SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015
GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä aiheita. Gerontologisen sosiaalityön kehittäminen ja eri toimintaympäristöissä gerontologista sosiaalityötä tekevien työntekijöiden kokoaminen yhteisen kehittämisen äärelle. Kehittämiskausi 2 v., kattoteemana ensimmäisellä kaudella: muistisairaan ikäihmisen kotona asumisen tukeminen. Kehittäjäryhmät valitsevat omat konkreettiset kehittämis- ja tutkimustehtävänsä.
KÄYTÄNTÖTUTKIMUKSEN TAVOITTEENA ON: tarkastella eri toimipisteissä toimivien sosiaalityöntekijöiden välistä yhteistyötä vanhussosiaalityön näkökulmasta. tuoda esille gerontologisen sosiaalityön kentällä toimivien sosiaalityöntekijöiden kokemuksia nykyisin toteutuvasta yhteistyöstä ja sen mahdollisista kehittämiskohdista.
KÄYTÄNTÖTUTKIMUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Helsingin kaupungin etelän palvelualueen vanhussosiaalityö Sosiaali- ja lähityön yksikkö Arviointitoimiston eli SAS-toiminnan sosiaalityö Sairaalan sosiaalityö Arviointi- ja kuntoutusosaston sosiaalityö
TUTKIMUSKYSYMYKSET: 1. Millaisia mahdollisuuksia eri toimipisteissä työskentelevien sosiaalityöntekijöiden välinen yhteistyö parhaimmillaan voi tuottaa? 2. Millaisia esteitä eri toimipisteissä työskentelevien sosiaalityöntekijöiden väliseen yhteistyöhön liittyy? 3. Miten eri toimipisteissä työskentelevien sosiaalityöntekijöiden välistä yhteistyötä voitaisiin kehittää?
KÄYTÄNTÖTUTKIMUKSEN AINEISTO JA ANALYYSI Aineisto on kerätty haastatteluiden avulla. Neljä teemahaastattelua: Yksilöhaastattelut: SAS-toiminnan sos.työ sekä arviointi- ja kuntoutusosaston sos.työ Ryhmäkeskustelut: Sosiaali- ja lähityön yksikkö sekä sairaalan sosiaalityö Analyysimenetelmänä aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Aineistosta muodostui kolme teemaa: Yhteistyön tämänhetkinen toteutuminen ja sen toimivuus Yhteistyön merkitys Yhteistyön kehittäminen tulevaisuudessa
TUTKIMUKSEN TULOKSET Teema 1: Yhteistyön toteutuminen ja sen toimivuus: Yhteistyö vanhustyön kentän sosiaalityöntekijöiden välillä vähintään viikoittaista. Yhteistyö tapahtuu suurimmaksi osaksi puhelimitse, kasvokkain tavataan vähän. Sosiaalityöntekijöiden välinen yhteistyö alkoi yleensä sillä, että asiakas itse, omainen tai muu asiakkaan tilanteesta tietävä taho on aktiivinen ja sosiaalityöntekijät kysyvät toisiltaan taustatietoja. Eniten yhteistyötä: sosiaali- ja lähityön yksikön, SAS toimiston, arviointi- ja kuntoutusosaston, sairaaloiden, toimeentulotuen ja vammaispalvelujen sosiaalityöntekijöiden kanssa.
Yhteistyötä pidettiin todella tärkeänä työmuotona Erityisesti yhteistyössä arvostettiin toisilta työntekijöiltä saatavaa taustatietoa asiakkaista. Yhteistyössä koettiin hedelmällisenä palautteen saaminen; rakentava palaute tilanteissa joissa ollaan erimieltä. Vanhussosiaalityön kentällä toimivat työntekijät kokivat toistensa tavoitettavuuden hyvänä.
Yhteistyöhön vaikuttavat haasteet: Tietojärjestelmien eroavaisuudet; ATJ ja Pegasos kaikki eivät pääse katsomaan toisten kirjauksia, aiheuttaa tietokatkoksia. Yhteinen tietojärjelmä vähentäisi työn päällekkäisyyksiä ja toisten tekemää työtä olisi helpompi hyödyntää. Helpottaisi myös asiakkaan tilanteen seurantaa ja vähentäisi puhelimitse tapahtuvaa yhteydenpitoa. Puhelimitse tapahtuvien yhteydenottojen ja yhteistyön katsottiin myös olevan aikaa vievää ja työllistävää. Liian suuret asiakasmäärät lähes automaattisesti pois yhteistyöhön käytettävästä ajasta ja voimavaroista.
Teema 2: Yhteistyön merkitys Yhteistyöllä nähtiin selkeästi olevat tarvetta niin asiakkaiden kuin työntekijöiden näkökulmasta Yhteistyön ollessa onnistunutta ja toimivaa asiakas saa laadukasta ja kokonaisvaltaista palvelua; asiakkaan tilanteeseen saadaan helpotusta ja esim. vaikean kotitilanteen asiat eteenpäin. Päällekkäisyys; asiakas säästyy asioiden moneen kertaan selittämiseltä. Työntekijöiden näkökulmasta onnistunut ja toimiva yhteistyö säästää voimia ja antaa mahdollisuuden parempaan ajankäyttöön. Tukee myös oman työn tekemistä ja siinä jaksamista Oma rooli yhteistyössä nähtiin merkittävänä yhteistyöhön tarttuminen vahva osa omaa työnkuvaa. Omaa asiantuntemusta haluttiin tuoda muiden saataville. Yhteistyön yhtenä suurimpana mahdollisuutena nähtiin juuri tiedon jakamisen mahdollisuus
Teema 3: Yhteistyön tulevaisuus Yhdessä sovitut toimintatavat koettiin vielä jokseenkin puutteellisina yhteisten pelisääntöjen sopiminen ja rajojen/vastuiden vetäminen edistäisi yhteistyön toimivuutta ja vähentäisi asiakkaiden pallottelua. Saumakohtien sujuvoittaminen. Kasvokkain tapahtuvan yhteistyön lisääminen helpottaisi yhteistyöhön tarttumista kun ihmiset olisivat tuttuja toisilleen. Kokoontumiset eri toimintaympäristöissä; tutustua toisten työhön ja ympäristöön. Erilaisten foorumien luominen koettiin merkittävänä yhteistyön mahdollistajana. Erilaisten kehittämishankkeiden nähtiin tuovat keskustelua eri toimintaympäristöissä toimivien ammattilaisten välille ja niiden nähtiin antavan mahdollisuuksia juuri näiden foorumeiden luomiseen sekä suunnitelmallisemman yhteistyön kehittämiseen.
KAIKEN KAIKKIAAN Käytäntötutkimuksen tavoitteena oli tuoda näkyväksi sosiaalityöntekijöiden tärkeäksi katsomia asioita ja mahdollistaa yhteistyön kehittämisen alkusysäys. Tämän kautta yhteistyön kehittäminen saadaan liikkeelle ja sosiaalityöntekijät voivat alkaa yhdessä miettiä yhteistyöltä haluamiaan konkreettisia tavoitteita.