Ikäihmisen kotona asumista tukevien palvelujen kehittäminen GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

Transkriptio

1 Ikäihmisen kotona asumista tukevien palvelujen kehittäminen GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Työsuunnitelma kaudelle

2 SISÄLLYS 1 LÄHTÖKOHDAT Pääkaupunkiseudun vanhustyön kehittämis- ja koulutusrakenne GeroMetro Ensimmäisen kauden kehittämisteema: Muistisairaan ikäihmisen kotona asumisen tukeminen 3 2 KEHITTÄMISVERKOSTO Kehittäjäryhmät ja kehittämistehtävät Verkoston ohjaus Verkoston koordinointi KEHITTÄMISTYÖN ETENEMISSUUNNITELMA Kuntien oma kehittämistoiminta Koulutus Tutkimus Tiedotus... 12

3 1 LÄHTÖKOHDAT Vanhustyön johtajat ovat olleet aloitteellisia siinä, että vanhuspalveluihin saataisiin samankaltaisella rakenteella organisoitua systemaattista kehittämistyötä kuin mitä varhaiskasvatuksessa on tehty (VKK-Metro 1 ). Asia on ollut esillä pääkaupunkiseudun vanhustyön johdon tapaamisissa ja suunnittelua varten on nimetty työryhmä kuntien vanhustyön johdosta. Kevään 2014 aikana työstettiin yhteinen työsuunnitelma, joka tarkentuu edelleen syksyn 2014 aikana. Yhteiseksi kehittämisteemaksi ensimmäiselle kehittämiskaudelle muodostui Muistisairaan ikäihmisen kotona asumisen tukeminen. Tavoitteena on yhdistää monialaisesti erilaista osaamista, kehittämistä ja tutkimusta sosiaali- ja terveystoimen alalla. 1.1 Pääkaupunkiseudun vanhustyön kehittämis- ja koulutusrakenne GeroMetro Tarkoituksena on luoda pääkaupunkiseudun kuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) yhteinen vanhustyön kehittämisrakenne GeroMetro. Pysyvän kehittämisrakenteen luomisella tähdätään koordinoituun ja jäsentyneeseen kehittämistyöhön, jotta laaja-alainen pääkaupunkiseudulla tehtävä vanhustyön kehittäminen saadaan entistä paremmin hyödynnettyä ja osaaminen jaettua. Erillisten kehittämishankkeiden sijaan pysyvä rakenne tarjoaa mahdollisuuden uuden tiedon ja kehittämistulosten tuottamiseen laajaan käyttöön. Hyötynä on se, ettei aina keksitä pyörää uudelleen eri paikoissa. GeroMetron yhteiskehittämisen rakenteella voidaan saavuttaa järkevä työnjako ja usean eri kehittämishankkeen systemaattinen läpivienti samanaikaisesti on mahdollista. Kehittämisrakenteen alla voidaan keskittyä toiminnan kannalta keskeisiin aihealueisiin ja hyödyntää tuloksia välittömästi, jolloin myös nopeat toiminnan muutokset ovat mahdollisia. Keskeistä työskentelyssä on se, että toiminta kiinnittyy kuntien omaan kehittämistoimintaan ja on osa kuntien täydennyskoulutusta. 1 VKK-Metro on pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämis- ja koulutusyhteistyörakenne, jonka toiminnassa on mukana kaikki pääkaupunkiseudun kunnat, ammattikorkeakoulut, yliopisto ja Socca. Kehittämistyön ytimenä on kahden vuoden välein vaihtuva 21 tutkimuspäiväkodin muodostama kehittämistyön verkosto. Toiminta kiinnittyy kuntien omaan kehittämistoimintaan ja on osa kuntien täydennyskoulutusta. Kehittämisteemat lähtevät kuntien omista kehittämistarpeista. Yhteiset teemat ovat olleet laajoja kokonaisuuksia, joiden sisällä tutkimuspäiväkodit ovat voineet täsmentää omat tarkemmat kehittämisteemat. Lisätietoja 1

4 Lähtökohtana on, että henkilöstön jatkuvan kehittämisen ja työssä oppimisen ote vahvistuu. Perimmäisenä tarkoituksena on saada synergiaa kaikkeen kehittämistyöhön ja työn tulokset näkymään ikäihmisen hyvinvoinnin lisääntymisenä arjen tasolla. Tämän rakenteen hyödyt saavutetaan parhaiten vertaisoppimisen ja -kehittämisen kautta käytännön työssä. Eli opitaan toisilta ja kootaan pysyvän kehittämisrakenteen ympärille laajasti kehittämis- ja tutkimustoimintaa. Rakenne mahdollistaa kehittämistyön systemaattisuuden, ja verkostoon voi liittyä erilaisia ulkopuolisiakin hankkeita. Yhteinen kehittämisteema Muistisairaan ikäihmisen kotona asumisen tukeminen suuntaa työskentelyä, mutta jokainen kehittäjäyksikkö tai kehittäjäryhmä valitsee ja tarkentaa oman konkreettisen kehittämis- ja tutkimustehtävänsä tarpeidensa mukaisesti. Pysyvässä kehittämisrakenteessa kehittämiskauden kesto on kaksi vuotta, jonka jälkeen kehittämisteema ja kehittäjäyksiköt vaihtuvat. Kehittämistyötä koordinoivat Soccan erikoissuunnittelija ja koulutussuunnittelija, jotka työskentelevät tiiviissä yhteistyössä kuntien kehittäjäyksiköiden ja kehittäjäryhmien kanssa. Helsinki on sijoittanut yhden henkilön työpanosta vastaavan summan kehittämistyöhön. Tämän lisäksi kartoitetaan muiden kuntien käytössä olevat henkilöstöresurssit ja panostukset työskentelyyn. Kehittämisen tapa on sellainen, että se tukee perustyön tekemistä ja tapahtuu osana asiakastyötä. Kuntien kehittämistyöntekijöiden työpanosta tarvitaan, mutta samalla ajatellaan, että kehittämisen on oltava riittävän kevyttä ja normaali osa arjen työtä. Työntekijät kehittävät joka tapauksessa omaa työtään ja tässä rakenteessa heille tarjotaan erityistä tukea ja koulutusta työnsä tueksi. Kehittämisrakenteen ajatus on, että kuntien pienellä lisärahalla ja -panostuksella, esimerkiksi ulkopuolisen koulutuksen järjestämiseen, saadaan aikaan suurempia hyötyjä mm. laajempien täydennyskoulutusten tarjoamisen kautta. Suurimmat hyödyt panostuksista kehittämistyöhön on nähtävä asiakastyön laadun parantumisessa ja asiakkaiden hyvinvoinnin lisääntymisessä sujuvampien palveluprosessien ansiosta. Verkoston keskeisimmät tavoitteet ovat seuraavat: Luoda sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen foorumi vanhuspalvelujen kehittämiselle Löytää toimivia toiminta- ja palvelumalleja ikäihmisen hyvinvoinnin edistämiseen Hyödyntää muualla tehty kehittämistyö entistä paremmin keskinäisen jakamisen kautta Vahvistaa henkilöstön jatkuvan kehittämisen ja työssä oppimisen otetta Saada mukaan kehittämiseen ikäihmisten kokemuksia palvelunkäyttäjinä Saada uutta käytäntöä hyödyttävää monialaista tutkimustietoa kehittämiskauden teemasta 2

5 Edistää vuoropuhelua käytännön työn, alan opiskelijoiden ja tutkimuksen välillä Koko ajan on syytä pitää mielessä, että verkoston työskentelyn päämääränä on ikäihmisen hyvinvoinnin lisääntyminen arjen tasolla. 1.2 Ensimmäisen kauden kehittämisteema: Muistisairaan ikäihmisen kotona asumisen tukeminen Suomessa arvioidaan olevan yhteensä henkilöä, joilla kognitiivinen toiminta on vähintään lievästi heikentynyt. Näistä henkilöllä kognitiivinen toiminta oli lievästi heikentynyt ja henkilöä kärsii lievän ja henkilöä vähintään keskivaikean dementian oireista (Käypä hoito -suositus, 2010). Keskivaikean ja vaikean muistisairauden esiintyvyydestä on tehty arvioita, jotka pohjautuvat eri tutkimusten antamiin tietoihin. Alla olevassa taulukossa on esitetty Suomen Muistiasiantuntijat ry:n tutkimuksiin pohjautuvan laskurin antama arvio GeroMetro-kuntien tilanteesta. *(Suomen muistiasiantuntijat, ttp:// 3

6 GeroMetro-verkoston ensimmäisen kauden kehittämisteemaksi on valittu Muistisairaan ikäihmisen kotona asumisen tukeminen. Ikäihmisten palvelujen laatusuositusten 2 mukaisesti hoidon painopistettä siirretään entistä voimakkaammin kotihoitoon. Laatusuosituksen lisäksi kehittämistyön taustalla vaikuttavat voimaan tulleet ja meneillään olevat lakimuutokset. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (ns. vanhuspalvelulaki 3 ) täsmentää kunnan velvollisuuksia ja vahvistaa iäkkäiden henkilöiden mahdollisuutta saada tarvitsemansa palvelut. Suurin osa lain pykälistä astui voimaan heti lain voimaan tulon yhteydessä , osa ja loput Esimerkiksi tulee voimaan vastuutyöntekijän nimeämistä koskeva pykälä niiden iäkkäiden henkilöiden tueksi, joiden arvellaan tarvitsevan paljon apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. Vastuutyöntekijän tarve saattaa tulla kysymykseen monen muistisairaan henkilön kohdalla. Muistisairaille henkilöille annettavien palveluiden taustalla vaikuttaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeutta koskevan lain uudistus 4, joka näillä näkyminen tulee voimaan vuoden 2014 lopulla. GeroMetron kehittämistyötä taustoittaa myös STM:n kansallinen muistiohjelma ( ), joissa tavoitteeksi on asetettu mm. seuraavat neljä osa-aluetta: - Aivoterveyden edistäminen - Oikeat asenteet aivoterveyteen, muistisairauksien hoitoon ja kuntoutukseen - Hyvän elämänlaadun varmistaminen muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen oikeaaikaisen tuen, hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen turvin sekä - Kattavan tutkimustiedon ja osaamisen vahvistaminen. 5 Ikäihmisten määrän lisääntyminen ja entistä vanhemmaksi eläminen vaikuttavat siihen, että kotona asuvien ikääntyvien ihmisten tarpeet, elämäntilanteet ja olosuhteet ovat hyvin vaihtelevia. Lähtökohtana on hyvä, turvallinen ja aktiivinen elämä kotona. Ikäihminen nähdään osana omaa elinym- 2 ( ikääntymisen_turvaamiseksi_ja_palvelujen_parantamiseksi_2013.pdf) (

7 päristöään (lähipalvelut, harrastukset, virkistysmahdollisuudet, vapaaehtoistyö, saumaton hoitoketju). Kotona asumista tukevien palvelujen kehittäminen ymmärretään tässä yhteydessä laajasti, joten sillä tarkoitetaan muutakin kuin pelkästään kotihoidon työtä. Myös ennaltaehkäisevä näkökulma huomioidaan ja teeman alle mahtuu monipuolisesti ikäihmisen toimintakykyä ja hyvinvointia edistävää toimintaa. Ikäihmisen toimintakyvyn nähdään rakentuvan psyykkiselle, kognitiiviselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille, fyysiseen suoriutumiskykyyn ja päivittäisistä toimista suoriutumiseen. GeroMetron työskentelyssä lähdetään siitä, että ikäihmisten kotona asumista ja hyvinvointia tukevia palveluja voidaan parantaa ainoastaan sosiaali- ja terveyspalvelujen eri ammattiryhmien yhteiskehittämisen prosesseilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kehittämistyötä tehdään yhdessä ja kaikki ammattiryhmät osallistuvat tasavertaisina työskentelyyn valitun tavoitteen mukaisesti. Laajan yhteisen kehittämisteeman sateenvarjon alta kukin kehittäjäyksikkö tai kehittäjäryhmä valitsee oman kehittämistehtävänsä. 2 KEHITTÄMISVERKOSTO Kehittämistyön tarkemmista toimintakäytännöistä sovitaan yhdessä pääkaupunkiseudun vanhustyön johdon kanssa sekä kehittäjäyksiköiden kehittäjäryhmien kanssa. Kehittäjäryhmien kokoonpano voi vaihdella ja olennaista on valita ryhmän kokoonpano oman tarkennetun kehittämistehtävän mukaisesti. Oheisesta kuviosta näkyy GeroMetron kehittämisrakenne. 5

8 2.1 Kehittäjäryhmät ja kehittämistehtävät Yhteinen Muistisairaan ikäihmisen kotona asumisen tukeminen -kattoteema suuntaa työskentelyä. Yhteinen kehittäminen merkitsee mm. kotihoidon ja muiden toimijoiden yhteistyön kehittämistä riippumatta rakenteista. Näin halutaan mahdollistaa erilaisten kehittäjäyksiköiden ja kehittäjäryhmien mukaan ottaminen työskentelyyn. Huhtikuussa 2014 järjestettiin koulutustilaisuus yksiköille, jossa virittäydyttiin yhteiseen kehittämistyöhön sekä vertaistyöskentelyyn. Tällöin yksiköt pääsivät myös pohtimaan oman kehittämistehtävänsä valintaa ja rajaamista. Kunnat valitsevat kevään ja syksyn 2014 aikana yhteisen kattoteeman alle sijoittuvat kehittämistehtävänsä. Näiden toteuttamisessa on mukana palvelukeskuksia eri toimintoineen, kotihoidon tiimejä, järjestöjä, sosiaali- ja lähityön yksiköitä sekä sairaala- ja terveyskeskuspalveluiden eri toimintamuotoja ja muita tahoja. Kehittämistehtävät liittyvät muun muassa seuraaviin teemoihin ja tarkentuvat edelleen syksyn 2014 kuluessa: Gerontologisen sosiaalityön yhteistyön ja sisältöjen kehittäminen Palvelukeskuksen ja kotihoidon yhteistyön kehittäminen Kotona asuvan muistisairaan henkilön yksinäisyyden lievittäminen Palvelukeskustoiminnan saavutettavuuden lisääminen Päivätoiminnan kehittäminen ja vaikuttavuuden osoittaminen 6

9 Muistisairaan omaisen tukeminen Muistisairaan hoitopolun alun kehittäminen Kotiin vietävän kuntoutuksen kehittäminen Geriatristen sairaalapalvelujen kehittäminen Kehittämistehtävän mukainen kehittäminen tapahtuu yksiköissä työntekijöiden tekemänä. Kehittämistehtävää varten nimetään kehittäjäryhmä, jonka jäsenet tulevat niistä yksiköistä tai tiimeistä, joiden panosta tarvitaan kehittämistehtävän eteenpäin viemiseksi. Eri kunnissa vanhuspalvelut on organisoitu eri tavoin ja työnjaot voivat poiketa toisistaan, joten ei ole olennaista päätyä joka kunnassa samanlaisen kehittämisympäristön valintaan, vaan pikemminkin rajata ja suunnata työskentelyä sisällöllisesti yhteisen kattoteeman kautta. Kehittäjäyksiköihin nimetään yhteyshenkilöt ja kehittäjäryhmälle kehittämisen ohjaaja. Soccan erikoissuunnittelija ja koulutussuunnittelija ovat käytettävissä yksiköiden kehittäjäryhmien kehittämistehtävän hahmottamisessa ja tarkentamisessa sekä työskentelyn suunnittelemisessa. Kehittäjäryhmän tulee määritellä kehittämistehtävä riittävän konkreettisesti, jotta kehittämisessä voidaan edetä pienin askelin ja sitä voidaan arvioida. Ohjaajien tehtävänä on toimia kehittämistyön tukena. Yksiköiden esimiehillä on keskeinen rooli kehittämistyön johtamisessa. Yksiköille nimetään myös yhteyshenkilöt. Alle on koottu toimijoiden tarkemmat kuvaukset. Kehittämisen ohjaaja ( sparraaja, kehittämisen osaaja ) Ohjaa kehittämistä, sitoutuu kehittämiseen Omaa taitoa ohjata ryhmiä sekä kannustaa ja innostaa tiimiä kehittämisessä Tapaa säännöllisesti kehittäjäryhmää ja tukee kehittämisen etenemistä 7

10 Osallistuu koko verkoston työpajojen vetämiseen yhdessä GeroMetron työntekijöiden kanssa Kouluttaa mahdollisesti Toimii sparraajana ja prosessin ylläpitäjänä Yksikön yhteyshenkilö ( yhteydenpitäjä, käytännön järjestelijä ): Kehittäjäyksikön työntekijä Huolehtii kehittämiseen liittyvien asioiden tiedottamisesta yksikön ja verkoston välillä Koordinoi käytännön asioita Osallistuu yksikön kehittämisen dokumentointiin GeroMetro-verkoston kehittäjäyksiköissä kokeillaan ja tutkitaan pienimuotoisesti erilaisia toimintaja palvelumalleja liittyen ikäihmisen hyvinvoinnin edistämiseen. Keskustelua on käyty myös siitä, voisiko toimintamallien kehittelyn kautta päästä jopa palvelurakenteiden muuttamiseen, mikäli se näyttää tarpeelliselta. Kokeillaan esimerkiksi jotakin uutta moniammatillista mallia ja jos siitä saadaan hyviä tuloksia, ollaan valmiita vaikka perustamaan lähipalveluyksiköitä. Ei siis tyydytä vain henkilöstön osaamista parantamalla uudistamaan palveluja, vaan tavoitellaan myös uusia palvelurakennekonsepteja. Kehittämistyössä tuotettua tietoa dokumentoidaan systemaattisesti ja siihen on tarkoitus organisoida myös monialaista tutkimusta. Työskentelyn edetessä ja asiakastyöstä syntyvän tiedon jäsentyessä voidaan uutta tietoa käyttää myös laajemman täydennyskoulutuksen pohjana. 2.2 Verkoston ohjaus Verkoston toimintaa ohjaa pääkaupunkiseudun kuntien vanhustyön johdosta koostuva ohjausryhmä. Tämä työryhmä toimii valmistelevana ja kehittämistyön käytännön toteutusta seuraavana ja tukevana ryhmänä. Ohjausryhmän työskentelyn pääpainona on kehittämistyön toiminnan ja sisältöjen suunnittelu ja kehittämistyön etenemisestä vastaaminen. Erityisesti alkuvaiheessa tarvitaan panostusta yhteisen kehittämisrakenteen luomiseen, jotta yhteiset kehittämistavoitteet kirkastuvat ja kehittäjäyksiköiden työskentely pääsee vauhtiin. Ohjausryhmällä on keskeinen rooli kehittäjäyksiköiden valinnassa ja yksiköiden orientoitumisessa kehittämistyöhön. Ohjausryhmän tehtävät ovat: - valmistelee toimintasuunnitelman, talousarvion, arviointisuunnitelman ja tiedotussuunnitelman 8

11 - valmistelee tutkimuksen hankinnan - seuraa, ohjaa ja koordinoi projektin etenemistä ja suunnitelmien toteutusta - toimii työntekijöiden tukena toimintasuunnitelman käytännön toteutuksessa - ohjausryhmän jäsenet toimivat koordinoivana linkkinä edustamansa taustayhteisön muihin toimijoihin - seuraa ja ohjaa opiskelijayhteistyötä pääkaupunkiseudun eri oppilaitosten kanssa Tämän ryhmän taustalla toimii pääkaupunkiseudun vanhustyön ylimmän johdon verkosto, jolla on säännöllinen kokoontumisaikataulu vuosittain. PKS- vanhustyön johdon kokouksiin valmistellaan GeroMetron toimintaa koskevat asiat ja ryhmä toimii ylimpänä linjaavana ryhmänä eli tässä mielessä vastaa kehittämisrakenteen toiminnan edellytyksistä ja työskentelyn etenemisestä. Myös resursointia koskevat kysymykset nostetaan PKS-johtoryhmän päätäntään. Ryhmä hyväksyy kehittämissuunnitelman ja siihen tulevat muutokset sekä talousarvion ja seuraa ja vastaa budjetin toteutumisesta. Se hyväksyy tutkimussuunnitelman ja siihen tulevat muutokset sekä päättää tutkimuksen hankkimisesta ja mahdollisesta kilpailuttamisesta. 2.3 Verkoston koordinointi Soccan erikoissuunnittelija ja koulutussuunnittelija koordinoivat kehittämisverkoston työtä ja suunnittelevat kehittämistyön etenemistä tukevaa yhteistyötä, koulutusta ja tutkimusta. GeroMetron työntekijät huolehtivat myös siitä, että verkoston jäsenet pääsevät jakamaan kehittämistyön tuloksia toisilleen sekä verkoston omissa että avoimissa koulutustilaisuuksissa. 3 KEHITTÄMISTYÖN ETENEMISSUUNNITELMA Kehittämistyö etenee oheisen aikataulun mukaisesti. 9

12 Muistisairaan ikäihmisen kotona asumisen tukeminen GeroMetro (elo 2014-kesä 2016) Elo-loka 2014 Marras-joulu 2014 Tammi-joulu 2015 Tammi-kesä 2016 Kuntien oma kehittämistoiminta - Yksiköiden yhteyshenkilöiden ja kehittämisen ohjaajien valinta - Kehittäjäryhmien muodostaminen - Kehittäjäryhmien tapaamiset ja alkuhaastattelut (GM+ohjaajat) - Kehittämistehtävien täsmentäminen (GM+ohjaajat) - Ohjaajien verkostotapaamiset käynnistyvät (GM) - Yksiköiden johtajien ja yhteyshenkilöiden verkostotapaamiset tarvittaessa (GM) - Ohjausryhmän toiminta jatkuu (GM) Koulutus - Teemallisia työpajoja kehittäjäyksiköille tarpeen mukaan Tutkimus - Tutkimusverkoston kokoaminen käynnistyy - Kirjallisuuskatsauksen tekeminen? (opiskelija) - Sosiaalityön tutkimusaiheiden esittely käytäntötutkimuksen päivässä Kehittämistehtävien konkretisointi ja pienempiin osiin pilkkominen, yksiköiden kehittämistyön tukeminen (ohjaajat, n. 1*kk) - Ohjaajien verkostotapaamiset jatkuvat (GM, 2 kertaa) - Johtajien ja yhdyshenkilöiden verkostotapaamiset tarvittaessa (GM) - Ohjausryhmän toiminta jatkuu (GM) - Teemallisia työpajoja kehittäjäyksiköille tarpeen mukaan - Tutkimusverkosto täsmentyy ja tutkimuksen suunnittelu alkaa? - Kehittämistehtävien eteenpäin vieminen askel askeleelta (ohjaajat, n. 1*kk) - Ohjaajien verkostotapaamiset jatkuvat (GM, 6-7 kertaa) - Johtajien ja yhdyshenkilöiden verkostotapaamiset (GM) - Ohjausryhmän toiminta jatkuu (GM) - Seminaari osallisuus teemasta (GM) - Seminaarit kehittämisteemaan liittyvistä aiheista sekä kehittämistyön tulosten esittelyä - Teemallisia työpajoja kehittäjäyksiköille tarpeen mukaan - Tutkimuksen toteutus ja raportointi - Kehittämisen tulosten kokoaminen - Ohjaajien verkostotapaamiset jatkuvat (GM, 2 kertaa) - Ohjausryhmän toiminta jatkuu (GM) - Johtajien ja yhdyshenkilöiden verkostotapaamiset tarvittaessa (GM) - Loppuhaastattelut - Käsikirjan (näkökulmia kotona asuvan muistisairaan tukemiseen) tuottaminen - Uuden kehittämiskauden valmistelu - Teemallisia työpajoja kehittäjäyksiköille tarpeen mukaan - Päätösseminaari Tiedottaminen Verkoston kehittämistyön etenemisestä tiedotetaan Soccan verkkosivuilla ( verkostolle lähetettävien infokirjeiden avulla, tekemällä lehtikirjoituksia ja lehdistötiedotteita seka hyödyntämällä kuntien omaa tiedotusta 10

13 3.1 Kuntien oma kehittämistoiminta Kehittämistehtävien konkretisointi (elokuu joulukuu 2014) Elo-lokakuussa 2014 kunnat täsmentävät yksikkökohtaiset kehittämistehtävänsä, muodostavat kehittäjäryhmät sekä varmistavat yksiköiden yhteyshenkilöt ja kehittämisen ohjaajat. GeroMetron työntekijät tekevät kehittäjäryhmille yhdessä kehittämisen ohjaajien kanssa alkuhaastattelut ja tukevat kehittämistehtävien täsmentämistä edelleen. GeroMetron työntekijöiden organisoimat ohjaajien verkostotapaamiset käynnistyvät heti alkuvaiheessa. Ohjaajien ensimmäisenä tehtävänä on konkretisoida yksiköiden kehittämistehtävä yhdessä kehittäjäryhmän ja yksikön kanssa konkreettisiksi osatehtäviksi. Tämän jälkeen käynnistyy varsinainen kehittämistyö askel kerrallaan. Ohjaaja tapaa kehittäjäryhmää noin kerran kuukaudessa. Teemallisia työpajoja järjestetään tarpeen mukaan kehittäjäyksiköille. Aktiivisen kehittämisen ja jakamisen vaihe (tammikuu joulukuu 2015) Vuoden 2015 aikana yksiköt vievät kehittämistehtäviä eteenpäin ja ohjaajat tapaavat edelleen kerran kuukaudessa kehittäjäryhmää. Ohjaajien verkostotapaamiset jatkuvat (5-6 kertaa). Yksiköiden johtajia ja yhdyshenkilöitä tavataan tarpeen mukaan. Vertaisoppimista ja koulutusta organisoidaan eri tavoin osaksi työskentelyä (ks. koulutus). Ohjausryhmä kokoontuu sovituin väliajoin. Teemallisia työpajoja järjestetään tarpeen mukaan kehittäjäyksiköille. Löydösten koonnin ja materiaalin tuottamisen vaihe (tammikuu kesäkuu 2016) Teemallisia työpajoja järjestetään tarpeen mukaan kehittäjäyksiköille. Kauden loppuvaiheessa kehittämisen tulokset kootaan käsikirjaksi (näkökulmia kotona asuvan muistisairaan tukemiseen). Ohjaajien verkostotapaamiset jatkuvat edelleen (2 tai 3 kertaa). Ohjausryhmän toiminta jatkuu kauden loppuun saakka. Johtajia ja yhdyshenkilöitä tavataan tarvittaessa. GeroMetron työntekijät tekevät yhdessä ohjaajien kanssa yksiköille loppuhaastattelut sekä loppuarvioinnin. Lisäksi valmistellaan uutta kehittämiskautta Koulutus Tammikuussa 2015 järjestetään yhteinen seminaari, jonka teemana on muistisairaan osallisuus. Kun kehittäjäyksiköt ja -ryhmät on valittu ja niiden kehittämistehtävät ovat täsmentyneet, pohdi- 11

14 taan ohjaajien tapaamisissa, millaista tietoa kehittämistyön tueksi tarvitaan. Valitusta kehittämisteemasta järjestetään avointa koulutusta, johon kaikkien pääkaupunkiseudun vanhuspalvelujen henkilökunnan on mahdollista osallistua. Lisäksi järjestetään tarpeen mukaan yksikkö- tai teemakohtaisia koulutuksellisia työpajoja. Kehittämistyön edetessä kehittäjäryhmät pääsevät kertomaan kehittämistyön tuloksista yhteisissä koulutustilaisuuksissa. Lähtökohtana on, että henkilöstön jatkuvan kehittämisen ja työssä oppimisen ote vahvistuu. Kuntien omalla rahoituksella on tarkoitus kattaa mm. koulutuskustannuksia. 3.3 Tutkimus Tutkimusta on tarkoitus tuottaa monialaisesti. Socca ja perusterveydenhuollon yksikkö toimivat yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalvelujen liittymäpinnoilla tutkimuksen suunnittelun ja organisoinnin osalta. Kunnat ovat ilmaisseet halunsa siihen, että vanhustyötä kehitetään koordinoidusti Soccan ja Perusterveydenhuollon yksikön yhteistyönä. Kun kehittäjäyksiköt ja niissä tapahtuvat kokeilut on saatu sovittua, niin aletaan suunnitella tutkimusta sen mukaisesti. Tutkimusasetelmat ja seuranta täytyy rakentaa kiinteäksi osaksi perustyötä ja yksiköiden kehittämistehtävää. Kehittämistyön käynnistyttyä neuvotellaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksista tulla mukaan. Opiskelijayhteistyö yliopiston ja ammattikorkeakoulujen kanssa on tärkeä osa GeroMetron toimintaa. Alustavia keskusteluja on jo käyty oppilaitosten kanssa ja mm. ammattikorkeakoulu Metropolian kanssa on pohdittu yhteisen tekemisen mahdollisuuksia. Yliopiston ja ammattikorkeakoulujen opiskelijat voivat suorittaa harjoitteluja ja tehdä oppimistehtäviä ja opinnäytetöitä kehittäjäyksiköissä. Tutkimusverkosto täsmentyy ja tutkimuksen suunnittelu alkaa loppuvuodesta Mahdollisia käytäntötutkimusaiheita esitellään opiskelijoille Helsingin yliopiston käytäntötutkimuksen päivässä Tiedotus Tärkeä osa verkoston toimintaa on tiedottaminen sekä verkoston sisällä että ulospäin. Laaja yhdyshenkilö- ja ohjaajaverkosto mahdollistaa tiedon leviämisen kuntiin. GeroMetro-verkoston toiminnasta ja kehittämistyön etenemisestä tiedotetaan Soccan verkkosivuilla ( sekä verkostolle lähetettävien infokirjeiden avulla. Lisäksi hyödynnetään kuntien omaa tiedotus- ja viestintätoimintaa. Verkoston toiminnasta ja isoimmista tapahtumista laaditaan lehdistötiedotteita 12

15 ja kehittämiskauden teemasta tehdään lehtikirjoituksia. Tärkeä tiedottamisen kanava ovat myös verkoston työpajat, seminaarit ja kokoukset. 13