Viljelytekniikka syysöljykasvit. Siuntio 31. lokakuuta Albin Gunnarson, Sveriges Frö- och Oljeväxtodlare

Transkriptio

1 Viljelytekniikka syysöljykasvit Siuntio 31. lokakuuta 2013 Albin Gunnarson, Sveriges Frö- och Oljeväxtodlare

2 Öljykasvi-ala Ruotsissa 1981, Areal (ha) Syysrapsi Kevätrapsi Syysrypsi Kevätrypsi ha ha Lähde:

3 Perustaminen ei pelkkä kylvö Hyvän syysrapsikasvuston perustuksen edellytys 1 Tasainen ja hyvä taimettuminen 2 Oikea kylvöajankohta 3 Oikea syyslannoitus 4 Rikkakasvien ja jääntiviljan torjunta

4 Syysrapsi kylvetään matalaan Max 50 tainta/m2, hybridilajike Max 60 tainta/m2, linjalajike Syksyllä lannoitettava riittävästi typellä Torjuttava rikkakasvit ja jääntiviljat Lisäämällä kylvösiemenen määrää ei voida koskaan korvata huonoja olosuhteita

5 Syysrapsin perustaminen. Siemenmääräkokeet n=12 kuva; Hans Jonsson

6 OS 212, siemenmäärät hybriideissä ja OP-lajikkeissa 12 f Lajike siemeniä/m2 noin kg/ha Hybridi (Status tai Kronos) 40 2,5 OP-lajike (SW Celcius tai Louice) 40 2,1 Hybridi (Status tai Kronos) 80 5 OP-lajike (SW Celcius tai Louice) 80 4,2 Hybridi (Status tai Kronos) 120 7,5 OP-lajike (SW Celcius tai Louice) 120 6,3

7 Syysrapsihybridin sato ja talvehtiminen eri siemenmäärillä Fröskörd kg/ha % 88% 84% % 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Övervintring Önskat antal grobara kärnor/m2

8 OP-lajikkeen sato ja talvehtiminen eri siemenmäärillä Fröskörd kg/ha % % 83% % 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Övervintring Önskat antal grobara kärnor

9 Hybridirapsin sato eri taimilukumäärillä Fröskörd kg/ha <50 (7n) (14 n) >80 (15 n) pl/m2 i november samt ant obs

10 OP-lajikkeen sato eri taimilukumäärillä Fröskörd kg/ha <50 (12 n) (14 n) >80 (10 n) antal pl i nov samt antal obs

11 12 kokeen johtopäätelmät Hybriidit OP-lajike Optimi on tainta marraskuussa! Voi kylvää ohuemmin mikäli tietää mitä tekee Hajakylvö saattaa tuottaa hyvän sadon Optimi on noin tainta marraskuussa Mitä pohjoisemmaksi mennään sitä tärkeämpi on käyttää pienempiä kylvösiemenmääriä. Enintään 50 tainta/m2 yhtä hybridiä!!

12 Kylvetäänkö liian myöhään? Kuinka aikaisin on mahdollista kylvää? Talvehtiminen riippuu seuraavista asioista Käytetty kylvösiemenmäärä Sisäinen kilpailu (sis. rikkakasvit ja jäännösviljat) Lannoitus Lajikkeen ominaisuudet - kasvupotentiaali Syksyn sääolosuhteet Tehoisa lämpösumma on kuitenkin tärkein tekijä ja auringonsäteilyllä on myös suuri vaikutus Projekt 20/20 -projektin kokeet osoittavat että talvehtiminen on hyvä aikaisilla kylvöillä ja 80 kg/ha N yltävillä typpimäärillä sekä käyttäen matalia kylvösiemenmääriä.

13 Syksyn lämpötila Rapsi kasvaa 4,5-5 o C peruslämpötiloissa (Ceresmalli) Kasvupisteen oltava alle 2 cm maan pinnasta Kasvupiste nousee liian korkealle vasta silloin kun tehoisa lämpösumma ylittää astetta samaan aikaan kun yksi alla olevista tekijöistä toteutuu. Liian suuri kylvösiemenmäärä Liian paljon rikkakasveja ja jäännösviljaa Liian korkea typpitaso Mahdollisesti myös lajikeriippuvainen

14 Taimettuminen syysrapsi

15 Aikainen kylvö tuottaa suuremman sadon Kylvetty Kylvetty OS 190 Lajike-Kylvetty

16 Kylvetty Kylvetty OS 190 Lajike-Kylvetty

23 Siemensato, normaali ja myöhäinen kylvöajankohta Normaali Myöhäinen Erotus Lkm Excalibur (H) Winner Status (H) Californium PR45D01 (H) Gospel Vision Catalina Hornet (H) PR44D06 (H) Alpaga Keskiarvo Hybridit Keskiarvo Linjalajikkeet Öljypitoisuus keskiarvo 48,0 46,0-2,0

24 Siemensadon lasku myöhäisemmällä kylvöajankohdalla 11 syysrapsilajikkeella Normal Sen Excalibur, Status, Gospel, Californium & Winner ovat esimerkkejä rotevista syysrapsilajikkeista jotka vähiten kärsivät myöhäisestä kylvöajankohdasta. Excalibur (H) Winner Status (H) Californium PR45D01 (H) Gospel Vision Catalina Hornet (H) PR44D06 (H) Alpaga

25 Taimettuminen syysrapsi

26 Auringonsäteily Vreta Kloster Mj/m feb 17-jan 28-dec 08-dec 18-nov 29-okt 09-okt 19-sep 30-aug 10-aug 21-jul 01-jul 11-jun 22-maj 02-maj 12-apr Datum

27 Lämpösummat syksyllä aug 07-aug 09-aug 11-aug 13-aug 15-aug 17-aug 19-aug 21-aug 23-aug 25-aug 27-aug 29-aug 31-aug Sturup Malmöhus Sandby Gård Kristianstad Borgeby Malmöhus Helgegården Kristianstad Logården Västergötland Vadstena Östergötland Hacksta Uppland

28 OS 190 Lajike - Kylvöajankohta 9 koetta Myöhäinen kylvöajankohta laski öljypitoisuutta 2,0 % yksikköä Kääpiöhybridit kylvettävä aikaisin myöhäinen kylvö tehtävä varoen. Kääpiöhybridi kasvaa hitaasti. Ei ole perusteita sanoa että hybridit ryhmänä soveltuisivat paremmin myöhäiseen kylvöön Yksittäisten lajikkeiden ominaisuudet ratkaisevat sopivan kylvöajankohdan Siemensato pienenee 45 kg/ha jokaiselta päivältä jolla kylvö myöhästyy Kylvön myöhästyminen 15 päivällä maksaa 2100 kr/ha (n. 239 /ha ) öljypitoisuus ei otettu huomioon Matalampi öljypitoisuus maksaa lisäksi n. 300 kr/ha (n. 34 /ha) Yhteensä: 160 kr/ha/pvä (n. 18 /ha/pvä). (3500 kg/ha ja 3,20 kr/kg vapaasti tilalla gård)

29

30 Kerran Carrierilla + kylvö Suorakylvö

31

32

33 Sivuversot tarvitsevat valoa

34 Miksi syysrapsisato oli niin suuri vuonna 2012?

35 Syysrapsin satokehitys Vuonna 1970 keskisato oli 2400 kg/ha 20 vuotta myöhemmin keskisato oli 2700 kg/ha Vuoden 1990 jälkeen keskisato on kasvanut noin 75 kg/ha/v 2012 oli ennnätysvuosi miksi?

36 Syysrapsisadot kasvavat koko ajan Höstraps, avkastning kg/ha

37 Edistyksiä syysrapsijalostuksessa 70-luvun puolessavälissä otettin käyttön 0-lajike syysrapsi Matala erukahappo 80-luvulla parannettiin rapsipuristeen ja rouheen laatua ottamalla käyttöön 00-lajike syysrapsi Matala glukosinolaattipitoisuus Laatu maksaa, ominaisuudet otettiin kevätrapsista Tämän hinta oli heikompi talvenkestävyys 90-luvulla talvenkestävyys palautettiin Fokusoitiin korkeaan sadontuottoon

38 Mikä vaikuttaa sadon kokoon? Suurin vaikutus on kasvivuorottelulla ja sääolosuhteilla Vaikea tautivuosi laskee satoa johtuu aina runsaista sateista tietyssä kehitysvaiheessa Tiheämmällä kasvivuorottelulla seuraukset ovat vakavia niinä vuosina jolloin tuholaishyönteiset ja kasvitaudit iskevät Talvituhot laskee sadon määrää yksittäisinä vuosina

39 Minkälainen on suotuisa syys-sää rapsille Päivien lkm Optim. ka. lämpöt. Lämpöt. summa >0 C Typpi kg/ha Kuiva- aine dt/ha Sadanta mm Taimet-tuminen C Maan lämpöt ,1 Itämis-kosteus 1-6 lehteä Pitkä pv , lehteä Lyhyt pv Kasvu-kausi Syksy C >

40 Syksyn lämpötilat Ruotsissa Sturup Malmöhus Sandby Gård Kristianstad Borgeby Malmöhus Helgegården Kristianstad Logården Västergötland Vadstena Östergötland Hacksta Uppland

41 Östergötland keväällä 2012, kylvetty 5.8

42 Lajike Kylvö Paino kg/m 2 Tuoreen Kasvuston ka. N rapsissa 12,5% 4,50% 1 Fasion Södra Skåne 18-aug 2,4 0, Compass Södra Skåne 20-aug 3,5 0, Epure Södra Skåne 21-aug 3,3 0, Galileo Södra Skåne 27-aug 0,84 0, Compass Södra Skåne 31-aug 0,9 0, Excalibur Uppland 2,1 0, Excalibur Uppland 1,6 0, Compass Östergötland 06-aug 2,4 0, Compass Östergötland 06-aug 1,4 0, Compass/Vision Skåne 04-sep 0,9 0, Excalibur Östergötland 08-aug 2,1 0, Compass Sörmland 04-aug 5,5 0, Compass Sörmland 17-aug 2,1 0, Visby Uppland 12-aug 2,85 0, Visby Uppland 12-aug 2,55 0, Excalibur Östergötland 03-aug 2,8 0, Excalibur Östergötland 12-aug 1,8 0, Compass Uppland 3 0, Max 5,5 309 Min 0,8 47 Medel 2,3 131

43 Mitkä pellot kärsivät talvituhoista 2011/2012 Rapsi kylvetty ennen 8 elokuuta selvä raja Enemmän kuin 50 tainta/m 2 pahensivat tuhoja merkittävästi Lisättyä typpeä jäi maahan Lajikkeella oli pieni merkitys suurempi merkitys oli taimettumisajankohdalla

44 Tekijät jotka vaikuttavat keväällä satotasoon 70 % siemensadosta varastoituu kasviin ajanjaksolla kukinnasta tuleentumiseen Tämä jakso on noin päivää Sivuversot, lidut ja siemenet kehittyvät Kasvusto kasvaa kg ka / hehtaari / pv Hyvässä kasvustossa muodostuu 65 kg siementä päivässä Tämä nopea kasvu edellyttää Valoa Lämpötilaa Vettä Kasviravinteita

45 Ihanteellinen kesä-sää Viileä ja kuiva kevät on hyvä rapsille Typenotto edellyttä vain pientä sadantaa Ihanteellinen lämpötila on C kukinnasta tulentumiseen Yli 30 C lämpötiloissa kasvu pysähtyy Vedenkäyttö kasvustossa on silloin noin 6 mm/vrk Kukinnan alkamisesta tuleentumiseen päivää Käyttökelpoista vettä mm huhtikuun puolestavälistä heinäkuun 20 päivään mennessä Huhti heinäkuun sadannalla on eniten merkitystä

46 Minkälainen oli rapsikesä 2012 Östergötlannissa DC Sade Max lämpöt. Kasvun alkamisesta ensimmäiseen mittaukseen huhtikuu ,6 8 toukokuu ,6 15 toukokuu ,9 22 toukokuu ,3 29 toukokuu ,2 5 kesäkuu ,6 12 kesäkuu ,7 19 kesäkuu ,2 DC 80 sadonkorjuuseen Päivien lkm >25 C DC 61- sadonkorjuu 4 kpl Sadanta DC 61 sadonkorjuuseen sadanta yhteensä 177

47 Sadanta ja maan vesi Ruotsissa satoi keskimäärin 152 mm DC 60:stä sadonkorjuuseen-14 päivää Vadstenassa 147 mm Vedelläkyllästetyssä savimaassa on noin 20 mm käyttökelpoista vettä dm:ssä Mikäli rapsin juurisyvyys on >50 cm vettä oli vähintään 100 mm kasvun alussa =247 mikä vastaa mm joka on kasvin tarve

48 Miksi syysrapsisato oli niin hyvä vuonna 2012? Hyvät lajikkeet markkinoilla Lähes täydellinen syyskehitys Hyvä typenotto syksyllä Viileä ja kuiva kevät kevätlannoituksella hyvä teho Täydellinen sää kukinnasta tuleentumiseen Mielummin monta sadetta kuin muutama rankkasade Matala tautipaine ja tuholaisten hallinta Tavallista suurempi Cantus/Amistar käyttö saattoi vaikuttaa korkeamman satopotentiaalin turvaamiseen

49 Myöhäistetty sadonkorjuu? Koe Skåneessa vuonna 2012 (07A669) jossa arvioitiin eri sadonkorjuun ajankohtia 4 päivää myöhäisempi sadonkorjuu Öljypitoisuus nousi 0,69 % ***merkittävä Vesipitoisuus laski 4,56 % ***merkittävä Siemensato nousi 352 kg/ha tai 88 kg/pv

50 Voiko tämän toistaa? Vaihda lajiketta usein käytä nykyaikaisia lajikkeita Kylvää ajoissa vaikea syksyllä 2012 Lannoita riittävästi syksyllä NPKS Sovita typpitaso keväällä Tee vesitase voitko sadettaa rapsisi?

51 Muokkaa ajoissa

52 Jäännösrapsi tulee torjua Jäännösrapsille ei saa koskaan tulla kasvulehteä Tästä seuraa että kasvinvuorottelussa tulee rapsi rapsin jälkeen Möhöjuuri jää eloon pitkäksi aikaa maahan Viihtyy vesipidättyväisissä maissa Suurin infektioriski 20 C lämpötiloissa ja vapaassa vedessä Monet tavalliset rikkakasvit ovat isäntäkasveja, rikkasinappi, kenttäkrassi, lutukka Infektioilla on kohtalokkaat seuraukset Tiedosta maa-aineksen hygienia Infektioriski koneyhteistyössä Vihreät sillat ovat tosiasia Pinnalla olevat kasvijätteet levittävät Phomaa vieressä oleviin peltoihin

53