IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

Transkriptio

1 IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen & Kirsi Salmi Vanhustyö 2015

2 KIVELÄN MONIPUOLINEN PALVELUKESKUS Tarjoaa ikääntyneille helsinkiläisille pitkä- ja lyhytaikaista hoitoa ja hoivaa, kuntoutusta ja toimintakyvyn arviointia sekä päivätoimintaa. Palvelujen tavoitteena on ikääntyneiden toimintakyvyn ja elämänlaadun ylläpysyminen ja parantuminen. Kivelässä on seitsemän osastoa ja kaksi päivätoimintayksikköä. (Kivelän monipuolinen palvelukeskus 2014)

3 KIVELÄN MONIPUOLISEN PALVELUKESKUKSEN TOIMINTA Kivelän monipuolisen palvelukeskuksen visio on "Tarkoituksellinen arki arvostavassa yhteisössä". Tehtävänämme on tukea ja edistää asiakkaidemme toimintakykyä ja elämänlaatua hoidon, hoivan, kuntoutuksen ja kulttuurin keinoin Kehittämisen painopistealueina Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa on Asiakas keskiössä; asiakkaan osallisuus ja kotona asumisen tukeminen Logoterapeuttinen ajattelutapa ohjaa toimintaamme (Kivelän monipuolinen palvelukeskus 2014, Kivelän tuloskortti 2014)

4 Miksi logoterapeuttinen ajattelu? Muistisairaudet seminaari 11 Punainen lanka Mahdollisuuksin matka koulutus 2013

5 PROJEKTIN TARKOITUS: PROJEKTIN TARKOITUS JA TAVOITE kehittämisprojektin tarkoituksena oli käynnistää logoterapeuttisen ajattelun juurruttaminen Kivelän monipuoliseen palvelukeskukseen. Tarkoituksenamme oli myös, että kehittämisprojektin avulla saamme henkilökunnan tekemään tietoisen valinnan ihmiskäsityksestään ja johdattamaan heidät vastuullisiin valintoihin asiakkaan kohtaamisessa. PROJEKTIN TAVOITE: logoterapeuttista ajattelu- ja asennoitumistapaa hyödynnetään osastoilla asukkaiden/asiakkaiden arki on yksilöllisempää ja tarkoituksellista

6 PROJEKTIN TOTEUTUS Taskukirja henkilökunnalle logoterapeuttisesta ajattelutavasta Osastonhoitajien sitouttaminen hankkeeseen Esimiesfoorumissa, syyskuu 2013 tieto- ja työpajojen testaus Tietopajat (5) logoterapeuttisesta ajattelutavasta henkilökunnalle Työpajat (6) logoterapeuttisen ajattelutavan soveltamisesta muistisairaan asukkaan hoidossa Osastotunteja ja luentoja koulutuspäivissä

7 Työpaja

8 KOKEMUKSET LOGOTERAPEUTTISEN AJATTELUTAVAN HYÖDYNTÄMISESTÄ Työyksiköissä ollaan eri vaiheissa logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisessä. Asian sisäistäminen vaatii aikaa. Tietoisuus logoterapeuttisesta ajattelusta on lisääntynyt. Hoitajat, ohjaajat ja terapeutit huomioivat hetken merkityksiä kohtaamisissa ja tunnistavat asukkaiden/asiakkaiden jäljellä olevia voimavaroja ja osaavat tukea asukkaita niiden hyödyntämisessä. Logoterapeuttisen ajattelun juurruttamien edesauttoi työntekijöitä tarkastelemaan omaa ihmiskäsitystään ja vaikutti arjen valintoihin.

9 Henkilöstön näkökulmasta Logoterapeuttinen ajattelu herättää kiinnostusta ja sitä ollaan valmiita hyödyntämään työssä. Useampi hoitaja on kokenut, että tämän avulla pystyy hahmottamaan paremmin miksi työtä tekee. Logoterapeuttinen ajattelun on koettu tuovan myös hoitajan työhön tarkoituksellisuutta.

10 Asukkaiden ja asiakkaiden näkökulmasta Hoitosuunnitelmat ovat enemmän asiakkaan näköisiä Kuntoutuksen keinot ovat asiakkaille tarkoituksellisia ja merkityksellisiä Viriketoiminnan tilalle tullut harrastuksia ja harrasteryhmiä Toiminnan teemat asiakaslähtöisiä Asiakkaat/ asukkaat kohdataan paremmin Hetken merkitykset huomioidaan Aidosti läsnä

11 KIITOS Haaveet ja unelmat antavat nostetta elämään, ne eivät ole riippuvaisia kyvyistä. (Laine & Heimonen 2011) Lähteet: Heikkinen, H Draamakasvatus opetusta, taidetta, tutkimista. Jyväskylä. Minerva Kustannus. Kivelän vanhustenkeskus (www-dokumentti). Kivelän vanhustenkeskuksen internet- sivut. Kivelän tuloskortti Laine, M. & Heimonen, S Mahdollisuuksien Matka - Logoterapeuttinen ajattelu muistisairaan ihmisen hoidossa. Oriveden hoivapalveluyhdistys ry, Jyväskylän yliopistopaino. 2.painos. Pietilä, M. ym Keskusteluja, kohtaamisia vai ohituksia? Muistisairaan ihmisen toiseus pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Gerontologia 3/2010.