Nuoren opiskelumotivaation tukeminen 16.4.2012

Samankaltaiset tiedostot
Miten ja miksi kannattaa ajatella opiskelumotivaatiota?

Miten tukea nuoren motivaatiota? Motivoimaa -näkökulma

Miten tukea nuorten motivaatiota? Sami Määttä Jyväskylän Yliopisto ja Niilo Mäki Instituutti

Mitä mun opinnot mulle kuuluu voiko oppimismotivaatioon vaikuttaa

Mitä mun opinnot mulle kuuluu - Keskeyttämisriskissä olevan nuoren opiskelumotivaatio? Sami Määttä Jyväskylän Yliopisto ja Niilo Mäki Instituutti

Ajatuksia motivaatiosta?

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )

Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

Oppijan tukeminen moniammatillisesti

NUORTEN KOULUPUDOKKUUTTA JA SYRJÄYTYMISTÄ ENNAKOIVAT TEKIJÄT. MILTÄ TILANNE NÄYTTÄÄ POHJOIS-KARJALASSA?

Psyykkinen valmennus lapsikiekkovaiheessa

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Psyykkinen toimintakyky

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova parisuhdeterapeutti

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa Ikaalinen

HUIPPUJEN KASVATTAJA

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena

Miten motivoida muutokseen? Nelli Hankonen

Yhteisöllisen oppimisen työpaja Reflektori 2010 Tulokset

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Erityinen tuki-webinaari

Henkilökohtaisten ratkaisujen mahdollistaminen opiskelijalle EQAVET Seminaari

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Koulun nimi: Tiirismaan koulu

Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu!

Oppimisen ja käyttäytymisen interventioryhmät monialaisena yhteistyönä

Tarvitseeko perehdyttäjä pedagogin taitoja?

Pedagogisen hyvinvoinnin rakennusaineita. Kristiina Lappalainen Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

PALAUTE KOULUSTA 1 (6)

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Työkaarityökalulla tuloksia

Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki

Yläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä

Laiskuus on katsojan silmissä

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Mitä diagnoosin jälkeen?

OPINTO-OHJAUS LUKISETELI TUKISETELI

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

Miksi koulu on olemassa?

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

OHJAUKSELLISIA KEINOJA NUORTEN JA AIKUISTEN OPINTOJEN KESKEYTTÄMISEN EHKÄISYYN

HAASTAVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN - S E I T S E M ÄN OVEN TA K A N A - Anu Kilkku koulutuspäällikkö Keskuspuiston ammattiopisto

Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Opiskelumotivaatio Tiina Kerola

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

Ohjaus tuutorin roolissa

Motivaatio? Ihminen ei ole joko-tai vaan sekä että (Lähde: Kirsi Lonka 2009)

Poimintoja mietittäväksi. Juha Ristilä

Tämä kohta liittyy vahvasti motivaation tasoon ja sisäiseen innostukseen tai ulkoiseen motivaation lähteisiin

Tervetuloa webinaariin! Esitysdiat ja tallennelinkit löytyvät kunkin webinaarin jälkeen osoitteesta

Uniikkiura Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi

Opiskelutaidot Tiina Kerola

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään

Hyvän ohjauksen kriteerityö

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Otetta opintoihin -ryhmämalli. Jaana O. Liimatainen , 5.10 ja Historiaa

Asumissosiaalinen työote

Transkriptio:

Nuoren opiskelumotivaation tukeminen 16.4.2012 Sami Määttä Niilo Mäki Instituutti Motivoimaa-hanke

Ajan henki 1) Yhteiskunnallinen muutos 1990 2010 Suomesta on kadonnut n. 450 000 peruskoulupohjaista työpaikkaa Vain perusasteistesti koulutetuista työttömänä 40 % 2) Koulutusvaatimus kasvaa Kuitenkin n. 10 %:lla 25 34 vuotiaista aikuisista korkein koulutus on peruskoulu 8,9% peruskoululaisista ei jatka suoraan toiselle asteelle

Millaisilla taidoilla toiselle asteelle? 3) Oppimisvalmiudet eivät riitä Erityisopetukseen siirretään 8,5 % peruskoulun oppilaista (2010), joista n. 4 % erityisluokilla ja n. 4 % yleisopetuksen luokissa. Yläkoulussa näitä nuoria on n. 20 000. Näistä 45 %:lla osa oppimääristä on yksilöllistetty, ja 21 %:lla kaikki oppimäärät on yksilöllistetty Osa-aikaista erityisopetusta saa 23,3 % yläkoulun oppilaista (2009) Yhdeksännen luokan opiskelijoista 4 %:n äidinkielen arvosana oli 5 ja 15 %:n 6, matematiikassa 2 %:lla arvosana oli 4, 14 %:lla 5 ja 21%:lla 6 (2008).

Milloin koulu jää kesken? Keskiasteen opintojen keskeyttäminen 2009-2010: Lukio: 4% Nuorille suunnattu ammatillinen koulutus: 9,1% Iso osa näistä negatiivisia keskeyttäjiä (ao 8,1%, lukio 2%) Motivoimaa-hankkeen lähtökohta: Oppimisvaikeuksien ohella motivaatio keskeinen tekijä opintojen loppuun suorittamisessa

Hankkeen tehtävä 1) Ammattiopiskelijoiden elämän kartoittaminen 2) Uusien ohjaus- ja työmallien kehittäminen (tehostettu tuki) 3) Toimivien käytäntöjen siirtäminen Pedagoginen käsikirja OSA 1: Nuoren psyykkinen kehitys ja nykykäsitys motivaatiosta OSA 2: Ammatillisten opintojen keskeyttäminen Osa 3: Opiskelumotivaatio ammatillisessa koulutuksessa Osa 4 Kehittämismahdollisuudet ammatillisen koulutuksen kentällä Osa 5 Nuoren kohtaaminen koulussa

Opetus ja tukipalvelut koulussa Simonsen et al. 2010 Yksilöohjaus: (1-5% opiskelijoista) -Intensiivinen työskentely -jatkuva arviointi ja seuranta Motivoimaahankkeen kenttätyö Kohdennettu, tehostettu ryhmäohjaus: (5-10% opiskelijoista) - nopea ongelmiin puuttuminen Organisaatiotaso: 80-90% opiskelijoista -toimivana ennaltaehkäisevä - suurin osa selviää ilman tehostettua ohjausta -opetussuunnitelmataso Motivoimaahankkeen tutkimus

Opettajuus Ihmisen perusolemuksen ymmärtäminen yhä tärkeämpää opettajan työssä -> kasvatustehtävä tärkeä Yhteiskuntatakuu 2013 -> hallinnon tuki kaikkien opettamiselle Motivaation perusulottuvuuksien huomioiminen ja tietoinen hyväksi käyttäminen opettamisessa Miksi esim. ryhmätyöt, valintojen tekeminen, positiivinen palaute toimivat?

Nuoruuden haasteet On valittava joku vaihtoehto tulevaisuudesta: Koulutuslinja/ammatti Itsenäistyminen Mukana vaikeuttamassa/auttamassa: Kaverit Perhe/sukulaiset Ammatikseen nuorten asioihin vaikuttavat tekijät (esim. Koulu, työkkäri) Käsitykset itsestä nousevat keskeiseksi vaikuttajaksi Ongelmanratkaisutaitojen tarve kasvaa Paitsi haaste, myös mahdollisuus

Mitä haasteita ja mahdollisuuksia nuoruudessa kohdataan? Miten niihin vastataan? Virallinen ympäristö Mahdollisuudet esim. mitä alaa opiskelee Asemat mitä saavuttaa, mitä haluaa saavuttaa Toiminnan tulokset miten oma toiminta on vaikuttanut, miten tulkitsee Kanavointi mitä on tarjolla valittavaksi (kaikki ei ole enää mahdollista), omat intressit Valinta mahdollisuuksista on valittu joku Mukaillen: Sosialisaatio ja identiteetin kehitys (Nurmi et al., 2006) Identiteetin rakentaminen kuka minä olen? Sopeutuminen valinnat on tehty, tuloksia saatu, Miten niiden kanssa eletään Ihmisten ympäristö Kaverit keitä on elämässä mukana, miten vaikuttavat valintoihin Vanhemmat, sukulaiset opastavat, vaativat, ehdottavat, ovat esimerkkinä Muut aikuiset harrastusten ohjaajat, kavereiden vanhemmat

Mikä meitä liikuttaa ja millaisissa olosuhteissa? Ihminen: aktiivisuuteen taipuvainen, mutta energiaa säästävä olio Rutiinien rakastaminen Vaikea aloittaa uutta Kuitenkin sitä tulee saavutettua kaikenlaista... Motivaatio on aina olemassa Motivaatio: Kaikkien ihmisten perusolemus Tärkeää ymmärtää, mitä ihminen haluaa kokea

Mitä ihminen haluaa kokea? Pystyvyys Osaa asioita, pystyy vastaamaan haasteisiin Tuki (tunteet) Yhteenkuuluvuuden tunne, on kiintynyt johonkin Autonomia Saa päättää asioistaan, omistaa elämänsä Merkitys Merkitsee jotain maailmassa Vastuu Osallistuu oman yhteisönsä toimintaan Identiteetti Tietää kuka on omassa ympäristössään Sitoutuminen Nauttii haasteista Jos on mahdollista saada tällaisia kokemuksia, ihminen, nuorikin, jaksaa tehdä asioita.

Nuoren kehitystehtävät motivaation kannalta? Lisääntynyt tarve kokea seuraavia asioita: Minä merkitsen jotain tässä maailmassa, minulle tärkeille ihmisille Tärkeissä sosiaalisissa asemissa olevat ihmiset arvostavat minua Minä olen vahvasti sitoutunut kaveriryhmään Minulla on läheisiä ihmissuhteita aikuisiin, jotka eivät ole sukulaisia Minä olen osa kulttuuria, kuulun yhteiskunnan instituutioihin Minulla on identiteetti, minäkuva olen yksilö Koulussa voidaan tukea näitä kehitystehtäviä ja samalla nuoren motivaatiota

Motivaation perusulottuvuudet Sisäinen Asioita tehdään, koska ne ovat mukavia itsessään Ulkoinen Esim. Uusiin ihmisiin tutustuminen, sosiaalisten suhteiden pohdinta, aistinautinnot Kavereiden kanssa hengailu, television katsominen, facebook Koulu Työ Parisuhteen velvollisuudet

Miten käy motivaatiolle nuoruuden ja aikuisuuden välillä? Lapsi puuhaa paljon sisäisen motivaation varassa (tekee mitä tahtoo) Nuorella lisääntyvät ulkopuolelta tulevat vaatimukset Yhtä aikaa pitää vastata ulkopuolelta tuleviin vaatimuksiin (esim. koulutus) sekä vaatimuksiin olla itsenäisempi Kuinka muuttaa ulkopuolelta tulevat vaatimukset sellaisiksi, että ne tuntuvat jollain tavalta omilta?

Itsemääräämisteoria (SDT) Ihminen haluaa toiminnassaan kokea: Itsenäisyys (Autonomia) Pätevyys (Kompetenssi) Yhteenkuuluvuus (Deci & Ryan) Ihmisen motivaation perustekijät Näiden lisäksi kokemus siitä, että itsellä on merkitystä muille, kokee itsensä kunnioitetuksi, ja että kokee voivansa antaa myös jotain ympäristölle Ihmisen ja ympäristön yhteensopivuus (Eccles)

Minkälaisissa olosuhteissa nuori saa asioita tehtyä? (Itsemäärämisteoria) 1. Hyvässä seurassa (yhteenkuuluvuus) 2. Nostamalla osaamisen tasoa (kompetenssi) Myös kohtaamalla sopivan kokoisia haasteita, ei liian suuria eikä liian helppoja 3. Voimalla päättää omista asioistaan (autonomia) Myös niin, että ottaa vastuun päätöksistään, kokee että on itse tehnyt päätökset esim. opinnoista Ei koe elämää ajopuuksi Kokemus siitä, että itsellä ja omilla ajatuksilla on merkitystä muille ihmisille

Ulkoisen motivaation onnistunut sisäistäminen Pääasiallinen syy, miksi ihmiset tekevät ulkoisesti motivoituja asioita on: Yhteenkuuluvuus! Aluksi ulkoisesti motivoitu käytös tapahtuu jonkun arvostetun henkilön, jonka seurassa halutaan olla, pyytämänä, tätä matkien, tai siksi että tämä arvostaa tätä käytöstä (Ryan & Deci, 2000)

Ulkoisen motivaation onnistunut sisäistäminen Pystyvyys: yksilö on valmiimpi omaksumaan hänelle tärkeiden sosiaalisten ryhmien arvostamat toiminnat, jos hän kokee, että pystyy niihin (Ryan & Deci, 2000) Itsenäisyys: säätelyn sisäistämisen onnistuu vain jos ihminen kokee itsensä itsenäiseksi Huom! Itsenäisyys (autonomia) ei ole indivualismia vaan tarkoittaa tunnetta omasta tahdosta oli tekeminen sitten riippumatonta tai riippuvaista, yhteisöllistä tai yksilöllistä (Ryan & Deci, 2000)

Ulkoisen motivaation sisäistämisen avustaminen Tällainen syvä, holistinen prosessointi tarvitsee kokemuksen mahdollisuudesta valita, vapaaehtoisuudesta ja elämisestä ilman liiallista ulkoista painetta käyttäytyä tai ajatella tietyllä tavalla (Kuhl & Fuhrman, 1998).

Motivaatio-ongelmiin puuttumisen mahdollisuus? Oppimisvaikeudet Dysleksia, dysfasia Koulumenestys Perhemuoto Vanhempien koulutustaso Syrjäytymisen prosessi (Nurmi, 2011) Epäonnistumisen pelko Vähäinen kiinnostus Tehtävän välttäminen Epäonnistumisia Heikko Koulu- Menestys Ikätoveri- Valinnat Ongelma- Käyttäytyminen Masennus S Y R J Ä Y T Y M I N E N

Vahvistuva kierre Minäkuva/Itsetunto Onnistumis-/ epäonnistumisennakointi Syyselitykset - Yleensä itseä tukeva ajattelutapa Suorituksen arvioiminen Tavoitteet (matala/korkea) ja suunnitelmat Yritys, tehtävän suorittaminen

Epäonnistumisen kierre

Oppiminen ja opiskelutaidot tulilinjalla Opiskelijan minäkuva oppijana negatiivinen, kun paljon toistuvia epäonnistumisia takana Epäonnistumisia, epäonnistumisen pelko, suorituspaineet, passiivisuus, motivaation romahtaminen Nuorten uupumus, masennus, muut mielenterveydelliset tekijät Heikko itsetunto ja minäkuva oppijana kärjistyvät vaatimusten kasvaessa - ja vaatimukset ovat kiristyneet

Oppimisvaikeudet erityisenä riskinä Lukivaikeusriski yhteydessä käsitykseen itsestä oppijana Heikko koulumenestys peruskoulussa ja lukemisvaikeudet viisinkertainen toisen asteen opintojen keskeyttämisriski (Savolainen,2010) Oppimisvaikeudet ennustivat merkitsevästi depression oireita, välittävänä tekijänä riittämättömyyden tunteet opiskelijana Vahvistaa epäonnistumisen odotuksia ja pelkoa, lisää negatiivisia asenteita koulua kohtaan, heikentää akat. minäkäsitystä (Kiuru, Leskinen, Nurmi & Salmela-Aro, 2011)

Opiskelijan ja oppimisympäristön yhteensopivuus Vuorovaikutuksen ja kohtaamisten laatu Välitön, positiivinen palaute Sopivan haastavat tehtävät Välitavoitteiden asettaminen Riittävä ja kohdentuva tuki Erityisopettajan ja ammattiopettajan yhteistyö Tarvittavat joustot opinnoissa Yksilölliset opiskeluväylät

Millä tavalla opettaja voi tukea? Luodaan onnistumisen kokemuksia Onnistumiskokemusten luominen, kannustaminen tehtävissä Myönteinen minäkäsitys ja positiivinen ajattelu itsestä oppijana Tehtävät nuoren mittaiset Tehtävät vastaavat nuoren kykyjä tehdä niitä Nuoren tulee hahmottaa tehtävät ja tavoitteet niin, että ovat saavutettavissa, hallittavia Sitoudutaan Opiskelijan tarpeet Yksilöllisyys sekä tuki ja apu

Tarkemmin Konkreettisten tavoitteiden kautta Pienin askelin kohti tavoitetta Onnistumisten osoittaminen selkeästi Onnistumisten seuranta Nuori itsekin alkaa huomata, missä onnistui Toiminnanohjaus Opettajan on hyvä kertoa, mistä onnistuminen johtuu Tehtävään keskittymisestä ja sen eteen tehdystä työstä, ei johdu tuurista, oppilaan kyvyistä tai tehtävien helppoudesta

Kahdenlainen tuki Suoraan taitoon vaikuttava tuki Lukemisen sujuvoittaminen Matematiikan peruslaskutoimitusten hinkkaus Kirjoittamisen tekniikka, Kompensoiva, epäsuora tuki Opiskelustrategioiden harjoittelu esim. luetun ymmärtämisen strategiat Toiminnanohjauksen harjoittelu, esim. tehtävien paloittelu osatavoitteiksi Vaihtoehtoiset keinot näyttää osaamista Apuvälineet esim. äänikirjat (Celia)

Tehtävien merkitys motivaatiossa Tehtävä nuorelle merkityksellinen Liittyy nuoren kokemusmaailmaan Mahdollisuus valita Autonomian kokeminen ja tukeminen, jaettu kontrolli Onnistumisen turvaaminen Mielekkäät tehtävät -mielekäs työskentely, tuki Yhteistyön mahdollistaminen Tiimityö, ryhmätyö Opetettavan asian selkiyttäminen Perusasia, alakohtaiset asiat Käsitteiden ja sanojen selkiyttäminen

Opiskelutaitoja ja hyvinvointia kurssi yv, 2 ov Opiskelijan kuulluksi tuleminen ja ryhmäytyminen Oppimis- ja opiskeluvaikeuksien selvittäminen Opiskeluvalmiuksien harjoittelu Tutkintorakenteen ja oppimisympäristön jäsentäminen Oman ammattialan selkiyttäminen ja esittely Rästien suorittaminen Urasuunnittelu Sosiaalisten taitojen ja osallisuuden tukeminen

Muistilista Onko oppimisvaikeudet huomioitu? Onko oppimisympäristön motivaatiotekijät huomioitu? Yhteenkuuluvuus, itsenäisyys, pätevyys Millä tavalla opiskelija oppii? Onko mahdollisuutta liittää ammattitaitoa tukevia opintoja ammatillisiin opintoihin? Miten opittava asia liittyy nuoren kokemusmaailmaan?

Kiitos mielenkiinnosta!