PSYKOSOSIAALINEN SOSIAALITYÖ HUONOMUISTISTEN JA MUIDEN ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN TUKENA

Transkriptio

1 1 GeroMetro 2015 Helsingin etelän palvelualueen sosiaalityöntekijöiden kehittämisryhmä PSYKOSOSIAALINEN SOSIAALITYÖ HUONOMUISTISTEN JA MUIDEN ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN TUKENA Erityistä tukea tarvitsevat henkilöt voivat olla vaikeasti autettavia. He eivät välttämättä hae itse apua sitä tarvitessaan, eivätkä aina edes tiedosta avun tarvettaan. Usein muut tahot tekevät heistä huoliilmoituksia sosiaalityöntekijöille. Erityisen tuen tarpeessa olevat ikäihmiset voivat myös kieltäytyä avusta. He eivät aina täytä standardipalvelujen kriteerejä, vaan tulevat syrjäytetyiksi palveluista, joita he kuitenkin lähtökohtaisesti tarvitsisivat. Kehittämistyömme tavoitteena oli mahdollistaa erityistä tukea tarvitseville ikäihmisille paneutuvan ja pitkäjänteisen tuen saamisen. Kehittämistehtävä jatkoi pitkäkestoista gerontologisen sosiaalityön kehittämistyötä Helsingin sosiaali- ja terveysviraston etelän sosiaali- ja lähityön yksikössä. Valitsimme kehittämisen kohteeksi yhden sosiaalityön keskeisen työotteen, psykososiaalisen työn. Tutkimme ja kehitimme työskentelyämme Kuvastin-arviointimenetelmällä Lisäksi seurasimme, arvioimme ja kehitimme sosiaalityöntekijöiden keskinäistä yhteistyötä (linkki Tuija Vidgrenin sosiaalityön käytäntötutkimukseen)

2 2 Psykososiaalinen sosiaalityö on osa tapauskohtaisen sosiaalityön perinnettä, jota kutsutaan myös ongelmalähtöiseksi perinteeksi. Ongelmalähtöisessä sosiaalityössä lähtökohtana on yksittäinen tapaus, asiakas tilanteessaan tai yksilön tai perheen kokema ongelma. Ongelmalähtöinen sosiaalityö korostaa sosiaalityön teoriapohjaa ja metodisuutta. Sen on katsottu pystyvän järjestelmäkeskeistä sosiaalihuollollista perinnettä paremmin vastaamaan erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden ongelmiin kuten syrjäytymiseen, päihteiden väärinkäyttöön, mielenterveys- ja sopeutumisongelmiin sekä perhe-elämän ongelmiin. Järjestelmäkeskeisen sosiaalityön on hallinnollinen järjestelmä lakeineen ja ohjeineen. Psykososiaalinen työote lyhyesti - yhdistää sosiaalista ja psykologista tietoa - pyrkii ymmärtämään asiakasta, kunnioittaa yksilöllisyyttä ja erilaisuutta ja ottaa huomioon asiakkaan kokemukset ja näkemykset - perustuu asiakkaan ja työntekijän kohtaamiseen kasvokkain ja vuorovaikutukseen - tukee asiakasta ongelmanratkaisua tai muutosta vaativissa tilanteissa ja kannattelee häntä vaikeissa elämäntilanteissa Psykososiaalinen sosiaalityö osana gerontologista sosiaalityötä Helsingin Etelän palvelualueen sosiaalityöntekijät määrittelivät psykososiaalisen työn sosiaalityöntekijän toimintaroolien kautta. Tällöin sosiaalityöntekijän toimintaroolit gerontologisessa psykososiaalisessa työssä ovat seuraavat: Valtauttaja: nostaa esiin voimavaroja, ideoi vaihtoehtoja, tukee asiakkaan toimijuutta ongelmanratkaisua tai muutosta vaativissa tilanteissa. Tukija: kannattelee asiakasta vaikeissa elämäntilanteissa, kuuntelee, myötäelää, rauhoittelee ja pitää kiinni niin ettei asiakas pääse putoamaan tukiverkostoista. Humaanisuuden puolustaja: kunnioittaa ihmisten yksilöllisyyttä ja erilaisuutta, työskentelee räätälöidysti erojen ehdoilla ja ottaa huomioon asiakkaan elämäntilanteen. Kokonaiselämäntilanteen kartoittaja: selvittää asiakkaan aiemmat elämänvaiheet, kulttuurisen ja yhteisöllisen taustan, omaissuhteet, kokemukset ja näkemykset elämästä ja tulevaisuudesta. (Lähde Antikainen-Juntunen 2014)

3 3 Kuvio. Psykososiaalisen sosiaalityön toimintaroolit Helsingin etelän palvelualueen vanhussosiaalityöntekijöiden määrittämänä (Antikainen-Juntunen 2014, 112) Yksilö Valtauttaja Tukija Järjestelmälähtöinen Kokonaiselämäntilanteen kartoittaja Humaanisuuden puolustaja Ongelmalähtöinen Yhteisö Tulokset Sosiaalityöntekijöiden keskinäisessä yhteistyössä kehitimme erityisesti alue- ja SAS-sosiaalityön yhteistyötä, jonka pääasiallisina foorumeina ovat kotihoidon SAP- (selviys,arviointi ja palveluohjaus) kokoukset. Kokosimme ajankohtaiset ongelmat ja mietimme niihin ratkaisuja. Osoittautui, että ongelmat koskivat paljolti yhteistyötä kotihoidon kanssa. Ne näyttivät johtuvan työntekijöiden puutteellisesta perehdytyksestä. Siksi kokosimme aineistoa, jota kotihoidon sekä sosiaali- ja lähityön esimiehet voivat käyttää pohja-aineistona laatiessaan SAP-toimintaan liittyvää perehdysaineistoa uusille työntekijöille. Kuvastin-työskentely itse- ja vertaisarviointineen tuotti työntekijöille onnistumisen kokemuksia asiakkaan kanssa työskentelyssä. Työntekijät kokivat onnistuneensa aiempaa paremmin vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa. Asiakkaat luottivat aiempaa paremmin työntekijöihin ja ottivat vastaan apua ja palveluja. Osa asiakkaista onnistui tekemään vaativan elämänmuutoksen. Niitä asiakkaita, joille ei pystytty antamaan konkreettista apua esimerkiksi palveluina, pystyttiin tukemaan aktiivisen kuuntelun, läsnäolon ja myötäelämisen avulla.

4 4 Kehittämisen aikana sosiaalityöntekijät harjoittelivat tunnistamaan psykososiaalista työtä. Sosiaalityön eri tehtävät ja toimintaroolit punoutuivat käytännön työssä toisiinsa, eikä niitä ole helppo erottaa ja eritellä toisistaan. Kun sosiaalityöntekijä selvittää asiakkaan elämäntilannetta ja arvioi hänen palvelutarvettaan, hän tekee sen asiakasta kuunnellen ja pyrkien ymmärtämään, miten asiakas itse kokee tilanteensa. Apu ja tuki, jota asiakas on halukas ottamaan vastaan, ei riipu vain hänen tarpeistaan vaan myös hänen käsityksestään omasta tilanteestaan, avun ehdoista ja laadusta sekä aiemmista kokemuksista apua tarvittaessa. Psykososiaalinen työote sisältää myös asiakkaan haastamista tarkastelemaan tilannettaan uusista vaihtoehtoisista näkökulmista. Joskus asiakkaan omat käsitykset ovat avun vastaanottamisen suurin este. Sosiaalityöntekijöiden oivallukset psykososiaalisesta työstä on koottu käsitekartaksi 1. GeroMetron kehittämiskausi osoittautui lyhyeksi, koska aihe oli laaja. Arvokasta oli puolestaan se, että kehittäminen nosti esiin haasteellisia ja kehittämistä vaativia asioita (ks. käsitekartta 2). Onnistumisia asiakastyössä Sosiaalityöntekijät kuvailivat case-asiakkaansa kanssa kokemiaan onnistumisiaan työskentelyssä. Onnistumiset tarkoittivat seuraavia asioita: 1) onnistunut vuorovaikutus asiakkaan kanssa 2) muutos asiakkaan elämäntilanteessa 3) asiakkaan kokemus, että hänelle järjestetyt palvelut tukevat häntä 4) asiakkaan kokemus, että työntekijä kuuntelee ja kannattelee häntä emotionaalisesti Taulukko. Onnistuneen psykososiaalisen sosiaalityön tunnusmerkkejä

5 5 Vuorovaikutus - Asiakas ei suutu keskustelun aikana. Hän löytää luovuutensa ja/tai muistoja, jotka kannattelivat aiemmissa vaikeissa tilanteissa ja jotka voivat kantaa myös eteenpäin (päihdeongelman kanssa kamppaileva äkkipikainen ja epäluuloinen muistisairas asiakas sairaalan päivystyksessä). - Asiakas saa ilmaistua keskustelussa omia käsityksiään, vaikka hän suhtautui palveluun alun perin kielteisesti ja luottamusta hänen kanssaan oli vaikea rakentaa (psyykkisesti oireileva muistisairas asiakas arviointi- ja kuntoutusosastolla). - Työntekijänä opin, että aina ratkaisukeskeinen sosiaalityö ei ole tarpeen vaan kuuntelulla ja kohtaamisella sekä ajan antamisella voi auttaa asiakasta (aluesosiaalityöntekijä, jonka asiakkaalla on mielenterveysongelmia). Elämäntilanteen muutos - Asiakkaan fyysinen, henkinen ja taloudellinen pahoinpitely saadaan loppumaan ainakin toistaiseksi, sillä omainen muuttaa pois asunnosta (omaisen kaltoinkohtelema asiakas aluesosiaalityössä). - Asiakas sai tehtyä asumiseen ja asuinpaikan vaihtoon liittyvän päätöksen asiakkaan ja työntekijän yhteisen pohtimisen avulla (aluesosiaalityön asiakas, jolla on mielenterveysongelmia). Palvelujen merkitys - Asiakas luottaa sosiaalityöntekijään ja kotihoitoon ja ottaa vastaan apua (omaisen kaltoinkohtelema vanhus aluesosiaaltyössä). - Asiakkaan ja sosiaalityöntekijän suhde jatkuu, sillä sosiaalityöntekijä on nimetty asiakkaan vastuutyöntekijäksi (sama kuin edellä). - Puoliso kokee saavansa tukea sosiaalityöntekijältä ja hänen järjestämistään palveluista (aluesosiaalityön fyysisesti monisairas asiakas, jonka muisti on alkanut heikentyä). Kannattelu - Tuli ymmärrys siitä, että asiakkaan kanssa pitää asettua olemaan" ja sietää sitä, ettei nopeaa apua tai ratkaisua ole olemassa. Pelkkä yhteydenpito voi auttaa asiakasta selviämään paremmin, vaikkei pystyisi tarjoamaan konkreettista apua (mielenterveysasiakkaan case:stä väliarvion esittänyt aluesosiaalityöntekijä). - Epätietoisuuden hetkillä voi tarjota läsnäoloa ja mahdollisuutta keskustella. Enempää ei välttämättä edes tarvita (sama).

6 Oivalluksia psykososiaalisesta työstä ja työotteesta (käsitekartta 1) 6

7 7 Johtopäätökset Psykososiaalinen työ on laaja käsite. Se voidaan määritellä monella tavalla. Kuvastin- tai jokin muu reflektoiva itse- ja vertaisarviointimenetelmä voi tehdä psykososiaalisen työn näkyväksi. Psykososiaalinen sosiaalityö ymmärrettynä pitkäjänteisenä, vaiheittaisena ja suunnitelmallisena työnä sopii vanhusten parissa työskenneltäessä parhaiten työskentelyyn sellaisten asiakkaiden kanssa, joilla on useita ongelmia. Tällöin psykososiaalisella työllä tarkoitetaan sosiaalityötä, jossa asiakasta haastetaan ja tuetaan muutokseen. Psykososiaalinen työote vaatii työntekijältä ymmärtävää ja asiakkaan hyväksyvää suhtautumista, halua paneutua hänen tilanteeseensa ja käsityksiinsä sekä kykyä tunnistaa asiakkaan voimavaroja ja erilaisia tunteita. Työntekijät tulivat kehittämisprosessin aikana tietoisiksi työhönsä sisältyvästä psykososiaalisesta työstä, joka kietoutui osaksi muita tehtäviä ja asiakaskohtaamisia. Tilaa työlle tälle työlle oli ollut liian vähän. Psykososiaalinen sosiaalityö on haasteellista erityistä tukea tarvitsevien parissa silloin, kun tuen tarve johtuu pitkälle edenneestä muistisairaudesta sekä silloin, kun muistiongelmaan liittyy mielenterveys- ja/tai päihdeongelmia. Näissä tilanteissa on tärkeää: lähestyä asiakasta kunnioittavasti, rauhoittaa keskustelutilanne, pyrkiä luomaan myönteinen ilmapiiri ja tukea asiakasta ilmaisemaan oma käsityksensä tilanteesta sekä ajatuksensa ja toiveensa tulevaisuuden suhteen etsiä asiakkaan omaa luovuutta ja hyviä muistoja (mitkä asiat ovat elämässä hyvin, missä asiakas on elämässään onnistunut hyvin, miten hän on aiemmin selvinnyt elämän ongelmatilanteista, mikä tai kuka häntä on auttanut, mistä saavutuksista ja mistä vastoinkäymisistä selviytymisestä hän on ylpeä jne.) asiakkaan mielipiteitä selvitettäessä olla valppaana ja käyttää avoimia kysymyksiä, ettei työntekijä ala ohjata asiakkaan vastaamista tavata asiakas kahden kesken ja selvittää omaisten näkemykset ja huolet erikseen Kun asiakas on joutunut läheisensä kaltoin kohtelemaksi fyysisesti, henkisesti ja/tai taloudellisesti tai on epäilys, että näin on, on tärkeää ottaa huomioon, että asiakas ei välttämättä pysty ilmaisemaan omaa mielipidettään ja näkemyksiään, vaan kertoo läheisensä päättävän hänen asioistaan ja tietävän paremmin kuin hän itse, mitä pitää tehdä Psykososiaalisen työn kehittäminen on liian laaja kehittämistehtävä GeroMetron yhden kehittämiskauden tehtäväksi.

8 8 Yhteistyön ongelmat alue- ja SAS-sosiaalityön välillä liittyvät sekä sosiaalityöntyön ja myös kotihoidon toiminnasta. Lähdekirjallisuus Antikainen-Juntunen, Eija (2014) Psykososiaalinen työ osana gerontologista sosiaalityötä. Gerontologia 28 (2), Juhila, Kirsi (2006) Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. Sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat. Tampere: Vastapaino. Juhila, Kirsi & Pösö, Tarja (2010) Auttamisen organisaatiot ja ongelmien tulkinnat. Teoksessa Jokinen, Arja & Suoninen, Eero (toim.) Auttamistyö keskusteluna. Tutkimuksia sosiaali- ja terapiatyön arjesta. Tampere: Vastapaino, Yliruka, Laura (2006) Kuvastin reflektiivinen itse- ja vertaisarviointiväline sosiaalityössä. Helsinki. Työpapereita / Stakes : 15/2006.