötarkkailu 212 Jakelu: Kohde: Märsynneva, pvk1 Vapo Oy, petri.tahtinen@vapo.fi, emma.tahtinen@vapo.fi Haltija/tuottaja: Vapo Vesien käsittely: pvk1 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, kirsi.kalliokoski@ely-keskus.fi Kunta: Vihanti Vesistöalue: 54.77 maria.manninen@ely-keskus.fi Projekti: 16UEC14 Purkuvesistö: Vihanninjoki-Piipsanjoki-Piipsjärvi Vihanti, vesa.ojanpera@raahe.fi Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 133 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk1 31.1.11 6,5 22 64 879 14 2,6 1.11.-8.11. 19, 2, 1925 17 ###### ###### ###### ###### ###### #VALUE! ###### 2 pvk1 15.11.11 6,5 22 64 851 55 2,3 9.11.-14.11. 15, 15,2 166 9,3 145 13 24,7 9,3 6, 25 3 pvk1 3.11.11 6,1 26 11 1 57 45 17 15.11.-3.11. 897 7,8 175,7 11 3, 114 4 pvk1 14.12.11 6,2 35 91 1 52 43 6,6 1.12.-13.12. 6, 6,1 18,9 161 14 423 1,1 18 5,2 8 5 pvk1 2.1.12 6,5 17 49 89 19 2,9 14.12.-1.1. 11, 11,1 491 4,3 3593 31 459 1,3 24 5,1 78 6 pvk1 11.1.12 6,5 17 59 93 17 2,7 2.1.-1.1. 17, 18,2 1458 12,7 1896 16 242,8 13 2,4 38 7 pvk1 8.2.12 6,5 31 17 1 4 39 5,6 11.1.-7.2. 1,5 9,7 437 3,8 112 1 256 1,4 12 3,2 46 8 pvk1 6.3.12 6,1 8,8 55 9 4 4,8 8.2.-1.4. 15,5 15,6 1157 1 1387 12 92,6 9,4 4,2 5 9 pvk1 17.4.12 6,2 4,9 21 79 38 2, 11.4.-16.4. 3, 3, 631 52 3972 35 146,6 24 11 6 1 pvk1 24.4.12 6,1 6,5 2 7 18 2, 17.4.-23.4. 4, 4, 1238 18 8887 77 434 1,3 47 12 133 11 pvk1 2.5.12 6, 15 28 1 17 2,3 24.4.-1.5. 47,5 47,5 1924 165 13512 117 1522 2,8 11 17 233 12 pvk1 14.5.12 6,4 19 31 7 1 32 33 96 2,1 2.-13.5. 29, 5541 48 6298 55 898 1,5,3 47 15 1,6 45 99 13 pvk1 4.6.12 6,8 35 58 96 5, 14.5.-3.6. 11,5 1,2 549 4,8 2581 22 678 1,1 19 97 14 pvk1 11.6.12 6,8 84 47 18 29 <5 24 1 4 4.6.-1.6. 5,5 5,6 87,8 68 5 384 2,1,8 13 <,1,1 46 183 15 pvk1 19.6.12 7, 25 73 13 16 16 pvk1 28.6.12 6,7 48 19 13 8,7 11.6.-27.6. 16, 15,4 1253 1,9 79 7 285 1,1 7,7 52 17 pvk1 9.7.12 6,8 77 39 17 17 <5 49 12 28 28.6.-8.7. 15, 16,2 166 9,3 1218 11 74 3,6 1,6 16 <,2,4 11 256 18 pvk1 26.7.12 6,7 7 33 2 1 16 9.7.-25.7. 15, 16,2 166 9,3 1228 11 645 3, 19 147 19 pvk1 9.8.12 5,2 53 27 1 9 19 26.7.-8.8. 451 39 1791 9,1 64 642 2 pvk1 13.8.12 6,2 4 64 25 1 < 5 88 2 8 4 9.8.-12.8. 27, 29,4 4634 4 2711 18 622 1, 3,9 155,4 13,7 435 622 21 pvk1 22.8.12 6,5 51 17 13 12 13.8.-21.8. 17, 16,4 1458 13 3651 32 1398 4,7 36 329 22 pvk1 6.9.12 6,4 46 13 7 12 < 5 88 5 4 8,5 22.8.-5.9. 14,5 15,7 979 9 876 8 33,9,5 8,,6 36 56 23 pvk1 27.9.12 6,4 25 52 75 3,6 6.9.-26.9. 2, 2,4 2189 19 892 8 167,3 5 24 24 pvk1 1.1.12 6,8 26 47 18 74 < 5 44 2 1 2,6 27.9.-3.9. 18, 17,2 1682 15 1957 17 382,7,3 11,,6 31 38 25 pvk1 15.1.12 6,7 26 48 95 2, 1.1.-14.1. 18,5 2,3 181 16 3819 33 746 1,4 27 57 26 pvk1 29.1.12 6,3 24 6 43 11 43 94 3 2 2,5 15.1.-31.1. 22,5 23,2 2938 26 395 27 558 1,4 1, 26 1 2,2 74 58 TALVI keskiarvo 6,4 22 83 1118 34 5,6 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 7 ###### ###### ###### ###### ###### #VALUE! ###### keskihajonta,2 8,4 41 318 152 4,9 Nettokuormitus g/ha d ###### ###### ###### KEVÄT keskiarvo 6,1 8,8 23 83 243 2,1 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d 114 9244 8 766 1,7 61 13,8 15 keskihajonta,1 5,4 4,4 154 118,2 Nettokuormitus g/ha d,3 26 12 KESÄ keskiarvo 6,5 5 198 9 1515 < 5 56 6232 14 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 12 2942 26 932 3,1,4 29 1,4,7 34,2 25 keskihajonta,5 21 148 593 3 4683 11,3 Nettokuormitus g/ha d 2,7 18 164 SYKSY keskiarvo 6,6 25 52 31 874 < 5 69 265 2,7 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d 2 2376 21 447 1,,3 17 3,1,7 25 44 keskihajonta,2 1 6 18 186 35 778 1 Nettokuormitus g/ha d VUOSI 6,4 33 122 78 1219 222 5543 8,7 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d Nettokuormitus g/ha d Lisätiedot: Kuntoonpanovaiheen päästötarkkailussa 12.5.212 asti. 19.6. ylimääräinen näyte 3.11. Mittakaivon v-aukkoa laskettu 5 cm. Näyte otettu purkuputken päästä 9.7. Kiintoaineen hehkutushäviö 21 mg/l 14.12. Kolmiopadon alareunassa oleva mittausanturi hankaloittaa mittausta (ei saa oikeaa lukemaa). 9.8.12 Poikkeavan tilanteen näyte/vapo 2.5. Mp kokonaan veden alla, padottaa. Padotuksen vuoksi jakson 25.4.-2.5. virtaamat arvioitu Verkanevan virtaamasta 13.8. Vedenkorkeutta mahdoton mitata mittapadolla tarkasti pyörteilyn ja 11.6. Kiintoaineen hehkutushäviö 3 mg/l voimakkaan virtaaman takia 15.1.12 V-aukon pohjassa oleva mitta-anturi haittaa vedenkorkeuden mittausta. Sivu 1 (2) Märsynneva 212.xls; tulostus 3.1.213/12:4

Märsynneva, pvk1 l/s km 2 33, 3, 27, 24, Valuma keskiarvo näyte 54.77 Verkaneva mg/l 45, 4, 35, 3, Kiintoaine g/ha/d 7 6 5 21, 18, 15, 12, 9, 6, 3,, 25, 2, 15, 1, 5,, 4 3 2 1 kuormitus 212 pitoisuus 212 5 Kokonaisfosfori g/ha/d 12, 35 Kokonaistyppi g/ha/d 18 45 4 35 3 25 2 15 1 5 1, 8, 6, 4, 2, 3 25 2 15 1 5 16 14 12 1 8 6 4 2, kuormitus 212 pitoisuus 212 kuormitus 212 pitoisuus 212 Sivu 2 (2) Märsynneva 212.xls; tulostus 3.1.213/12:4

Puh. 13328 Fax. 1332825 PL2, Tutkijantie 2A 9571 Oulu Pyhäjoen turvesoiden päästötarkkailu 212 Jakelu: Kohde: Märsynneva, pvk1 Vapo Oy, petri.tahtinen@vapo.fi, emma.tahtinen@vapo.fi Haltija/tuottaja: Vapo Vesien käsittely: pvk1 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, kirsi.kalliokoski@ely-keskus.fi Kunta: Vihanti Vesistöalue: 54.77 maria.manninen@ely-keskus.fi Vihanti, vesa.ojanpera@raahe.fi Projekti: 16UEC14 Purkuvesistö: Vihanninjoki-Piipsanjoki-Piipsjärvi Tarkkailuluokka: Teho Mittapadon valuma-alue: 133 ha Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l mg/l % % % % % % % % % Pvk:n yläpuoli 1 pvk1 yp 15.11.11 6,7 21 97 1 18 96 1 15.11.11-3 -5 34 28-473 77 2 pvk1 yp 14.12.11 6,4 22 81 1 58 74 17 14.12.11-3 -59-12 4 42 61 3 pvk1 yp 11.1.12 6,4 16 89 1 51 12 11.1.12 2-6 34 7 67 78 4 pvk1 yp 8.2.12 6,5 16 13 1 1 47 77 8.2.12-94 -31-27 17 93 5 pvk1 yp 6.3.12 6,4 8,3 78 2 1 7 38 6.3.12-5 -6 29 55 76 87 6 pvk1 yp 17.4.12 6,2 11 89 1 7 86 52 17.4.12 55 76 54 56 96 7 pvk1 yp 14.5.12 6,5 25 66 19 1 7 89 65 33 24 14.5.12-2 24 53 63 41-26 95 71 91 8 pvk1 yp 14.6.12 7,2 21 48 14 73 < 5 16 4 2 4,6 14.6.12-6 -3-879 -1186-297 -5-138 -77 9 pvk1 yp 9.7.12 7, 31 11 51 1 3 26 36 8 4 25 9.7.12-3 -148-255 -233-31 9 86-43 -12 1 pvk1 yp 13.8.12 5,6 44 12 17 26 71 9 1 1 8,6 13.8.12 1 9 47-47 62 96 9-155 53 11 pvk1 yp 6.9.12 7,2 38 16 1 18 18 64 14 19 6.9.12-13 -21 19 3 33 86 86 61 55 12 pvk1 yp 1.1.12 7,2 26 12 87 15 98 65 11 17 1.1.12-6 61 79 51 97 93 81 85 13 pvk1 yp 29.1.12 6,6 27 12 94 15 55 8 9 12 29.1.12-5 11 5 54 27 95 88 64 79 Keskiarvo TALVI 6,5 17 95 1372 73 31 TALVI -2-37 8 18 45 86 Keskiarvo KEVÄT 6,2 11 89 17 86 52 KEVÄT 55 76 54 56 96 Keskiarvo KESÄ 6,7 32 11 4 1626 51 513 62 16 KESÄ -3-67 -115-125 4-527 89-1 -2 Keskiarvo SYKSY 6,9 27 12 91 15 77 725 1 15 SYKSY -5 6 55 66 39 97 9 74 82 Pvk:n alapuoli 1 pvk1 15.11.11 6,5 22 64 851 55 2,3 2 pvk1 14.12.11 6,2 35 91 1 52 43 6,6 3 pvk1 11.1.12 6,5 17 59 93 17 2,7 4 pvk1 8.2.12 6,5 31 17 1 4 39 5,6 5 pvk1 6.3.12 6,1 8,8 55 9 4 4,8 6 pvk1 17.4.12 6,2 4,9 21 79 38 2, 7 pvk1 14.5.12 6,4 19 31 7 1 32 33 96 2,1 8 pvk1 14.6.12 6,8 84 47 18 2 9 < 5 24 1 4, 9 pvk1 9.7.12 6,8 77 39 17 17 < 5 49 12 28 1 pvk1 13.8.12 6,2 4 64 25 1 < 5 88 2 8 4 11 pvk1 6.9.12 6,4 46 13 7 12 < 5 88 5 4 8,5 12 pvk1 1.1.12 6,8 26 47 18 74 < 5 44 2 1 2,6 13 pvk1 29.1.12 6,3 24 6 43 11 43 94 32 2,5 Keskiarvo TALVI 6,4 23 88 112 388 4,4 Keskiarvo KEVÄT 6,2 5 21 79 38 2, Keskiarvo KESÄ 6,5 53 217 9 156 32 56 6232 17 Keskiarvo SYKSY 6,6 25 54 31 92 < 5 69 265 2,6 Lisätiedot: 14.12. Näyte pumppausaltaan alkupäästä Sivu 1 (2) Märsynneva 212.xls; tulostus 3.1.213/12:5

reduktio % 1 8 6 4 2-2 -4-6 -8-1 Kiintoaine pitoisuus mg/l 9 8 7 6 5 4 3 2 1 reduktio % 1 8 6 4 2-2 -4-6 -8-1 Kokonaisfosfori pitoisuus 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli reduktio % 1 8 6 4 2-2 -4-6 -8-1 Kokonaistyppi pitoisuus 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli Sivu 2 (2) Märsynneva 212.xls; tulostus 3.1.213/12:5

Puh. 13328 Fax. 1332825 PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Pyhäjoen turvesoiden päästötarkkailu 212 Jakelu: Kohde: Verkaneva, pvk1 Vapo Oy/ petri.tahtinen@vapo.fi, emma.tahtinen@vapo.fi Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, kirsi.kalliokoski@ely-keskus.fi Kunta: Vihanti Vesistöalue: 54.72 maria.manninen@ely-keskus.fi Projekti: 16UEC14 Purkuvesistö: Piipsanjoki-Piipsjärvi Vihanti, vesa.ojanpera@raahe.fi Tarkkailuluokka:Päästö Mittapadon valuma-alue 62 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- S-joht. SO4 Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l mg/l ms/m mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk1 15.11.11 3,9 69 79 831 12 1,2 1.11.-14.11. 11, 11,2 491 9,2 63 12 71,8 8,4,12 12 2 pvk1 14.12.11 5,2 66 95 1 4 3 3,4 15.11.-13.12. 9,5 1,1 34 6,4 525 1 559,8 8,8,25 29 3 pvk1 11.1.12 4, 55 65 75 26 2, 14.12.-1.1. 1, 387 7,2 61 11 533,6 7,3,25 19 4 pvk1 8.2.12 4, 59 16 78 15 1,9 11.1.-7.2. 4, 5,5 39,7 182 3,4 174,5 2,3,4 5,6 5 pvk1 6.3.12 4, 67 13 86 25 2,3 8.2.-12.4. 7, 7,7 159 3, 213 4, 23,4 3,,9 7,9 6 pvk1 17.4.12 4,4 31 41 51 2 1,7 13.4.-16.4. 24, 25,6 3452 64,4 38 58 154 2, 25,99 84 7 pvk1 24.4.12 4,4 22 25 4 6 1, 17.4.-23.4. 34, 32,5 8247 154 3551 66 126 1,4 23,34 57 8 pvk1 2.5.12 4,5 25 34 45 16 2, 24.4.-1.5. 27, 28,6 4634 87 6456 121 263 3,5 47 1,67 28 9 pvk1 14.5.12 4,2 43 35 5 7 <5 22 39 <1 3,,99 2.5.-13.5. 18,5 18,8 181 34 2295 43 1592 1,3,2 26,1,8 14,4 19 1 pvk1 4.6.12 4,1 66 48 96 <1 4, <,1 14.5.-3.6. 8,5 9,5 258 4,8 143 26,2 1494 1,1 22 11 11 pvk1 13.6.12 4,2 72 53 11 95 <5 33 83 <1 4,5,43 4.6.-12.6. 9, 8,9 297 5,5 473 8,8 549,4,1 7,2,,3 6,3 3,8 12 pvk1 28.6.12 4, 69 58 94 1,2 4,3 <,1 13.6.-27.6. 7, 7,9 159 3, 263 4,9 293,2 4, 5,1 13 pvk1 9.7.12 4,1 67 61 17 92 <5 27 9 <1 4,7 4 28.6.-8.7. 8, 8,6 221 4,1 342 6,4 369,3,1 5,1,,1 5, 2,8 14 pvk1 24.7.12 4,1 72 64 1 1 2, 4,9 9.7.-23.7. 7,5 7,7 188 3,5 33 5,7 352,3 5,4 9,8 15 pvk1 9.8.12 4, 89 51 1 2 1,3 24.7.-8.8. 1884 35,2 274 1,5 36,5 39,5 16 pvk1 13.8.12 4, 9 35 6 13 < 5 31 15 1,1 5,6,45 9.8.-12.8. 2, 2,9 2189 4,9 52 97,1 7549 2,9,5 19,,2 2,6 125,8 92,3 17 pvk1 21.8.12 4, 97 39 12 1,2 5,4 <,1 13.8.-2.8. 1,5 11,1 437 8,2 1195 22,3 1869,8 23,1 23,1 18 pvk1 6.9.12 4,1 84 47 14 11 < 5 25 13 1,2 5,3 <,1 21.8.-5.9. 8, 8,5 221 4,1 365 6,8 494,3,1 6,5,,1 7,6 7,1 19 pvk1 19.9.12 4, 73 49 96 < 1 4,9 <,1 6.9.-18.9. 11, 491 9,2 287 5,3 337,2 4,4 2,3 2 pvk1 1.1.12 4,1 66 46 2 87 < 5 28 93 1, 4,8,2 19.9.-3.9. 1,2 11,4 47 7,6 567 1,6 64,4,2 8,,,3 8,5 9,2 21 pvk1 15.1.12 4, 82 38 11 < 1 5,5,7 1.1.-14.1 14,8 14,8 131 19 1614 3,1 2135 1, 28,6 13, 22 pvk1 29.1.12 4, 84 37 14 98 < 5 5 12 2 5,3,8 15.1.-31.1. 12,5 13,9 676 13 1847 34,5 252 1,1,4 29,2,1 1,5 35,7 47,7 TALVI keskiarvo 4,2 63 16 852 22 2,2 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 4,4 365 6,8 371,6 5,1,14 14 keskihajonta,5 5,9 39 113 7,7,8 Nettokuormitus g/ha d,5 2,1 1,8 KEVÄT keskiarvo 4,4 26, 33,3 453,3 14, 1,6 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d 17 4675 87,3 1884 2,4 33,5 1, 126,6 keskihajonta,1 4,6 8, 55,1 7,2,5 Nettokuormitus g/ha d 2,2 28,4 16,3 KESÄ keskiarvo 4,1 75 49 11 13 < 5 28 984 <1 4,7,7 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 8 126 19 1213,7,1 17,1,,2 7 15 keskihajonta,1 15 1 5 169 4 433,8 1,3 Nettokuormitus g/ha d,4 9,2, SYKSY keskiarvo 4, 77 4 17 983 < 5 39 165 < 1 5,2,6 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d 13,4 1414 26,4 1853,9,2 23,1,,7 17 25,6 keskihajonta,1 1 5 4 115 16 191,4,3 Nettokuormitus g/ha d VUOSI 4,2 66 59 12,4 95 < 5 24 17 1,5 4,8,9 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d 16 1491 28 1658 1,1 22 3 Nettokuormitus g/ha d,6 7 5,1 Lisätiedot: Datakatkon vuoksi virtaamat ajalle 1.1.12-19.1.12 arvioitu vesistömallijärjestelmästä 9.8. Poikkeavan tilanteen näytteenotto/vapo Kuntoonpanovaiheen päästötarkkailussa 12.5.212 asti. Sivu 1 (2) Verkaneva 212.xls; tulostus 3.1.213/11:54

Verkaneva, pvk1 l/s km 2 18, 15, 12, 9, 6, 3,, Valuma keskiarvo näyte 54.72 mg/l 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Kiintoaine g/ha/d 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 kuormitus 212 pitoisuus 212 18 Kokonaisfosfori g/ha/d 4, 14 Kokonaistyppi g/ha/d 12, 16 14 12 1 8 6 4 2 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5 12 1 8 6 4 2 1, 8, 6, 4, 2,,, kuormitus 212 pitoisuus 212 kuormitus 212 pitoisuus 212 Sivu 2 (2) Verkaneva 212.xls; tulostus 3.1.213/11:54

Puh. 13328 Fax. 1332825 PL2, Tutkijantie 2A 9571 Oulu Pyhäjoen turvesoiden päästötarkkailu 212 Jakelu: Kohde: Verkaneva, tehon tarkkailu Vapo Oy/ petri.tahtinen@vapo.fi, emma.tahtinen@vapo.fi Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, kirsi.kalliokoski@ely-keskus.fi Kunta: Vihanti Vesistöalue: 54.72 maria.manninen@ely-keskus.fi Vihanti, vesa.ojanpera@raahe.fi Projekti: 16UEC14 Purkuvesistö: Piipsanjoki-Piipsjärvi Tarkkailuluokka: Teho Mittapadon valuma-alue: 62 ha Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l mg/l % % % % % % % % % Pvk:n yläpuoli 1 pvk1 yp 15.11.11 4,9 77 168 2 17 86 6,5 15.11.11-26 1 53 62 99 82 2 pvk1 yp 14.12.11 6, 74 23 2 73 99 13 14.12.11-15 11 59 62 97 74 3 pvk1 yp 11.1.12 5,4 76 32 2 9 97 31 11.1.12-35 28 8 74 97 94 4 pvk1 yp 8.2.12 5,5 65 26 2 4 1 2 11 8.2.12-38 9 38 68 99 83 5 pvk1 yp 14.5.12 4,6 67 13 58 2 < 5 62 21 7,6 14.5.12-1 36 73 91 65 96 81 93 6 pvk1 yp 13.6.12 5,5 6 19 81 1 5 < 5 52 57 15 13.6.12-31 -2 72 86 37 37 85 97 7 pvk1 yp 9.7.12 5,3 82 52 29 25 < 5 31 87 28 9.7.12-29 18 88 94 63 91 9 98 8 pvk1 yp 9.8.12 4, 1 13 25 11 9.8.12 11 61 52 95 9 pvk1 yp 13.8.12 4,2 11 2 12 31 < 5 14 35 4 13.8.12-5 18 83 95 58 98 57 74 1 pvk1 yp 6.9.12 5, 77 13 52 22 < 5 75 48 5 6.9.12-22 -9 64 73 5 97 73 78 11 pvk1 yp 1.1.12 4,9 88 1 52 27 < 5 13 42 4 1.1.12-2 25 54 62 68 98 78 73 12 pvk1 yp 29.1.12 4,6 92 17 11 26 < 5 13 39 3 29.1.12-15 9 78 87 62 96 69 47 Keskiarvo TALVI 5,5 73 245 255 15 15 TALVI -27 15 59 67 98 86 Keskiarvo KEVÄT KEVÄT Keskiarvo KESÄ 4,8 83 217 12 23 < 5 739 4833 1,7 KESÄ -16 1 78 91 55 96 8 95 Keskiarvo SYKSY 4,8 9 135 81 265 < 5 13 45 3,4 SYKSY -17 17 69 79 65 97 74 61 Pvk:n alapuoli 1 pvk1 15.11.11 3,9 69 79 831 12 1,2 2 pvk1 14.12.11 5,2 66 95 14 3 3,4 3 pvk1 11.1.12 4, 55 65 75 26 2 4 pvk1 8.2.12 4, 59 16 78 15 1,9 5 pvk1 14.5.12 4,2 43 35 5 7 < 5 22 39 < 1 6 pvk1 13.6.12 4,2 72 53 11 95 < 5 33 83 < 1 7 pvk1 9.7.12 4,1 67 61 17 92 < 5 27 9 < 1 8 pvk1 9.8.12 4, 89 51 12 1 9 pvk1 13.8.12 4, 9 35 6 13 < 5 31 15 1,1 1 pvk1 6.9.12 4,1 84 47 14 11 < 5 25 13 1,2 11 pvk1 1.1.12 4,1 66 46 2 87 < 5 28 93 1, 12 pvk1 29.1.12 4, 84 37 14 98 < 5 5 12 1,6 Keskiarvo TALVI 4,3 62 1 85 21 2 Keskiarvo KEVÄT Keskiarvo KESÄ 4,1 74 47 11 128 < 5 28 984 < 1 Keskiarvo SYKSY 4,1 75 42 17 925 < 5 39 165 1,3 Lisätiedot: 6.3.12 Ei näytettä, pumppukaivo jäässä, altaan jäälle ei uskaltanut mennä 17.4.12 Kaivo jäässä, altaan jäälle ei uskaltanut mennä, ei näytettä Kuntoonpanovaiheen päästötarkkailussa 12.5.212 asti, siitä lähtien tuotantovaih. tarkkailussa. Sivu 1 (2) Verkaneva 212.xls; tulostus 3.1.213/11:57

Verkaneva, tehon tarkkailu reduktio % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kiintoaine pitoisuus mg/l 35 3 25 2 15 1 5 reduktio % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kokonaisfosfori pitoisuus 6 5 4 3 2 1 Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli reduktio % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kokonaistyppi pitoisuus 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 15.11.11 14.12.11 11.1.12 8.2.12 14.5.12 13.6.12 9.7.12 9.8.12 13.8.12 6.9.12 1.1.12 29.1.12 Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli Sivu 2 (2) Verkaneva 212.xls; tulostus 3.1.213/11:57

Puh. 13328 Fax. 1332825 PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Pyhäjoen turvesoiden päästötarkkailu 212 Jakelu: Kohde: Ahmaneva Vapo Oy, petri.tahtinen@vapo.fi, emma.tahtinen@vapo.fi Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 (kesä) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, kirsi.kalliokoski@ely-keskus.fi Kunta: Vihanti Koordinaatit: 7152979-33983 maria.manninen@ely-keskus.fi Vesistöalue: 54.79 Pyhäjoki Vihanti, vesa.ojanpera@raahe.fi Projekti: 16UEC14 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Virtaama Mittapadon valuma-alue: 42 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 14.5.212 14, 867 23,9 2 14.6.212 7, 41 11,3 3 9.7.212 8, 181 5, 4 13.8.212 13, 571 15,7 5 27.9.212 9, 586 16,1 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 21 22 23 KESÄ keskiarvo KESÄ Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d Lisätiedot: telog asennettu 9.5.12, id 1664 Sivu 1 (2) Ahmaneva 212.xls; tulostus 4.1.212/1:31

Ahmaneva l/s km 2 Valuma keskiarvo näyte 5, 4, 3, 2, 1,, Sivu 2 (2) Ahmaneva 212.xls; tulostus 4.1.212/1:31

Puh. 13328 Fax. 1332825 PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 212 Jakelu: Kohde: Kuljunneva, la/pvk1 Liite 4.8 1/2 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: la/pvk Kunta: Vesistöalue: Projekti: 16WWE1893 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 88,3 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la 15.12.11 6, 21 31 2 57 8,1 1.11.-14.12. 132 1,7 31,5 3,8 12 2 la 11.1.12 6,1 18 25 2 2 5,2 15.12.-1.1. 235 3,1 48,7 5,8 14 3 la 6.2.12 6, 17 2 2 1 11 11.1.-5.2. 73 1, 14,2 1,7 9,1 4 la 6.3.12 6.2.-12.4. 55,7 11,1 1,3 6,9 5 la 19.4.12 6,1 24 4 2 5 5,8 13.4.-18.4. 138 17 356,59 37 86 6 la 26.4.12 6, 23 6 2 6 1 19.4.-25.4. 4853 64 1264 3,3 143 55 7 la 2.5.12 5,7 4 87 3 3 17 26.4.-7.5. 7292 96 333 7,2 273 144 8 pvk1 15.5.12 5,7 4 62 2 6 4,4 8.5.-14.5. 13, 13, 745 1 2216 29 14 1,6 65 11 9 pvk1 31.5.12 5,4 78 99 3 5 3,3 15.5.-3.5. 7, 6, 159 2,1 679 8,9 599,8 27 25 1 pvk1 14.6.12 5,4 1 14 38 3 9 < 5 1 2 9 17 31.5.-13.6. 7, 7, 159 2,1 223 2,9 253,4,1 9,9,1 3, 23 43 11 pvk1 27.6.12 5,5 11 28 4 23 14.6.-26.6. 6, 6,8 18 1,4 226 3, 281,7 1 59 12 pvk1 1.7.12 5,5 11 28 123 4 3 < 5 96 12 19 27.6.-9.7. 5, 5,8 68,9 119 1,6 149,4,2 5,8, 1,3 16 26 13 pvk1 23.7.12 5,3 98 17 3 2 15 1.7.-3.8. 9,5 9,4 34 4,5 557 7,3 618 1,1 2 95 14 pvk1 8.8.12 5,3 56 74 19 2 8 2 1 3 3 9 5,7 4.8.-12.8. 35, 35,3 8866 116 6755 89 4284 5,7 1,5 214 1,53 99 298 436 15 pvk1 22.8.12 5,4 11 2 3 5 17 13.8.-21.8. 8,5 7,9 258 3,4 491 6,4 612 1,1 19 95 16 pvk1 5.9.12 5,5 83 16 3 6 9, 22.8.-18.9. 7, 6,4 159 2,1 162 2,1 152,3 6,6 16 17 pvk1 17.1.12 5,6 36 41 2 35 7,2 19.9.-31.1. 26, 29, 4217 55 1225 16 5,6 33 1 18 19 2 21 22 23 TALVI keskiarvo 6, 19 25 229 8,1 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 18 1,4 23,3 2,8 1 keskihajonta,1 2,1 5,5 248 2,9 Nettokuormitus g/ha d,1 2,2 7,3 KEVÄT keskiarvo 5,9 29 62 28 11 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d 5173 68 225 4,5 18 848 keskihajonta,2 9,5 24 436 5,7 Nettokuormitus g/ha d 3,3 15 731 KESÄ keskiarvo 5,4 87 163 6 3489 8,3 1153 83 13 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 1 878 12 668 1,,5 3,4 27 89 78 keskihajonta,1 25 8 55 553 1 175 495 7,1 Nettokuormitus g/ha d,8 25 58 SYKSY keskiarvo 5,6 36 41 235 7,2 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d 55,3 1225 16 5,6 33 1 keskihajonta Nettokuormitus g/ha d,3 26 72 VUOSI keskiarvo 5,7 6 111 6 364 8,3 1153 83 11 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d 1,3 867 11 452,8 28 13,3 37 86 55 688 1 175 495 6,1 Nettokuormitus g/ha d,6 23 83 Lisätiedot: 6.3.12 Ei näytettä, reiän kaivamisen yhteydessä veteen sekoittui pohjasakkaa, edustavaa näytettä ei saanut. Kuormitus laskettu edellisen kerran vedenlaadulla. 15.5.12 Pumppaus aloitettu, näyte pvk:n kaivosta 8.8. Omavalvontanäyte: ph 6,4, CODMn 6 mg/l, kok.p 15, kok.n 18, kiintoaine 19 mg/l. Virtaamat jaksoille 1.11.11-7.5.12 ja 18.1.12-31.1.12 arvioitu vesistömallijärjestelmästä