ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

Samankaltaiset tiedostot
ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

VAASAN YLIOPISTO SATE.2010 DYNAAMINEN KENTTÄTEORIA: KAPPALE 1: JOHDANTO KAPPALE 2: AJAN MUKAAN MUUTTUVAT KENTÄT JA MAXWELLIN YHTÄLÖT

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

SATE2180 Kenttäteorian perusteet Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio Sähkötekniikka/MV

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

Sähkömagneettinen induktio

Magneettikenttä ja sähkökenttä

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 10: Stokesin lause

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

Aiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

4. Gaussin laki. (15.4)

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio

Magneettinen induktio

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

Yleistä sähkömagnetismista SÄHKÖMAGNETISMI KÄSITEKARTTANA: Varaus. Coulombin voima Gaussin laki. Dipoli. Sähkökenttä. Poissonin yhtälö.

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

Sähkömagneettinen induktio

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

Kuva 8.1 Suoran virrallisen johtimen magneettikenttä (A on tarkastelupiste). /1/

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

SATE2180 Kenttäteorian perusteet Induktanssi ja magneettipiirit Sähkötekniikka/MV

Elektrodynamiikan tenttitehtäviä kl 2018

Tfy Fysiikka IIB Mallivastaukset

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

Sähkömagneettinen induktio

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

VEKTORIKENTÄN ROTAATIO JA DIVERGENSSI, MAXWELLIN YHTÄLÖT

Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

Magneettikenttä väliaineessa

Sähkömagnetismi. s. 24. t syyskuuta :01. FY7 Sivu 1

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

a P en.pdf KOKEET;

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.

SATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 5 Laskuharjoitus 14: Indusoitunut sähkömotorinen voima ja kertausta magneettikentistä

Elektrodynamiikka 2010 Luennot Elina Keihänen Magneettinen energia

Muuntajan toiminnasta löytyy tietoja tämän työohjeen teoriaselostuksen lisäksi esimerkiksi viitteistä [1] - [4].

SATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 6 Laskuharjoitus 13: Rajapintaehdot ja siirrosvirta

Jakso 8. Ampèren laki. B-kentän kenttäviivojen piirtäminen

Sähkömagnetismi (ENG2)

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän

766320A SOVELTAVA SÄHKÖMAGNETIIKKA PERUSTEHTÄVIÄ RATKAISUINEEN

SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy / 5 Laskuharjoitus 1: Siirrosvirta ja indusoitunut sähkömotorinen voima

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause.

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista?

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista?

SMG-1400 SMG KENTÄT JA AALLOT 2 Kriteerit tenttiin Suuriniemi

2 Staattinen sähkökenttä Sähkövaraus ja Coulombin laki... 9

Tarkastellaan yksinkertaista virtasilmukkaa, jossa kulkee virta I ja jonka V + E = IR (8.1)

Potentiaali ja sähkökenttä: pistevaraus. kun asetetaan V( ) = 0

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina

DEE Sähkötekniikan perusteet

Magneettinen energia

SMG-1400 Sähkömagneettiset kentät ja aallot II Tentti , Arvosteluperusteet

Magneettikenttä. Magneettikenttä on magneettisen vuorovaikutuksen vaikutusalue. Kenttäviivat: Kenttäviivojen tiheys kuvaa magneettikentän voimakkuutta

Sähkömagnetismi (ENG2)

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 2

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

TÄSSÄ ON ESIMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETISMIOPIN KEVÄÄN 2017 MATERIAALISTA

Maxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi?

Kuvan 9.1 mukaisessa ajatuskokeessa varataan kondensaattoria sähkövirralla I. Ampèren lain mukaan S 1. kondensaattorilevyt

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Luento 2. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

1 Johdanto Mikä tämä kurssi on Hieman taustaa Elektrodynamiikan perusrakenne Kirjallisuutta... 8

a) Lasketaan sähkökenttä pallon ulkopuolella

Scanned by CamScanner

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 9: Greenin lause

Elektrodynamiikka, kevät 2008

Luku 27. Tavoiteet Määrittää magneettikentän aiheuttama voima o varattuun hiukkaseen o virtajohtimeen o virtasilmukkaan

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

Fysiikka 7 muistiinpanot

Passiiviset piirikomponentit. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Luku Ohmin laki

Luku 14. z L/2 y L/2. J(r,t)=I(t)δ(x)δ(y)θ(L/2 z)θ(z + L/2) e z (14.1) Kuva 14.1: Yksinkertainen dipoliantenni.

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

PIENTAAJUISET SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT HARJOITUSTEHTÄVÄ 1. Pallomaisen solun relaksaatiotaajuus 1 + 1

TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

Kuvan 9.1 mukaisessa ajatuskokeessa varataan kondensaattoria sähkövirralla I. Ampèren lain mukaan

( ) ( ) ( ) ( ) SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 1(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

Transkriptio:

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016) Henrik Wallén / versio 13. lokakuuta 2016

Luentoviikko 7 Dynaamiset kentät (Ulaby, luku 6) Maxwellin yhtälöt Faradayn induktiolaki ja Lenzin laki Muuntaja Generaattori ja moottori Ampèren laki ja siirrosvirta Rajapintaehdot (kertaus) Varauksien häviämättömyys Vapaiden varauksien leviäminen johteessa 2 (19)

Maxwellin yhtälöt Differentiaalimuodossa E = B t H = J + D t D = ρ v B = 0 (Faradayn laki) (Ampèren laki) (Gaussin laki) (magn. Gaussin laki) D = ε E B = µ H J = σ E lineaarinen, homogeeninen ja isotrooppinen aine Muutosilmiöt kytkevät sähkö- ja magneettikentät. 3 (19)

Faradayn induktiolaki ds Integroidaan Faradayn laki mielivaltaisen avoimen pinnan yli: ( E) ds = B t ds tokesin lauseen avulla vasemmasta puolesta saadaan silmukkaan indusoitunut sähkömotorinen voima (smv) ( E) ds = E dl = V emf, ja oikea puoli on silmukan C läpi kulkevan magneettivuon muutos B t ds = B ds = Φ t t. C C 4 (19)

Faradayn induktiolaki Jos silmukan sijaan on kela, jossa on N kierrosta, ja sallitaan käyrän C muuttuvan ajan funktiona saadaan induktiolain yleisempi muoto: V emf = N dφ dt Magneettivuon muutos voi siis johtua magneettikentän muutoksesta (muuntaja-smv, Vemf tr ) ja/tai silmukan/kelan liikkestä/muodonmuutoksesta (liike-smv, Vemf m ). 5 (19)

Muuttuva magneettivuo silmukan läpi ilmukan läpi kulkee kasvava magneettivuo(ntiheys). B C I Muuttuva magneettivuo indusoi silmukkaan sähkömotorisen voiman: V emf = dφ dt = B t ds < 0 mv synnyttää johdesilmukkaan virran I. Virta synnyttää magneettivuon silmukan läpi. Uusi magneettivuo kulkee silmukan läpi poispäin, eli se vastustaa alkuperäistä magneettivuon muutosta. 6 (19)

Lenzin laki Muutosvastarinta seuraa tavallaan Faradayn lain miinusmerkistä, mutta ilmiö tunnetaan myös Lenzin lakina: uljettuun johdinsilmukkaan indusoituva virta aiheuttaa magneettikentän, joka pyrkii vastustamaan silmukan läpi kulkevan magneettivuon muutosta. (Kaikki induktioilmiöt vastustavat muutosta. Päinvastaisessa tapauksessa jouduttaisiin epästabiiliin tilaan... ) 7 (19)

Ideaalimuuntaja I Φ 1 I 2 N 1 V 1 V 2 N 2 µ r 1 Induktio vaatii muuttuvan magneettivuon eli käytännössä vaihtovirran. Huomaa suunnat: Lenzin lain mukaan tällä tavalla saadaan positiiviset tulokset. Ideaalimuuntajassa magneettivuo Φ pysyy kokonaisuudessaan rautasydämessä, jolloin Faradayn laki antaa: V 1 V 2 = N 1 N 2 Lisäksi ideaalimuuntaja oletetaan häviöttömäksi: V 1 I 1 = V 2 I 2 8 (19)

Liike-smv Johdinlanka liikkuu vakiomagneettikentässä. 1 Varaukseen kohdistuu voima dl = ŷ dl B = ẑ B F m = qu B, l +q F m u = x u jota vastaa ei-konservatiivinen sähkökenttä E m = F m q = u B. 2 Integroimalla saadaan langan päiden välille indusoitunut liike-smv 1 1 Vemf m = E m dl = (u B) dl = ubl 2 2

Liike-smv Yleisemmin, suljettuun simukkaan C indusoituu liike-smv V m emf = C (u B) dl missä vain magneettikentän poikki liikkuvat osat vaikuttavat lopputulokseen. mv:n referenssisuunta on sama kuin polun C kiertosuunta. Indusoituneen virran suunta kannattaa kuitenkin aina varmistaa Lenzin lain avulla. 10 (19)

Liike-smv ja Faradayn induktiolaki Liike-smv:n saa periaatteesa myös Faradayn lain avulla, kun magneettivuon muutoksen tulkitsee oikein. u dt B Hetkessä dt johdin pyyhkii pinta-alan da = lu dt. l t t + dt u Tämän avulla saadaan V emf = dφ da = B dt dt Blu dt = = Blu dt 11 (19)

ω Vaihtovirtageneraattori Axis of rotation (a) ac motor B 2 Pyöritetään johdinsilmukkaa B-kentässä tasaisella kulmanopeudella ω. 1 I 3 Magneettivuo silmukan läpi on tällöin muotoa R m V emf I ω Axis of rotation [Ulaby & Ravaioli, (b) 2015: ac generator Figure 6 11(b)] 4 N Magnet Figure 6-11 Principles of the ac motor and the ac generator. In (a) the magnetic torque on the wires causes the loop to rotate, and in (b) the rotating loop generates an emf. Φ(t) = Φ 0 cos (ωt + φ 0 ) joten saadaan sinimuotoinen smv ja virta kulmataajuudella ω. 12 (19)

Vaihtovirtamoottori B V(t) R I 1 I [Ulaby & Ravaioli, 2015, (a) ac Figure motor6 11(a)] 4 ω Axis of rotation N 2 3 Magnet Virtasilmukka B-kentässä kokee vääntömomentin, kunnes silmukka on kääntynyt kohtisuorasti magneettikenttää vastaan. Vaihtamalla virran suunta (sinimuotoisesti) saadaan silmukka pyörimään. B 2 13 (19)

Ampèren laki ja siirrosvirta Magneettikentän näkökulmasta johtavuusvirrantiheys J ja siirrosvirrantiheys J d 1 ovat samanlaisia lähdesuureita: H = J + D t Vastaavasti integraalimuodossa (tokesin lauseen avulla): C H dl = D J ds + t ds = I c + I d iirrosvirta I d ei ole oikea virta (varauksien liikettä), mutta sen käsitteleminen virtana on kuitenkin usein varsin näppärä tapa selittää muuttuvan sähkökentän synnyttämä magneettikenttä. 1 iirrosvirran lisääminen Ampèren lakiin oli Maxwellin keksintö. 14 (19)

Vaihtovirran kulkeminen kondensaattorin läpi I 1 = I 1c V s (t) Imaginary surface 1 + + + + + + + E I 2d y Imaginary surface 2 3 The displacement current I 2d in the insulating material of the capacitor is equal to the conducting cu [Ulaby & Ravaioli, 2015: Figure 6 13] Pinnan 1 läpi kulkee johtavuusvirta I 1 = I 1c, jonka on pakko olla sama kuin siirrosvirta I 2d pinnan 2 läpi. (Voidaan ajatella, että venytetään 1 :n pinta 2 :n kohdalle siten, että 1 :n reunakäyrä pysyy paikallaan.) 15 (19)

Kenttien rajapintaehdot Kuten statiikassa: Jos rajapinnalla ei ole lähteitä, vuontiheyksien D ja B normaalikomponentit sekä kentänvoimakkuuksien E ja H tangentiaalikomponentit ovat jatkuvia. Pintavaraus ρ s on D:n lähde (Gaussin laki) epäjatkuva D:n normaalikomponentti. Pintavirta J s synnyttää H:n pyörteen (Ampèren laki) epäjatkuva H:n tangentiaalikomponentti. Matemaattisesti siis n 2 (D 1 D 2 ) = ρ s, n 2 (E 1 E 2 ) = 0, n 2 (B 1 B 2 ) = 0, n 2 (H 1 H 2 ) = J s, missä n 2 on aineen 2 ulkonormaali. 16 (19)

Varauksien häviämättömyys Varauksien häviämättömyyslakia voidaan pitää omana peruslakinaan, mutta se seuraa myös Maxwellin yhtälöistä: Ottamalla divergenssi Ampère laista ( ( H) = J + D ) = J + ( D) }{{} t t }{{} =0 =ρ v saadaan varauksien häviämättömyyslaki J = ρ v t Virrantiheyden lähde on siis varaustiheyden pieneminen ajan funktiona. 17 (19)

Kirchhoffin virtalaki Integroimalla tilavuuden yli ja käyttämällä Gaussin lausetta saadaan ρ v I = J ds = dv = dq V t dt, eli kokonaisvirta suljetun pinnan 2 läpi ulospäin on pinnan sisällä olevan kokonaisvarauksen negatiivinen aikaderivaatta. Jos kokonaisvaraus ei muutu, saadaan Kirchhoffin virtalaki: J ds = 0 olmupisteeseen tulevien virtojen summa on sama kuin sieltä lähtevien virtojen summa. [Piirianalyysi I] 2 Oletetaan tässä, että pinta ei muutu ajan funktiona. 18 (19)

Vapaiden varauksien leviäminen johteessa Jos johteeseen tuodaan ylimääräinen vapaa varaus, se asettuu johteen pinnalle, mutta kuinka nopeasti? Homogeenisessa isotrooppisessa johteessa saadaan diff.yht. ρ v t = J = σ E = σ ε D = σ ε ρ v ρ v t + σ ε ρ v = 0 jonka ratkaisu on ρ v (t) = ρ v0 e (σ /ε)t = ρ v0 e t/τ r, missä ρ v0 on tilavuusvaraustiheys hetkellä t = 0 ja aikavakio τ r = ε σ = relaksaatioaika. 19 (19)