Juurikasankeroistutkimus Skandinaviassa

Transkriptio

1 Juurikasankeroistutkimus Skandinaviassa Ankeroisseminaari Åsa Olsson, NBR

2 1. Juurikasankeroinen Heterodera schachtii 2. Viljelymenetelmien vaikutus maavaikkuteisten patogeenien ja juurikasankeroisten esiintymiseen pohjoismaissa tuloksia pohjoismaisesta projektista Välikasvit ankeroisten saneeraus, taimistuminen, kasvu

3 Isäntäkasveja: Rapsi (syys, kevät) Suurin osa kaaleista Punajuuri Pinaatti Useat Chenopodiaceae sukuun kuuluvat rikkakasvit Myös kaalikasvustossa voi muodostua 1 2 sukupolvea/vuosi

4 Rapsin puintijäte Yksi sukupolvi juurikasankesoisia: lämpösumma 465, 8 C 10 cm syvyydessä. Siemenkasvit täyttyy tuhota lämpösumman aikana taimistumisesta laskettuna. Källa: J. Schlang 2005

5 Ankeroisten lisääntyminen eri kasvien jälkeen Stig Andersson, SLU Alnarp 2004, 2 försök Kevätrapsi 2,92 Syysrapsi - 0,95 Punajuuri 1,88 Sokerijuurikas 1,68 5,78 Valkosinappi, ei kestävä 1,23 Valkosinappi, kestävä 0,86 Nemakill 0,74 0,67 Ohra 0,60 0,50 Öljyretikka (Adagio) 0,39

6 Normaalilla lajikkeella sokerisato laskee voimakkaasti jo alhaisissa ankeroismäärissä Sokerisato tn/ha Polsocker ton/ha kg sokeria/muna Pi - ägg/g jord P i munaa ja toukkaa/g maata

7 Kestävä lajike erittäin korkeissa ankeroismäärissä Julietta i Kärkää 2005 sugar yield (pol) kg/ha y = -25,863x R² = 0, Ägg och larver per g jord Källa: Liisa Eronen, 2005

8 Hallinta kestävien lajikkeiden avulla +NR: Saneeraus +NT: Korkea sato ankeroispellolla NT: Kalliimpi siemen NT: Lisääntyminen NR+NT: Ankeroiskannan voimakkuus? NR: Alhainen satotaso NR/NT: Joitakin negatiivisia ominaisuuksia, esim. herkkä härmälle

9 Eri lajiketyyppien satotasoja 2010 Ei ankeroisia 6 koetta 2010 Rasta N Ankeroisia 3 koetta 2010 Rosalinda NE Angus NE Sabrina NE Nexus NE Julietta NT Cactus NT NY!!

10 Minkä lajiketyypin valitsen, jos pellolla on ankeroisia? 1.Ei ankeroisia. 2.Epävarma. Ehkä laikkuja. 3.Epäilen ankeroisia. Laikuittain. Mg-puute. 4.Paljon ankeroisia. Normaali lajike Escape (sietävä)- tyyppinen lajike Kestävä lajike 0 munaa, toukkaa/g maata > 0 1 munaa, toukkaa/g maata > 1,0

11 Lisääntyy alhaisissakin ankeroismäärissä pidempi viljelykierto Pf/Pi kestävä 5 Normaali lajike, NElajike Arcanta Julietta Power (Julietta) Power (Arcanta) Julietta y = 8,9456x -0,6472 R 2 = 0,2663 Arcanta y = 21,253x -0,8691 R 2 = 0, Pi

12 Johtopäätöksiä Kestävää lajiketta käytetään vain, jos pelolla on todettu ankeroisia. Käytä NE-tyypin lajiketta, kun ankeroisia on noin 0 1 munaa/g maata NE ja NT lisäävät ankeroismäärää käytä viljelykiertoa tai saneeraa Korkeissa ankeroismäärissä NT-lajikkeiden satotaso alenee

13 Tavallisia viljelykiertoja Sokerijuurikas pohjoismaissa Ruotsi Tanska Suomi Ohra Rapsi Vehnä Sj Ohra Vehnä Sj Kalkki Harvoin Usein Usein Monokulttuuri n. 50% Joskus vilja välikasvina Karjanlanta 30% 50% Käytetään Välikasvi Tuki (ei N, muokattava 20 lokak. jälkeen) Pakollinen 10 14% Harvoin

14 TAVOITE Tutkia maassaelävien sienien ja ankeroisten esiintymistä käytettäessä eri viljelymenetelmiä Suhteuttaa niiden esiintyminen sokerisatoon Tutkia eri maaperätekijöiden vaikutusta korkeisiin ja vakaisiin sokerisatoihin

15 % pelloista ankeroisia pohjoismaissa P i munia, toukkia/g Ruotsi N=90 Tanska n=15 Suomi n= < , , , , >

16 Tavallisimpien maassaelävien sienien esiintyminen sj.pelloilla pohjoismaissa % pelloista Ruotsi Tanska Suomi A. cochlioides F. culmorum F. oxysporum F. redolens Rhizoctonia 6 0 7

17 Fusarium oxysporum F. oxysporumista löytyy useita eri lajeja, joilla kaikilla on eri isäntäkasvi Yhteys lajin ja viljelykierron ja maan eri tekijöiden välillä Ei ruotsinkielistä (suomenkielistä) nimeä ( Kuihtumistauti USA:ssa) Fusarium oxysporum esiintyy samanaikaisesti ankeroisten kanssa Juurikkaan loinen (heikko), myös ankeroisen kystojen loinen

18 A. cochlioides F. culmorum F. oxysporum F. Redolens BCN Viljelymenetelmien, patogeenien ja sokerisadon välinen yhteys Ruotsi ankeroista! -2 3 munaa F. oxysporum Viljely: Ei karjanlantaa Kalkkia 5 4 Sokerisato tn/ha < > 12 Viljely: Karjanlantaa säännöllisesti Kalkkia Heinä nurmi

19 Viljelymenetelmien, patogeenien ja sokerisadon välinen yhteys Suomessa Viljely: Juurikas juurikkaan jälkeen Prin comp ,2 < > , ,8 2,3 4, ,8% Prin comp 1 0 anker.! 0 anker.! 46,9% 0 anker.! Viljely: Usein samoja viljalajeja viljelykierrossa

20 Sokerisato ja multapitoisuus Ruotsi, Tanska Tonnia sokeria/ha R² = 0, ,4% R² = 0,3572 Sweden Denmark Keskiarvo: Ruotsi 2,7% Tanska 1,7%

21 Sokerisato ja multapitoisuus, Suomi Sockerskörd ton/ha R² = 0, Mullhalt Keskiarvo: Ruotsi 2,7% Tanska 1,7% Suomi 5,0 %

22 Maan vilj.arvojen ja sokerisadon yhteys ph, Ca, Mg, K, P, CEC, Org C, Cond., lerhalt, silt ph, Ca ,2% Ruotsi 2006 Prin comp Org C, CEC, Mg 40,8% Prin comp >12

23 Yhteenveto ja johtopäätöksiä Tulokset osoittavat sopivan viljelykierron merkityksen vakaan ja korkean sokerisadon ylläpitämiseksi Patogeenien esiintymisen vaihteluun eri lohkojen välillä vaikuttaa viljelykierto, joka vaikuttaa myös sokerisatoon ph, kalsium ja orgaaninen pitoisuus ovat kolme tärkeää vaikuttajaa maassa: sopivat vilj.arvot ovat korkean sokerisadon edellytys.

24 Kokemuksia Saksasta: Öljyretikka: Muokkaus ennen kylvöä tärkeää onnistuneen saneerauksen aikaansaamiseksi Valkosinappi ei yhtä riippuvainen ennen kylvöä tehdystä muokkauksesta Siemenmäärä: tehokas ankerois saneeraus; öljyretikka kg/ha, valkosinappi 20 kg/ha Onnistuneen kasvun alin raja: 50 päivän aikana keskilämpötila yli 9ºC

25 Öljyretikan ja valkosinapin resistenssiluokat Luokka Pf/Pi 1 Resistentti Alle 0,1 eli 90% saneeraus 2 Resistentti 0,1 0,3 3 Resistentti 0,31 0,50 4 0,51 1,0 5 1,10 2,0 6 2,1 3,0 7 3,1 5,0 8 5,1 8,0 9 Yli 8,0 Källor: M. Schlathölter, dzz 1, J. Schlang, dzz 4, 2003

26 Muokkaussyvyys ja kylvöajankohta Tuloksia kenttäkokeista, Saksa 1. Muokkaus 30 cm, kyntö, kylvö 28/7 2. Muokkaus 15 cm, sänkimuokkaus, kylvö 28/7 3. Muokkaus 30 cm, kyntö, kylvö 15/8 Öljyretikka 1. 81% Valkosínappi 1. 51% 2. 61% 3. 70% 2. 51% 3. 49% Källa: C. Heinrichs, Zuckerrübe 4:

27 Koeohjelma Koejäsen Lajike Res. Luokka Juurikaslajike Kontrolli Stubb - Julietta Öljyretikka Colonel 1 Julietta Öljyretikka Cassius 2 Julietta Valk.sinappi Accent 1 Julietta Valk.sinappi Maxi/ Abraham 2 Julietta Kontrolli Stubb - Rasta Öljyretikka Colonel 1 Rasta Öljyretikka Cassius 2 Rasta Valk.sinappi Accent 1 Rasta Valk.sinappi Maxi/ Abraham 2 Rasta

28 6 koetta Maxi /Abraham 2 Achilles/Accent 1 Cassius 2 Colonel 1 Stubble n. 50% vähennys Colonel (luokka1), heikompi saneerausteho -60 kuin Cassius (luokka 2) Reduction %

29 Öljyretikka Lajike Luok ka Lajikeominaisuuksia Kukinta KA Adios Colonel Radical Cassius Valkosinappi Lajike Kukinta Aikain. Kasvu Peittävyys Ruusuke Korkeus Luokka Korrenvahvuus Korkeus Accent Achilles Maxi

30 Saneerausteho, kylvö 7. elok. herneen jälkeen Pi ennen juurikasta 15 Ennen ,4 0,7 0,8 0,9 0, ,2 1,4 1,4 1,7 1,8 1,8 2,1 2,3 2,4 3,1 3,2 4,4 5,6 6,5 7,4 7,8 8,1 8,2 10,8 12,4 12,9 20,2 21,8 Pi Jälk. Pii Pii = ank. keväällä ennen välikasvin kylvöä Pi Pf

31 0,03 0,6 0,6 0,8 1,1 1,1 1,2 1,4 1,9 2 2,1 2,2 2,3 2,8 2, ,1 3,1 3,1 3,2 3,4 3,4 3,5 3,7 3,8 3,9 4,3 4,7 4,9 5, Saneeraus, kylvö 27. elok. Ennen Jälk. Pii Pi Pf Pi

32 Johtopäätöksiä Lajikeominaisuudet tärkeitä Valitse lajike, joka kukkii myöhään, jotta saneerausaika on mahdollisimman pitkä Suuri siemenmäärä hyväksi ankeroissaneeraukselle Aikainen kylvö ja muokkaus tärkeää öljyretikan taimistumiselle Alhainen ankeroismäärä valitse luokan 1 lajike

33 Taimistumiskoe 2005 A: Kylvö aluskasviksi 12 m puomilevittimellä B: Kertamuokkaus BioDrillillä varustetulla Carrierilla C: Siementen pintalevitys, multaus Carrierilla D: Siementen pintalevitys, multaus kultivaattorilla Kontrolli: Suorakylvö Väderstad Rapidilla Anders Rydén Siemenmäärä: 15 kg/ha

34 N-lannoitus ja ilman N-lannoitusta 50 kg N/ha Lannoittamaton valkosinappi, 1-2,5 tn kuiva-ainetta/ha 50 kg N/ha lähes tuplasi biomassan

35 Typen jakaantuminen 0-60 cm syvyydessä syys/loka 6 koetta, lannoittamaton Oljerättika Kg N/ha Vitsenap cm cm Kontroll % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %...mutta, suuria eroja 1 m alapuolella!

36 Kasvitaudit Tauti Isäntäkasvi Öljyretikka Valkosinappi Möhöjuuri Rapsi Resistentti Herkkä Vapaana eläv. Anker. (Tobacco rattle virus) Peruna, s.juurikas Riippuu anker. lajista Riippuu anker. lajista Kransmögel Rapsi, s.juurikas, (Verticillium) peruna, maissi?? Juurikasankeroinen Rapsi, s.juurikas Resistentti: luokka1 ja 2 Herkkä: luokat 3 9 Rhizoctonia solani Stjälknematod (Ditylenchus) S.juurikas, maissi Resistentti Rapsi, s.juurikas Resistentti Herkkä Lisääntyy jonkin verran

37 Johtopäätöksiä - taimistuminen Aluskasviksi kylvö säästää aikaa ja kustannuksia Siementen multauksessa Carrier tyyppiset koneet (pyörivät lautaset) toimivat hyvin. Puintijäte teki Rapidkylvöstä epätasaisen N-lannoitukella n. 1,5-2,0 tonnia enemmän kuiva-ainetta Sovita muokkausmenetelmä olosuhteiden mukaan

38 Vihreät osat maahan! Kasvinosia murskattaessa muodostuu rikkipitoisia yhdisteitä, jotka torjuvat useita tuholaisia Nopea multaus tärkeää, max 30 min!!

39 Maassaelävien sienien biofumikaatio Oljerättika Öljyretikka Valkosinappi Sareptasinappi Fumus Kaura Muokkaus 20. lokakuuta jälkeen

40 Saneerausteho 11 koetta Förändring av marksmitta % Kontrolli Sarepta ÖR VS Kaura Höstplöjning Vårplöjning -8 LSD=4,5, P-värde=0,08

41 Kasvutapa (niskan korkeus mm) Syyskynnön jälkeen 45,0 40,0 Nackhöjd mm 35,0 30,0 25,0 20,0 Kontroll Sareptasenap Oljerättika Vitsenap Havre Prob = ns, LSD=6,4 mm

42 Kokemuksia biofumikaatiosta Maassaelävien sienien tartuntaherkkyys pienenee, mutta riittääkö se? Ei merkittävää sokerisadon lisäystä seuraavana vuotena Kasvutapa hieman matalampi sareptasinapin ja öljyretikan jälkeen Pitkäaikaisvaikutus? Toistuvaa käyttöä kokeillaan Väh. 50 tn biomassaa/ha. Lannoita Esim: 35 tn Kylvö 7/8 herneen jälkeen

43 Juurikasankeroistutkimus Skandinaviassa Ankeroisseminaari Åsa Olsson, NBR

44 1. Juurikasankeroinen Heterodera schachtii 2. Viljelymenetelmien vaikutus maavaikkuteisten patogeenien ja juurikasankeroisten esiintymiseen pohjoismaissa tuloksia pohjoismaisesta projektista Välikasvit ankeroisten saneeraus, taimistuminen, kasvu

45 Isäntäkasveja: Rapsi (syys, kevät) Suurin osa kaaleista Punajuuri Pinaatti Useat Chenopodiaceae sukuun kuuluvat rikkakasvit Myös kaalikasvustossa voi muodostua 1 2 sukupolvea/vuosi

46 Rapsin puintijäte Yksi sukupolvi juurikasankesoisia: lämpösumma 465, 8 C 10 cm syvyydessä. Siemenkasvit täyttyy tuhota lämpösumman aikana taimistumisesta laskettuna. Källa: J. Schlang 2005

47 Ankeroisten lisääntyminen eri kasvien jälkeen Stig Andersson, SLU Alnarp 2004, 2 försök Kevätrapsi 2,92 Syysrapsi - 0,95 Punajuuri 1,88 Sokerijuurikas 1,68 5,78 Valkosinappi, ei kestävä 1,23 Valkosinappi, kestävä 0,86 Nemakill 0,74 0,67 Ohra 0,60 0,50 Öljyretikka (Adagio) 0,39

48 Normaalilla lajikkeella sokerisato laskee voimakkaasti jo alhaisissa ankeroismäärissä Sokerisato tn/ha Polsocker ton/ha kg sokeria/muna Pi - ägg/g jord P i munaa ja toukkaa/g maata

49 Kestävä lajike erittäin korkeissa ankeroismäärissä Julietta i Kärkää 2005 sugar yield (pol) kg/ha y = -25,863x R² = 0, Ägg och larver per g jord Källa: Liisa Eronen, 2005

50 Hallinta kestävien lajikkeiden avulla +NR: Saneeraus +NT: Korkea sato ankeroispellolla NT: Kalliimpi siemen NT: Lisääntyminen NR+NT: Ankeroiskannan voimakkuus? NR: Alhainen satotaso NR/NT: Joitakin negatiivisia ominaisuuksia, esim. herkkä härmälle

51 Eri lajiketyyppien satotasoja 2010 Ei ankeroisia 6 koetta 2010 Rasta N Ankeroisia 3 koetta 2010 Rosalinda NE Angus NE Sabrina NE Nexus NE Julietta NT Cactus NT NY!!

52 Minkä lajiketyypin valitsen, jos pellolla on ankeroisia? 1.Ei ankeroisia. 2.Epävarma. Ehkä laikkuja. 3.Epäilen ankeroisia. Laikuittain. Mg-puute. 4.Paljon ankeroisia. Normaali lajike Escape (sietävä)- tyyppinen lajike Kestävä lajike 0 munaa, toukkaa/g maata > 0 1 munaa, toukkaa/g maata > 1,0

53 Lisääntyy alhaisissakin ankeroismäärissä pidempi viljelykierto Pf/Pi kestävä 5 Normaali lajike, NElajike Arcanta Julietta Power (Julietta) Power (Arcanta) Julietta y = 8,9456x -0,6472 R 2 = 0,2663 Arcanta y = 21,253x -0,8691 R 2 = 0, Pi

54 Johtopäätöksiä Kestävää lajiketta käytetään vain, jos pelolla on todettu ankeroisia. Käytä NE-tyypin lajiketta, kun ankeroisia on noin 0 1 munaa/g maata NE ja NT lisäävät ankeroismäärää käytä viljelykiertoa tai saneeraa Korkeissa ankeroismäärissä NT-lajikkeiden satotaso alenee

55 Tavallisia viljelykiertoja Sokerijuurikas pohjoismaissa Ruotsi Tanska Suomi Ohra Rapsi Vehnä Sj Ohra Vehnä Sj Kalkki Harvoin Usein Usein Monokulttuuri n. 50% Joskus vilja välikasvina Karjanlanta 30% 50% Käytetään Välikasvi Tuki (ei N, muokattava 20 lokak. jälkeen) Pakollinen 10 14% Harvoin

56 TAVOITE Tutkia maassaelävien sienien ja ankeroisten esiintymistä käytettäessä eri viljelymenetelmiä Suhteuttaa niiden esiintyminen sokerisatoon Tutkia eri maaperätekijöiden vaikutusta korkeisiin ja vakaisiin sokerisatoihin

57 % pelloista ankeroisia pohjoismaissa P i munia, toukkia/g Ruotsi N=90 Tanska n=15 Suomi n= < , , , , >

58 Tavallisimpien maassaelävien sienien esiintyminen sj.pelloilla pohjoismaissa % pelloista Ruotsi Tanska Suomi A. cochlioides F. culmorum F. oxysporum F. redolens Rhizoctonia 6 0 7

59 Fusarium oxysporum F. oxysporumista löytyy useita eri lajeja, joilla kaikilla on eri isäntäkasvi Yhteys lajin ja viljelykierron ja maan eri tekijöiden välillä Ei ruotsinkielistä (suomenkielistä) nimeä ( Kuihtumistauti USA:ssa) Fusarium oxysporum esiintyy samanaikaisesti ankeroisten kanssa Juurikkaan loinen (heikko), myös ankeroisen kystojen loinen

60 A. cochlioides F. culmorum F. oxysporum F. Redolens BCN Viljelymenetelmien, patogeenien ja sokerisadon välinen yhteys Ruotsi ankeroista! -2 3 munaa F. oxysporum Viljely: Ei karjanlantaa Kalkkia 5 4 Sokerisato tn/ha < > 12 Viljely: Karjanlantaa säännöllisesti Kalkkia Heinä nurmi

61 Viljelymenetelmien, patogeenien ja sokerisadon välinen yhteys Suomessa Viljely: Juurikas juurikkaan jälkeen Prin comp ,2 < > , ,8 2,3 4, ,8% Prin comp 1 0 anker.! 0 anker.! 46,9% 0 anker.! Viljely: Usein samoja viljalajeja viljelykierrossa

62 Sokerisato ja multapitoisuus Ruotsi, Tanska Tonnia sokeria/ha R² = 0, ,4% R² = 0,3572 Sweden Denmark Keskiarvo: Ruotsi 2,7% Tanska 1,7%

63 Sokerisato ja multapitoisuus, Suomi Sockerskörd ton/ha R² = 0, Mullhalt Keskiarvo: Ruotsi 2,7% Tanska 1,7% Suomi 5,0 %

64 Maan vilj.arvojen ja sokerisadon yhteys ph, Ca, Mg, K, P, CEC, Org C, Cond., lerhalt, silt ph, Ca ,2% Ruotsi 2006 Prin comp Org C, CEC, Mg 40,8% Prin comp >12

65 Yhteenveto ja johtopäätöksiä Tulokset osoittavat sopivan viljelykierron merkityksen vakaan ja korkean sokerisadon ylläpitämiseksi Patogeenien esiintymisen vaihteluun eri lohkojen välillä vaikuttaa viljelykierto, joka vaikuttaa myös sokerisatoon ph, kalsium ja orgaaninen pitoisuus ovat kolme tärkeää vaikuttajaa maassa: sopivat vilj.arvot ovat korkean sokerisadon edellytys.

66 Kokemuksia Saksasta: Öljyretikka: Muokkaus ennen kylvöä tärkeää onnistuneen saneerauksen aikaansaamiseksi Valkosinappi ei yhtä riippuvainen ennen kylvöä tehdystä muokkauksesta Siemenmäärä: tehokas ankerois saneeraus; öljyretikka kg/ha, valkosinappi 20 kg/ha Onnistuneen kasvun alin raja: 50 päivän aikana keskilämpötila yli 9ºC

67 Öljyretikan ja valkosinapin resistenssiluokat Luokka Pf/Pi 1 Resistentti Alle 0,1 eli 90% saneeraus 2 Resistentti 0,1 0,3 3 Resistentti 0,31 0,50 4 0,51 1,0 5 1,10 2,0 6 2,1 3,0 7 3,1 5,0 8 5,1 8,0 9 Yli 8,0 Källor: M. Schlathölter, dzz 1, J. Schlang, dzz 4, 2003

68 Muokkaussyvyys ja kylvöajankohta Tuloksia kenttäkokeista, Saksa 1. Muokkaus 30 cm, kyntö, kylvö 28/7 2. Muokkaus 15 cm, sänkimuokkaus, kylvö 28/7 3. Muokkaus 30 cm, kyntö, kylvö 15/8 Öljyretikka 1. 81% Valkosínappi 1. 51% 2. 61% 3. 70% 2. 51% 3. 49% Källa: C. Heinrichs, Zuckerrübe 4:

69 Koeohjelma Koejäsen Lajike Res. Luokka Juurikaslajike Kontrolli Stubb - Julietta Öljyretikka Colonel 1 Julietta Öljyretikka Cassius 2 Julietta Valk.sinappi Accent 1 Julietta Valk.sinappi Maxi/ Abraham 2 Julietta Kontrolli Stubb - Rasta Öljyretikka Colonel 1 Rasta Öljyretikka Cassius 2 Rasta Valk.sinappi Accent 1 Rasta Valk.sinappi Maxi/ Abraham 2 Rasta

70 6 koetta Maxi /Abraham 2 Achilles/Accent 1 Cassius 2 Colonel 1 Stubble n. 50% vähennys Colonel (luokka1), heikompi saneerausteho -60 kuin Cassius (luokka 2) Reduction %

71 Öljyretikka Lajike Luok ka Lajikeominaisuuksia Kukinta KA Adios Colonel Radical Cassius Valkosinappi Lajike Kukinta Aikain. Kasvu Peittävyys Ruusuke Korkeus Luokka Korrenvahvuus Korkeus Accent Achilles Maxi

72 Saneerausteho, kylvö 7. elok. herneen jälkeen Pi ennen juurikasta 15 Ennen ,4 0,7 0,8 0,9 0, ,2 1,4 1,4 1,7 1,8 1,8 2,1 2,3 2,4 3,1 3,2 4,4 5,6 6,5 7,4 7,8 8,1 8,2 10,8 12,4 12,9 20,2 21,8 Pi Jälk. Pii Pii = ank. keväällä ennen välikasvin kylvöä Pi Pf

73 0,03 0,6 0,6 0,8 1,1 1,1 1,2 1,4 1,9 2 2,1 2,2 2,3 2,8 2, ,1 3,1 3,1 3,2 3,4 3,4 3,5 3,7 3,8 3,9 4,3 4,7 4,9 5, Saneeraus, kylvö 27. elok. Ennen Jälk. Pii Pi Pf Pi

74 Johtopäätöksiä Lajikeominaisuudet tärkeitä Valitse lajike, joka kukkii myöhään, jotta saneerausaika on mahdollisimman pitkä Suuri siemenmäärä hyväksi ankeroissaneeraukselle Aikainen kylvö ja muokkaus tärkeää öljyretikan taimistumiselle Alhainen ankeroismäärä valitse luokan 1 lajike

75 Taimistumiskoe 2005 A: Kylvö aluskasviksi 12 m puomilevittimellä B: Kertamuokkaus BioDrillillä varustetulla Carrierilla C: Siementen pintalevitys, multaus Carrierilla D: Siementen pintalevitys, multaus kultivaattorilla Kontrolli: Suorakylvö Väderstad Rapidilla Anders Rydén Siemenmäärä: 15 kg/ha

76 N-lannoitus ja ilman N-lannoitusta 50 kg N/ha Lannoittamaton valkosinappi, 1-2,5 tn kuiva-ainetta/ha 50 kg N/ha lähes tuplasi biomassan

77 Typen jakaantuminen 0-60 cm syvyydessä syys/loka 6 koetta, lannoittamaton Oljerättika Kg N/ha Vitsenap cm cm Kontroll % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %...mutta, suuria eroja 1 m alapuolella!

78 Kasvitaudit Tauti Isäntäkasvi Öljyretikka Valkosinappi Möhöjuuri Rapsi Resistentti Herkkä Vapaana eläv. Anker. (Tobacco rattle virus) Peruna, s.juurikas Riippuu anker. lajista Riippuu anker. lajista Kransmögel Rapsi, s.juurikas, (Verticillium) peruna, maissi?? Juurikasankeroinen Rapsi, s.juurikas Resistentti: luokka1 ja 2 Herkkä: luokat 3 9 Rhizoctonia solani Stjälknematod (Ditylenchus) S.juurikas, maissi Resistentti Rapsi, s.juurikas Resistentti Herkkä Lisääntyy jonkin verran

79 Johtopäätöksiä - taimistuminen Aluskasviksi kylvö säästää aikaa ja kustannuksia Siementen multauksessa Carrier tyyppiset koneet (pyörivät lautaset) toimivat hyvin. Puintijäte teki Rapidkylvöstä epätasaisen N-lannoitukella n. 1,5-2,0 tonnia enemmän kuiva-ainetta Sovita muokkausmenetelmä olosuhteiden mukaan

80 Vihreät osat maahan! Kasvinosia murskattaessa muodostuu rikkipitoisia yhdisteitä, jotka torjuvat useita tuholaisia Nopea multaus tärkeää, max 30 min!!

81 Maassaelävien sienien biofumikaatio Oljerättika Öljyretikka Valkosinappi Sareptasinappi Fumus Kaura Muokkaus 20. lokakuuta jälkeen

82 Saneerausteho 11 koetta Förändring av marksmitta % Kontrolli Sarepta ÖR VS Kaura Höstplöjning Vårplöjning -8 LSD=4,5, P-värde=0,08

83 Kasvutapa (niskan korkeus mm) Syyskynnön jälkeen 45,0 40,0 Nackhöjd mm 35,0 30,0 25,0 20,0 Kontroll Sareptasenap Oljerättika Vitsenap Havre Prob = ns, LSD=6,4 mm

84 Kokemuksia biofumikaatiosta Maassaelävien sienien tartuntaherkkyys pienenee, mutta riittääkö se? Ei merkittävää sokerisadon lisäystä seuraavana vuotena Kasvutapa hieman matalampi sareptasinapin ja öljyretikan jälkeen Pitkäaikaisvaikutus? Toistuvaa käyttöä kokeillaan Väh. 50 tn biomassaa/ha. Lannoita Esim: 35 tn Kylvö 7/8 herneen jälkeen

85 Juurikasankeroistutkimus Skandinaviassa Ankeroisseminaari Åsa Olsson, NBR

86 1. Juurikasankeroinen Heterodera schachtii 2. Viljelymenetelmien vaikutus maavaikkuteisten patogeenien ja juurikasankeroisten esiintymiseen pohjoismaissa tuloksia pohjoismaisesta projektista Välikasvit ankeroisten saneeraus, taimistuminen, kasvu

87 Isäntäkasveja: Rapsi (syys, kevät) Suurin osa kaaleista Punajuuri Pinaatti Useat Chenopodiaceae sukuun kuuluvat rikkakasvit Myös kaalikasvustossa voi muodostua 1 2 sukupolvea/vuosi

88 Rapsin puintijäte Yksi sukupolvi juurikasankesoisia: lämpösumma 465, 8 C 10 cm syvyydessä. Siemenkasvit täyttyy tuhota lämpösumman aikana taimistumisesta laskettuna. Källa: J. Schlang 2005

89 Ankeroisten lisääntyminen eri kasvien jälkeen Stig Andersson, SLU Alnarp 2004, 2 försök Kevätrapsi 2,92 Syysrapsi - 0,95 Punajuuri 1,88 Sokerijuurikas 1,68 5,78 Valkosinappi, ei kestävä 1,23 Valkosinappi, kestävä 0,86 Nemakill 0,74 0,67 Ohra 0,60 0,50 Öljyretikka (Adagio) 0,39

90 Normaalilla lajikkeella sokerisato laskee voimakkaasti jo alhaisissa ankeroismäärissä Sokerisato tn/ha Polsocker ton/ha kg sokeria/muna Pi - ägg/g jord P i munaa ja toukkaa/g maata

91 Kestävä lajike erittäin korkeissa ankeroismäärissä Julietta i Kärkää 2005 sugar yield (pol) kg/ha y = -25,863x R² = 0, Ägg och larver per g jord Källa: Liisa Eronen, 2005

92 Hallinta kestävien lajikkeiden avulla +NR: Saneeraus +NT: Korkea sato ankeroispellolla NT: Kalliimpi siemen NT: Lisääntyminen NR+NT: Ankeroiskannan voimakkuus? NR: Alhainen satotaso NR/NT: Joitakin negatiivisia ominaisuuksia, esim. herkkä härmälle

93 Eri lajiketyyppien satotasoja 2010 Ei ankeroisia 6 koetta 2010 Rasta N Ankeroisia 3 koetta 2010 Rosalinda NE Angus NE Sabrina NE Nexus NE Julietta NT Cactus NT NY!!

94 Minkä lajiketyypin valitsen, jos pellolla on ankeroisia? 1.Ei ankeroisia. 2.Epävarma. Ehkä laikkuja. 3.Epäilen ankeroisia. Laikuittain. Mg-puute. 4.Paljon ankeroisia. Normaali lajike Escape (sietävä)- tyyppinen lajike Kestävä lajike 0 munaa, toukkaa/g maata > 0 1 munaa, toukkaa/g maata > 1,0

95 Lisääntyy alhaisissakin ankeroismäärissä pidempi viljelykierto Pf/Pi kestävä 5 Normaali lajike, NElajike Arcanta Julietta Power (Julietta) Power (Arcanta) Julietta y = 8,9456x -0,6472 R 2 = 0,2663 Arcanta y = 21,253x -0,8691 R 2 = 0, Pi

96 Johtopäätöksiä Kestävää lajiketta käytetään vain, jos pelolla on todettu ankeroisia. Käytä NE-tyypin lajiketta, kun ankeroisia on noin 0 1 munaa/g maata NE ja NT lisäävät ankeroismäärää käytä viljelykiertoa tai saneeraa Korkeissa ankeroismäärissä NT-lajikkeiden satotaso alenee

97 Tavallisia viljelykiertoja Sokerijuurikas pohjoismaissa Ruotsi Tanska Suomi Ohra Rapsi Vehnä Sj Ohra Vehnä Sj Kalkki Harvoin Usein Usein Monokulttuuri n. 50% Joskus vilja välikasvina Karjanlanta 30% 50% Käytetään Välikasvi Tuki (ei N, muokattava 20 lokak. jälkeen) Pakollinen 10 14% Harvoin

98 TAVOITE Tutkia maassaelävien sienien ja ankeroisten esiintymistä käytettäessä eri viljelymenetelmiä Suhteuttaa niiden esiintyminen sokerisatoon Tutkia eri maaperätekijöiden vaikutusta korkeisiin ja vakaisiin sokerisatoihin

99 % pelloista ankeroisia pohjoismaissa P i munia, toukkia/g Ruotsi N=90 Tanska n=15 Suomi n= < , , , , >

100 Tavallisimpien maassaelävien sienien esiintyminen sj.pelloilla pohjoismaissa % pelloista Ruotsi Tanska Suomi A. cochlioides F. culmorum F. oxysporum F. redolens Rhizoctonia 6 0 7

101 Fusarium oxysporum F. oxysporumista löytyy useita eri lajeja, joilla kaikilla on eri isäntäkasvi Yhteys lajin ja viljelykierron ja maan eri tekijöiden välillä Ei ruotsinkielistä (suomenkielistä) nimeä ( Kuihtumistauti USA:ssa) Fusarium oxysporum esiintyy samanaikaisesti ankeroisten kanssa Juurikkaan loinen (heikko), myös ankeroisen kystojen loinen

102 A. cochlioides F. culmorum F. oxysporum F. Redolens BCN Viljelymenetelmien, patogeenien ja sokerisadon välinen yhteys Ruotsi ankeroista! -2 3 munaa F. oxysporum Viljely: Ei karjanlantaa Kalkkia 5 4 Sokerisato tn/ha < > 12 Viljely: Karjanlantaa säännöllisesti Kalkkia Heinä nurmi

103 Viljelymenetelmien, patogeenien ja sokerisadon välinen yhteys Suomessa Viljely: Juurikas juurikkaan jälkeen Prin comp ,2 < > , ,8 2,3 4, ,8% Prin comp 1 0 anker.! 0 anker.! 46,9% 0 anker.! Viljely: Usein samoja viljalajeja viljelykierrossa

104 Sokerisato ja multapitoisuus Ruotsi, Tanska Tonnia sokeria/ha R² = 0, ,4% R² = 0,3572 Sweden Denmark Keskiarvo: Ruotsi 2,7% Tanska 1,7%

105 Sokerisato ja multapitoisuus, Suomi Sockerskörd ton/ha R² = 0, Mullhalt Keskiarvo: Ruotsi 2,7% Tanska 1,7% Suomi 5,0 %

106 Maan vilj.arvojen ja sokerisadon yhteys ph, Ca, Mg, K, P, CEC, Org C, Cond., lerhalt, silt ph, Ca ,2% Ruotsi 2006 Prin comp Org C, CEC, Mg 40,8% Prin comp >12

107 Yhteenveto ja johtopäätöksiä Tulokset osoittavat sopivan viljelykierron merkityksen vakaan ja korkean sokerisadon ylläpitämiseksi Patogeenien esiintymisen vaihteluun eri lohkojen välillä vaikuttaa viljelykierto, joka vaikuttaa myös sokerisatoon ph, kalsium ja orgaaninen pitoisuus ovat kolme tärkeää vaikuttajaa maassa: sopivat vilj.arvot ovat korkean sokerisadon edellytys.

108 Kokemuksia Saksasta: Öljyretikka: Muokkaus ennen kylvöä tärkeää onnistuneen saneerauksen aikaansaamiseksi Valkosinappi ei yhtä riippuvainen ennen kylvöä tehdystä muokkauksesta Siemenmäärä: tehokas ankerois saneeraus; öljyretikka kg/ha, valkosinappi 20 kg/ha Onnistuneen kasvun alin raja: 50 päivän aikana keskilämpötila yli 9ºC

109 Öljyretikan ja valkosinapin resistenssiluokat Luokka Pf/Pi 1 Resistentti Alle 0,1 eli 90% saneeraus 2 Resistentti 0,1 0,3 3 Resistentti 0,31 0,50 4 0,51 1,0 5 1,10 2,0 6 2,1 3,0 7 3,1 5,0 8 5,1 8,0 9 Yli 8,0 Källor: M. Schlathölter, dzz 1, J. Schlang, dzz 4, 2003

110 Muokkaussyvyys ja kylvöajankohta Tuloksia kenttäkokeista, Saksa 1. Muokkaus 30 cm, kyntö, kylvö 28/7 2. Muokkaus 15 cm, sänkimuokkaus, kylvö 28/7 3. Muokkaus 30 cm, kyntö, kylvö 15/8 Öljyretikka 1. 81% Valkosínappi 1. 51% 2. 61% 3. 70% 2. 51% 3. 49% Källa: C. Heinrichs, Zuckerrübe 4:

111 Koeohjelma Koejäsen Lajike Res. Luokka Juurikaslajike Kontrolli Stubb - Julietta Öljyretikka Colonel 1 Julietta Öljyretikka Cassius 2 Julietta Valk.sinappi Accent 1 Julietta Valk.sinappi Maxi/ Abraham 2 Julietta Kontrolli Stubb - Rasta Öljyretikka Colonel 1 Rasta Öljyretikka Cassius 2 Rasta Valk.sinappi Accent 1 Rasta Valk.sinappi Maxi/ Abraham 2 Rasta

112 6 koetta Maxi /Abraham 2 Achilles/Accent 1 Cassius 2 Colonel 1 Stubble n. 50% vähennys Colonel (luokka1), heikompi saneerausteho -60 kuin Cassius (luokka 2) Reduction %

113 Öljyretikka Lajike Luok ka Lajikeominaisuuksia Kukinta KA Adios Colonel Radical Cassius Valkosinappi Lajike Kukinta Aikain. Kasvu Peittävyys Ruusuke Korkeus Luokka Korrenvahvuus Korkeus Accent Achilles Maxi

114 Saneerausteho, kylvö 7. elok. herneen jälkeen Pi ennen juurikasta 15 Ennen ,4 0,7 0,8 0,9 0, ,2 1,4 1,4 1,7 1,8 1,8 2,1 2,3 2,4 3,1 3,2 4,4 5,6 6,5 7,4 7,8 8,1 8,2 10,8 12,4 12,9 20,2 21,8 Pi Jälk. Pii Pii = ank. keväällä ennen välikasvin kylvöä Pi Pf

115 0,03 0,6 0,6 0,8 1,1 1,1 1,2 1,4 1,9 2 2,1 2,2 2,3 2,8 2, ,1 3,1 3,1 3,2 3,4 3,4 3,5 3,7 3,8 3,9 4,3 4,7 4,9 5, Saneeraus, kylvö 27. elok. Ennen Jälk. Pii Pi Pf Pi

116 Johtopäätöksiä Lajikeominaisuudet tärkeitä Valitse lajike, joka kukkii myöhään, jotta saneerausaika on mahdollisimman pitkä Suuri siemenmäärä hyväksi ankeroissaneeraukselle Aikainen kylvö ja muokkaus tärkeää öljyretikan taimistumiselle Alhainen ankeroismäärä valitse luokan 1 lajike

117 Taimistumiskoe 2005 A: Kylvö aluskasviksi 12 m puomilevittimellä B: Kertamuokkaus BioDrillillä varustetulla Carrierilla C: Siementen pintalevitys, multaus Carrierilla D: Siementen pintalevitys, multaus kultivaattorilla Kontrolli: Suorakylvö Väderstad Rapidilla Anders Rydén Siemenmäärä: 15 kg/ha

118 N-lannoitus ja ilman N-lannoitusta 50 kg N/ha Lannoittamaton valkosinappi, 1-2,5 tn kuiva-ainetta/ha 50 kg N/ha lähes tuplasi biomassan

119 Typen jakaantuminen 0-60 cm syvyydessä syys/loka 6 koetta, lannoittamaton Oljerättika Kg N/ha Vitsenap cm cm Kontroll % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %...mutta, suuria eroja 1 m alapuolella!

120 Kasvitaudit Tauti Isäntäkasvi Öljyretikka Valkosinappi Möhöjuuri Rapsi Resistentti Herkkä Vapaana eläv. Anker. (Tobacco rattle virus) Peruna, s.juurikas Riippuu anker. lajista Riippuu anker. lajista Kransmögel Rapsi, s.juurikas, (Verticillium) peruna, maissi?? Juurikasankeroinen Rapsi, s.juurikas Resistentti: luokka1 ja 2 Herkkä: luokat 3 9 Rhizoctonia solani Stjälknematod (Ditylenchus) S.juurikas, maissi Resistentti Rapsi, s.juurikas Resistentti Herkkä Lisääntyy jonkin verran

121 Johtopäätöksiä - taimistuminen Aluskasviksi kylvö säästää aikaa ja kustannuksia Siementen multauksessa Carrier tyyppiset koneet (pyörivät lautaset) toimivat hyvin. Puintijäte teki Rapidkylvöstä epätasaisen N-lannoitukella n. 1,5-2,0 tonnia enemmän kuiva-ainetta Sovita muokkausmenetelmä olosuhteiden mukaan

122 Vihreät osat maahan! Kasvinosia murskattaessa muodostuu rikkipitoisia yhdisteitä, jotka torjuvat useita tuholaisia Nopea multaus tärkeää, max 30 min!!

123 Maassaelävien sienien biofumikaatio Oljerättika Öljyretikka Valkosinappi Sareptasinappi Fumus Kaura Muokkaus 20. lokakuuta jälkeen

124 Saneerausteho 11 koetta Förändring av marksmitta % Kontrolli Sarepta ÖR VS Kaura Höstplöjning Vårplöjning -8 LSD=4,5, P-värde=0,08

125 Kasvutapa (niskan korkeus mm) Syyskynnön jälkeen 45,0 40,0 Nackhöjd mm 35,0 30,0 25,0 20,0 Kontroll Sareptasenap Oljerättika Vitsenap Havre Prob = ns, LSD=6,4 mm

126 Kokemuksia biofumikaatiosta Maassaelävien sienien tartuntaherkkyys pienenee, mutta riittääkö se? Ei merkittävää sokerisadon lisäystä seuraavana vuotena Kasvutapa hieman matalampi sareptasinapin ja öljyretikan jälkeen Pitkäaikaisvaikutus? Toistuvaa käyttöä kokeillaan Väh. 50 tn biomassaa/ha. Lannoita Esim: 35 tn Kylvö 7/8 herneen jälkeen