Syysrapsin viljelyä Keski-Ruotissa Kokemuksia ja vinkkejä suomalaisille öljykasvinviljelijöille. Albin Gunnarson, Svensk Raps AB

Syysrapsin viljelyä Keski-Ruotissa Kokemuksia ja vinkkejä suomalaisille öljykasvinviljelijöille Albin Gunnarson, Svensk Raps AB albin@svenskraps.se

Öljykasvien viljelyala Ruotsissa 1981, 1989-2010 Areal (ha) 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 Höstraps Vårraps Höstrybs Vårrybs Syysrapsi Kevätrapsi Syysrypsi Kevätrypsi Källa: www.scb.se

Kasvuston perustaminen - älä vain kylvä! Hyvän syysrapsikasvuston perustamiseen kuuluu 1 Tasainen ja hyvä taimettuminen 2 Oikea kylvöaika 3 Oikea syyslannoitus 4 Rikkakasvien ja jääntiviljan torjunta

OS 212, Kylvösiemenmäärät, Hybridi ja OP-lajikkeet 12 f. 02-05 Lajike Hybridi (Status el. Kronos) OP-lajike (SW Celcius el. Louice) Hybridi (Status el. Kronos) OP-lajike (SW Celcius el. Louice) Hybridi (Status el. Kronos) OP-lajike (SW Celcius el. Louice) siemeniä/m2 40 40 80 80 120 120 n. kg/ha 2,5 2,1 5 4,2 7,5 6,3

Syysrapsihybridin sato ja talvehtiminen eri kylvösiemenmäärillä sato kg/ha Fröskörd kg/ha 5000 4000 3000 2000 1000 0 89% 88% 84% 4030 4164 4048 40 80 120 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Övervintring Talvehtiminen % Önskat antal grobara kärnor/m2 Kylvösiemenmäärä, itävää siementä/m 2

Hybridirapsin sato kolmella eri kasvutiheydellä sato kg/ha Fröskörd kg/ha 5000 4000 3000 2000 1000 4401 4052 3936 0 <50 (7n) 51-80 (14 n) >80 (15 n) pl/m2 i november samt ant obs Yksilöitä/m 2 marraskuussa

Maa voidaan muokata monin eri tavoin ennen syysrapsin kylvöä R2/L2 4141 2007-2010. Markstruktur för optimal etablering Medel 2007 Medel 2008 Medel 2009 Medel 2010 Medel 2007-2010 A=Normaali kyntösyvyys 3900 100 3950 100 4498 100 4460 100 4156 100 B=Matala kyntösyvyys 3780 97 4010 102 4414 98 4485 101 4118 99 C=Pintamuokkaus 3860 99 3840 97 4472 99 4470 100 4106 99 D=Kultivaattori 10-15 cm 3940 101 3950 100 4350 97 4425 99 4120 99 E=Suorakylvö, muokattu Carrierilla 3820 98 3810 97 4352 97 3965 89 3991 96 F=Suorakylvö, muokattu kultivaattorilla 3890 100 3930 100 4236 94 3940 88 4011 97 G=Syväkuohkeutus, pintamuokkaus 3510 4185 93 4495 101 3894 94 17 koetta vuosina 2007-2010 lukuunottamatta koejäsentä G, joka on ollut 11 kokeessa Medel = keskiarvo, sato kg/ha

R2 4143 2008-2010 Väderstadin biodrill ja suorakylvö E-län E-län M-län C-län M-län Medel 2008 2009 2009 2010 2010 A=Plöjning Rapidsådd 3050 2520 5000 3100 3920 4156 B=Grund plöjning Rapidsådd 101 102 101 102 93 100 C=Top Down grunt biodrill 110 113 93 103 91 100 D=Top Down djupt biodrill 109 104 91 107 93 99 E=Direktsådd med förredskap 104 127 95 62 87 94 F=Direktsådd utan förredskap 91 99 96 92 84 92 5 koetta vuosina 2008-2010 E-län = Östergötland, Itä-Götanmaa, Vättern järven itäpuolella M-län = Skåne, Etelä-Ruotsissa C = Tukholman lääni

Uppkomsttid höstraps

Aikaisella kylvöllä suurempi sato Kylvetty 2008-08-16 Kylvetty 2008-08-29 OS 190 Sort-Såtid 2009-02-02

Kylvetty 2008-08-16 Kylvetty 2008-08-29 OS 190 Sort-Såtid 2009-04-07

OS 190 skörd 2010 Tehoisa lämpötilasumma taimettumisesta ensimmäiseen hallaan Tehoisa lämpötilasumma = vuorokausien keskilämpötilojen summa, kun vuorokauden keskilämpötilasta on vähennetty ensin 5ºC Kylvö Taimettuminen lpt.summa Klostergården normaali 2009-08-06 2009-08-21 494 1. halla 14/10 myöh. 2009-08-25 2009-09-02 287 Boberg normaali 2009-08-05 2009-08-09 489 1. halla 14/10 myöh 2009-08-25 2009-09-02 275 Götdala normaali 2009-08-08 2009-08-12 466 1. halla 1/12 myöh. 2009-08-25 2009-08-29 292 Bollerup normaali 2009-08-11 2009-08-20 603 1. halla 9/12 myöh. 2009-08-21 2009-09-01 455

OS 190 4 försök 2010 Kylvöajankohdan vaikutus satoon (kg/ha) eri koepaikoilla Taulukossa vasemmalla lajike Normal = normali kylvöajankohta Sen = myöhäinen kylvöajankohta, Differens = ero Råfett = valk. pitoisuus % Järngården E-län Boberg E-län Eke R-län Bollerup L-län Medel 2 försök Normal Sen Differens Normal Sen Differens Normal Sen Differens Normal Sen DifferensNormal Sen Differens Alpaga 3460 1420-2040 5060 3380-1680 4460-4460 4600 4680 80 4373 3160-1213 Vision 3370 2260-1110 5200 3380-1820 4040-4040 4900 4780-120 4490 3473-1017 Catalina 2940 1770-1170 4940 3730-1210 4120-4120 4740 4670-70 4207 3390-817 Hornet 3180 1190-1990 5040 3620-1420 3790-3790 4970 4660-310 4397 3157-1240 Excalibur 3620 3050-570 5330 3870-1460 4000-4000 5140 5120-20 4697 4013-683 PR44D06 3850 2070-1780 5270 4810-460 4570-4570 5080 4800-280 4733 3893-840 3403,3 5140 4163,3 4905 Råfett ~x 46,9 44 47 44,9 48,5 47,8 48 47,23 45,6-968 E-län = Östergötland, Itä-Götanmaa, Vättern järven itäpuolella R-län = Västergötland, Länsi-Götanmaa (Vänern ja Vättern järvien välissä) L-län = kaakkois-skåne

OS 190 Lajike-kylvöajankohta, 9 koetta vuosina 2008-2010 Lajike Normaali Myöh. Ero Lkm Excalibur (H) 4204 3809-395 9 Winner 3278 3096-182 5 Status (H) 3036 2690-346 5 Californium 3252 2884-368 5 PR45D01 (H) 3578 2882-696 5 Gospel 2907 2763-143 3 Vision 4214 3244-970 6 Catalina 4207 3390-817 4 Hornet (H) 4397 3157-1240 4 PR44D06 (H) 4733 3893-840 4 Alpaga 4373 3160-1213 4 Keski-arvo Hybridi 3990 3286-703 Keski-arvo Linja 3705 3090-616 Valk. pit.~x 48,0 46,0-2,0

OS 190 Lajike-kylvöajankohta, 9 koetta vuosina 2008-2010 Myöhäinen kylvö on alentanut valkuaispitoisuutta 2 % yksikköä Puolikääpiöivät hybridilajikkeet (Dvärghybrid, semi dwarf) tulee kylvää aikaisin - ei myöhään Kääpiökasvuiset vaativat pitkän kasvuajan Ei ole todisteita siitä, että hybridit soveltuvat paremmin myöhäiseen kylvöön Jokainen lajike tarvitsee sille ominaisen kasvuajan Kylvöajankohdan viivästyminen laskee satoa keskimäärin 45 kg/ha/ vuorokausi. 15 päivää myöhempi kylvöajankohta maksaa 2100 kr/ha lukuunottamatta alempaa öljypitoisuutta Alempi öljypitoisuus maksaa lisäksi n.300 kr/ha Yhteensä: 160 kr/ha/vrk. (3500 kg/ha och 3,20 fritt gård)

Typpi (N) on tärkeää syksyllä! 15 koetta vuosina 2008-2010 Lannoitteet annettiin kylvön yhteydessä 0, 20, 40, 60, 80 kg N/ha Täydennettiin keväällä 140 tai 180 kg N/ha Tuplanolla N-lannoitus mukana (ei lannoitusta syksyllä eikä keväällä), lannoitettu Kieserit (S)

OS 188 Hemmesdynge M-län 2008-11-28 60 kg N 0 kg N 20 kg N 80 kg N

OS 3 188 Hemmesdynge 2009 Uppkomst 28 augusti 2008 200,0 6000 180,0 160,0 5500 5000 4500 kg N/ha i gröna växtdelar 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 4000 3500 3000 2500 2000 kg ts/ha N-KG/Ha vikt Ts KG/Ha 1500 40,0 1000 20,0 500 0,0 A3.II-IV C1.II-IV E1.II-IV 0

OS 188, 3 koetta 2008, N-lannoituksen vaik. satoon Sato kg/ha 5000 4500 4000 3500 kg frö/ha 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 0 N höst, 140 N vår 0 N höst, 180 N vår 20 N höst, 140 N vår 20 N höst, 180 N vår 40 N höst, 140 N vår 40 N höst, 180 N vår 60 N höst, 140 N vår 60 N höst, 180 N vår 80 N höst, 140 N vår 80 N höst, 180 N vår 0 N höst, 0 N vår LSD höstgiva 227 kg/ha LSD vårgiva 130 kg/ha Höst =syksy Vår = kevät

Sato kg/ha OS 188 6 koetta 2009, N-lannoituksen vaik. satoon 5000 4500 4000 3500 3000 kg frö/ha 2500 2000 1500 1000 500 0 0 N höst 140 N vår 0 N höst 180 N vår 20 N höst 140 N vår 20 N höst 180 N vår 40 N höst 140 N vår 40 N höst 180 N vår 60 N höst 140 N vår 60 N höst 180 N vår 80 N höst 140 N vår 80 N höst 180 N vår 0 N höst 0 N vår Höst =syksy Vår = kevät

0+0 OS 188 6 koetta 2010, N-lannoituksen vaik. satoon Sato kg/ha 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 - kg frö/ha 0+140 0+180 20+140 20+180 40+140 40+180 60+140 60+180 80+140 80+180

Gödslingsnetto 15 försök 2008-2010 1377 /ha / ha 13 000 12 000 11 000 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000-0+140 20+140 40+140 60+140 80+140 0+180 20+180 40+180 60+180 80+180 0+0 Fröpris 33,70 /dt, N 0,84 /kg, Torkning 2,24 /dt, inkl olja

Nettotulo syksyn typpilannoitustason noustessa ja kevätlannoituksen ollessa 140 kg N/ha, 15 koetta 2008-2010 Nettoavkastning /ha 1 400 1 350 1 300 1 250 1 200 N-optimum 71 kg/ha y = -0,0242x 2 + 3,4156x + 1245,3 0 20 40 60 80 Kg N på hösten

Johtopäätökset, syksyn typpilannoitus, 3 vuoden kokeet Rapsi tulee lannoittaa syksyllä voi nostaa satotasoa jopa 20 % 20 kg enemmän N syksyllä voi säästää 40 kg N keväällä Merkitseviä eroja syyslannoitustasojen välillä, jopa 60 kg N Myöhäisessä kylvössä rapsi ei ehdi hyötyä kaikista korkeimmista lannoitustasoista Viljojen jälkeen kylvettävälle rapsille tulisi antaa 60-70 kg N

Tärkeimmät kohdat menestykselliseen syysrapsiin viljelyyn Keski-Ruotsissa perusta 80 %:lle sadosta luodaan syksyllä Kylvä rapsisi ajoissa! Lannoita rapsi kylvön yhteydessä! Vähintään 8-8-8, 8 isoa lehteä, 8 cm paalujuuri, joka halkaisijaltaan 8 mm Kylvä harvaan, MAX. 50 kasvia/m 2! Viljele talvenkestäviä hybridejä! Torju jääntivilja ja rikkakasvit syksyllä!

Onnea!