PÄÄSTÖTARKKAILU WWE Korjattu POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 2011

PÄÄSTÖTARKKAILU 211 16WWE928 14.3.212 Korjattu 18.4.212 POHJOIS-POHJANMAAN TURVETUOTANTOSOIDEN PÄÄSTÖTARKKAILU VUONNA 211

Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 211 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄÄTILA... 3 3 TURVETUOTANTO VUONNA 211... 4 4 TARKKAILUN TOTEUTUMINEN JA KUORMITUKSEN LASKENTA... 6 4.1 Tarkkailun toteutuminen... 6 4.2 Päästöjen laskenta... 8 5 TAUSTAHUUHTOUMA... 9 6 TUOTANTOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET... 9 6.1 Virtaamat ja valumat... 9 6.2 Valumavesien laatu... 13 6.3 Ominaispäästöt... 19 6.4 Tarkkailutulosten vertailu edellisvuosiin... 26 6.5 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu... 3 7 KUNTOONPANOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET... 34 7.1 Kuntoonpanovaiheen tarkkailu ja kuormituksen laskenta... 34 7.2 Kuntoonpanotyöt tarkkailukohteilla... 35 7.3 Virtaamat ja valumat... 36 7.4 Veden laatu... 37 7.5 Ominaispäästöt... 39 7.6 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu... 42 8 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA 211... 45 8.1 Vesienkäsittelymenetelmät... 45 8.2 Päästöt vesistöön... 47 9 YHTEENVETO... 59 1 VIITTEET... 61 Copyright Pöyry Finland Oy

Liitteet 2 Liite 1 Turvetuotantoalueiden sijainti Liite 2 Suoluettelo 211 Liite 3 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden sijainti Liite 4 Pohjois-Pohjanmaan tarkkailussa olleiden ympärivuotisten tarkkailukohteiden tulokset Liite 5 Kaikkien kesän 211 tarkkailusoiden tulokset Liite 6 Ympärivuotisten kohteiden vesiensuojelun tehon tarkkailun tulokset Liite 7 Kuntoonpanovaiheen tarkkailun tulokset Liite 8 Kuntoonpanokohteiden vesiensuojelun tehon tarkkailun tulokset Liite 9 Tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12 Pöyry Finland Oy Ari Nikula, FM Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 959 OULU puh. 1 3328 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi Copyright Pöyry Finland Oy

1 1 JOHDANTO Pohjois-Pohjanmaalla tuotannossa olevien turvesoiden päästötarkkailu on vuodesta 1986 lähtien toteutettu keskitetysti. Kuntoonpanovaiheen soiden tarkkailu on toteutettu samaa periaatetta noudattaen vuodesta 199 lähtien. Tarkkailun periaate on, että osalla soista mitataan vesimäärät ja tarkkaillaan veden laatua ja muiden soiden päästöt lasketaan tarkkailusoiden ominaispäästölukujen perusteella. Vuoteen 25 asti samassa raportissa esitettiin tulokset koko Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvesoiden kesäaikaisesta ja ympärivuotisesta päästötarkkailusta. Vuonna 26 turvetuotantoalueiden päästötarkkailu eriytettiin ympärivuotiseksi vuosipäästöjen tarkkailuksi ja vesistöalueittaiseksi kesäaikaiseksi tarkkailuksi. Ympärivuotisten päästötarkkailukohteiden sekä kuntoonpanosoiden tarkkailu raportoidaan omassa raportissaan (tämä julkaisu) ja tarkkailutulosten perusteella Pohjois-Pohjanmaan kaikille turvetuotantoalueille lasketaan vuosipäästöt. Vuosipäästöjen laskennassa käytetään hyväksi myös kesäaikaisessa tarkkailussa olleiden turvetuotantoalueiden tarkkailutuloksia. Kesäaikaisen päästötarkkailun tuloksia ei kuitenkaan käsitellä tässä raportissa erikseen, vaan ne esitetään vesistöaluekohtaisissa raporteissa, joissa tarkastellaan myös samanaikaisen vaikutustarkkailun tuloksia. Turvetuotantosoiden kesäaikaista päästötarkkailua toteutettiin kesällä 211 Kalajoen, Pyhäjoen, Siikajoen, Oulujoen alaosan, Iijoen, Siuruanjoen, Olhavanjoen, Liminganlahden ja Liminkaojan vesistö- ja vaikutusalueilla. Vuonna 211 turvetuotannon tarkkailun Pohjois-Pohjanmaan alueella toteutti Pöyry Finland Oy. Turvetuotannon vuosipäästöjen tarkkailu toteutettiin vanhan tarkkailuohjelman (Vapo Oy Energia 23) sekä turvesoiden ympäristölupapäätösten periaatteiden mukaisesti. Vuosipäästöjen laskenta-alue ulottuu Kalajoelta Kuivajoelle lukuun ottamatta Oulujärven ja sen yläpuolisten jokien valuma-alueita, jotka kuuluvat Kainuun turvetarkkailuun. Kalajoen vesistöalueen turvetuotantosoista osa kuuluu muihin päästötarkkailuihin. Osa Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotantosoista kuuluu Pohjois-Savon tarkkailuohjelmaan. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueen lisäksi tarkkailussa on mukana joitakin Kainuun ja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten alueilla sijaitsevia turvetuotantosoita, jotka sijaitsevat joko Temmesjoen, Oulujärven alapuolisen Oulujoen, Siikajoen, Kuivajoen tai Siuruanjoen valuma-alueilla. Eteläisin ympärivuotinen tarkkailukohde sijaitsi Kalajoen vesistöalueella ja pohjoisin Siuruanjoen vesistöalueella. Vuoden 211 aikana Pohjois-Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailuun kuuluvia ympärivuotisia tarkkailukohteita oli yhteensä 15. Lisäksi vesistöaluekohtaisissa ympärivuotisissa tarkkailuissa oli yhteensä viisi kohdetta jotka otettiin mukaan ympärivuotisten soiden aineistoon. Kuntoonpanovaiheen tarkkailukohteita oli tarkkailukauden aikana yhteensä 12 ja ne sijaitsivat Kalajoelta Iijoelle. Kesäaikana Pohjois-Pohjanmaalla oli tarkkailussa kaikkiaan 93 tuotantoaluetta. Ympärivuotisessa tarkkailuaineistossa on lisäksi mukana kaksi Kainuun alueella sijaitsevaa ympärivuotista tarkkailukohdetta sekä kaksi Lapissa sijaitsevaa ympärivuotista tarkkailukohdetta. Tässä raportissa tarkkailukausi on 1.11.21 31.1.211. Copyright Pöyry Finland Oy

Pohjois-Pohjanmaan päästötarkkailusuot vuonna 211 olivat seuraavat: 2 Ympärivuotiset Kuntoonpanosuot Hankilanneva pvk2 Olki-Peurasuo pvk1 Iso-Lamminneva Veneneva Isosuo pvk2-3 (Utajärvi) Osmalamminneva pvk1 Isosuo, Vaala Verkaneva Itäsuo pvk1 Paskonneva pvk1 Kupsussuo Järvineva pvk1 Pehkeensuo pvk1 Kuuhkamonneva Konnansuo pvk1 Piipsanneva kem2 Kärjenrimpi Kontio-Klaavunsuo pvk1 Puutiosuo pvk2-3 Kärppäsuo Korentosuo pvk1 Päällysneva pvk1 Kärsämäenneva Kuljunneva pvk1 Saarineva pvk1 Lamminneva Kynkäänsuo pvk1 Vasamanneva pvk1 Märsynneva Niskansuo pvk1 Äijönneva pvk1 Sauvasuo KESÄAIKAISET TARKKAILUT Iijoki Haukkasuo pvk2 Kalajoki Jouttenisenneva pvk2 Löytynneva la3-4 Tuppuraneva pvk Koivulanneva la Nurmesneva pvk1 Vittouvenneva la Temmesjoki Jouttenoinen pvk1 Pelsonsuo la Tuulisuo pvk1 Pelsonrimpi hi Raja-aava pvk1 Liminkaoja Leivinneva pvk Olhavanjoki Jakosuo kem1 Jakosuo pvk1 Oulujoki Haarasuo pvk Keisarinsuo-Timonsuo la3 Miehonsuo II (pvk) Turvesuo (kosteikko) Hanhineva la Latvasuo la8 Pelsonsuo la3 Kanasuo pvk Latvasuo pvk Petäikönsuo la Kapustasuo la Miehonsuo I (la) Ruostesuo pvk Pyhäjoki Ahmaneva pvk1 Marjaneva la Piipsanneva pvk3 Tavaskanneva jh Haaponeva pvk2 Ojaneva pvk1 Porkanneva rh1 Vittouvenneva la1-2 Kuuhkamonneva pvk1 Pihlajaneva pvk1 Puntarisuo pvk1 Lehtoneva (Turveruukki) la1 Piipsanneva kem1 Puutioneva pvk1 Lehtoneva (Vapo) pvk1 Piipsanneva pvk2 Siloneva pvk1 Siikajoki Huhtineva pvk Kärjenrimpi pvk1 (ymp.vuot.) Peuraneva pvk Varisneva la1-2 Jylenneva pvk Navettarimpi kem1 Tahkoneva, kosteikko (pvk) Siuruanjoki Heini-Honkisuo pvk1 Kynkäänsuo pvk2 Polvisuo pvk1 Sääskisuo la Iso-Pukasuo pvk1 Kynkäänsuo rh1 Pukasuo la Teerilammensuo pvk1 Kaartosuo pvk Kääpäsuo, la3-6 Ronisuo pvk Vaaraojanlatvasuo pvk1 Kalliosuot: Epäillyksensuo pvk2 Matkasuo Pudasjärvi pvk Räiskinsuo la Viidansuo pvk Kapeimmansuo pvk Pikku-Saarisuo pvk Saarisuo pvk1 Viitasuo rh1 Koivuojanlatvasuo pvk Pohjoinen Latvasuo pvk1 Sivakkasuo, pvk1 Copyright Pöyry Finland Oy

2 SÄÄTILA Tarkkailujakson 21 211 talvi oli keskimääräistä kylmempi Haapaveden, Oulunsalon, Pudasjärven ja Ranuan mittausasemilla (kuva 1). Etenkin joulu- ja helmikuussa oli selvästi kylmempää kuin keskimäärin. Kevät ja kesä olivat puolestaan noin 2 o C keskimääräistä lämpimämmät ja syksy vielä hiukan lämpimämpi. Tarkkailujaksoon 29 21 verrattuna marras-joulukuu oli selvästi kylmempi, tammikuu puolestaan selvästi lauhempi. Helmikuu oli vuorostaan kylmempi. Maalis-huhtikuu oli hieman lauhempi. Toukokuu oli puolestaan hieman viileämpi ja kesäkuu lämpimämpi. Heinäkuu oli hieman viileämpi, mutta sen jälkeen oli hieman lämpimämpää tarkkailujakson loppuun saakka. Haapaveden, Oulunsalon, Pudasjärven ja Ranuan mittausasemilla satoi keskimääräistä vähemmän tarkkailujakson 21 211 alussa (kuva 2). Lopputalvella tilanne tasoittui, mutta esimerkiksi Ranualla talven (marras-maaliskuu) kokonaissadesumma jäi miltei puoleen tavanomaisesta. Huhtikuussa satoi selvästi keskimääräistä vähemmän, mutta toukokuusta lähtien asemilla satoi pääsääntöisesti keskimääräistä enemmän aina tarkkailujakson loppuun saakka. Heinäkuun sademäärät vaihtelivat voimakkaiden kuurosateiden myötä varsin paljon: Oulunsalossa sademäärä oli yli kaksinkertainen keskimääräiseen nähden, mutta Ranualla jäätiin keskiarvon alapuolelle. Ranuallakin kuitenkin kesäelokuun sadesumma ylitti keskimääräisen, samoin muilla asemilla ja eniten Oulunsalossa jossa sadesumma oli 1,7-kertainen tavanomaiseen nähden. Koko tarkkailukauden sadesummat olivat kaikilla mittausasemilla varsin lähellä keskimääräistä. 3 Lämpötila C 2 Haapavesi Lämpötila C 2 Oulunsalo 1 1-1 -1-2 XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X -2 XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X Lämpötila C 2 Pudasjärvi Lämpötila C 2 Ranua 1 1-1 -2 8 2 46 XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X -1-2 XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X 29-21 21-211 1971-2 Kuva 1 Kuukauden keskilämpötilat tarkkailujaksoilla 29 21 ja 21 211 sekä vertailujaksolla 1971 2 keskimäärin (Ilmatieteen laitos 212). Copyright Pöyry Finland Oy

Tarkkailujaksoon 29 21 verrattuna marras-toukokuu oli vähäsateisempi lukuun ottamatta tammikuuta joka oli huomattavasti sateisempi. Kesä-heinäkuu oli yleisesti selvästi sateisempi kuin edelliskesä. Esimerkiksi Ranualla kesäkuun ja Pudasjärvellä heinäkuun sademäärät olivat yli kaksinkertaiset verrattuna vuoteen 21. Kesä-elokuussa Haapavedellä ja Ranualla satoi koko lailla yhtä paljon kuin edellisvuonna, Oulunsalossa ja Pudasjärvellä edellisvuotta enemmän. Elo-syyskuun sademäärä oli kaikilla mittausasemilla pienempi ja lokakuussa suurempi kuin edellisvuonna. Koko tarkkailujakson sadesummissa ei ollut suurta eroa edelliseen tarkkailujaksoon nähden, kuitenkin niin että Haapavedellä ja Ranualla satoi hieman vähemmän. 4 Sadanta mm 15 12 9 6 3 Sadanta mm 14 12 1 8 6 4 2 Haapavesi XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X Pudasjärvi 14 16 1 12 8 XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X Sadanta Oulunsalo mm 15 12 9 6 3 XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X Sadanta Ranua mm 1 8 6 4 2 XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X 29-21 21-211 1971-2 Kuva 2 Sademäärät tarkkailujaksoilla 29 21 ja 21 211 sekä vertailujaksolla 1971 2 keskimäärin (Ilmatieteen laitos 212). 3 TURVETUOTANTO VUONNA 211 Pohjois-Pohjanmaalla oli vuonna 211 tuotannossa tai kuntoonpanossa kaikkiaan 212 tarkkailuvelvollista turvetuotantoaluetta, joista 9 sijaitsee kahden vesistöalueen rajalla. Muut tarkkailusoiden lukumäärissä tapahtuneet muutokset johtuvat joko tarkkailusoiden liittymisestä tai eroamisesta tähän tarkkailuun. Vielä kokonaan valmistelemattomia tuotantoalueita ilmoitettiin vuonna 211 kaikkiaan viisi. Näille alueille on lainvoimainen lupa, joten kuntoonpanotyöt voidaan ko. alueilla aloittaa. Osa Kalajoen vesistöalueiden turvetuotantoalueista kuuluu muihin kuormitustarkkailuihin, mutta ne on käsitelty tässä raportissa. Osa Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotantosoista kuuluu Pohjois-Savon tarkkailuohjelmaan. Muutama Lapin ja Kainuun alueen turvetuotantoalue on myös käsitelty tässä raportissa. Tähän raporttiin on otettu edellisvuosien tapaan ympärivuotisten kohteiden aineistoa täydentäviksi kohteiksi Lapista Lumiaapa ja Poikkimaanaapa sekä Kainuusta Humpinsuo ja Suurisuo (Vuolijoki). Copyright Pöyry Finland Oy

Turvetuotannon yhteenlaskettu pinta-ala Pohjois-Pohjanmaan alueella oli 22 748 ha, mikä on 1 575 ha (noin 6 %) vähemmän kuin vuonna 21 (taulukko 1). Tuotannosta poistunut (= poistunut tai jälkikäytössä) oleva pinta-ala on viime vuosina lisääntynyt nopeasti. Vuonna 211 tuotannosta poistunutta pinta-alaa oli kaikkiaan noin 93 ha, josta noin 6 % oli jälkikäytössä (taulukko 1). Noin puolet tuotannosta poistuneesta alasta sijaitsee Pyhäjoen ja Siikajoen vesistöalueilla. Lisäksi joitakin entisiä tuotantoalueita on poistunut jo kokonaan tuotannosta ja siirtynyt muun maankäytön piiriin, eikä niitä siksi ole esitetty tässä raportissa. Kunnostusvaiheessa oleva pinta-ala oli vuonna 211 lähes kolmanneksen pienempi kuin edellisvuonna. Myös tuotantokuntoisen väliaikaisesti pois tuotannosta olevan alueen pinta-ala pienentyi suurin piirtein samassa suhteessa (taulukko 1). Kokonaan kunnostusvaiheessa olevia kohteita oli seitsemän. Kokonaan kunnostusvaiheessa olevien kohteiden lisäksi useilla tuotantoalueilla oli pieniä aloja kunnostuksessa. Yli kunnostuksessa olevasta pinta-alasta sijaitsi Pyhäjoen ja Siikajoen vesistöalueilla. Tuotannossa oleva pinta-ala oli vuonna 211 2,6 % pienempi kuin vuonna 21. Eniten tuotannossa olevaa pinta-alaa oli Siikajoen, Siuruanjoen, Pyhäjoen, Iijoen ja Kuivajoen vesistöalueilla, 2 55 3 49 ha jokaisella (taulukko 1). Tämä oli lähes ¾ koko Pohjois- Pohjanmaan turvetuotantopinta-alasta. Kuvassa 3 on esitetty turvetuotantopinta-alan ja kiintoainekuormituksen kehitys vuodesta 24 vuoteen 211. 5 Taulukko 1 Turvetuotantosoiden lukumäärät ja pinta-alat vesistöalueittain vuonna 211 sekä vuosien 25-21 yhteismäärät. PPO:n tarkkailussa + Lapin alueen 4 suota Vesistöalue Tuotanto- Valmiste- Kunnostus- Tuotan- Tuotanto- Poistunut Jälki- Pinta-ala osuus va:n alueita lematon vaiheessa nossa kunnossa tuotannosta käyttö yht. 1) pinta-alasta kpl ha ha ha ha ha ha ha % Kalajoki 2) 23 137 27 1 129 15 252 466 1 63,4 Pyhäjoki 29 397 2 393 3 79 1 918 3 584 1, Siikajoki 36 91 413 3 49 24 883 1 299 4 369 1, Temmesjoki 5 321 43 194 312 558,5 Oulujoki 22 9 89 1 651 237 384 1 978,7 Kiiminkijoki 14 3 948 24 199 45 1 174,3 Iijoki 33 68 2 376 15 582 134 3 41,2 Siuruanjoki 32 1 2 861 25 537 383 3 424 1,4 Olhavanjoki 2 41 2 31 434 1,3 Kuivajoki 12 2 56 12 14 75 2 172 1,6 Piehinginjoki 1 47 5 52 52,3 Kalimenoja 1 12 148 16 11 165,7 Yppärinjoki 1 59 59,5 Liminkaoja 1 135 135,7 yhteensä 212 3) 33 1 179 17 575 164 3 83 5 484 22 748 21 27 3) 628 1 7 18 38 285 4 31 4 16 24 323 29 187 3) 359 1 733 17 823 168 3 42 3 574 22 766 28 177 3) 761 1 339 17 29 762 3 277 3 5 22 586 27 179 3) 577 1 325 18 16 728 2 417 3 791 22 486 26 175 3) 883 874 18 555 653 2468 3131 22 55 25 172 3) 675 877 18 885 468 1 935 2 647 22 164 1) ei sisällä valmistelematonta tai jälkikäytössä olevaa alaa 2) kaikki suot eivät PPO:n tarkkailussa 3) 9 suota kahdella vesistöalueella Copyright Pöyry Finland Oy

ha 3 Turvetuotantopinta-ala ja kiintoainekuormitus kg/d 12 6 Kuva 3 25 2 15 1 5 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 tuotannossa tuotantokunnossa kuntoonpanossa poistunut jälkikäyttö kiintoaine, brutto kiintoaine, netto 1 8 6 4 2 Turvetuotantopinta-alan ja kesäaikaisen kiintoainekuormituksen kehitys Pohjois- Pohjanmaalla vuosina 1994 211. Vuosina 1994 26 ja 28 211 kiintoainekuormitus on laskettu käyttäen kaikkien kesäaikaisten tarkkailusoiden keskimääräistä arvoa mutta vuonna 27 on käytetty vuosikuormitusta. Tuotantosoiden sijainti on esitetty liitteessä 1 ja pinta-alatiedot liitteessä 2. Tuotantoyhtiöistä Vapo Oy:n osuus sekä kokonaispinta-alasta että tuotannossa olevasta pinta-alasta oli hieman yli puolet. Toiseksi suurimman yhtiön, Turveruukki Oy:n, osuus kokonaispinta-alasta ja tuotantoalasta oli noin 3 %. Kuntoonpanopinta-alasta lähes puolet oli Vapo Oy.n hallinnassa ja 13 % Turveruukki Oy:n hallinnassa. Lisäksi alueella toimi 26 pienempää tuottajaa, joista kahden tuotantotoiminnan hoiti Vapo Oy ja yhden Turveruukki Oy. Pienempien tuottajien osuus kokonaispinta-alasta oli noin 15 %. Kanteleen Voima Oy:n osuus kuntoonpanopinta-alasta oli lähes neljännes. 4 TARKKAILUN TOTEUTUMINEN JA KUORMITUKSEN LASKENTA 4.1 Tarkkailun toteutuminen Turvetuotantoalueiden päästötarkkailu toteutettiin edellisvuosien tarkkailun periaatteiden mukaisesti. Tarkkailujakso kesti marraskuun 21 alusta lokakuun 211 loppuun. Tarkkailukohteet sijaitsivat suhteellisen tasaisesti Pohjois-Pohjanmaan alueella (liite 3). Tuotantovaiheen ympärivuotisessa tarkkailukohdeaineistossa oli Pohjois-Pohjanmaalla yhteensä 2 suota ja kuntoonpanovaiheen tarkkailusoita oli 12 (taulukko 2). Lisäksi raportissa on esitetty Lapin ympäristökeskuksen alueen tarkkailun piiriin kuuluvien Lumiaavan ja Poikkimaanaavan tarkkailutulokset sekä Kainuun ympäristökeskuksen alueen tarkkailuun kuuluvien Suurisuon ja Humpinsuon tulokset. Nämä kohteet ovat mu- Copyright Pöyry Finland Oy

kana lisäaineistona täydentämässä ympärivuotisten kohteiden aineistoa jotta se olisi mahdollisimman kattava. Tarkkailulohkojen pinta-alat olivat 41 232 ha. Ympärivuotisten tarkkailulohkojen yhteenlaskettu (tuotantokuntoinen) pinta-ala oli noin 2 482 ha, mikä oli noin 14 % koko Pohjois-Pohjanmaan tuotantokuntoisesta pinta-alasta. Lähes kaikki kuntoonpanoalueet olivat tarkkailussa vuonna 211. Tarkkailusoilta lähtevää virtaamaa mitattiin jatkuvatoimisilla virtaamamittareilla. Virtaamanmittaus ei ollut kaikilla kuntoonpanovaiheen tarkkailukohteilla ympärivuotista. Vuonna 211 oli paljon ongelmia virtaamamittauksessa, kuten padotusta, laiterikkoja sekä telogien jäätymistä. Lähes jokaisella suolla oli tarkkailukauden aikana padotusta mittapadolla, eikä padotusjaksojen virtaamatietoja voida pitää luotettavana. Virtaamat häiriöjaksoilta on arvioitu käyttäen SYKE:n hydrologista vesistömallia tai lähellä sijaitsevan suon virtaamatietoa. Valumaveden laadun tarkkailemiseksi otettiin kaikilta tarkkailusoilta vesinäytteet kerran kuukaudessa marras-huhtikuussa, viikoittain kevättulva-aikana (3 viikkoa) ja kahden viikon välein touko-syyskuussa sekä kerran lokakuussa. Kuntoonpanovaiheen soilla näytteenottoväli oli talvellakin kaksi viikkoa, jos suolla tehtiin vesistökuormitusta aiheuttavia kuntoonpanotöitä. Tuotantosoista Hankilannevalla, Kuljunnevalla, Kynkäänsuolla, Osmalamminnevalla, Paskonnevalla, Pehkeensuolla, Piipsannevalla, Puutiosuolla, Päällysnevalla, Saarinevalla, Vasamannevalla ja Äijönnevalla tarkkailtiin vesienkäsittelyn tehoa ottamalla näytteitä myös vesienkäsittelyrakenteen yläpuolelta (ks. luku 6.5) Kuntoonpanovaiheessa pintavalutuskentän tehoa tarkkailtiin Iso-Lamminnevalla, Vaalan Isosuolla, Kärjenrimmellä, Kärsämäennevalla, Märsynnevalla, Sauvasuolla, Verkanevalla, Lamminnevalla ja Venenevalla (ks. luku 7.6). Vesinäytteet olivat kertanäytteitä. Näytteet toimitettiin laboratorioon pimeässä ja viileässä ja näytteiden analysointi aloitettiin näytteenottoa seuraavana päivänä. Mikäli mittapadolla ei ollut virtaamaa, näytettä ei otettu. Tuotantosoiden näytteistä määritettiin ph, COD Mn, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine. Lisäksi kesällä kuukauden ensimmäisestä näytteestä määritettiin epäorgaaniset ravinteet (PO 4 -P, NO 3 -N, NO 2 -N ja NH 4 -N) sekä rauta. Kuntoonpanosoiden näytteistä määritettiin jokaisella tarkkailukerralla ph, COD Mn, kokonaisfosfori, kokonais- ja ammoniumtyppi sekä kiintoaine. Määritykset tehtiin voimassaolevien standardien mukaisesti. Käyttötarkkailusta sekä mittapatojen asennuksesta ja huollosta vastasivat tuottajat. Osa virtaamamittareista asennettiin/huollettiin konsultin toimesta. Muutoin tarkkailusta vastasi konsultti. 7 Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 2 8 Ympärivuotiseen päästötarkkailuun kuuluneet turvetuotantoalueet sekä tarkkailun toteutuminen vuonna 211. Mittapadon valuma-alue Näytteenotto Suo Tarkkailu- Vesistö- Luvan haltija/ Kok.ala ajanjakso näytteitä kohde alue tuottaja ha kpl TUOTANTOVAIHEEN SUOT Hankilanneva (Kalajoki) pvk2 Kalajoki Vapo Oy 232 16.11.1-2.1.11 19 Isosuo pvk2-3 Kiiminkijoki Vapo Oy 167 15.11.1-18.1.11 16 Itäsuo pvk1 Oulujoki Vapo Oy 198 15.11.1-18.1.11 19 Järvineva la/pvk1 Siikajoki Turveruukki Oy 66 18.11.1-17.1.11 15 Konnansuo la/pvk1 Oulujoki Turveruukki Oy 41 15.11.1-18.1.11 23 Kontio-Klaavunsuo pvk1 Kuivajoki Kuiva-turve Oy/Vapo Oy 91 17.11.1-17.1.11 19 Korentosuo pvk1 Oulujoki Vapo Oy 216 21.3.11-18.1.11 15 Kuljunneva la/pvk1 Pyhäjoki Vapo Oy 88 24.1.11-17.1.11 15 Kynkäänsuo la3-4/pvk1 Siuruanjoki Vapo Oy 78/114 17.11.1-17.1.11 19 Niskansuo ohitus/pvk1 Oulujoki Vapo Oy 127 25.1.11-2.1.11 16 Olki-Peurasuo pvk1 Iijoki Vapo Oy 44 18.11.1-19.1.11 15 Osmalamminneva pvk1 Kalajoki Vapo Oy 15 1.11.1-26.1.11 24 Paskonneva pvk1 Siikajoki Vapo Oy 17 3.11.1-17.1.11 2 Pehkeensuo pvk1 Oulujoki Vapo Oy 151 15.11.1-18.1.11 19 Piipsanneva kem2 la/kem Pyhäjoki Vapo Oy 27 15.11.1-17.1.11 17 Puutiosuo pvk2-3 Siuruanjoki Kuiva-turve Oy/Vapo Oy 99 17.11.1-17.1.11 16 Päällysneva pvk1 Kalajoki Vapo Oy 42 1.11.1-26.1.11 21 Saarineva pvk1 Siikajoki Vapo Oy 124 1.11.1-2.1.11 23 Vasamanneva pvk1 Kalajoki Vapo Oy 54 2.11.1-17.1.11 14 Äijönneva la/pvk1 Pyhäjoki Vapo Oy 19 2.11.1.-17.1.11 22 KUNTOONPANOVAIHEEN SUOT Iso-Lamminneva pvk Pyhäjoki Vapo Oy 41 2.11.1-26.4.11 12 Isosuo Vaala laskuoja/pvk1 Oulujoki Vapo Oy 62 16.5.11-2.1.11 12 Kupsussuo pvk1 Iijoki Vapo Oy 169 17.11.1-17.1.11 2 Kuuhkamonneva pvk2 Pyhäjoki Vapo Oy 127 3.11.1-17.1.11 19 Kärjenrimpi pvk2 Siikajoki Vapo Oy 311 1.11.1-2.1.11 26 Kärppäsuo la Iijoki Turveruukki Oy 49 18.11.1-17.1.11 15 Kärsämäenneva pvk Pyhäjoki AP-Peat Oy 142 17.11.1-2.1.211 17 Lamminneva pvk Kalajoki Kanteleen Voima Oy 66 27.6.11-2.1.11 3 Märsynneva pvk1 Pyhäjoki Vapo Oy 133 3.11.1-17.1.11 25 Sauvasuo pvk1 Siikajoki Vapo Oy 33 27.4.11-2.1.11 9 Veneneva pvk Pyhäjoki Kanteleen Voima Oy 147 27.6.11-17.1.11 7 Verkaneva pvk1 Pyhäjoki Vapo Oy 62 27.4.11-17.1.11 13 Virtaamamittaus Ajanjakso 1.11.1-31.1.11 1.11.1-31.1.11 1.11.1-31.1.11 1.11.1-31.1.11 1.11.1-31.1.11 1.11.1-31.1.11 1.11.1-31.1.11 5.5.11-31.1.11 1.11.1-31.5.11 16.6.11-19.1.11 1.11.1-31.1.11 1.11.1-31.1.11 1.11.1-31.1.11 1.11.1-31.1.11 1.11.1-1.8.11 1.11.1-31.1.11 1.11.1-31.1.11 1.11.1-31.1.11 1.11.1-31.1.11 3.8.11-31.1.11 1.11.1.-25.4.11 12.8.11.-31.1.11 1.11.1-31.1.11 1.11.1-31.1.11 1.11.1-31.1.11 1.6.11-31.1.11 15.6.11-31.1.11 1.11.1-31.1.11 5.5.11-31.1.11 25.8.11-31.1.11 3.6.11-31.1.11 4.2 Päästöjen laskenta Turvetuotantosoiden päästöt laskettiin tarkkailukohteiden ominaispäästöjen (g/ha/d) ja tuotantoalueen pinta-alan (ha) perusteella. Tarkkailusoiden ominaispäästöistä laskettiin vesienkäsittelymenetelmäkohtaiset keskiarvot, joita käytettiin tarkkailun ulkopuolisten kohteiden päästöjen arviointiin. Kesäajalle otettiin huomioon myös vesistöaluekohtaisissa tarkkailuissa mukana olleiden tarkkailukohteiden ominaispäästöt. Kaikkien kesäaikaisten tarkkailusoiden vesienkäsittelymenetelmäkohtaisissa keskiarvoissa (liite 5), on mukana myös Kainuun tarkkailusoiden tulokset. Kainuun tarkkailusuot on otettu mukaan keskiarvoihin, jotta saadaan edustavampi otanta keskiarvojen laskemiseksi. Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoiden tulokset ovat myös yleisesti käytössä Kainuun alueen kuormituslaskennassa. Varsinaisten tarkkailukohteiden päästöt arvioitiin suon omien tarkkailutulosten perusteella. Ominaispäästöt laskettiin näytteenottohetken veden laadun ja jakson keskivirtaaman perusteella. Virtaamajaksot päättyivät pääosin näytteenottoa edeltäneeseen vuorokauteen. Jos näytteenotto ajoittui selvästi ylivirtaamatilanteeseen, päästöt laskettiin kyseisen näytteen vedenlaatutietojen perusteella vain ylivirtaamajaksolle. Nollavirtaamajaksot määritettiin virtaamamittauksen perusteella todellisen mittaisiksi ja ne otettiin huomioon päästölaskennassa. Erimittaiset laskentajaksot otettiin huomioon keskimääräisiä päästölukuja laskettaessa painottamalla kunkin jakson päästöä jakson pituudella. Keskimää- Copyright Pöyry Finland Oy

räisten päästöjen laskennassa nollavirtaamatilanteiden päästöt otettiin huomioon nollana. Mikäli pitoisuus oli alle määritysrajan, pitoisuus puolitettiin päästöä laskettaessa. Kuntoonpanosoiden vesienkäsittelymenetelmänä oli yleensä pintavalutus tai laskeutusaltaat. Kuntoonpanosoiden päästöjen laskennassa vesienkäsittelymenetelmiä ei eroteltu. 9 5 TAUSTAHUUHTOUMA Vuodesta 24 lähtien turvetuotantoalueiden nettopäästöt on laskettu käyttämällä tarkkailusoilla mitattua valumaa ja sovittuja taustapitoisuuksia. Taustahuuhtouman arvioinnissa käytettiin seuraavia taustapitoisuuksia, jotka ovat olleet vuodesta 2 lähtien käytössä eri ELY-keskusten alueella: kiintoaine 2 mg/l, kokonaisfosfori 2 µg/l ja kokonaistyppi 5 µg/l (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (nyk. ELY-keskus), kirje turvetuottajille 16.2.24). Taustahuuhtouma laskettiin kunkin tarkkailusuon omien valumatietojen perusteella laskentajaksoittain. Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt. Happea kuluttavalle ainekselle, epäorgaanisille ravinteille ja raudalle ei ole esitetty taustapitoisuuksia, eikä nettopäästöjä näin ollen ole arvioitu. 6 TUOTANTOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET 6.1 Virtaamat ja valumat Tarkkailukohteiden valuntakäyrät on esitetty muiden tarkkailutulosten yhteydessä liitteessä 4. Lähes kaikilla tarkkailusoilla valuma oli tarkkailujakson alkaessa normaalilla tasolla. Talven keskivaluma 3,7 l/s km 2 (taulukko 3) oli pienempi kuin edellisenä talvena. Suurimmat valumat olivat Konnansuolla, Saarinevalla, Hankilannevalla ja Korentosuolla. Humpinsuolla oli joulukuun lopulta lähtien jäätymisongelmia. Isosuolla telog ei toiminut alkutalvesta ja keskitalvella mittapatokaivo oli jäässä. Järvinevalla padotti koko talven. Konnansuolta ei saatu virtaamatietoa marras-joulukuun vaihteessa eikä tammikuussa. Kontio-Klaavunsuolla telog meni rikki marraskuussa. Paskonnevalla oli telog rikki tai jäässä miltei koko talven. Piipsannevalla virtaamatieto oli epäluotettavaa joulutammikuun vaihteessa. Poikkimaanaavalla virtaamat laskettiin vain alkutalvelle, koska keskitalvella siellä ei ollut näytteenottoa. Päällysnevalta ei saatu virtaamatietoa jouluhuhtikuussa. Saarinevalla oli telog rikki lopputalvella. Äijönnevalla, Kuljunnevalla ja Niskansuolla ei mitattu talvella virtaamaa. Yllä mainittujen jaksojen osalta virtaamatieto oli joko epäluotettavaa tai sitä ei ollut käytössä mistä syystä jaksojen virtaamia jouduttiin arvioimaan joko käyttäen SYKE:n hydrologista vesistömallia tai jonkin läheisen suon virtaamia. Valumakäyrien perusteella kevään on katsottu alkaneen tarkkailusoilla 31.3.211 23.4.211 välisenä aikana. Kevät alkoi virtaamien perusteella ensimmäisenä Ylivieskassa sijaitsevalla Vasamannevalla ja viimeisenä Tervolassa sijaitsevalla Poikkimaanaavalla. Kevätvalunnan keskimääräinen pituus oli 26 päivää ja pituus vaihteli tarkkailusoiden välillä 13 päivästä 34 päivään. Keväällä oli padotusta Humpinsuolla, Isosuolla, Itäsuolla, Järvinevalla, Osmalamminnevalla, Päällysnevalla, Pehkeensuolla ja Suurisuolla. Paskonnevalla ja Saarinevalla telogit menivät rikki keväällä. Äijönnevalla, Kuljunneval- Copyright Pöyry Finland Oy

la ja Niskansuolla ei mitattu keväällä virtaamaa. Virtaamat häiriöjaksoilta on arvioitu käyttäen SYKE:n hydrologista vesistömallia tai jonkin läheisen suon virtaamatietoja ja kyseiset ajanjaksot on esitetty taulukossa 3. Kevään keskivalumat vaihtelivat tarkkailusoilla välillä 24 147 l/s km 2, keskiarvo oli 55 l/s km 2. Taulukon 3 mukaan valuma oli pienin Järvinevalla, joskin on otettava huomioon että siellä jouduttiin käyttämään hydrologista vesistömallia suurimman osan kevään ajasta ja se tasoitti valumahuippua. Selvästi suurin kevätvaluma oli Vasamannevalla, jossa kevät oli ajallisesti lyhyt ja valuma suuri. SYKE:n hydrologinen mallijärjestelmä laskee virtaamat ja valumat 3. jakovaiheen mukaisille vesistöalueille, joiden pinta-ala on yleensä selvästi yksittäistä turvetuotantoaluetta suurempi, mistä johtuen ko. tavalla arvioituna kevään vesimäärät voivat olla hieman liian pieniä. Puuttuvien virtaamajaksojen paikkaamiseen käytetty menetelmä (vertailusuo tai hydrologinen malli) on pyritty valitsemaan siten, että arvioitu vesimäärä ennen katkosta ja sen jälkeen oli mahdollisimman lähellä mitattua vesimäärää. Vuonna 211 virtaamamittauksessa olleiden lukuisten ongelmien vuoksi puuttuvia virtaamajaksoja ei juurikaan pystytty paikkaamaan lähellä sijaitsevan suon virtaamatiedon avulla. Tästä syystä virtaaman arviointiin on käytetty pääasiassa vesistömallia. Kesän keskivaluma ympärivuotisilla tarkkailukohteilla oli 12 l/s km 2, mikä on samaa tasoa kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoilla kesäaikaiset tarkkailut mukaan lukien (taulukko 4). Kesän keskivaluma oli vuonna 211 hieman suurempi kuin vuonna 21. Humpinsuolla, Paskonnevalla ja Piipsannevalla virtaamamittari oli epäkunnossa osan kesästä. Telogien vaihto lähettäviin virtaamamittauslaitteisiin aiheutti noin kahden viikon datakatkoksen Itäsuolla, Pehkeensuolla ja Isosuolla, jossa loppukesällä myös padotti. Poikkimaanaavalla oli muutaman päivän datakatko elokuussa. Olki-Peurasuon virtaamadata oli epäluotettavaa loppukesästä ja Vasamannevalla keskikesällä Kuljunnevalla virtaamamittaus alkoi toukokuun alkupuolella, Äijönnevalla elokuun lopussa ja Niskansuolla kesäkuun puolivälissä. Kynkäänsuolla ei ollut virtaamamittausta kesällä. Näiltä ajanjaksoilta virtaama arvioitiin SYKE:n hydrologisen vesistömallin tai läheisen suon virtaaman avulla. Selvästi keskimääräistä pienempi valuma oli Järvinevalla, kun taas selvästi suurin valuma oli Vasamannevalla. Syksyn keskivalumat vaihtelivat välillä 12 36 l/s km 2. Suurin valuma syksyllä mitattiin Suurisuolla Vuolijoella. Pienin valuma oli Lumiaavalla. Tarkkailusoiden keskivaluma oli syksyllä 23 l/s km 2, mikä oli selvästi suurempi kuin syksyllä 21. Vuonna 211 ympärivuotisilla tarkkailusoilla ei esiintynyt poikkeuksellisia ylivirtaamatilanteita. Virtaamapiikkejä havaittiin lähinnä keväällä ja syksyllä. Liitteessä 5 on esitetty kaikkien kesän 211 tarkkailusoiden vesimäärät, vedenlaatu ja ominaispäästöt. 1 Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 3 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden valumat eri vuodenaikoina 1.11.21 31.1.211. 11 Suo Jakso Jakso Mq Nq Hq d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Hankilanneva, Kalajoki (pvk2) Talvi 1.11.-5.4. 156 6,5,1 8,3 14.3.-16.3. käytetty hydrologista vesistömallia Kevät 6.4.-6.5. 31 66,8 18,1 254,5 16.4.-17.4. käytetty hydrologista vesistömallia Kesä 7.5.-15.9. 132 16,5 3,6 79,4 Syksy 16.9.-31.1. 46 29,3 2, 16,6 Vuosi 1.11.-31.1. 365 18,1 Humpinsuo (pvka) (KAI) Talvi 1.11.-4.4. 155 3,2, 4,5 2.12.-4.4. käytetty Suurisuo Vuolijoen valumaa Kevät 5.4.-1.5. 27 56,6 5,7 197, 5.4.-19.4. käytetty Suurisuo Vuolijoen valumaa tai hydrol. ves.mallia Kesä 2.5.-21.9. 143 13,6,6 15,7 19.7.-21.9. käytetty Suurisuo Vuolijoen valumaa Syksy* 22.9.-31.1. 4 36,1 11,1 143,7 Koko jaksolla käytetty Suurisuo Vuolijoen valumaa Vuosi* 1.11.-31.1. 365 15, Isosuo (pvk2-3) Talvi* 1.11.-6.4. 157 1,9,7 21,9 Koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia Kevät 7.4.-2.5. 26 33,9 6,6 164,7 7.4.-18.4. käytetty hydrologista vesistömallia Kesä 3.5.-15.9. 136 16,,7 138,2 15.6.-27.6. ja 24.8.-13.9. käytetty hydrologista vesistömallia Syksy 16.9.-31.1. 46 23,5 6,7 15, Vuosi* 1.11.-31.1. 365 11,9 Itäsuo (pvk1) Talvi 1.11.-3.4. 154 2,2, 84,1 Kevät 4.4.-4.5. 31 28, 2, 1,8 6.4.-16.4. käytetty hydrologista vesistömallia Kesä 5.5.-15.9. 133 8,4,3 12,8 15.6.-28.6. käytetty hydrologista vesistömallia Syksy 16.9.-31.1. 46 21,4 3,2 12,4 Vuosi 1.11.-31.1. 365 9,1 Järvineva (la / pvk1) Talvi 1.11.-2.4. 153 3,9,3 44, Koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia Kevät 3.4.-3.5 31 23,7 2,6 7,6 3.4.-21.4. käytetty hydrologista vesistömallia Kesä 4.5.-25.9. 145 1,8, 39,9 Syksy 26.9.-31.1. 36 2,7 2,8 69,3 Vuosi* 1.11.-31.1. 365 6,4 Konnansuo (la / pvk1) Talvi 1.11-11.4. 162 7,4 1,7 54,3 27.11.-12.12, 31.12.-25.1., 2.4.-11.4. käytetty hydrologista vesistömallia Kevät 12.4.-12.5. 19 54,4 14,5 194,6 Kesä 13.5.-15.9. 138 1,6 1,3 46,3 Syksy 16.9.-31.1. 46 16,4 5,7 56,2 3.9.-18.1. käytetty hydrologista vesistömallia Vuosi 1.11.-31.1. 365 13,6 Kontio-Klaavunsuo (pvk1) Talvi 1.11.-15.4. 166 1,7, 21,6 1.11.-15.12. käytetty hydrologista vesistömallia Kevät 16.4.-11.5. 26 79,1 8,9 121, Kesä 12.5.-22.9. 134 11,6,9 12,1 Syksy 23.9.-31.1. 39 27,8 3,2 88,6 17.1.-31.1. käytetty hydrologista vesistömallia Vuosi 1.11.-31.1. 365 13,6 Korentosuo (pvk1) Talvi 1.11.-4.4. 155 6,2 2,7 43,9 Kevät 5.4.-2.5. 28 32, 1,3 86,5 Kesä 3.5.-15.9. 136 1,2,8 49,9 Syksy 16.9.-31.1. 46 19,8 4,1 53,4 Vuosi 1.11.-31.1. 365 9,2 Kuljunneva (la / pvk1) Talvi* 1.1.-4.4. 94,6,5,9 Koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia Kevät* 5.4.-25.4. 21 63,4 1,5 24,9 Koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia Kesä 26.4.-19.9. 147 8,1,6 86, 26.4.-4.5. käytetty hydrologista vesistömallia Syksy 2.9.-31.1. 42 19,3 4,3 94,6 Vuosi* 1.11.-31.1. 365 11,2 Kynkäänsuo (la3-4 / pvk1) Talvi 1.11.-5.4. 156 3,6 1,4 42,8 Kevät 6.4.-18.4. 13 65,5 21,2 128,7 Kesä* 1.6.-15.9. 17 12,6 1,1 75,5 Koko jaksolla käytetty Kynkäänsuo pvk2:n valumaa tai hydrol. ves.mallia Syksy* 16.9.-31.1. 46 15,8 3,5 55, Koko jaksolla käytetty Kynkäänsuo pvk2:n valumaa tai hydrol. ves.mallia Vuosi* 1.11.-31.1. 365 14, Lumiaapa (la3) (LAP) Talvi 1.11.-1.4. 161 2,5,5 47,1 Kevät 11.4.-4.5. 24 46,9 7, 118,1 Kesä 5.5.-22.9. 141 6,7,3 89,7 Syksy 23.9.-31.1. 39 12,3 5, 43,5 Vuosi 1.11.-31.1. 365 8,1 Jatkuu seuraavalla sivulla Huom! Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 3 jatkuu 12 Suo Jakso Jakso Mq Nq Hq d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Huom! Niskansuo (la / pvk1) Talvi* 2.1.-5.4. 76 3,5 2,9 4,1 Koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia Kevät* 6.4.-3.5. 28 44,4 5,9 111 Koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia Kesä 16.6.-14.9. 91 16,5, 128, Syksy 15.9.-31.1. 47 22,1,3 88,1 2.1.-31.1. käytetty hydrologista vesistömallia Vuosi* 2.1.-31.1. 242 16,7 Olki-Peurasuo (pvk1) Talvi 1.11.-8.4. 159 1,7, 27,9 Kevät 9.4.-3.5. 25 41,6 13,3 96,9 Kesä 4.5.-15.9. 135 9,3, 35, 9.9.-15.9. käytetty hydrologista vesistömallia Syksy* 16.9.-31.1. 46 13,5,9 45,7 Koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia Vuosi* 1.11.-31.1. 365 8,7 Osmalamminneva (pvk1) Talvi 1.11.-31.3. 151 5,6, 7,1 Kevät 31.3.-3.5. 34 47,,4 18,2 2.4.-3.5. käytetty Päällysnevan valumaa Kesä 4.5.-29.9. 148 15,1 1,9 75,1 Syksy 29.9.-31.1. 32 24,6,6 14,4 1.9.-29.9. käytetty Päällysnevan valumaa Vuosi 1.11.-31.1. 365 15,6 Paskonneva (pvk1) Talvi 1.11.-13.4. 164 5,4,2 74,3 25.12.-23.3. käytetty hydrologista vesistömallia Kevät* 14.4.-26.4. 13 82, 14,4 29,6 Koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia Kesä 27.4.-2.9. 147 8,2,3 41,6 26.4.-2.5. ja 9.6.-12.7. käytetty hydrologista vesistömallia Syksy 21.9.-31.1. 41 19, 11,6 41, Vuosi* 1.11.-31.1. 365 1,9 Pehkeensuo (pvk1) Talvi 1.11.-3.4. 154 4,8,7 5,6 Kevät 4.4.-3.4. 27 29,8 9,7 12,7 11.4.-25.4. käytetty hydrologista vesistömallia Kesä 1.5.-15.9. 138 1,5 3,1 78,4 3.5.-26.6. käytetty hydrologista vesistömallia Syksy 16.9.-31.1. 46 22,3 6,5 98, Vuosi 1.11.-31.1. 365 11, Piipsanneva (la / kem2) Talvi 1.11.-5.4. 156,6, 8,5 15.12.-1.1. käytetty hydrologista vesistömallia Kevät 6.4.-7.5. 32 59,6 8, 119,3 Kesä 8.5.-15.9. 135 5,3, 45,1 9.6.-13.6. ja 11.8.-15.9. käytetty hydrologista vesistömallia Syksy 16.9.-31.1. 42 16,7 2,2 61, 2.9.-17.1. käytetty hydrologista vesistömallia Vuosi 1.11.-31.1. 365 9,3 Poikkimaanaapa (pvk2) (LAP) Talvi 1.11.-22.4. 173,7,1 38, Kevät 23.4.-1.5. 18 23,9 7,8 78,7 Kesä 11.5.-12.9. 125 8,7,2 67, 18.8.-23.8. käytetty hydrologista vesistömallia Syksy 13.9.-31.1. 49 18, 1,2 64,7 Vuosi 1.11.-31.1. 365 6,9 Puutiosuo (pvk2-3) Talvi 1.11.-13.4. 164 1,5, 3,9 Kevät 14.4.-7.5. 24 67,7,2 226,5 Kesä 8.5.-15.9. 135 7,9,3 49,4 Syksy 16.9.-31.1. 42 32,4 6,5 184,4 Vuosi 1.11.-31.1. 365 11,8 Päällysneva (pvk1) Talvi 1.11.-7.4. 158 2,6, 47,6 7.12.-7.4. käytetty Osmalamminnevan valumaa Kevät 7.4.-3.5. 27 82,8 1,5 113,6 8.4.-19.4. käytetty Osmalamminnevan valumaa Kesä 4.5.-29.9. 148 17,3,8 161,7 Syksy 29.9.-31.1. 32 29,,6 147,4 Vuosi 1.11.-31.1. 365 16,8 Saarineva (pvk1) Talvi 1.11.-14.4. 165 6,8,2 5,1 23.3.-14.4. käytetty hydrologista vesistömallia Kevät* 15.4.-3.4. 16 89,2 32, 181,8 Koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia Kesä 1.5.-18.9. 141 1,7, 83,1 Syksy 19.9.-31.1. 43 24,7 1,2 156,2 Vuosi* 1.11.-31.1. 365 13,7 Suurisuo, Vuolijoki (pvk1) (KAI) Talvi 1.11.-4.4. 155 3,5, 52, Kevät 5.4.-1.5. 27 56,3 4,5 162,2 7.4.-9.4. ja 15.4.-19.4. käytetty hydrologista vesistömallia Kesä 2.5.-21.9. 143 14,3,5 15,7 Syksy 22.9.-31.1. 4 36,1 11,1 143,7 Vuosi 1.11.-31.1. 365 16, Jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 3 jatkuu 13 Suo Jakso Jakso Mq Nq Hq d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Vasamanneva (pvk1) Talvi 1.11.-13.4. 164,,,4 Kevät 14.4.-3.4. 17 146,7,1 619,7 Huom! Kesä 1.5.-2.9. 143 28,8,8 441,6 2.6.-13.7. käytetty hydrologista vesistömallia Syksy 21.9.-31.1. 41 16,8,2 79,9 Vuosi 1.11.-31.1. 365 25, Äijönneva (la / pvk1) Talvi* 1.11.-3.4. 154 1,1,4 19,7 Koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia Kevät* 4.4.-3.5. 3 36,7 3,1 94,2 Koko jaksolla käytetty hydrologista vesistömallia Kesä* 4.5.-12.9. 132 4,4, 24,2 4.5.-29.8. käytetty hydrologista vesistömallia Syksy 13.9.-31.1. 49 29, 11,6 62,3 Vuosi* 1.11.-31.1. 365 9, Keskiarvot Talvi 211 159 3,5,4 45 Kevät 211 26 55 8, 161 Kesä 211 137 12,8 12 Syksy 211 42 23 4,3 97 Vuosi 211 365 13 Talvi 21 157 6,2,4 94 Kevät 21 31 5 16 116 Kesä 21 134 9,6 1,3 72 Syksy 21 44 16 4,2 73 * Ei mukana keskiarvossa. Taulukko 4 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten päästötarkkailusoiden keskimääräiset valumat kesäaikana vuonna 211. n = tarkkailukohteiden lukumäärä. Aineisto sisältää muutamia kohteita Lapista ja Kainuusta. Keskiarvot n Mq MNq MHq kpl l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 kaikkien soiden keskiarvo 6 12,5 1,8 16 pintavalutuskentät 43 11,6 1,9 89 laskeutusaltaat 9 15,7 2,8 143 kemikalointi 4 16,9,4 127 kosteikko tai HI 4 11,, 175 Kaikki suot 21 67 1 1,1 86 Kaikki suot 29 46 7,7 1,5 52 Kaikki suot 28 44 16 1,8 95 Kaikki suot 27 55 15 1,1 165 Kaikki suot 26 34 7,6,7 9 6.2 Valumavesien laatu Ympärivuotisten tarkkailukohteiden valumaveden keskimääräinen ph-arvo oli noin 6 (taulukko 5). Erityisesti Järvinevalla ja Konnansuolla mitattiin alhaisia ph-arvoja. Piipsannevalla veden ph:ta laskee kesällä ja syksyllä kemiallinen käsittely. Ympärivuotisesti tarkkailussa olleilla kohteilla veden ph (taulukko 5) oli samaa tasoa kuin kaikkien Pohjois-Pohjanmaan kesäajan tarkkailukohteiden keskimääräinen ph (taulukko 6). Tarkkailukohteiden valumavesien COD Mn -arvo, joka kuvaa veden orgaanisten aineiden, pääosin humuksen kuluttaman hapen määrää, oli pääsääntöisesti melko korkea. Järvinevalla COD Mn -arvo oli selvästi muita soita suurempi jokaisena vuodenaikana. Piipsanneva KEM2:lla, Isosuolla ja Lumiaavalla COD Mn -arvot olivat pienimmät. Keväällä valumavesien COD Mn -arvo oli yleensä ottaen muita vuodenaikoja alhaisempi. Ympärivuotisilla tarkkailukohteilla COD Mn -arvo (taulukko 5) oli kesällä hieman suurempi kuin kaikilla kesän tarkkailukohteilla keskimäärin (taulukko 6). Suurimmat kesäajan COD Mn - arvot olivat Järvinevalla, Paskonnevalla, Kuljunnevalla ja Päällysnevalla. Copyright Pöyry Finland Oy

Ympärivuotisten tarkkailukohteiden COD Mn -arvot olivat koko vuoden suurempia kuin edellisvuonna. Tämä selittyy ennen muuta tarkkailukohteiden muutoksilla: mukaan otettujen Vasamannevan, Osmalamminnevan, Päällysnevan, Paskonnevan ja Saarinevan COD Mn -arvot olivat yleensä ottaen keskimääräistä suuremmat. Myös kevään, kesän ja syksyn edellisvuotta suuremmat valumat heikensivät veden laatua. Fosforipitoisuus oli talvella selvästi suurempi kuin muina vuodenaikoina, mikä johtui ennen kaikkea Järvinevan ja Kynkäänsuon koholla olleista pitoisuuksista. Järvinevalla ja Kynkäänsuolla fosforipitoisuus oli suuri läpi vuoden, mikä on tyypillistä kyseisille valuma-alueille. Fosforipitoisuudet olivat muutoin vuoden 21 tasolla, mutta kesällä pitoisuudet olivat suuremmat. Typpipitoisuus oli suurimmillaan talvella ja syksyllä. Pitoisuudet olivat ympäri vuoden hieman suuremmat kuin edellisvuonna. Ympärivuotisten tarkkailukohteiden kesän keskimääräiset fosfori- ja typpipitoisuudet (taulukko 5) olivat hieman suurempia kuin kaikilla kesän tarkkailusoilla keskimäärin (taulukko 6). Kiintoainepitoisuus oli suurimmillaan talvella, mikä johtui ennen kaikkea Konnansuon, Kuljunnevan, Poikkimaanaavan, Kynkäänsuon ja Piipsannevan koholla olleista pitoisuuksista (taulukko 5). Vaihtelut tarkkailukohteiden kiintoainepitoisuuksien välillä olivat suuria. Suurimmat kiintoainepitoisuudet olivat Kuljunnevalla, Poikkimaanaavalla ja Konnansuolla. Vähiten kiintoainetta valumavedessä oli puolestaan Humpinsuolla, Puutiosuolla, Isosuolla ja Suurisuolla. Ympärivuotisten kohteiden valumaveden kesäaikainen kiintoainepitoisuus (taulukko 5) oli pienempi kuin kaikilla kesäaikaisen tarkkailun kohteilla keskimäärin (taulukko 6). Talvea lukuun ottamatta ympärivuotisten kohteiden kiiintoainepitoisuudet olivat läpi vuoden hieman pienemmät kuin edellisvuonna. Epäorgaanisten ravinteiden ja raudan pitoisuudet mitattiin ympäri vuoden tarkkailussa olleilla kohteilla pääosin vain kesäaikana. Taulukkoon 6 on koottu kaikkien kesällä tarkkailtujen kohteiden pitoisuudet. Keskimäärin puolet fosforista oli fosfaattina. Typestä reilu neljännes oli epäorgaanisessa muodossa, pääosin ammoniumtyppenä. Vertailtaessa kaikkien kesällä tarkkailussa olleiden kohteiden veden laatua vuoden 21 tasoon (taulukko 6) huomataan, ettei veden laadussa ollut merkittäviä eroja. Suurimmat erot koskivat epäorgaanista typpeä, jonka pitoisuus oli hieman kasvanut ja kokonaisfosforia jonka pitoisuus oli hieman laskenut. 14 Copyright Pöyry Finland Oy

15 Taulukko 5 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden veden laatu eri vuodenaikoina 1.11.21 31.1.211. Suo Jakso vesien n ph COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine käsittely mg/l µg/l µg/l mg/l Hankilanneva, Kalajoki (pvk2) Talvi 1.11.-5.4. pvk2 5 6,9 17 29 118 4,5 Kevät 6.4.-6.5. pvk2 3 6,5 16 57 127 7,4 Kesä 7.5.-15.9. pvk2 9 6,5 24 35 727 6,7 Syksy 16.9.-31.1. pvk2 2 6,8 15 3 537 7, Humpinsuo (pvka) (KAI) Talvi 1.11.-4.4. pvka 2 6,4 18 13 111,5 Kevät 5.4.-1.5. pvka 3 6,4 13 13 722 2,5 Kesä 2.5.-21.9. pvka 1 6,6 21 1 527,6 Syksy 22.9.-31.1. pvka 3 6,6 17 11 838,8 Isosuo pvk2-3 Talvi 1.11.-6.4. pvk2-3 2 6,5 12 15 78 2,8 Kevät 7.4.-2.5. pvk2-3 3 6,7 11 23 69 6,6 Kesä 3.5.-15.9. pvk2-3 9 7,1 2 11 6 1,6 Syksy 16.9.-31.1. pvk2-3 2 7,3 13 9, 583,5 Itäsuo pvk1 Talvi 1.11.-3.4. pvk1 5 6,2 34 85 124 4,9 Kevät 4.4.-4.5. pvk1 3 6,2 16 37 947 4,3 Kesä 5.5.-15.9. pvk1 9 6,3 41 44 19 4,1 Syksy 16.9.-31.1. pvk1 2 6,5 26 37 787 3,5 Järvineva (la / pvk) Talvi 1.11.-2.4. la 3 4,8 133 395 4723 1,7 Kevät 3.4.-3.5 la 3 4,8 37 79 1667 3,3 Kesä 4.5.-25.9. pvk1 8 4,2 18 218 2676 1 Syksy 26.9.-31.1. pvk1 1 4,4 12 16 378 6,3 Konnansuo (la / pvk1) Talvi 1.11-11.4. la 5 5,6 31 98 2574 22 Kevät 12.4.-12.5. la 3 4,7 23 54 2258 13 Kesä 13.5.-14.6., 11.8.-15.9. pvk1 5 4,6 18 2 1172 4,9 Kesä 15.6.-1.8. la 8 5,5 44 71 2456 18 Syksy 16.9.-31.1. pvk1 2 4,4 35 26 3445 4,7 Kontio-Klaavunsuo pvk1 Talvi 1.11.-15.4. pvk1 6 6,5 49 89 1356 5,2 Kevät 16.4.-11.5. pvk1 2 6,4 29 2 665 2,5 Kesä 12.5.-22.9. pvk1 1 6,6 4 33 99 4,5 Syksy 23.9.-31.1. pvk1 1 6,3 34 24 122 3,3 Korentosuo pvk1 Talvi 1.3.-4.4. pvk1 1 5,9 3 24 117 2, Kevät 5.4.-2.5. pvk1 3 6,2 12 17 477 1,6 Kesä 3.5.-15.9. pvk1 9 6,1 47 44 1214 5,1 Syksy 16.9.-31.1. pvk1 2 6,2 39 36 153 3,6 Kuljunneva (la / pvk1) Talvi 1.1.-4.4. la 1 5,8 31 54 34 31 Kevät 5.4.-25.4. la 2 6, 21 57 23 18 Kesä 26.4.-19.9. pvk1 1 5,2 85 147 3461 1 Syksy 2.9.-31.1. pvk1 2 5,5 49 58 2865 3,9 Kynkäänsuo (la3-4 / pvk1) Talvi 1.11.-5.4. la3-4 5 6,5 26 851 34 18 Kevät 6.4.-18.4. la3-4 2 6,1 13 45 1718 1,9 Kesä 1.6.-15.9. pvk1 7 6,2 37 263 132 6,2 Syksy 16.9.-31.1. pvk1 2 6,1 35 16 2398 4, Jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

16 Taulukko 5 jatkuu Suo Jakso vesien n ph COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine käsittely mg/l µg/l µg/l mg/l Lumiaapa (la3) (LAP) Talvi 1.11.-1.4. la3 5 6,7 9,4 28 1624 11 Kevät 11.4.-4.5. la3 3 6,7 12 22 1517 5, Kesä 5.5.-22.9. la3 1 7,3 16 27 1294 6,7 Syksy 23.9.-31.1. la3 3 6,8 15 26 2457 1 Niskansuo (la / pvk1) Talvi 2.1.-5.4. la 3 6,5 52 127 3598 13 Kevät 6.4.-3.5. la 3 6,1 21 34 111 21 Kesä 16.6.-14.9. pvk1 6 6,4 41 24 1358 3,8 Syksy 15.9.-31.1. pvk1 2 6,6 24 17 1219 3,8 Olki-Peurasuo pvk1 Talvi 1.11.-8.4. pvk1 1 6,5 22 123 25 2,8 Kevät 9.4.-3.5. pvk1 3 5,6 19 34 967 2, Kesä 4.5.-15.9. pvk1 9 6,3 38 87 1729 6,2 Syksy 16.9.-31.1. pvk1 2 6,5 31 84 238 6,8 Osmalamminneva (pvk1) Talvi 1.11.-31.3. pvk1 7 6, 43 56 1371 2,2 Kevät 31.3.-3.5. pvk1 4 5,7 25 35 898 1,6 Kesä 4.5.-29.9. pvk1 11 6,1 53 5 1233 5, Syksy 29.9.-31.1. pvk1 2 5,7 62 48 175 3,7 Paskonneva (pvk1) Talvi 1.11.-13.4. pvk1 5 5,3 79 92 361 5,5 Kevät 14.4.-26.4. pvk1 3 5, 27 42 1462 2,9 Kesä 27.4.-2.9. pvk1 1 4,7 92 165 3376 8, Syksy 21.9.-31.1. pvk1 2 4,8 59 51 3455 5,6 Pehkeensuo (pvk1) Talvi 1.11.-3.4. pvk1 5 6,7 23 31 19 6,2 Kevät 4.4.-3.4. pvk1 3 6,3 14 27 1137 4,3 Kesä 1.5.-15.9. pvk1 9 6,8 26 29 815 5,6 Syksy 16.9.-31.1. pvk1 2 6,6 21 3 124 7,5 Piipsanneva (la/kem2) Talvi 1.11.-5.4. la 5 5,5 19 69 1268 16 Kevät 6.4.-7.5. la 3 6,6 14 75 88 6,4 Kesä 8.5.-15.9. kem2 6 4, 8,2 28 996 9,1 Syksy 16.9.-31.1. kem2 2 4,9 21 34 1115 1 Poikkimaanaapa (pvk2) (LAP) Talvi 1.11.-8.12. pvk2 1 6,5 39 63 2 22 Kevät 23.4.-1.5. pvk2 3 6,5 21 52 1847 9,7 Kesä 11.5.-12.9. pvk2 9 7, 37 74 2454 2 Syksy 13.9.-31.1. pvk2 3 6,9 3 58 341 16 Puutiosuo (pvk2-3) Talvi 1.11.-13.4. pvk2-3 3 6,1 2 28 743,8 Kevät 14.4.-7.5. pvk2-3 2 6,4 15 31 11 2,2 Kesä 8.5.-15.9. pvk2-3 9 6,7 31 22 759 2,2 Syksy 16.9.-31.1. pvk2-3 2 6,6 28 3 1575 3,1 Päällysneva (pvk1) Talvi 1.11.-7.4. pvk1 5 5, 75 55 34 1,5 Kevät 7.4.-3.5. pvk1 3 4,8 4 39 15 2,3 Kesä 4.5.-29.9. pvk1 11 4,8 82 38 2691 3,5 Syksy 29.9.-31.1. pvk1 2 5,3 74 35 45 3,3 Jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 5 jatkuu 17 Suo Jakso vesien n ph COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine käsittely mg/l µg/l µg/l mg/l Saarineva (pvk1) Talvi 1.11.-14.4. pvk1 1 6,2 44 64 286 4,1 Kevät 15.4.-3.4. pvk1 1 5,8 54 83 23 7,2 Kesä 1.5.-18.9. pvk1 1 6,1 61 89 255 9,7 Syksy 19.9.-31.1. pvk1 2 6,3 43 37 2365 5,3 Suurisuo, Vuolijoki (pvk1) (KAI) Talvi 1.11.-4.4. pvk1 5 6,7 21 19 715 2,9 Kevät 5.4.-1.5. pvk1 3 6,4 14 21 713 8,7 Kesä 2.5.-21.9. pvk1 1 6,6 23 14 583 1,9 Syksy 22.9.-31.1. pvk1 3 6,6 2 16 863 2,6 Vasamanneva (pvk1) Talvi 1.11.-13.4. pvk1 1 6,2 37 41 25 4, Kevät 14.4.-3.4. pvk1 2 5,6 29 27 95 2,3 Kesä 1.5.-2.9. pvk1 9 5,8 47 43 1776 7,9 Syksy 21.9.-31.1. pvk1 2 6,2 32 32 18 3,4 Äijönneva (la / pvk1) Talvi 15.11.-3.4. la 5 6,4 26 72 2737 6,9 Kevät 4.4.-3.5. la 3 5,4 34 57 1353 1 Kesä 4.5.-12.9. pvk1 9 6,1 7 165 2357 14 Syksy 13.9.-31.1. pvk1 3 6,7 33 74 1997 6,2 Keskiarvot Talvi 211 4 6,1 37 15 288 8, Kevät 211 3 5,9 22 41 1234 6,1 Kesä 211 9 6, 44 7 165 7, Syksy 211 2 6,1 36 42 1986 5,2 Keskiarvot Talvi 21 4 6,2 27 18 1471 5,8 Kevät 21 3 6,2 17 35 186 7,5 Kesä 21 9 6,2 34 48 1178 7,4 Syksy 21 2 6,1 31 45 1672 6,2 Taulukko 6 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten päästötarkkailusoiden keskimääräinen veden laatu kesäaikana v. 211. n = tarkkailukohteiden lukumäärä. Aineisto sisältää muutamia kohteita Lapista ja Kainuusta. Keskiarvot n ph COD Mn kok.p PO4-P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l kaikkien soiden keskiarvo 73 6,1 38 64 32 1348 63 33 415 9,2 pintavalutuskentät 52 6,2 41 63 31 1251 34 259 3585 6,7 laskeutusaltaat 13 6,1 32 66 38 1693 13 68 5653 18 kemikalointi 3 4,6 1 37 12 1252 228 399 53 11 kosteikko tai HI 5 6,3 45 85 39 1495 45 29 4669 1 Kaikki suot 21 78 6,3 4 74 35 1349 33 269 4153 9, Kaikki suot 29 49 6,3 3 55 3 125 23 299 568 7,8 Kaikki suot 28 5 5,9 32 62 28 1328 64 421 5233 11 Kaikki suot 27 57 6,3 32 51 23 1123 29 233 4518 1 Kaikki suot 26 48 6,4 27 7 34 177 165 138 578 9,6 Turvetuotantoalueilta lähtevän veden laatu on parantunut 198-luvun lopulta nykypäivään niin ravinteiden kuin kiintoaineen osalta (kuva 4). Tosin 2 luvulla ei ole havaittavissa selkeitä kehityssuuntia. Fosforipitoisuus on laskenut tasolta 1 µg/l tasolle 6 µg/l ja typpipitoisuus tasolta 2 5 µg/l tasolle 1 1 µg/l. Kiintoainetta oli turvetuo- Copyright Pöyry Finland Oy

tantoalueiden valumavedessä 198 luvun lopulla keskimäärin vajaat 2 mg/l, kun nykyinen taso on noin 5 1 mg/l. 18 P µg/l 12 Kok.P PO4-P Mq Mq l/s km 2 3 1 25 8 6 4 2 N µg/l 3 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 Kok.N NH4-N Mq 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Mq l/s km 2 2 15 1 5 3 25 25 2 2 Kuva 4 15 1 5 Kiintoaine mg/l 3 25 2 15 1 5 1988 1989 199 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 Kiintoaine 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailukohteilta lähteneen veden keskimääräinen laatu ja tarkkailukohteiden keskivaluma kesällä (touko-syyskuussa) vuosina 1988 211. Tarkkailukohteet ovat vaihdelleet vuosittain. Aineisto sisältää muutamia kohteita Lapista ja Kainuusta. Turvesoiden valumavesien kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet ovat nykyään noin kolminkertaisia metsäojitetun alueen valumaveden pitoisuustasoon nähden. Pohjois-Suomessa metsätalouskäytössä olevilla turvemailla valumaveden kiintoaineen mediaanipitoisuus Mq 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Mq l/s km 2 211 15 1 5 3 25 2 15 1 5 Copyright Pöyry Finland Oy

oli Saukkosen ja Kortelaisen (1995) tutkimuksessa 2,9 mg/l (vaihteluväli 1,7 4, mg/l), fosforipitoisuus 26 µg/l (19 31 µg/l) ja typpipitoisuus 49 µg/l (38 6 µg/l). Vesistökuormituksen suuruus määräytyy voimakkaammin vesimäärän perusteella eli se riippuu vallitsevista sääolosuhteista, joten veden laadun vaihtelut eivät ole yhtä olennaisia vesistökuormituksen syntymisessä. 19 6.3 Ominaispäästöt Tarkkailukohteilla oli vuonna 211 monin paikoin ongelmia virtaamamittauksessa (luku 6.1). Ominaispäästöjen laskemista varten puuttuvat virtaamat arvioitiin Suomen ympäristökeskuksen hydrologisesta mallijärjestelmästä kyseiselle 3. jakovaiheen mukaiselle valuma-alueelle simuloitujen valumien perusteella tai käyttämällä lähellä sijaitsevan suon virtaamatietoa. Taulukossa 7 on esitetty tarkkailukohteiden ominaispäästöt eri vuodenaikoina. Suurimmat ominaispäästöt mitattiin keväällä, jolloin vesimäärä oli moninkertainen muihin vuodenaikoihin verrattuna. Vedenlaatu oli keväällä muita vuodenaikoja parempi. Kevätsulannan aika oli keskimäärin 26 vuorokautta. Pienimmillään ominaispäästöt olivat pienimmän valuman aikaan talvella huolimatta kyseisen ajanjakson muita vuodenaikoja huonommasta veden laadusta. Ympärivuotisilla tarkkailukohteilla kesäajan keskimääräiset ominaispäästöt (taulukko 7) olivat kiintoaineen osalta selvästi pienemmät kuin alueen kaikilla kesäaikaisilla tarkkailusoilla keskimäärin (taulukko 8). Ravinteiden osalta ei juuri eroa ollut, mutta hapenkulutuksen määrät (COD Mn ) olivat ympärivuotisilla kohteilla hieman suuremmat. Kesäaikana kaikkien tarkkailussa olleiden pintavalutuskentällisten soiden päästöt olivat humuksen (COD Mn ) ja kiintoaineen osalta hieman suuremmat kuin kesällä 21, mutta ravinnepäästöissä ei ollut juuri eroa. Laskeutusaltaallisten soiden päästöt olivat selvästi suuremmat kaikilta osin kuin vuonna 21. Tässä on otettava huomioon laskennassa mukana olleiden laskeutusaltaallisten kohteiden pieni määrä, vuonna 211 seitsemän kohdetta ja vuonna 21 viisi kohdetta, mikä osaltaan saattaa aiheuttaa suuriakin keskiarvojen muutoksia. Ominaispäästöissä oli suurta suokohtaista vaihtelua. Keskimääräistä pienempiä päästöjä oli esimerkiksi Humpinsuolla, Puutiosuolla ja Isosuolla kun taas keskitasoa suurempia päästöjä oli esimerkiksi Poikkimaanaavalla, Konnansuolla ja Saarinevalla. Kuvassa 5 on esitetty ympärivuotisessa tarkkailussa olleiden kohteiden bruttovuosipäästöt ja niiden jakatuminen vuodenajoittain. Pienimmät COD Mn -päästöt olivat Lumiaavalla ja suurimmat Päällysnevalla. Pienimmät ravinnepäästöt olivat Isosuolla ja selvästi suurimat Kynkäänsuolla. Selvästi suurimmat kiintoainepäästöt olivat Konnansuolla ja selvästi pienimmät Humpinsuolla. Turvetuotannon päästötarkkailu Pohjois-Pohjanmaalla onnistui melko hyvin lukuun ottamatta ongelmia virtaamamittauksessa tarkkailukauden aikana. Virtaamat pystyttiin kuitenkin arvioimaan suhteellisen luotettavasti hydrologisen mallijärjestelmän tietojen pohjalta. Virtaamia arvioitaessa tehdään aina vertailua arvioidaanko virtaamat hydrologisen mallijärjestelmän avulla vai käytetäänkö virtaamadataa lähellä sijaitsevalta suolta, jonka virtaamamittaus on onnistunut. Virtaaman arviointiin valitaan se menetelmä, jonka valuma valumakuvan perusteella vastaa parhaiten kyseisen suon valumakäyrää. Pintavalutuskentät ovat tarkkailukohteissa yliedustettuna talvella verrattuna koko Pohjois-Pohjanmaalla ympärivuotisessa käytössä olevien pintavalutuskenttien määrään. Talviaikana laskeutusaltaita on tuotantosoilla käytössä enemmän kuin pintavalutuskent- Copyright Pöyry Finland Oy

2 Taulukko 7 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden ominaispäästöt eri vuodenaikoina 1.11.21 31.1.211. Suo Jakso Jakso Vesien Mq COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Hankilanneva, Kalajoki (pvk2) Brutto Netto d käsittely l/s km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Talvi 1.11.-5.4. 156 pvk2 6,5 94,2 5,3 22, 2,5 1 Kevät 6.4.-6.5. 31 pvk2 66,8 948 3, 59 366 1,9 3 25 Kesä 7.5.-15.9. 132 pvk2 16,5 34,5 1 19,2 3,2 81 Syksy 16.9.-31.1. 46 pvk2 29,3 356,5 13 6,,8 9,1 vuosi kg/ha/a 15,2 4,6 32,1 1,8 2 Humpinsuo (pvka) (KAI) Talvi 1.11.-4.4. 155 pvka 3,2 49, 3,2 1,4, 1,8, Kevät 5.4.-1.5. 27 pvka 56,6 595,7 42 81, 17, Kesä 2.5.-21.9. 143 pvka 13,6 274,1 6,5 6,4,,6, Syksy* 22.9.-31.1. 4 pvka 36,1 598,4 33 23, 14, vuosi kg/ha/a 87,1 3,8 4,2, 1,4, Isosuo (pvk2-3) Talvi* 1.11.-6.4. 157 pvk2-3 1,9 11,,7 2,4,,2,5 Kevät 7.4.-2.5. 26 pvk2-3 33,9 318,7 19 167,1 4, 19 Kesä 3.5.-15.9. 136 pvk2-3 16, 297,2 8,6 24, 1,7, Syksy 16.9.-31.1. 46 pvk2-3 23,5 246,2 15 1, 4,7, vuosi kg/ha/a 62,1 2,5 8,,6 2,9 Itäsuo (pvk1) Talvi 1.11.-3.4. 154 pvk1 2,2 35, 1,3 3,4,,4, Kevät 4.4.-4.5. 31 pvk1 28, 381,9 22 96,4 1 47 Kesä 5.5.-15.9. 133 pvk1 8,4 291,3 7,5 39,2 3,9 24 Syksy 16.9.-31.1. 46 pvk1 21,4 392,5 14 51,1 4,5 14 vuosi kg/ha/a 74,1 2,5 11, 1,1 5,3 Järvineva (la / pvk1) Talvi* 1.11.-2.4. 153 la 3,9 452 1,1 15 6,1 1,1 14, Kevät 3.4.-3.5 31 la 23,7 752 1,6 33 65 1,2 23 24 Kesä 4.5.-25.9. 145 pvk1 1,8 16,3 3,5 11,2 2,7 7,8 Syksy 26.9.-31.1. 36 pvk1 2,7 2148 1,9 68 113 1,5 59 77 vuosi kg/ha/a 193,3 6,3 8,6,3 5,3 4,6 Konnansuo (la / pvk1) Talvi 1.11-11.4. 162 la 7,4 22,7 17 127,5 14 115 Kevät 12.4.-12.5. 31 la 54,4 1175 2,7 113 653 1,8 89 559 Kesä 13.5.-14.6., 11.8.-15.9. 69 pvk1 9,6 158,2 1 41, 5,7 25 Kesä 15.6.-1.8. 57 la 11,9 416,6 23 161,4 17 141 Syksy 16.9.-31.1. 46 pvk1 16,4 465,4 49 7,1 42 41 vuosi kg/ha/a 125,3 1 56,2 8,3 48 Kontio-Klaavunsuo (pvk1) Talvi 1.11.-15.4. 166 pvk1 1,7 59,1 1,8 5,6,1 1, 2,7 Kevät 16.4.-11.5. 26 pvk1 79,1 1751 1,4 47 169, 13 32 Kesä 12.5.-22.9. 134 pvk1 11,6 369,2 8, 34, 3, 14 Syksy 23.9.-31.1. 39 pvk1 27,8 817,6 29 79,1 17 31 vuosi kg/ha/a 137,1 3,7 13, 1,6 4,3 Korentosuo (pvk1) vuosi kg/ha/a Kuljunneva (la / pvk1) vuosi kg/ha/a Jatkuu seuraavalla sivulla Talvi* 1.3.-4.4. 35 pvk1 6,2 13,1 5,1 8,7, 2,9, Kevät 5.4.-2.5. 28 pvk1 32, 333,5 13 52,,, Kesä 3.5.-15.9. 136 pvk1 1,2 438,4 12 53,2 7,3 36 Syksy 16.9.-31.1. 46 pvk1 19,8 64,6 33 6,3 24 26 Talvi* 1.1.-4.4. 94 la,6 17, 1,9 17, 1,6 16 Kevät* 5.4.-25.4. 21 la 63,4 119 3,1 16 887 2, 78 778 Kesä 26.4.-19.9. 147 pvk1 8,1 686 1,1 27 71,9 23 57 Syksy 2.9.-31.1. 42 pvk1 19,3 654,7 47 64,3 39 3 Copyright Pöyry Finland Oy

21 Taulukko 7 jatkuu Brutto Netto Suo Jakso Jakso Vesien Mq COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d käsittely l/s km2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Kynkäänsuo (la3-4 / pvk1) Talvi 1.11.-5.4. 156 la3-4 3,6 114 3,8 13 61 3,7 11 52 Kevät 6.4.-18.4. 13 la3-4 65,5 176 3,7 142 154 2,1 1, Kesä* 1.6.-15.9. 17 pvk1 12,6 442 2,3 17 67 2, 9, 35 Syksy* 16.9.-31.1. 46 pvk1 15,8 636 1, 54 7,6 44 31 vuosi kg/ha/a 18,9 8,2 22,8 6, 13 Lumiaapa (la3) (LAP) Talvi 1.11.-1.4. 161 la3 2,5 27,1 5,1 19, 4, 15 Kevät 11.4.-4.5. 24 la3 46,9 51,9 61 173,1 41 92 Kesä 5.5.-22.9. 141 la3 6,7 12,2 8,6 36, 5,7 25 Syksy 23.9.-31.1. 39 la3 12,3 182,3 28 126, 17 81 vuosi kg/ha/a 38,1 4,6 17, 3,1 11 Niskansuo (la / pvk1) Talvi* 2.1.-5.4. 76 la 3,5 17,3 7,2 29,2 5,8 23 Kevät* 6.4.-3.5. 28 la 44,4 767 1,4 46 843,6 27 767 Kesä 16.6.-14.9. 91 pvk1 16,5 61,4 23 49,1 16 2 Syksy 15.9.-31.1. 47 pvk1 22,1 44,3 31 39, 21 1,2 vuosi kg/ha/a Olki-Peurasuo (pvk1) Talvi 1.11.-8.4. 159 pvk1 1,7 29,1 3, 3,6,1 2,3,7 Kevät 9.4.-3.5. 25 pvk1 41,6 79 1,3 38 77,6 2 5,6 Kesä 4.5.-15.9. 135 pvk1 9,3 34,7 14 49,5 1 33 Syksy* 16.9.-31.1. 46 pvk1 13,5 374,9 29 56,7 23 32 vuosi kg/ha/a 81,2 4,7 12,1 3,3 6,2 Osmalamminneva (pvk1) Talvi 1.11.-31.3. 151 pvk1 5,6 218,3 6,8 11,2 4,4 1,1 Kevät 31.3.-3.5. 34 pvk1 47, 995 1,4 35 56,6 14, Kesä 4.5.-29.9. 148 pvk1 15,1 728,6 18 59,4 12 33 Syksy 29.9.-31.1. 32 pvk1 24,6 136 1, 36 76,5 25 33 vuosi kg/ha/a 216,2 6, 15,1 3,7 6,1 Paskonneva (pvk1) Talvi 1.11.-13.4. 164 pvk1 2,7 111,1 6,8 11,1 5,6 5,9 Kevät* 14.4.-26.4. 13 pvk1 45,8 174 1,6 58 114,9 38 35 Kesä 27.4.-2.9. 147 pvk1 8,5 68,9 24 5,8 2 35 Syksy 21.9.-31.1. 41 pvk1 19, 947,8 57 86,5 49 53 vuosi kg/ha/a 171,2 7,7 14,2 6,4 8,8 Pehkeensuo (pvk1) Talvi 1.11.-3.4. 154 pvk1 4,8 93,1 4,4 24,1 2,4 15 Kevät 4.4.-3.4. 27 pvk1 29,8 375,8 28 18,3 15 56 Kesä 1.5.-15.9. 138 pvk1 1,5 241,3 7,3 51,1 2,8 33 Syksy 16.9.-31.1. 46 pvk1 22,3 374,6 24 165,2 14 126 vuosi kg/ha/a 75,1 3,5 21, 1,8 14 Piipsanneva (la / kem2) Talvi 1.11.-5.4. 156 la,6 1,,6 7,1,,3 6,1 Kevät 6.4.-7.5. 32 la 59,6 815 3,4 48 394 2,4 22 291 Kesä 8.5.-15.9. 135 kem2 5,3 31,1 3,2 36, 1, 27 Syksy 16.9.-31.1. 42 kem2 14 38,6 17 71,4 11 46 vuosi kg/ha/a 48,2 2,8 22,1 1,3 16 Poikkimaanaapa (pvk2) (LAP) Talvi* 1.11.-8.12. 38 pvk2,7 95,2 4,9 54,1 3,7 49 Kevät 23.4.-1.5. 18 pvk2 23,9 444 1,1 39 22,7 28 161 Kesä 11.5.-12.9. 125 pvk2 8,7 273,5 18 85,4 14 7 Syksy 13.9.-31.1. 49 pvk2 18, 486 1, 6 28,7 52 249 vuosi kg/ha/a Jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 7 jatkuu 22 Brutto Netto Suo Jakso Jakso Vesien Mq COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d käsittely l/s km2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Puutiosuo (pvk2-3) Talvi 1.11.-13.4. 164 pvk2-3 1,5 26, 1,2 1,4,,5, Kevät 14.4.-7.5. 24 pvk2-3 67,7 964 2, 76 147,8 47 3 Kesä 8.5.-15.9. 135 pvk2-3 7,9 21,2 5,2 14, 1,8,9 Syksy 16.9.-31.1. 42 pvk2-3 32,4 938 1, 67 96,5 53 39 vuosi kg/ha/a 95,1 5,6 9,7, 3,7 2,5 Päällysneva (pvk1) Talvi 1.11.-7.4. 158 pvk1 2,6 18,1 7,6 2,5,1 6,4, Kevät 7.4.-3.5. 27 pvk1 82,8 2818 2,7 11 151 1,2 66 7,5 Kesä 4.5.-29.9. 148 pvk1 17,3 124,5 45 54,2 37 25 Syksy 29.9.-31.1. 32 pvk1 29, 181,9 91 79,4 78 29 vuosi kg/ha/a 346,2 13 15,1 11 4,8 Saarineva (pvk1) Talvi 1.11.-14.4. 165 pvk1 6,8 228,3 15 23,2 12 12 Kevät* 15.4.-3.4. 16 pvk1 82,3 3838 5,9 144 512 4,5 19 37 Kesä 1.5.-18.9. 141 pvk1 1,7 596,8 25 94,7 2 75 Syksy 19.9.-31.1. 43 pvk1 24,7 921,8 51 1,3 4 57 vuosi kg/ha/a 223,3 11 3,2 8,4 21 Suurisuo, Vuolijoki (pvk1) (KAI) Talvi 1.11.-4.4. 155 pvk1 3,5 63,1 2,8 15, 1,3 9,2 Kevät 5.4.-1.5. 27 pvk1 56,3 656 1,1 36 472,2 13 379 Kesä 2.5.-21.9. 143 pvk1 14,3 32,2 7,5 8,6, 1,3, Syksy 22.9.-31.1. 4 pvk1 36,1 629,5 28 16, 12, vuosi kg/ha/a 96,1 3,6 17,, 1,2 12 Vasamanneva (pvk1) Talvi 1.11.-13.4. 164 pvk1,,,,,,,, Kevät 14.4.-3.4. 17 pvk1 146,7 3416 3,1 114 299,5 51 46 Kesä 1.5.-2.9. 143 pvk1 28,8 134 1,1 4 231,7 29 186 Syksy 21.9.-31.1. 41 pvk1 16,8 56,5 28 55,2 21 24 vuosi kg/ha/a 227,2 8,8 4,1 5,8 28 Äijönneva (la / pvk1) Talvi* 15.11.-3.4. 14 la,6 12, 1,3 3,5, 1, 2,5 Kevät* 4.4.-3.5. 3 la 36,7 185 1,7 4 319 1,1 24 256 Kesä* 4.5.-12.9. 132 pvk1 4,4 244,6 8,3 3,5 6,4 23 Syksy 13.9.-31.1. 49 pvk1 29, 784 1,6 47 13 1,1 35 53 vuosi kg/ha/a Keskiarvot 211 Talvi 159 3,3 91,4 5,6 2,3 4,2 14 Kevät 26 55 11 1,7 56 24,8 32 11 Kesä 136 12 425,5 15 59,3 1 41 Syksy 42 23 734,7 4 86,3 3 49 vuosi kg/ha/a 4,5 13,2 6,1 2,1 4,2 13 Keskiarvot 21 Talvi 157 6,3 133,5 8,3 28,4 5,6 18 Kevät 31 49 699 1,4 42 31,5 22 231 Kesä 133 9,5 23,3 8,6 53,1 4,4 37 Syksy 44 16 366,5 22 69,2 15 44 vuosi kg/ha/a 4,5 89,2 4,7 24,1 2,8 17 Keskiarvot 29 Talvi 165 9,3 185,8 11 53,6 7,2 38 Kevät 25 61 812 2,2 53 432 1,1 27 332 Kesä 132 8,1 194,2 6,4 28,1 3, 14 Syksy 43 11 211,4 14 24,3 1 12 vuosi kg/ha/a 4,6 86,2 4,6 24,2 2,7 17 * Ei mukana keskiarvossa. Copyright Pöyry Finland Oy

23 Taulukko 8 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten päästötarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt (brutto) kesäaikana 211. n = tarkkailukohteiden lukumäärä. Aineisto sisältää muutamia kohteita Lapista ja Kainuusta. Keskiarvot n Brutto Netto COD Mn kok.p PO4-P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d kaikkien soiden keskiarvo 55 45,5,2 14,3 3,2 34 16,3 9,3 87 pintavalutuskentät 41 411,5,2 13,2 2,4 35 68,3 7,9 49 laskeutusaltaat 7 481,7,2 27,6 9,1 41 373,4 2 345 kemikalointi 3 84,2,1 8,9 1,7 3,2 36 76,1 5,2 62 kosteikko tai HI 4 443,6,3 13,2 1,2 18 55,4 8,6 36 Kaikki suot 21 61 347,5,3 12,3 3, 35 55,4 7,5 39 Kaikki suot 29 38 193,3,1 8,2,3 1,8 31 52,2 4,6 39 Kaikki suot 28 4 43,8,3 18,9 7, 64 127,5 11 11 Kaikki suot 27 346,6,2 14,4 3,1 41 11,4 8, 86 Kaikki suot 26 164,4,1 7,,2,8 2 52,3 4, 4 tiä. Tarkkailukohteista kahdeksalla on talviaikana vesienkäsittelymenetelmänä laskeutusaltaat, mutta osa altaista ei ole edustavia tavanomaiseen laskeutusaltaaseen verrattuna. Piipsannevalla allasta ei ole mitoitettu laskeutusaltaaksi ja valuma-alueen pinta-ala on huomattavan suuri. Lumiaapa puolestaan sijaitsee tarkkailualueen pohjoispuolella, ja laskeutusaltaan valuma-alue on huomattavan suuri. Ympärivuotisia pintavalutuskenttiä tarkkailussa oli 16. Taulukossa 9 on esitetty vuosikuormituksen laskennassa käytetyt tuotantosoiden ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin. Talven, kevään ja syksyn ominaiskuormitusluvut on saatu laskemalla ympärivuotisessa tarkkailussa olleiden Pohjois- Pohjanmaan alueen sekä muutaman Lapin ja Kainuun suon ominaispäästöjen vesienkäsittelymenetelmäkohtaiset keskiarvot. Kesäaikana keskiarvoissa otettiin huomioon myös vesistöaluekohtaisissa tarkkailuissa sekä Kainuun tarkkailussa mukana olleiden tarkkailukohteiden ominaispäästöt. Copyright Pöyry Finland Oy

24 Kuva 5 kg/ha kg/ha kg/ha CODMn talvi kevät 35 kesä syksy 3 25 2 15 1 5,4,3,2,1, kg/ha 24 2 16 12 8 4 6 5 4 3 2 1 Hankilanneva Piipsanneva KEM2 Hankilanneva Piipsanneva KEM2 Järvineva Pehkeensuo Itäsuo Humpinsuo (KAI) Isosuo Konnansuo Kynkäänsuo Puutiosuo Lumiaapa (LAP) Kok.P Kiintoaine Suurisuo,Vuolijoki (KAI) Hankilanneva Piipsanneva KEM2 Järvineva Pehkeensuo Itäsuo Humpinsuo (KAI) Isosuo Konnansuo Kynkäänsuo Puutiosuo Lumiaapa (LAP) Kok.N kg/ha 1 8 6 4 2 Kynkäänsuo Suurisuo,Vuolijoki (KAI) Hankilanneva Piipsanneva KEM2 Järvineva Pehkeensuo Itäsuo Humpinsuo (KAI) Isosuo Konnansuo Kynkäänsuo Puutiosuo Lumiaapa (LAP) Suurisuo,Vuolijoki (KAI) Kontio-Klaavunsuo Olki-Peurasuo Korentosuo Kuljunneva Niskansuo Järvineva Pehkeensuo Itäsuo Humpinsuo (KAI) Isosuo Konnansuo Kynkäänsuo Puutiosuo Lumiaapa (LAP) Suurisuo,Vuolijoki (KAI) Kontio-Klaavunsuo Olki-Peurasuo Korentosuo Kuljunneva Niskansuo Osmalamminneva Paskonneva Poikkimaanaapa (LAP) Päällysneva Saarineva Vasamanneva Äijönneva Ympärivuotisten tarkkailukohteiden vuosipäästöt (brutto) ja niiden jakautuminen vuodenajoittain. Vuodenaikojen pituudet käyvät ilmi taulukosta 7. talvi kesä Osmalamminneva Kontio-Klaavunsuo Olki-Peurasuo Korentosuo Kuljunneva Niskansuo kevät syksy Paskonneva Poikkimaanaapa (LAP) Päällysneva Saarineva Vasamanneva Äijönneva talvi kesä kevät syksy Kontio-Klaavunsuo Olki-Peurasuo Korentosuo Kuljunneva Niskansuo Osmalamminneva Paskonneva Poikkimaanaapa (LAP) Päällysneva Saarineva Vasamanneva Äijönneva talvi kesä kevät syksy Osmalamminneva Paskonneva Poikkimaanaapa (LAP) Päällysneva Saarineva Vasamanneva Äijönneva Copyright Pöyry Finland Oy

25 Taulukko 9 Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin. Laskeutusaltaalliset suot vuosi kg/ha/a Brutto Netto Jakso soita COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d talvi 159 4 88 1,1 9,1 54 1,1 7,4 47 kevät 26 5 864 2,5 79 288 1,5 55 193 kesä 136 7 481,7 27 373,4 2 345 syksy 44 1 182,3 28 126, 17 81 365 11,3 8,4 72,3 6, 63 Pintavalutuskentälliset suot talvi 159 13 91,1 4,6 9,5,1 3,2 4,4 kevät 26 14 15 1,5 48 174,5 23 8 kesä 136 41 411,5 13 68,3 7,9 49 syksy 44 19 782,7 42 84,4 31 47 vuosi kg/ha/a 365 132,2 5,6 19,1 3,6 12 Laskeutusallas talvi/pintavalutus kesä talvi 159 4 88 1,1 9,1 54 1,1 7,4 47 kevät 26 5 864 2,5 79 288 1,5 55 193 kesä 136 41 411,5 13 68,3 7,9 49 syksy 44 19 782,7 42 84,4 31 47 vuosi kg/ha/a 365 127,3 7,1 29,3 5,1 21 Kuntoonpanosuot talvi 159 4 24,9 6,9 18,8 4,4 7,6 kevät 26 3 924 1,3 42 187,6 24 118 kesä 136 9 677 2,4 16 65 2,1 1 42 syksy 44 8 935 1,3 26 7,9 16 35 vuosi kg/ha/a 365 19,6 5,5 2,5 3,4 11,6 Valuma vaikuttaa suuresti turvesoilta tuleviin huuhtoumiin, sadannan kasvaessa huuhtoumat ovat kasvaneet lähes samassa suhteessa (kuva 6). 199-luvun puolivälissä tapahtui muutos turvesoiden vesienkäsittelyssä tehokkaampaan suuntaan. Vesienkäsittelytason parantuminen, erityisesti lisääntynyt pintavalutus, on pienentänyt huuhtoumia, koska sekä valumat että pitoisuudet ovat pienentyneet. Esimerkiksi 2-luvulla kuormitukset ovat olleet selvästi pienempiä kuin 198- ja 199-lukujen vaihteessa. Copyright Pöyry Finland Oy

Kuva 6 P g/ha d 1.9 1,5 1,,5, 1988 1989 N g/ha d 67 6 5 4 3 2 1 1988 1989 199 Kiintoaine g/ha d 4 35 3 25 2 15 1 5 74 1988 1989 199 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailukohteiden keskimääräiset ominaispäästöt (brutto) ja keskivaluma tuotantokaudella vuosina 1988 211. Tarkkailukohteet ovat vaihdelleet vuosittain. Aineisto sisältää muutamia kohteita Lapista ja Kainuusta. 6.4 Tarkkailutulosten vertailu edellisvuosiin Kok.P PO4-P Mq 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Kok.N NH4-N Mq 1997 1998 Kiintoaine 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Mq l/s km 2 21 211 Vuosien välinen vaihtelu tarkkailusoiden veden laadussa on ollut pääosin melko vähäistä (kuvat 7 ja 8). Sääolosuhteet vaikuttavat kuitenkin jonkin verran veden laatuun. Kuivana kautena fosforipitoisuudet ovat yleensä tavanomaista suurempia ja typpeä vastaavasti vedessä on tavanomaista vähemmän. Vuoden 211 fosforipitoisuuksissa ei ollut suuria eroja edellisvuoteen lukuun ottamatta Järvinevaa ja Kynkäänsuota joiden pitoisuudet kasvoivat. Selvimmin fosforipitoisuus laski Olki-Peurasuolla. Myöskään typpipitoisuuksissa ei ollut suuria muutoksia vuoden 21 tilanteeseen. Selvin eroavaisuus oli Olki-Peurasuon pienentynyt pitoisuus. Mq 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 3 2 1 Mq l/s km 2 29 21 211 3 25 2 15 1 5 Mq l/s km 2 4 35 3 25 2 15 1 5 26 Copyright Pöyry Finland Oy

Hapenkulutuksen arvot (COD Mn ) olivat myös pitkälti edellisvuoden tasolla, selvimpinä muutoksina Konnansuon noussut pitoisuus ja Olki-Peurasuon laskenut pitoisuus. Kiintoainepitoisuuksissa huomio kiinnittyy Olki-Peurasuon selvästi laskeneeseen pitoisuuteen, mutta myös Konnansuolla ja Piipsannevalla ne laskivat edellisvuodesta. 27 µg/l 3 25 2 Kok.P 28 29 21 211 µg/l 15 1 5 35 3 25 2 15 1 5 Hankilanneva Humpinsuo (KAI) Isosuo Itäsuo Järvineva Konnansuo Kontio-Klaavunsuo Hankilanneva Humpinsuo (KAI) Isosuo Itäsuo Järvineva Konnansuo Kontio-Klaavunsuo Kynkäänsuo Lumiaapa (LAP) Olki-Peurasuo Pehkeensuo Piipsanneva KEM2 Puutiosuo Suurisuo, Vuolijoki (KAI) Korentosuo Kok.N Kuljunneva Niskansuo Poikkimaanaapa (LAP) Kuva 7 Tarkkailukohteiden valumaveden ravinnepitoisuudet kesällä 28 211. Äijönneva Osmalamminneva Päällysneva Vasamanneva Paskonneva Saarineva 28 29 21 211 Kynkäänsuo Lumiaapa (LAP) Olki-Peurasuo Pehkeensuo Piipsanneva KEM2 Puutiosuo Suurisuo, Vuolijoki (KAI) Korentosuo Kuljunneva Niskansuo Poikkimaanaapa (LAP) Äijönneva Osmalamminneva Päällysneva Vasamanneva Paskonneva Saarineva Copyright Pöyry Finland Oy

28 mg/l 12 1 8 6 COD Mn 28 29 21 211 mg/l 4 2 3, 25, 2, 15, 1, 5,, Hankilanneva Humpinsuo (KAI) Isosuo Itäsuo Järvineva Konnansuo Kontio-Klaavunsuo Hankilanneva Humpinsuo (KAI) Isosuo Itäsuo Järvineva Konnansuo Kontio-Klaavunsuo Kynkäänsuo Lumiaapa (LAP) Olki-Peurasuo Pehkeensuo Piipsanneva KEM2 Puutiosuo Suurisuo, Vuolijoki (KAI) Korentosuo Kuljunneva Niskansuo Poikkimaanaapa (LAP) Kiintoaine Äijönneva Osmalamminneva Päällysneva Vasamanneva Paskonneva Saarineva 28 29 21 211 Kynkäänsuo Lumiaapa (LAP) Olki-Peurasuo Pehkeensuo Piipsanneva KEM2 Puutiosuo Suurisuo, Vuolijoki (KAI) Korentosuo Kuljunneva Niskansuo Poikkimaanaapa (LAP) Äijönneva Osmalamminneva Päällysneva Vasamanneva Paskonneva Saarineva Kuva 8 Tarkkailukohteiden valumaveden COD Mn -arvo ja kiintoainepitoisuus kesällä 28 211. Kuviin 9 ja 1 on koottu ympärivuotisten tarkkailukohteiden ominaispäästöt vuosilta 28 211. Tarkkailusoiden ominaispäästöissä on ollut enemmän vaihtelua kuin vedenlaadussa vuosien välisistä valuntaeroista johtuen. Vuonna 28 oli hyvin sateista ja päästöt olivat yleisesti koholla muihin vuosiin nähden (kuvat 9 ja 1). Fosforin osalta ominaispäästöt olivat vuonna 211 pääasiassa samaa tasoa vuonna 21. Ainoana isompana muutoksena on Kynkäänsuon ominaispäästön nousu edellisvuodesta. Myöskään typen ominaispäästöissä ei suuria muutoksia tapahtunut, suurimpina muutoksina Kynkäänsuon nousseet ja Lumiaavan laskeneet päästöt. Kemiallisen hapenkulutuksen päästöissä (COD Mn ) oli samankaltainen tilanne: suuria muutoksia ei tapahtunut edellisvuodesta. Valtaosalla kohteista ne kuitenkin kasvoivat jonkin verran. Kiintoainepäästöissä oli suurempaa vaihtelua edellisvuoteen nähden. Valtaosalla kohteista päästöt laskivat, selvimmin Olki-Peurasuolla sekä Lumiaavalla ja Copyright Pöyry Finland Oy

Piipsannevalla. Selvimmin päästöt nousivat sitä vastoin Kynkäänsuolla ja Hankilannevalla. 29 g/ha d 3,5 3, 2,5 2, Kok.P 28 29 21 211 1,5 1,,5, g/ha d 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Hankilanneva Humpinsuo (KAI) Isosuo Itäsuo Järvineva Konnansuo Kontio-Klaavunsuo Hankilanneva Humpinsuo (KAI) Isosuo Itäsuo Järvineva Konnansuo Kontio-Klaavunsuo Kynkäänsuo Lumiaapa (LAP) Olki-Peurasuo Pehkeensuo Kynkäänsuo Lumiaapa (LAP) Olki-Peurasuo Pehkeensuo Piipsanneva KEM2 Puutiosuo Suurisuo, Vuolijoki (KAI) Korentosuo Kok.N Kuljunneva Niskansuo Poikkimaanaapa (LAP) 28 29 21 211 Piipsanneva KEM2 Puutiosuo Suurisuo, Vuolijoki (KAI) Korentosuo Kuljunneva Niskansuo Poikkimaanaapa (LAP) Kuva 9 Tarkkailukohteiden ravinteiden ominaispäästöt kesällä 28 211. Äijönneva Osmalamminneva Päällysneva Vasamanneva Paskonneva Saarineva Äijönneva Osmalamminneva Päällysneva Vasamanneva Paskonneva Saarineva Copyright Pöyry Finland Oy

3 g/ha d 15 12 COD Mn 28 29 21 211 9 6 3 g/ha d 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Hankilanneva Humpinsuo (KAI) Isosuo Itäsuo Kuva 1 Tarkkailukohteiden COD Mn :n ja kiintoaineen ominaispäästöt kesällä 28 211. 6.5 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Hankilannevalla, Kuljunnevalla, Kynkäänsuolla, Osmalamminnevalla, Paskonnevalla, Pehkeensuolla, Piipsannevalla (kem2), Puutiosuolla, Päällysnevalla, Saarinevalla, Vasamannevalla ja Äijönnevalla tarkkailtiin vesienkäsittelyn tehoa ottamalla näytteitä myös vesienkäsittelyrakenteen yläpuolelta (taulukko 1). Hankilannevalla, Osmalamminnevalla, Paskonnevalla, Pehkeensuolla, Saarinevalla ja Äijönnevalla tehon seuranta oli ympärivuotista ja muilla kohteilla seuranta keskittyi lähinnä kesään ja syksyyn. Tulokset vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailusta ovat liitteessä 6. Kuntoonpanosoiden vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailun tulokset on esitetty luvussa 7.6. Alla olevassa tekstiosuudessa keskitytään lähinnä talveen ja kesään, koska kevään ja syksyn näytemäärät olivat yleensä pienempiä ja sitä myötä tulokset ja johtopäätökset epävarmempia. Copyright Pöyry Finland Oy Hankilanneva Humpinsuo (KAI) Isosuo Itäsuo Järvineva Konnansuo Kontio-Klaavunsuo Kynkäänsuo Lumiaapa (LAP) Olki-Peurasuo Pehkeensuo Piipsanneva KEM2 Puutiosuo Suurisuo, Vuolijoki (KAI) Korentosuo Kuljunneva Niskansuo Poikkimaanaapa (LAP) Äijönneva Osmalamminneva Päällysneva Vasamanneva Paskonneva Saarineva 389 Kiintoaine 231 Järvineva Konnansuo Kontio-Klaavunsuo 28 29 21 211 Kynkäänsuo Lumiaapa (LAP) Olki-Peurasuo Pehkeensuo Piipsanneva KEM2 Puutiosuo Suurisuo, Vuolijoki (KAI) Korentosuo Kuljunneva Niskansuo Poikkimaanaapa (LAP) Äijönneva Osmalamminneva Päällysneva Vasamanneva Paskonneva Saarineva

Pintavalutuskenttien kyky poistaa valumavedestä kemiallisesti hapettuvia orgaanisia aineita (COD Mn ), kuten humusta, on yleensä huono ja usein humusta huuhtoutuu pintavalutuskentiltä. Kaikilla pintavalutuskentällisillä kohteilla kentän alapuolisesta vedestä mitattiin kesällä korkeammat COD Mn -arvot kuin yläpuolelta. Heikoin tilanne oli Puutiosuolla jossa kesän keskimääräinen COD Mn -arvo oli alapuolella lähes kaksinkertainen yläpuoleen nähden. Puutiosuon alapuolenkin COD Mn -arvo oli kuitenkin selvästi keskimääräistä pienempi, eli pelkät reduktioprosentit voivat johtaa harhaan kokonaiskuvaa tarkasteltaessa. Piipsannevan kemikalointiasema sitä vastoin pienensi kesällä suolta lähtevän veden COD Mn -arvoa reduktion oltua 62 %. Hankilannevan ja Pehkeensuon pintavalutuskentät pidättivät humusta hieman talvella ja keväällä. Kiintoaineen osalta kokonaistilanne oli toisenlainen: kaikki pintavalutuskentät pidättivät sitä pääsääntöisesti kaikkina vuodenaikoina. Talvella paras teho (96 %) oli Hankilannevalla ja kesällä Päällysnevalla (91 %). Piipsannevan kemikalointiasemalla 2 sitä vastoin alapuolen kiintoainepitoisuudet olivat korkeampia kuin yläpuolen. Kesäaikaisessa tarkkailussa olleella Piipsannevan kemikalointiasemalla 1 tilanne oli kuitenkin päinvastainen: 81 % kiintoaineesta pidättyi. Kemikalointiaseman 1 valuma-alueen pinta-ala on huomattavasti suurempi kuin kemikalointiaseman 2. Kaikki pintavalutuskentät pidättivät typpeä kaikkina vuodenaikoina, samoin Piipsannevan kemikalointiasema 2. Reduktioprosentit olivat odotuksen mukaisia: kesän tehokkaimmalla kentällä Päällysnevalla se oli 45 %. Päällysnevaa ja Kuljunnevaa, jonka reduktio oli 15 %, lukuun ottamatta kaikkien muiden pintavalutuskenttien kesän reduktio typen osalta oli välillä 24 33 %. Talvella tehokkaimmin typpeä pidätti Hankilannevan kenttä reduktio oltua 46 %. Muiden kenttien talviajan reduktiot vaihtelivat välillä 4,5 22 %. Fosforin suhteen kentät eivät olleet siinä mielessä yhtä tehokkaita kuin typen kohdalla, että muutamissa kohteissa (Kuljunneva, Paskonneva, Päällysneva ja Äijönneva) kesällä ja/tai syksyllä kenttä ei pidättänyt fosforia valumavedestä. Mutta toisaalta silloin kun kentät pidättivät fosforia, ne pidättivät sitä yleensä tehokkaammin kuin typpeä. Kesän korkein reduktio oli Puutionevalla (79 %) ja talven Hankilannevalla (83 %). Piipsannevan kemikalointiaseman 2 kesän reduktio oli 76 %. Yleisesti ottaen pintavalutuskentät alensivat valumaveden ph:ta ympäri vuoden. Selvimmin ph laski Kuljunnevan ja Paskonnevan kentillä. Hankilannevan kenttä sitä vastoin nosti hieman veden ph:ta kesää lukuun ottamatta. Piipsannevan kemikalointiasema 2 laski kesällä valumaveden ph:ta selvästi. Yhteenvetona pintavalutuskenttien tehon tarkkailusta voidaan todeta, että pintavalutuskentät toimivat parhaiten kiintoaineen pidättäjinä: reduktiot olivat suhteellisen korkeita kaikkina vuodenaikoina. Ravinteitakin useimmat kentät pidättivät ympäri vuoden, mutta reduktiot eivät olleet kovin suuria. Kemiallisesti hapettuvia orgaanisia aineita (COD Mn ) kentät eivät pääsääntöisesti pidättäneet. Piipsannevan kemikalointiasema 2 toimi pintavalutuskenttiin nähden siinä mielessä toisella tavalla, että se poisti kesällä kemiallisesti hapettuvia orgaanisia aineita, mutta ei poistanut kiintoainetta. Fosforia se pidätti kesällä tehokkaammin kuin pintavalutuskentät keskimäärin ja typpeä suurin piirtein yhtä tehokkaasti. Vesienkäsittelymenetelmät laskivat yleensä valumaveden ph:ta. 31 Copyright Pöyry Finland Oy

32 Taulukko 1 Veden laatu ympärivuotisten tarkkailusoiden vesienkäsittelymenetelmien ylä- ja alapuolella sekä puhdistustehot vuonna 211. n = näytteiden lukumäärä. HANKILANNEVA (pvk2) Talvi (n=4) ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pintavalutuskentän yläpuoli 6,6 36 184 188 111 Pintavalutuskentän alapuoli 6,9 18 32 123 4,9 Erotus,3 18 153 858 16 Teho % 4,2 5 83 46 96 Kevät (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,3 14 91 119 6,4 Pintavalutuskentän alapuoli 6,6 13 72 16 11 Erotus,3 1, 19 13-4,6 Teho % 4,8 7,1 21 11-72 Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,9 23 6 34 1114 77 261 1 11 Pintavalutuskentän alapuoli 6,9 24 37 22 749 21 31 68 7,4 Erotus, -,6 23 12 365 56 23 32 3,6 Teho % -,3-2,6 38 35 33 73 88 32 33 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,6 27 63 131 8, Pintavalutuskentän alapuoli 6,7 14 19 53 2, Erotus,1 13 44 78 6, Teho % 1,5 48 7 6 75 KULJUNNEVA (pvk1) Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,3 57 85 15 3872 35 1767 2833 17 Pintavalutuskentän alapuoli 5,1 79 132 35 3272 2,5 157 767 9,2 Erotus -1,2-22 -48-21 6 33 71-4233 7,4 Teho % -19-39 -57-141 15 93 4-149 45 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,2 28 28 318 6,7 Pintavalutuskentän alapuoli 5,6 36 33 282 3,8 Erotus -,6-8, -5, 36 2,9 Teho % -1-29 -18 11 43 KYNKÄÄNSUO (pvk1) Kesä (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,7 33 446 38 1867 96 676 1267 11 Pintavalutuskentän alapuoli 6,2 39 339 29 1378 38 253 967 8,1 Erotus -,5-6 17 9 488 58 422 12 2,6 Teho % -7,4-17 24 24 26 6 63 12 24 OSMALAMMINNEVA (pvk1) Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,3 3 82 59 146 122 1276 5, Pintavalutuskentän alapuoli 6, 43 61 2 138 616 3256 2,5 Erotus -,3-13 21 39 8 46 954 2,5 Teho % -4,2-44 25 66 5,5 4 74 5 Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 5,8 27 55 114 39 5 7,9 Pintavalutuskentän alapuoli 5,8 27 33 9 21 14 1,1 Erotus,, 22 24 18 36 6,8 Teho %,, 4 21 46 72 86 Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,3 44 83 23 165 64 1325 17 Pintavalutuskentän alapuoli 6,2 56 55 7,5 1223 111 425 5,5 Erotus -,1-12 28 15 428 529 675 12 Teho % -2, -26 33 67 26 83 59 68 Syksy (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,3 53 112 49 21 145 8 13 Pintavalutuskentän alapuoli 5,6 65 4 1 18 585 25 3,3 Erotus -,7-12 72 39 3 46 55 9,2 Teho % -1-23 64 79 14 44 69 74 Jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 1 jatkuu ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 33 PASKONNEVA (pvk1) Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 5,8 55 139 66 4196 2967 7967 25 Pintavalutuskentän alapuoli 5,3 79 92 3 361 2233 8533 5,5 Erotus -,5-24 47 36 586 733-567 2 Teho % -9,2-43 34 55 14 25-7,1 78 Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 5,5 3 55 1645 2 Pintavalutuskentän alapuoli 5, 27 41 1418 3,4 Erotus -,6 3, 14 228 17 Teho % -1 1 26 14 83 Kesä (n=9) Pintavalutuskentän yläpuoli 5,6 81 137 7 4754 2367 48 38 Pintavalutuskentän alapuoli 4,7 97 176 42 3484 51 52 8,5 Erotus -,9-16 -39-35 127 1857-4 3 Teho % -15-19 -29-53 27 78-8,3 78 Syksy (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 5,9 54 73 467 25 Pintavalutuskentän alapuoli 4,8 59 51 3455 5,6 Erotus -1,2-5, 22 1215 19 Teho % -19-9,3 3 26 77 PEHKEENSUO (pvk1) Talvi (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,7 18 77 1255 27 Pintavalutuskentän alapuoli 6,8 15 37 975 4,2 Erotus,1 2,5 41 28 23 Teho % 1,5 14 53 22 85 Kevät (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,4 2 45 139 19 Pintavalutuskentän alapuoli 6,6 16 24 93 3,6 Erotus,2 4, 21 46 15 Teho % 3,3 21 47 33 81 Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 7, 25 55 34 134 29 374 6433 15 Pintavalutuskentän alapuoli 6,9 29 29 12 788 25 83 3433 5,9 Erotus, -3,8 26 22 247 3,7 291 3 9,4 Teho % -,6-15 47 65 24 13 78 47 61 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,7 23 52 167 19 Pintavalutuskentän alapuoli 6,6 19 3 124 9, Erotus -,1 4, 22 43 1 Teho % -1,5 17 42 26 53 PIIPSANNEVA (kem2) Kesä (n=3) Kemikalointiaseman yläpuoli 6,8 32 186 18 285 13 179 385 7,8 Kemikalointiaseman alapuoli 4,1 12 44 27 145 42 86 98 14 Erotus -2,7 2 141 82 68-3 93-595 -6,4 Teho % -39 62 76 75 33-238 52-155 -82 Syksy (n=1) Kemikalointiaseman yläpuoli 6,5 35 57 151 3,4 Kemikalointiaseman alapuoli 6,5 36 57 15 3,3 Erotus, -1,, 1,1 Teho %, -2,9,,7 2,9 PUUTIOSUO (pvk2-3) Kesä (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,7 18 125 86 115 56 547 37 16 Pintavalutuskentän alapuoli 6,8 35 26 3, 873 2,5 3 162 2,3 Erotus,1-17 99 83 277 54 517 28 13 Teho % 1, -96 79 96 24 96 95 56 85 Jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 1 jatkuu PÄÄLLYSNEVA (pvk1) Kevät (n=2) ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pintavalutuskentän yläpuoli 5,6 48 54 12 26 1515 249 6,3 Pintavalutuskentän alapuoli 4,7 47 41 7,5 165 75 585 2,2 Erotus -,9,5 13 4, 95 81 195 4,1 Teho % -16 1,1 24 35 37 53 77 65 Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, 81 62 7, 464 26 48 16 Pintavalutuskentän alapuoli 4,8 85 33 6, 256 116 1154 1,5 Erotus -1,3-4,2 29 1, 28 1494 3646 14 Teho % -21-5,2 46 14 45 57 76 91 SAARINEVA (pvk1) Talvi (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,3 31 59 23 287 2233 5967 13 Pintavalutuskentän alapuoli 6,2 44 59 21 274 1833 33 3,4 Erotus -,1-13,3 1,7 13 4 2667 1 Teho % -1,6-43,6 7,4 4,5 18 45 75 Kesä (n=6) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,3 54 86 11 3588 275 5725 27 Pintavalutuskentän alapuoli 6,1 6 98 15 241 178 38 11 Erotus -,2-5,5-12 -4 1178 998 1925 16 Teho % -3,4-1 -14-39 33 48 34 58 VASAMANNEVA (pvk1) Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,1 45 71 7, 254 235 525 21 Pintavalutuskentän alapuoli 5,7 49 38 2,5 1778 555 3 5,5 Erotus -,4-4,4 33 4,5 726-32 225 16 Teho % -6,2-1 46 64 29-136 43 74 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,5 35 49 273 16 Pintavalutuskentän alapuoli 6,2 3 31 176 3,2 Erotus -,3 5, 18 97 13 Teho % -4,6 14 37 36 8 ÄIJÖNNEVA (pvk1) Talvi (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,3 34 38 178 4,9 Pintavalutuskentän alapuoli 6,2 35 37 1475 4,2 Erotus -,1 -,5 1, 35,7 Teho % -1,6-1,5 2,7 17 14 Kesä (n=6) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,5 57 114 25 3749 28 1457 4967 63 Pintavalutuskentän alapuoli 6,2 71 195 92 254 12 94 47 18 Erotus -,3-15 -81-68 1245 16 517 267 45 Teho % -4,7-26 -71-276 33 58 35 5,4 71 Syksy (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,7 31 64 26 2923 12 17 32 11 Pintavalutuskentän alapuoli 6,7 33 74 35 1997 15 46 17 6,2 Erotus, -2,7-1 -9 927-3 124 15 4,7 Teho %,5-8,7-16 -36 32-25 73 47 43 34 7 KUNTOONPANOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET 7.1 Kuntoonpanovaiheen tarkkailu ja kuormituksen laskenta Kuntoonpanovaiheen tarkkailusoita oli tarkkailukauden aikana yhteensä 12. Kuntoonpanovaiheen tarkkailu on ympärivuotista, mutta kunnostustöiden alkamisesta/loppumisesta johtuen kaikki kohteet eivät olleet tarkkailussa koko vuotta. Taulukossa 11 on esitetty tarkkailukohteet eri vuodenaikoina. Aktiivisten kuntoonpanotöiden aikana Copyright Pöyry Finland Oy

sekä touko-lokakuussa näytteitä otettiin kahden viikon välein, kevään tulva-aikana huhti-toukokuun vaihteessa 3 viikon ajan kerran viikossa ja muuna aikana kerran kuukaudessa. Iso-Lamminnevalla kuntoonpanotarkkailu päättyi keväällä. Isosuolla (Vaala), Sauvasuolla ja Verkanevalla tarkkailu alkoi keväällä, Lamminnevalla ja Venenevalla kesällä. Kuntoonpanovaiheen soiden tarkkailutulokset ovat liitteessä 7. 35 Taulukko 11 Kuntoonpanovaiheen tarkkailukohteet eri vuodenaikoina 1.11.21 31.1.211. Suo Talvi 1-11 Kevät Kesä Syksy Iso-Lamminneva x x Isosuo Vaala (KAI) x x x Kupsussuo x x x x Kuuhkamonneva x x x x Kärjenrimpi x x x x Kärppäsuo x x x x Kärsämäenneva x x x x Lamminneva x x Märsynneva x x x x Sauvasuo x x x Veneneva x x Verkaneva x x x 7.2 Kuntoonpanotyöt tarkkailukohteilla Kuntoonpanokohteista suurimmalla osalla kuntoonpanotyöt alkoivat jo vuonna 21, vuonna 211 kuntoonpanotyöt aloitettiin muutamalla suolla. Yhdellä suolla kuntoonpanotyöt saatiin valmiiksi. - Iso-Lamminnevalla kuntoonpano alkoi maaliskuussa 21. Pumppaus pintavalutuskentälle aloitettiin maaliskuun puolivälissä. Kuntoonpanotarkkailu lopetettiin huhtikuussa 211 ja tuotanto aloitettiin 7.5.211. - Isosuolla (Vaala) kuntoonpano alkoi maaliskuussa 21. Sarkaojien kaivuuta tehtiin huhtikuussa 211. Elokuussa 211 asennettiin mittakaivo, päisteputkitettiin, salaojitettiin auma-alue, tehtiin paloaltaita ja kunnostusjyrsintää. Ympärivuotinen pumppaus pintavalutuskentälle aloitettiin tammikuussa 211. - Kupsussuolla puhdistettiin pumppausaltaita heinä-elokuussa 211, korjattiin pintavalutuspenkkaa heinäkuussa, puhdistettiin lietetaskuja heinä- ja syyskuussa, aukaistiin sarkaojia syyskuussa, syvennettiin päisteitä elokuussa ja perattiin kokoojaojia elo-syyskuussa. - Kuuhkamonnevalla puhdistettiin laskeutusaltaita lokakuussa 211. - Kärjenrimmellä sarkaojitettiin lohkoja 6 11 marras-joulukuussa 21 ja puhdistettiin sarkaojia syyskuussa 211. Laskeutusaltaita puhdistettiin kesä- ja syyskuussa ja kokoojaojia syvennettiin heinä-elokuussa. - Kärppäsuolla rakennettiin tukikohta heinäkuun puolivälissä ja putkitettiin lohkoa 2 elokuun alussa. - Lamminnevan kuntoonpano alkoi talvella 211. Tietä alettiin tehdä tammikuussa. Toukokuussa kaivettiin kokooja- ja eristysaltaat ja kesäkuussa korjattiin pintavalutuskentän penkkoja. Pumppaus pintavalutuskentälle aloitettiin kesäkuussa. Elosyyskuussa tehtiin ojanvetoa. Jyrsintää ja ruuvausta tehtiin loka-marraskuussa. Copyright Pöyry Finland Oy

- Märsynnevan kunnostus aloitettiin tammikuussa 21. Kunnostustöitä tehtiin lähinnä vuonna 21 ja keväällä 211 tehtiin jyrsintöjä. Loppukesästä 211 suo siirtyi tuotantoon. - Sauvasuon kuntoonpano alkoi lokakuussa 21. Eristys-, lasku-, kokooja ja reunaojia kaivettiin helmi-maaliskuussa 211. Sarkaojia kaivettiin elokuussa. Laskeutusaltaita ja pintavalutuskenttien penkereitä kaivettiin helmi- ja elokuussa. Tuotantokenttiä jyrsittiin ja muotoiltiin lokakuussa. - Venenevan kuntoonpano alkoi keväällä 211. Eristys- ja kokoojaojia sekä pintavalutuskentän penkkoja alettiin kaivaa toukokuussa. Heinäkuussa asennettiin pumppaamo sekä mittapato. Heinäkuussa aloitettiin laskeutusaltaiden kaivuu. Elokuussa aloitettiin pumppaus pintavalutuskentälle, korjattiin vuotavan pintavalutuskentän penkkaa ja aloitettiin jyrsintä. Syyskuussa vedettiin syyskuussa. Kunnostustyöt ja pumppaus keskeytettiin syyskuun lopulla pintavalutuskentän penkan revettyä. Penkka saatiin korjattua 7.1. Marraskuussa aloitettiin sarkojen ruuvaus. - Verkanevan kuntoonpano alkoi helmikuussa 211. Helmikuussa kaivettiin tien reunaojia ja eristysojia. Pintavalutuskentän penkereen teko aloitettiin helmikuun lopulla. Pumppualtaan kaivutyö ja pumppukaivon asennus tehtiin maaliskuussa. Pumppaus pintavalutuskentälle aloitettiin huhtikuussa. 36 7.3 Virtaamat ja valumat Virtaamaa mitattiin ympärivuotisesti Kuuhkamonnevalla, Kärjenrimmellä, Märsynnevalla ja Kupsussuolla. Muilla kohteilla mittaus ei toteutunut ympärivuotisena, sillä kunnostustöiden alkamisesta/loppumisesta johtuen kaikki kohteet eivät olleet tarkkailussa koko vuotta. Iso-Lamminnevalla virtaamamittaus loppui huhtikuussa. Sauvasuolla mittaus alkoi toukokuussa, Kärppäsuolla, Lamminnevalla ja Verkanevalla kesäkuussa, Isosuolla (Vaala) ja Venenevalla elokuussa. Kärsämäennevalla virtaamamittausta ei ollut lainkaan. Iso-Lamminnevalla oli padotusta talvella. Kupsussuolla oli padotusta keväällä sekä muutamia lyhyitä datakatkoja lähinnä kesällä. Kupsussuon pintavalutuskentälle tulee ulkopuolisia vesiä minkä vuoksi suon virtaamadataa eikä ominaispäästöjä otettu mukaan keskiarvoihin. Kärjenrimmellä padotti keväällä ja heinäkuussa, Kärppäsuolla syksyllä. Märsynnevalla telog meni epäkuntoon keväällä ja syksyllä tehtiin korjaavia toimenpiteitä vedenpinnan laskemiseksi jotta kenttä toimisi paremmin. Korjaustöiden vuoksi virtaamamittauksessa oli katkos syys-lokakuun vaihteessa. Venenevalla murtui pintavalutuskentän penkka syyskuussa. Näillä jaksoilla virtaama on arvioitu käyttäen hydrologista vesistömallia. Tarkkailusoiden valumat on esitetty taulukossa 12. Kuntoonpanosoilla keskivalumat olivat talven ja kesän osalta olivat hieman suurempia kuin tuotantovaiheen tarkkailusoilla keskimäärin, syksyllä ne olivat sitä vastoin hieman pienempiä (vrt. taulukot 3 ja 12). Suurin ero oli keväällä, mutta on otettava huomioon että kuntoonpanokohteiden kevään keskiarvo laskettiin vain kahden suon perusteella. Kesän keskivaluma kuudella kuntoonpanosuolla oli 14,5 l/s km 2, joka oli suurempi verrattuna Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kaikkien tuotantovaiheen tarkkailusoiden (n=6) kesän keskimääräiseen valumaan (12,7 l/s km 2 ). Kesän ja syksyn keskivalumat olivat kuntoonpanosoilla suuremmat kuin vuosina 27 21, mutta tarkkailukohteiden väliset erot ja vaihteleva lukumäärä vaikeuttavat vuosien välistä vertailua. Copyright Pöyry Finland Oy

37 Taulukko 12 Kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden virtaamat ja valumat tarkkailukaudella 1.11.21 31.1.211. Mittapadon valuma-alue Suo Vesien Vesistö- kok.ala Mittausjakso Mq Mq Mq Mq käsittely alue ha l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Iso-Lamminneva pvk Pyhäjoki 41 1.11.-25.4. 7, Isosuo, Vaala (KAI) pvk1 Oulujoki 62 12.8.-31.1. 3,7 1) Kupsussuo pvk1 Iijoki 169 1.11.-31.1. 7,9 37,1 18,6 27,3 Kuuhkamonneva pvk2 Pyhäjoki 127 1.11.-31.1.,4 39,3 6,2 14, Kärjenrimpi pvk2 Siikajoki 311 1.11.-31.1. 9,3 32,1 18,3 26,6 Kärppäsuo la Iijoki 49 1.6.-31.1. 2,9 16, Lamminneva pvk1 Kalajoki 66 15.6.-31.1. 16,9 Märsynneva pvk1 Pyhäjoki 133 1.11.-31.1. 6,4 13,5 22,6 Sauvasuo pvk1 Siikajoki 33 5.5.-31.1. 16,3 4,6 Veneneva pvk Pyhäjoki 147 25.8.-31.1. 11,7 Verkaneva pvk1 Pyhäjoki 62 3.6.-31.1. 11,6 24,5 Keskiarvot Talvi Kevät Kesä Syksy Kaikki suot (n = 2-9) 5,8 35,7 14,5 22,6 Kaikki suot 21 12,8 16,7 Kaikki suot 29 4,9 1,9 Kaikki suot 28 12,2 6,6 kaikki suot 27 12,8 12,7 1) Ei mukana keskiarvossa 7.4 Veden laatu Taulukossa 13 on esitetty kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden valumavesien laatu eri vuodenaikoina. Isosuolla (Vaala) tarkkailu tehtiin alkukesällä laskuojasta, joten vedenlaadut eivät kuvaa tältä osin kuntoonpanovaihetta ja nämä arvot on jätetty pois Isosuon (Vaala) kesän keskiarvoista. Copyright Pöyry Finland Oy

38 Taulukko 13 Kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden veden laatu eri vuodenaikoina v. 211. n = näytteiden lukumäärä ja keskiarvo-osiossa kohteiden lukumäärä. Suo Vesien- Jakso n ph COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Kiintoaine käsittely mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Iso-Lamminneva (pvk) Copyright Pöyry Finland Oy Talvi pvk 1.11.-9.3. 1 6,3 28 24 2268 14 3,9 Kevät pvk 13.4.-26.4. 2 6, 28 29 1665 275 2,4 Isosuo, Vaala (pvk1) (KAI) Kesä pvk1 27.6.-6.9. 6 5,5 5 394 11 29 2,5 Syksy pvk1 22.9.-2.1. 3 5,9 25 6 797 146 2,2 Kupsussuo (pvk1) Talvi pvk1 17.11.-7.3. 5 6,2 16 33 2488 218 3,6 Kevät pvk1 12.4.-3.5. 3 6,2 13 21 118 51 2,9 Kesä pvk1 16.5.-8.9. 9 6,4 31 26 1923 181 2,7 Syksy pvk1 21.9.-17.1. 3 6,7 18 23 223 1667 3, Kuuhkamonneva (pvk2) Talvi pvk2 3.11.-24.3. 5 3,9 137 96 3591 158 4,2 Kevät pvk2 14.4.-27.4. 3 5, 4 51 167 657 9,4 Kesä pvk2 18.5.-7.9. 8 5, 79 52 227 786 4,9 Syksy pvk2 22.9.-17.1. 3 5,2 68 37 233 1167 4,9 Kärjenrimpi (pvk2) Talvi pvk2 1.11.-23.3. 11 4,2 44 64 81 26 3,4 Kevät pvk2 12.4.-27.4. 3 4,8 25 5 52 29 14 Kesä pvk2 16.5.-19.9. 1 4,7 45 54 851 22 3, Syksy pvk2 4.1.-2.1. 2 5, 34 39 994 335 1,7 Kärppäsuo (la) Talvi la 18.11.-7.3. 2 6,1 36 127 21 136 4,8 Kevät la 12.4.-27.4. 2 5,8 26 62 85 18 3,8 Kesä la 17.5.-7.9. 8 6,3 4 74 1576 489 8,7 Syksy la 2.9.-17.1. 3 6,3 45 58 2413 13 4,4 Kärsämäenneva (pvk) Talvi pvk 17.11.-9.3. 2 5,9 24 2 1993 15 1,9 Kevät pvk 13.4.-26.4. 3 6, 28 32 1617 713 5,5 Kesä pvk 17.5.-5.9. 9 6, 38 24 1398 217 5,7 Syksy pvk 19.9.-2.1. 3 5,9 26 14 132 253 4, Lamminneva (pvk1) Kesä pvk 2.9. 1 4,4 92 11 248 19 12 Syksy pvk 6.1.-2.1. 2 5, 73 173 256 835 4,8 Märsynneva (pvk2) Talvi pvk1 3.11.-24.3. 1 5,4 59 679 1349 19 3, Kevät pvk1 14.4.-27.4. 3 5,5 22 56 967 9 5,7 Kesä pvk1 17.5.-7.9. 9 6,3 6 458 1552 34 9,2 Syksy pvk1 19.9.-17.1. 3 6,1 37 15 1167 163 3,2 Sauvasuo (pvk1) Kevät pvk 27.4. 1 4,4 28 13 43 9, 1, Kesä pvk 16.5.-5.9. 5 4,6 36 19 776 44 2,6 Syksy pvk 19.9.-2.1. 3 5,1 35 21 843 174 2,9 Veneneva (pvk) Kesä pvk 28.7.-8.9. 4 4,7 29 431 5413 113 8,6 Syksy pvk 2.9.-17.1. 3 5,4 85 125 2843 857 21 Verkaneva (pvk1) Keskiarvot Kevät pvk1 27.4. 1 4,1 41 39 63 11 1,3 Kesä pvk1 18.5.-7.9. 9 4, 88 112 175 23 1,9 Syksy pvk1 19.9.-17.1. 3 3,9 77 8 952 12 1,3 211 kaikki Talvi 7 5,4 49 149 284 1155 3,5 211 kaikki Kevät 9 5,3 28 39 139 55 5,1 211 kaikki Kesä 11 5,3 7 159 1848 342 5,6 211 kaikki Syksy 11 5,5 47 71 1649 628 4,8 211 pvk Talvi 6 5,3 51 153 282 1121 3,3 211 pvk Kevät 8 5,3 28 37 168 596 5,2 211 pvk Kesä 1 5,1 73 167 1875 327 5,3 211 pvk Syksy 1 5,4 48 72 1572 561 4,8 211 la Talvi 1 6,1 36 127 21 136 4,8 211 la Kevät 1 5,8 26 62 85 18 3,8 211 la Kesä 1 6,3 4 74 1576 489 8,7 211 la Syksy 1 6,3 45 58 2413 13 4,4

Kuntoonpanosoilta lähtevän veden laatu vaihteli melko paljon eri soilla. Vaihteluun ovat vaikuttaneet mm. eri vaiheessa olevat kuntoonpanotyöt sekä erot vesienkäsittelymenetelmissä. Kuntoonpanosoiden keskimääräinen vedenlaatu vastasi pitkälti vuoden 21 tasoa. Taulukossa 14 on verrattu Pohjois-Pohjanmaan (sisältäen Lapin Lumiaavan ja Poikkimaanaavan ympärivuotiset kohteet) ja Kainuun kaikkien tuotantovaiheen päästötarkkailusoiden ja Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanosoiden keskimääräisiä vedenlaatuja. Kuntoonpanosoiden valumavesissä oli hieman enemmän kemiallisesti hapettuvia orgaanisia aineita (COD Mn ) ympäri vuoden. Fosforipitoisuuksissa ei ollut kesällä juuri eroa, mutta muina vuodenaikoina kuntoonpanosoiden pitoisuudet olivat korkeampia. Typen osalta talvella ei ollut eroa, mutta keväällä ja syksyllä kuntoonpanosoiden pitoisuudet olivat pienempiä ja kesällä suurempia. Kuntoonpanosoiden valumavesien kiintoainepitoisuudet olivat ympäri vuoden pienempiä kuin tuotantosoilla. Kuntoonpanosoilta lähtevä vesi oli selvästi happamampaa kuin tuotantosoiden valumavesi. Kuntoonpanovaiheen tarkkailusoita on ollut huomattavasti vähemmän kuin tuotantovaiheen kohteita, mikä heikentää kuntoonpano- ja tuotantovaiheen tulosten vertailun luotettavuutta. Yleisempien tekijöiden kuten sääolojen ja maaperän ominaisuuksien lisäksi veden laatuun kuntoonpanosoilla vaikuttavat myös kunnostushankkeen vaihe sekä erilaiset kunnostustyöt. 39 Taulukko 14 Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tuotantovaiheen ja Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanovaiheen päästötarkkailusoiden keskimääräinen veden laatu v. 211. n = tarkkailukohteiden lukumäärä. Aineistot sisältävät kaikki vesienkäsittelymenetelmät. Talvi n ph COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine mg/l µg/l µg/l mg/l Tuotantosuot 24 6,1 37 15 288 8, Kuntoonpanosuot 7 5,4 49 149 284 3,5 Kevät Tuotantosuot 24 5,9 22 41 1234 6,1 Kuntoonpanosuot 9 5,3 28 39 139 5,1 Kesä Tuotantosuot 73 6,1 38 64 1348 9,2 Kuntoonpanosuot 11 5,3 7 159 1848 5,6 Syksy Tuotantosuot 24 6,1 36 42 1986 5,2 Kuntoonpanosuot 11 5,5 47 71 1649 4,8 7.5 Ominaispäästöt Tarkkailukauden ominaispäästöt on laskettu kaikille kuntoonpanovaiheen tarkkailusoille (taulukko 15). Kärsämäennevalle brutto- ja nettopäästöt on laskettu käyttämällä Pohjois- Pohjanmaan ympärivuotisten soiden mitattua keskimääräistä valumaa, koska siellä ei ollut jatkuvatoimista virtaamamittausta. Jaksojen keskiarvoissa ei ole huomioitu soita niiltä osin kun koko jakson virtaama on arvioitu jollakin muulla tavalla kuin mittaamalla. Ominaispäästöissä oli suurta vaihtelua kohteiden välillä johtuen veden laatujen, valumien, paikallisten olosuhteiden ja kunnostustöiden eroista. Esimerkiksi Verkanevan päästöt olivat verrattain pieniä ja vastaavasti Venenevan suuria. Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 15 Kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden ominaispäästöt vuonna 211. 4 Brutto Netto Suo Vesien Jakso Mq COD Mn Kok.P Kok.N NH4-N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine käsittely l/s km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Iso-Lamminneva (pvk) Huom! Talvi pvk 1.11.-3.4. 19,1 163,2 14 5, 27, 11 15 Virtaama osin arvioitu Kevät pvk 4.4.-25.4. 46,9 1118 1,2 67 87,4 46 3,6 Isosuo, Vaala (pvk1) (KAI) Kesä pvk1 2.6.-15.9. 25,7 1159 11 24,6 77 11 12 33 Virtaama osin arvioitu Syksy pvk 16.9.-31.1. 3,7 687 1,5 24 4,3 76 1, 11 22 Kupsussuo (pvk1) Talvi* pvk1 1.11.-4.4. 7,9 18,2 17 15 24,1 14 1 Pvk:lle tulee ulkopuolisia vesiä Kevät* pvk1 5.4.-3.5. 37,1 435,7 37 17 11,1 2 37 Pvk:lle tulee ulkopuolisia vesiä Kesä* pvk1 4.5.-15.9. 18,6 54,4 33 2 42,1 25 1 Pvk:lle tulee ulkopuolisia vesiä Syksy* pvk1 16.9.-31.1. 27,3 389,6 54 42 79,1 42 32 Pvk:lle tulee ulkopuolisia vesiä Kuuhkamonneva (pvk2) Talvi pvk2 1.11.-5.4.,4 45, 1,1,4 1,4,,9,8 Kevät pvk2 6.4.-3.5. 39,3 959 1,4 44 19 231,7 27 163 Kesä pvk2 4.5.-15.9. 6,2 433,3 13 5,1 3,2 1 2 Syksy pvk2 16.9.-31.1. 14, 813,4 27 14 39,1 21 15 Kärjenrimpi (pvk2) Talvi pvk2 1.11.-3.4. 9,3 314,4 6,,2 25,3 1,9 9,2 Kevät pvk2 4.4.-2.5. 32,1 694 1,3 14,8 244,8,3 188 Virtaama osin arvioitu Kesä pvk2 3.5.-18.9. 18,3 721,8 13,3 54,5 5,5 22 Virtaama osin arvioitu Syksy pvk2 19.9.-31.1. 26,6 766,9 23 8,3 34,5 12, Kärppäsuo (la) Talvi* la 1.11.-4.4. 1,8 37,1 2, 1,1 4,8,1 1,3 2,3 Virtaama arvioitu Kevät* la 5.4.-3.5. 51,4 1333 2,6 36 8,9 174 1,7 14 85 Virtaama arvioitu Kesä la 4.5.-15.9. 2,9 792 1,4 29 9,7 148 1, 2 112 Virtaama osin arvioitu Syksy* la 16.9.-31.1. 16, 63,7 38 2 52,4 31 25 Virtaama arvioitu Kärsämäenneva (pvk) Talvi* pvk 3,5 71,1 6, 4,6 5,8, 4,5, Virtaama arvioitu Kevät* pvk 54,9 1311 1,5 77 34 262,6 53 167 Virtaama arvioitu Kesä* pvk 11,7 385,2 14 2,2 58, 9,1 38 Virtaama arvioitu Syksy* pvk 22,9 521,3 2 5, 79, 11 4 Virtaama arvioitu Lamminneva (pvk1) Kesä pvk 15.6.-3.1.,1 5,9,,2,,8,,1,6 Syksy pvk 4.1.-31.1. 16,9 153 2,5 37 12 69 2,2 3 4 Märsynneva (pvk2) Talvi pvk1 1.11.-4.4. 6,4 295 3, 6,6,4 16 2,9 3,9 5,5 Kevät* pvk1 5.4.-4.5. 33,1 637 1,5 25 2, 143,9 11 86 virtaama arvioitu Kesä pvk1 5.5.-15.9. 13,5 665 4,9 18,4 97 4,7 12 73 virtaama osin arvioitu Syksy pvk1 16.9.-31.1. 22,6 627 2,2 21 3,4 52 1,8 11 13 virtaama osin arvioitu Sauvasuo (pvk1) Kevät* pvk 27.4. 54,9 1327,6 2,4 47,,, virtaama arvioitu Kesä pvk 5.5.-12.9. 16,3 594,3 12,2 43, 4,7 15 Syksy pvk 13.9.-31.1. 4,6 1139,8 3 8,8 9,1 13 2 Veneneva (pvk) Kesä pvk 2.7.-15.9. 7,8 879 1,5 23 3,2 117 1,4 2 14 virtaama osin arvioitu Syksy pvk 16.9-31.1. 11,7 774 1,1 28 1 19,9 23 17 virtaama osin arvioitu Verkaneva (pvk1) Kevät* pvk1 27.4. 54,9 1943 1,8 3,5 62,9 6,2, virtaama arvioitu Kesä pvk1 5.5.-14.9. 11,6 843 1,1 1,2 19,9 5,5, virtaama osin arvioitu Syksy pvk1 15.9.-31.1. 24,5 1622 1,3 2,3 12,9 9,5, Keskiarvot 211 kaikki Talvi 8,8 24,9 6,9 1,5 18,8 4,4 7,6 211 kaikki Kevät 39,4 924 1,3 42 1 187,6 24 118 211 kaikki Kesä 13,4 677 2,4 16 2,2 65 2,1 1 42 211 kaikki Syksy 23,4 935 1,3 26 7,7 7,9 16 35 * ei mukana keskiarvossa Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukossa 16 on verrattu Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanosoiden sekä Pohjois- Pohjanmaan (sisältäen Lapin Lumiaavan ja Poikkimaanaavan ympärivuotiset kohteet) ja Kainuun tuotantosoiden ominaispäästöjä vuonna 211. Kuntoonpanosoiden COD Mn :n ominaispäästöt olivat kevättä lukuun ottamatta muina vuodenaikoina suurempia kuin tuotantosoilla, samoin fosforipäästöt. Typen ominaispäästöt (brutto) olivat kuntoonpanosoilla talvella ja kesällä hieman suuremmat kuin tuotantosoilla, mutta keväällä ja syksyllä selvähkösti pienemmät. Kuntoonpanosoiden kiintoaineen ominaispäästöt olivat ympäri vuoden pienemmät kuin tuotantosoilla eron oltua suurimmillaan kesällä. Vertailussa on kuitenkin otettava huomioon kuntoonpanotarkkailukohteiden pieni lukumäärä tuotantosoihin nähden. Kuntoonpanosoiden ominaispäästöt olivat talvella ja kesällä 211 suurin piirtein samalla tasolla kuin edellistalvena, joskin vuonna 211 fosforipäästöt olivat suurempia (taulukko 17). Keväällä ja syksyllä ominaispäästöt olivat kauttaaltaan korkeampia kuin vuonna 21. Verrattaessa vuoden 211 ominaispäästöjä vuosien 22 211 keskiarvoihin huomataan, että vuonna 211 talvella ominaispäästöt olivat pienemmät, keväällä ne olivat samalla tasolla, kesällä kiintoainetta lukuun ottamatta hieman suuremmat ja syksyllä kauttaaltaan suuremmat. Tässäkin vertailussa on otettava huomioon tarkkailukohteiden pieni määrä. 41 Taulukko 16 Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tuotantovaiheen ja Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanovaiheen päästötarkkailukohteiden keskimääräiset ominaispäästöt v. 211. n = tarkkailukohteiden lukumäärä. Aineistot sisältävät kaikki vesienkäsittelymenetelmät. Talvi Brutto Netto n COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Tuotantosuot 17 91,4 5,6 2,3 4,2 14 Kuntoonpanosuot 4 24,9 6,9 18,8 4,4 7,6 Kevät Tuotantosuot 19 11 1,7 56 24,8 32 11 Kuntoonpanosuot 3 924 1,3 42 187,6 24 118 Kesä Tuotantosuot 55 43,5 14 16,3 9,3 87 Kuntoonpanosuot 9 677 2,4 16 65 2,1 1 42 Syksy Tuotantosuot 21 734,7 4 86,3 3 49 Kuntoonpanosuot 8 935 1,3 26 7,9 16 35 Copyright Pöyry Finland Oy

42 Taulukko 17 Kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden brutto-ominaispäästöt vuodenajoittain vuosina 22 211. n = tarkkailusoiden lukumäärä. Talvi Ominaispäästöt (g/ha/d) Ominaispäästöt (g/ha/d) n/kpl CODMn Kok.P Kok.N NH4-N Kiintoaine n/kpl CODMn Kok.P Kok.N NH4-N Kiintoaine 22 1 2495 2,1 129 75 112 22 1 289 2, 1 37 49 23 2 45,1 1,,1 1, 23 2 696,8 22 4,1 39 24 1 49,2 3,9 1,1 1,1 24 1 612,8 17 5, 16 25 - - - - - 25 1 612 1,8 17 3,7 114 26 - - - - - 26 - - - - - 27 5 35 2,3 18 9,6 14 27 6 1183 4,1 46 18 626 28 9 417 1,1 17-67 28 9 1449 2,9 52-266 29 2 258,2 6, 1,3 2 29 2 194 1,4 25,7 222 21 5 27,2 7, 1,2 12 21 6 877 1,1 31 8,4 15 211 4 24,9 6,9 1,5 18 211 3 924 1,3 42 1 187 Keskiarvo 498,9 24 13 42 1139 1,8 39 11 18 Kevät Kesä Syksy 22 5 416,4 9,1,9 54 22 1 162,1 8,5 3,8 16 23 3 382,4 1 1,8 55 23 1 338,3 6,9 1,4 7,6 24 5 862,8 15 2,5 76 24 5 655,7 14 3, 44 25 4 325,6 8,9 1,6 49 25 4 391,5 12 5, 42 26 4 173,7 5,9 5 26 3 65,2 5,1 3,4 16 27 5 415 1,1 14 4, 191 27 5 416 1,3 16 6,7 199 28 9 568,9 16-11 28 4 15,2 2,5-4,8 29 8 3,5 7,4,8 25 29 11 394,5 16 3,7 24 21 6 531,3 18 5,4 62 21 7 414,4 28 17 46 211 9 677 2,4 16 2,2 65 211 8 935 1,3 26 7,7 7 Keskiarvo 465,8 12 2,2 74 392,6 13 5,8 47 7.6 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Vuonna 211 tarkkailtiin kuntoonpanovaiheessa pintavalutuskentän tehoa Iso- Lamminnevalla, Isosuolla (Vaala), Kärjenrimmellä, Kärsämäennevalla, Lamminnevalla, Märsynnevalla, Sauvasuolla, Venenevalla ja Verkanevalla. Pintavalutuskenttien yläpuolelta otettiin vesinäytteet päästötarkkailun näytteenoton yhteydessä kohteesta riippuen kerran kuukaudessa tai jokaisella näytteenottokierroksella kaksi kertaa kuukaudessa. Isosuon (Vaala) pintavalutuskentän alapuoliset näytteet otettiin toukokuussa laskuojasta, joten siltä osin tehon tarkastelua ei oteta mukaan tässä yhteydessä. Tulokset vesienkäsittelyn tehon tarkkailuista ovat taulukossa 18 ja liitteessä 8. Copyright Pöyry Finland Oy

43 Taulukko 18 Veden laatu kuntoonpanosoiden pintavalutuskenttien ylä- ja alapuolella sekä puhdistustehot vuonna 211. n = näytteiden lukumäärä. Iso-Lamminneva pvk1 Talvi (n = 2) Copyright Pöyry Finland Oy ph COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pintavalutuskentän yläpuoli 6,1 155 33 595 145 33 Pintavalutuskentän alapuoli 6,5 26 31 2315 145 4,9 Erotus,5 129 299 359, 325 Teho % 7,4 83 91 61, 99 Isosuo Vaala pvk 1 (KAI) Kesä (n = 3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,6 45 98 1127 353 54 Pintavalutuskentän alapuoli 5,7 49 395 128 4 3,4 Erotus -,9-4, -296 99 314 5 Teho % -13-9, -31 8,8 89 94 Syksy (n = 1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,5 21 59 112 67 6,2 Pintavalutuskentän alapuoli 5,9 24 57 767 17 1,3 Erotus -,6-3, 2, 353 5 4,9 Teho % -9,2-14 3,4 32 75 79 Kärjenrimpi pvk2 Kesä (n = 3) Pintavalutuskentän yläpuoli 4,7 46 96 1327 283 43 Pintavalutuskentän alapuoli 4,6 45 68 957 27 4,3 Erotus, 1,3 28 37 257 38 Teho % -,7 2,9 29 28 91 9 Kärsämäenneva pvk Kesä (n = 7) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,2 66 111 4873 2479 39 Pintavalutuskentän alapuoli 6, 41 26 1487 226 6,7 Erotus -,2 24 85 3386 2253 33 Teho % -3,2 37 77 69 91 83 Syksy (n = 3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,3 36 58 3727 1667 5,2 Pintavalutuskentän alapuoli 5,9 26 14 132 253 4, Erotus -,4 1 44 2695 1413 1,2 Teho % -6,9 28 76 72 85 24 Lamminneva pvk1 Syksy (n = 1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, 52 75 295 15 12 Pintavalutuskentän alapuoli 4,9 67 129 234 8 3,6 Erotus -1,1-15 -54 61 7 8,4 Teho % -18-29 -72 21 47 7 Märsynneva pvk1 Talvi (n = 3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,5 26 128 1297 593 19 Pintavalutuskentän alapuoli 5,1 7 861 1567 268 2,5 Erotus -1,3-44 -733-27 325 16 Teho % -21-171 -571-21 55 87 Kevät (n = 1) Pintavalutuskentän yläpuoli 5,8 27 97 176 36 26 Pintavalutuskentän alapuoli 5,9 21 79 118 18 9,6 Erotus,1 6, 18 58 18 16 Teho % 1,7 22 19 33 5 63 Kesä (n = 5) Pintavalutuskentän yläpuoli 7, 3 15 1349 335 41 Pintavalutuskentän alapuoli 6,1 6 44 1554 27 8,8 Erotus -,9-3 -335-25 38 32 Teho % -13-98 -318-15 92 78 Syksy (n = 1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,6 36 94 156 53 38 Pintavalutuskentän alapuoli 6,2 31 9 11 15 2,4 Erotus -,4 5, 4, 55 38 36 Teho % -6,1 14 4,3 35 72 94 jatkuu seuraavalla sivulla

Taulukko 18 jatkuu ph COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 44 Sauvasuo pvk 1 Kesä (n = 3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, 36 12 1255 423 23 Pintavalutuskentän alapuoli 4,6 34 17 677 21 2,5 Erotus -1,4 2, 85 578 43 21 Teho % -23 5,6 83 46 95 89 Syksy (n = 1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,1 4 137 188 81 17 Pintavalutuskentän alapuoli 5,6 32 24 937 32 2, Erotus -,5 8, 113 943 49 15 Teho % -8,2 2 82 5 6 88 Veneneva pvk1 Kesä (n = 2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,1 87 228 3175 725 95 Pintavalutuskentän alapuoli 4,6 153 294 435 775 14 Erotus -1,5-66 -66-86 -5 81 Teho % -24-76 -29-27 -6,9 86 Verkaneva pvk 1 Kesä (n = 5) Pintavalutuskentän yläpuoli 5, 82 143 1998 267 19 Pintavalutuskentän alapuoli 3,9 9 136 1117 21 2,4 Erotus -1, -8,6 7,4 881 245 17 Teho % -21-11 5,2 44 92 88 Syksy (n = 1) Pintavalutuskentän yläpuoli 4,4 82 143 199 64 4,6 Pintavalutuskentän alapuoli 3,9 74 55 93 11 1,7 Erotus -,5 8, 88 16 629 2,9 Teho % -11 1 62 53 98 63 Pintavalutuskentät poistavat vesistä usein heikosti humusta. Vuoden 211 kuntoonpanotarkkailukohteilla kenttien teho vaihteli tässä suhteessa. Esimerkiksi Kärsämäennevan ja Sauvasuon kentät pidättivät orgaanista ainesta (COD Mn ) niin kesällä kuin syksylläkin reduktioiden oltua 5,6 37 %. Iso-Lamminnevan kenttä pidätti orgaanista ainesta tehokkaasti talvella (reduktio 83 %). Muilla kohteilla kentät eivät juuri orgaanista ainesta pidättäneet tai pidätys/huuhtoutuminen vaihteli vuodenajoittain. Useimmat kentät pidättivät typpeä ja parhaiten tässä suhteessa toimi Kärsämäennevan kenttä sen reduktion oltua kesällä 69 % ja syksyllä 72 %. Ammoniumtyppi hapettui kentillä pääsääntöisesti tehokkaasti kaikkina vuodenaikoina. Fosforin osalta tilanne oli samantyyppinen kuin typen: useimmat kentät pidättivät sitä. Reduktiot olivat osalla kohteista suurempia kuin typen kohdalla ja osalla pienempiä. Sauvasuon kenttä pidätti fosforia varsin tehokkaasti sekä kesällä että syksyllä reduktioiden oltua yli 8 %. Märsynnevan kenttä toimi hieman kaksijakoisesti niin ravinteiden kuin orgaanisen aineksen suhteen: keväällä ja syksyllä kenttä pidätti niitä hieman, mutta talvella ja kesällä niitä huuhtoutui kentältä. Venenevan kenttä ei pidättänyt orgaanista ainesta eikä ravinteita. Kiintoainetta kaikki kentät pidättivät hyvin ja jokaisena tarkkailtuna vuodenaikana reduktioiden oltua yleisesti hieman alle tai yli 8 %. Tuloksia tarkasteltaessa on otettava huomioon, että pintavalutuskentät ovat uusia ja niiltä voi alkuvaiheessa huuhtoutua ravinteita esimerkiksi alueella aikaisemmin mahdollisesti tehdyistä metsälannoituksista johtuen. Vedenlaatutarkastelu ei myöskään ota huomioon eroja kentille tulevissa ja niiltä lähtevissä vesimäärissä. Myös näytteiden hyvin pieni määrä etenkin muina vuodenaikoina kuin kesällä on otettava huomioon. Copyright Pöyry Finland Oy

8 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA 211 45 8.1 Vesienkäsittelymenetelmät Pintavalutus on kesäaikana selvästi yleisin vesienkäsittelymenetelmä Pohjois- Pohjanmaan turvetuotantoalueilla, sillä 72 % kokonaisalasta kuuluu pintavalutuksen piiriin (taulukko 19 ja kuva 11). Reilulla viidenneksellä kokonaispinta-alasta on vesienkäsittelymenetelmänä laskeutusaltaat ja noin puolelle laskeutusaltaallisesta pinta-alasta on asennettu virtaamansäätöpadot. Taulukko 19 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden vesienkäsittelymenetelmät vesistöalueittain vuonna 211 sekä vuosina 25 21 yhteensä. Sisältää myös kunnostusvaiheessa olevan sekä poistuneen alan. Vesistöalue pinta- laskeutus- lask.allas+ haihdutus/ kemiallinen sarka- muu yhteensä valutus allas virtaamans. imeytys käs. ojat ha ha ha ha ha ha ha ha Kesä Kalajoki 1) 1 17 185 248 1 63 Pyhäjoki 2491 396 176 477 4 4 3 583 Siikajoki 2938 627 285 224 157 138 4 369 Temmesjoki 385 72 11 558 Oulujoki 1424 179 328 47 1 978 Kiiminkijoki 88 64 178 52 1 174 Iijoki 2211 362 468 3 41 Siuruanjoki 2548 521 218 137 3 424 Olhavanjoki 255 44 135 434 Kuivajoki 193 37 232 2 172 Piehinginjoki 52 52 Kalimenoja 17 148 165 Yppärinjoki 59 59 Liminkaoja 135 135 yhteensä 16 34 2 615 2 281 424 769 4 315 22 748 21 16 92 3 418 2 82 74 962 4 234 24 323 29 14 94 3 656 2 171 698 1 99 4 234 22 766 28 14 81 4 55 2 22 893 1 45 4 235 22 515 27 13513 448 2163 97 145 4 272 22384 26 13 3 4944 2134 145 1121 4 272 22 55 25 12 612 5 23 1 922 1 26 1 115 4 283 22 165 Talvi Kalajoki 1) 96 313 248 82 1 63 Pyhäjoki 1321 283 176 4 3 583 Siikajoki 1178 2418 411 224 138 4 369 Temmesjoki 12 213 11 124 558 Oulujoki 668 935 328 47 1 978 Kiiminkijoki 589 355 178 52 1 174 Iijoki 1249 147 745 3 41 Siuruanjoki 887 2319 218 3 424 Olhavanjoki 13 331 434 Kuivajoki 1398 542 232 2 172 Piehinginjoki 52 52 Kalimenoja 17 148 165 Yppärinjoki 59 59 Liminkaoja 135 135 yhteensä 8 69 1 684 2 683 424 21 138 22 748 21 7 815 12 433 2 294 74 845 234 24 323 29 6 56 12 98 2 378 698 852 235 22 766 28 5 982 12 38 2 246 794 852 235 22 417 27 6 99 12 12 2 163 97 852 272 22 395 26 583 12257 2134 145 113 272 22551 25 5 284 12 635 1 922 1 26 1 14 283 22 164 1) kaikki suot eivät PPO:n tarkkailussa Copyright Pöyry Finland Oy

Kuvasta 11 huomataan, että kesäaikaisen pintavalutuksen osuus kokonaispinta-alasta on kasvanut tasaisesti vuodesta 25 lähtien ja vastaavasti laskeutusaltaallisen alan osuus on puolittunut Talvella laskeutusaltaiden (la/la+virtaamansäätö) osuus kokonaispintaalasta on 59 % ja pintavalutus on käytössä 38 %:lla kokonaisalasta. Ympärivuotisen pintavalutuksen osuus on kasvanut tasaisesti vuoden 25 24 %:sta nykyiseen 38 %:iin (kuva 12). Vastaavasti laskeutusaltaallisen alan osuus on pienentynyt 1 prosenttiyksikköä. 46 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 25 26 27 28 29 21 211 muu so. kem. h/i la+ vs. la pvk Kuva 11 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden vesienkäsittelymenetelmien osuudet pintaaloista kesäaikana vuosina 25 211. Sisältää myös kunnostusvaiheessa olevan sekä poistuneen alan. 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 25 26 27 28 29 21 211 muu so. kem. h/i la+ vs. la pvk Kuva 12 Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden vesienkäsittelymenetelmien osuudet pintaaloista talviaikana vuosina 25 211. Sisältää myös kunnostusvaiheessa olevan sekä poistuneen alan. Kuivajoen vesistöalueella pintavalutuskenttien osuus vesienkäsittelyrakenteena on selvästi keskimääräistä suurempi. Kesäaikana 88 % ja ympäri vuoden 64 % kokonaispintaalasta on pintavalutuskenttien takana, molemmat suurempia osuuksia kuin muilla vesistöalueilla. Ympärivuotisen pintavalutuksen osuudet vaihtelevat selvästi enemmän vesistöalueiden välillä kuin kesäaikaisen pintavalutuksen. Esimerkiksi Siikajoella ympäri- Copyright Pöyry Finland Oy

vuotisen pintavalutuksen osuus kokonaispinta-alasta on 27 %, mutta kesäaikaisen pintavalutuksen 67 %. Kemiallinen vesienkäsittely on käytössä Piipsannevalla, Navettarimmellä ja Jakosuolla. 47 8.2 Päästöt vesistöön Tuotannossa olleiden soiden päästöt on laskettu Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden keskimääräisten ominaispäästölukujen perusteella vesienkäsittelymenetelmän mukaisesti. Keskimääräisten ominaispäästölukujen laskennassa oli mukana Pohjois-Pohjanmaan kohteiden lisäksi ympärivuotisessa aineistossa kaksi Lapissa sekä kaksi Kainuussa sijaitsevaa suota ja kesäaikaisessa aineistossa oli lisäksi yksi Kainuussa sijaitseva kohde. Tarkkailussa olleen lohkon tuloksia on hyödynnetty saman suon muille lohkoille, mikäli vesienkäsittelymenetelmä on ollut sama. Kuntoonpanossa olevien alueiden päästöt laskettiin vastaavasti kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden keskimääräisillä ominaispäästöillä, mutta vesienkäsittelymenetelmiä ei eroteltu. Päästöjen laskennassa pinta-alana on käytetty tuotannossa olevan, tuotantokuntoisen sekä tuotannosta poistuneen alueen yhteispinta-alaa. Jälkikäytössä olevia alueita ei ole otettu huomioon. Tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt voivat olla alkuvaiheessa lähes tuotantoalueen tasoa, mutta vähitellen ne pienenevät alueen kasvittumisen seurauksena. Osa tuotannosta poistuneista alueista on ollut jo vuosia pois tuotannosta, joten näiden alueiden osalta päästöjä on laskennassa yliarvioitu. Tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt on esitetty erikseen liitteessä 9. Kalajoella, Pyhäjoella, Siikajoella, Kiiminkijoella, Iijoella ja Siuruanjoella tuotannosta poistuneiden alueiden kuormitukset olivat noin 17 23 % vesistöalueiden kokonaiskuormituksesta. Temmesjoella tuotannosta poistuneiden alueiden kuormitukset olivat noin kolmanneksen vesistöalueen kokonaiskuormituksesta. Oulujoella tämä osuus oli puolestaan 12 %, Olhavanjoella 9 %, Kuivajoella 4 %, Piehinginjoella 1 % ja Kalimenojalla 1 %. Yppärinjoella ja Liminkaojalla ei ollut tuotannosta poistuneita alueita. Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt on esitetty vesistöalueittain taulukoissa 2 29. Taulukoiden sarakkeessa tarkkailtu K tarkoittaa luvanmukaisessa päästötarkkailussa ollutta suota, joka voi olla myös tutkimushankkeisiin (esim. TUKOS) liittyvää tarkkailua kunhan se täyttää luvanmukaisen tarkkailun vaatimukset. E tarkoittaa suota, jonka päästöt on arvioitu pinta-alan ja vesienkäsittelymenetelmän mukaisilla ominaiskuormitusarvoilla. S on suppea tai jälkihoitovaiheen tarkkailu, tällöin tarkkailutuloksia on käytetty suon omien päästöjen laskennassa mutta se ei ole mukana kokoomataulukoiden keskiarvoissa. V kuvaa suota, jolla on suoritettu ainoastaan virtaamamittaus. Merkintää erill., käytetään jos suon tarkkailu poikkeaa edellä mainituista. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden vuosipäästöt olivat yleisesti hieman suurempia kuin vuonna 21. Päästöjen suokohtainen vaihtelu oli suurta erityisesti niillä vesistöalueilla, joilla sijaitsi tarkkailusoita, koska tarkkailusoiden päästöt on laskettu kunkin suon omilla, vaihtelevan suuruisilla ominaispäästöluvuilla ja muille soille on käytetty koko tarkkailualueen keskiarvoja. Turvetuotantoalueista suurin yksittäinen päästölähde tarkkailualueella oli Pyhäjoen ja Siikajoen vesistöalueilla sijaitseva Piipsanneva, koska sen pinta-ala on suuri suhteessa muihin turvesoihin. Copyright Pöyry Finland Oy

48 Taulukko 2 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Kalajoen vesistöalueella 1.11.21-31.1.211 Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Hankilanneva (osa) Vapo Oy 53.73 51 25 76 K 8 3 16 352 2 422 7,2 135 1 554 Nurmesneva (osa) Vapo Oy 53.74 148 123 271 S 35 112 67 1 462 4 69 46 921 2 62 Vittouvenneva (osa) Vapo Oy 53.83 32 6 38 S 7 565 17 353 6 75 14 264 5 724 Koivulanneva Vapo Oy 53.65 45 37 82 K 1 314 33 649 3 478 26 458 2 72 Jouttenisenneva Vapo Oy 53.82 4 33 73 S/E 9 753 17 475 2 84 11 318 2 195 Jouttenisenneva Vapo Oy 53.83 47 47 E 6 797 16 316 1 162 12 221 79 Vasamanneva Vapo Oy 54 54 K 12 237 13 478 2 178 6,3 316 1 53 Rautamullansuo Vapo Oy 56 11 67 E 8 861 1 372 1 273 5,3 239 776 Tuppuraneva Vapo Oy 53.98 67 4 7 78 S 11 275 1 449 1 27 3,5 294 674 Osmalamminneva Vapo Oy 53.94 1 97 2 1 K/E 21 66 21 64 1 467 12 368 611 Päällysneva Vapo Oy 53.97 41 41 K 14 17 8,1 552 617 3,7 443 196 Akanrahka Turvejetti Ky 53.22 92 92 E 1 716 32 726 5 141 24 52 4 338 Löytynneva Turveruukki Oy 53.25 142 5 147 K 13 63 46 1 157 8 323 37 898 7 299 Isoneva Reisjärven kunta 53.53 3 14 44 E 4 844 15 369 3 184 12 265 2 772 Niittylammenneva Vähäsalo & Lahti Oy 53.93 35 35 E 3 853 12 293 2 533 9 211 2 25 Veneneva Vähäsalo & Lahti Oy 53.93 1 1 E 1 269 3,4 71 29 2,6 51 213 Isoneva Vähäsalo & Lahti Oy 53.93 1 1 E 1 269 3,4 71 29 2,6 51 213 Lamminneva Kanteleen Voima Oy 53.76 144 144 K 6 783 16 238 452 14 191 264 Multakaarronneva Konepalvelu Honkala Oy 53.77 E Puronneva Kokkola Power Oy 53.97 erill. Maatalousyhtymä Tuppuraneva Valtonen 53.98 E Tuotantosuot yhteensä 997 15 252 1 264 181 55 34 8 743 47 179 234 5 969 36 42 Kuntoonpanosuot yhteensä 145 145 6 973 16 244 472 14 195 275 Vesistöalue yhteensä 145 997 15 252 1 49 188 29 356 8 987 47 651 248 6 163 36 695 21 65 1 87 81 441 1 675 178 654 355 9 137 42 698 228 5 887 3 284 Copyright Pöyry Finland Oy

49 Taulukko 21 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Pyhäjoen vesistöalueella 1.11.21-31.1.211 Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Ahmaneva Vapo Oy 54.79 3 2 32 V 3 91 1 196 767 8, 143 561 Hankilanneva (osa) Vapo Oy 54.37 5 4 9 E 948 1,9 42 287,9 16 184 Haaponeva Vapo Oy 54.22 221 12 341 S/E 37 232 15 2 277 1 98 79 1 557 8 78 Piipsanneva (osa) Vapo Oy 54.34 62 325 945 S/K 91 38 178 4 386 25 653 19 2 624 18 771 Puutionneva Vapo Oy 54.28 113 52 165 K 13 838 17 665 1 721 7,6 429 835 Äijönneva Vapo Oy 54.28 96 96 K 1 67 2 46 1 833 15 328 1 35 Kivineva, Kärsämäki Vapo Oy 54.37 87 87 E 11 38 3 618 2 525 23 441 1 855 Kuljunneva Vapo Oy 54.32 83 83 K 12 724 21 687 2 774 16 565 2 286 Lehtoneva Vapo Oy 54.85 17 24 41 S/E 4 714 14 329 2 566 1 235 2 196 Luomaneva Vapo Oy 54.85 71 25 96 E 12 18 33 682 2 786 25 486 2 47 Onkineva Vapo Oy 54.84 21 2 41 E 4 514 14 343 2 967 11 247 2 583 Pihlajaneva Vapo Oy 54.85 9 26 116 S/E 15 67 39 844 4 284 3 598 3 324 Porkanneva Vapo Oy 54.85 4 4 K 6 664 15 325 1 527 12 241 1 196 Puntarisuo Vapo Oy 54.46 55 3 58 K 9 873 11 261 1 147 6,3 145 685 Siloneva Vapo Oy 54.84 117 11 128 S 16 929 2 712 2 433 1 456 1 483 Nurmesneva (osa) Vapo Oy 54.47 94 38 132 E 14 532 46 1 16 9 552 35 795 8 317 Vittouvenneva (osa) Vapo Oy 54.51 37 3 67 S 8 119 27 517 2 624 22 361 2 5 Kuuhkamonneva Vapo Oy 54.72 86 185 53 324 S/K 33855 72 1978 639 52 139 453 Ojaneva Vapo Oy 54.76 46 6 52 S 5 873 16 328 1 113 12 222 759 Iso-Lamminneva Vapo Oy 54.77 32 32 K 4 651 5, 241 623 2,3 172 359 Märsynneva Vapo Oy 54.77 34 94 128 K 1865 58 694 2527 48 438 1553 Verkaneva Vapo Oy 54.72 58 58 K 15 623 23 243 432 18 117 7 Lehtoneva Turveruukki Oy 54.85 96 2 115 S 14 418 45 97 4 522 35 71 3 455 Jahtavisneva Megaturve Oy 54.19 19 31 5 E 5 54 17 419 3 618 13 31 3 151 Marjaneva (osa) Megaturve Oy 54.81 15 15 K 2 483 8,3 114 661 7,1 79 522 Kärsämäenneva AP-Peat Oy 54.61 72 7 142 K/E 17598 31 914 3411 2 628 234 Aittoneva Jukuturve Oy 54.77 14 3 17 E 1 872 5,9 142 1 23 4,5 12 1 71 Palaneva T:mi Hämäläinen 54.77 26 26 E 3 299 8,9 185 755 6,9 132 554 Veneneva Kanteleen Voima O54.36 147 147 K 22 63 38 653 3 586 34 553 3 185 Tuotantosuot yhteensä 2 393 3 79 3 187 354 557 811 19 445 97 669 572 13 16 74 114 Kuntoonpanosuot yhteensä 397 397 64 69 122 1 882 7 273 11 1 34 5 264 Vesistöalue yhteensä 397 2 393 3 79 3 584 419 248 932 21 327 14 942 673 14 5 79 378 21 341 2 577 1 218 4 136 374 487 92 23 552 138 678 632 15 772 11 472 Copyright Pöyry Finland Oy

5 Taulukko 22 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Siikajoen vesistöalueella 1.11.21-31.1.211 Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Piipsanneva (osa) Vapo Oy 57.68 9 82 172 E 21 822 59 1 221 4 991 45 871 3 667 Parkkisenrimpi (KAI) Vapo Oy 57.48 6 3 63 E 8 265 17 46 1 5 12 28 1 2 Joutenneva Vapo Oy 57.63 2 9 6 35 E 5 447 16 236 1 478 13 159 1 177 Jousineva Vapo Oy 57.27 158 9 167 E 2 167 51 1 22 7 63 37 859 6 234 Konnunsuo (osa) Vapo Oy 1 1 E 1 11 3,5 84 724 2,6 6 63 Navettarimpi (KAI) Vapo Oy 57.48 143 33 176 S/E 25 125 79 2 39 17 264 54 1 42 14 799 Varisneva Vapo Oy 57.88 78 78 S 3 886 22 69 3 455 16 427 2 734 Kureluijanneva Vapo Oy 57.67 123 12 135 E 17 128 46 958 3 918 36 684 2 878 Jyletneva Vapo Oy 57.69 62 2 82 E 9 27 29 687 5 934 21 494 5 167 Kivineva Pulkkila Vapo Oy 57.28 154 11 124 289 E 33 88 1 2 264 15 582 76 1 622 13 82 Kivineva Pulkkila Vapo Oy 57.69 13 31 161 E 19 352 56 1 225 7 446 42 876 6 11 Kärjenrimpi-Puronräme Vapo Oy 57.42 31 31 K 6 28 79 1 26 5 799 48 482 2 837 57.48 298 298 K 35 919 49 1 446 5 312 33 1 46 3 799 Paskonneva Vapo Oy 57.68 96 96 K 16 411 21 737 1 35 16 61 841 Saarineva Vapo Oy 57.37 2 113 115 K 25 598 35 122 339 25 953 2394 Sauvasuo Vapo Oy 57.33 32 32 K 6 19 8,2 165 564 4,9 82 234 Hourunneva Turveruukki Oy 57.21 32 6 37 E 4 84 13 311 2 685 1 223 2 338 Hourunneva Turveruukki Oy 57.26 58 58 E 6 95 2 451 2 962 15 323 2 464 Kupukkaneva Turveruukki Oy 57.24 18 18 E 2 35 6,2 129 527 4,8 92 387 Rahvaanneva Turveruukki Oy 57.21 64 64 E 8 145 22 456 1 863 17 325 1 369 Savaloneva Turveruukki Oy 57.73 14 91 131 236 erill./e 29 943 64 1 611 9 993 45 1 14 8 24 Lahnasneva Turveruukki Oy 57.69 122 3 126 E 15 922 43 891 3 642 33 635 2 676 Peuraneva Turveruukki Oy 57.72 44 82 126 K/E 23 153 37 811 2 614 26 533 1 543 Tervasneva Turveruukki Oy 57.17 87 87 E 11 92 3 621 2 537 23 443 1 864 Hangasneva Turveruukki Oy 57.92 14 11 115 E 15 79 2 647 1 988 11 42 1 124 Hangasneva Turveruukki Oy 57.81 15 15 E 1 625 5,1 124 1 68 3,9 89 93 Hangasneva Turveruukki Oy 57.13 1 1 E 11,3 8,4 72,3 6, 63 Hukanneva Turveruukki Oy 57.83 15 1 24 E 25 9 7 1 449 5 924 54 1 34 4 352 Karjoneva Turveruukki Oy 57.13 56 56 E 6 187 2 471 4 67 15 338 3 541 Paloneva Turveruukki Oy 57.85 47 91 138 E 18 272 22 768 2 626 11 492 1 61 Järvineva Turveruukki Oy 57.13 56 56 K 1 831 19 355 481 16 298 26 Tahkoneva Turveruukki Oy 57.29 117 117 K/E 11 148 12 561 1 48 4,7 369 753 Huhanneva Turveruukki Oy 57.73 13 13 E 1 776 2,3 73 225 1,3 48 127 Huhanneva Turveruukki Oy 57.73 98 98 K 12 433 34 696 2 844 26 496 2 89 Huhtineva Turveruukki Oy 57.18 114 114 K 7 551 34 456 1 944 29 337 1 48 Iso-Manninen Turveruukki Oy 57.32 4 4 E 418 1,3 32 275 1, 23 239 Iso-Manninen Turveruukki Oy 57.23 132 1 133 E 16 854 46 943 3 855 35 673 2 832 Jylenneva Turveruukki Oy 57.68 7 7 V 12 7 17 469 1 774 1 296 1 17 Pikarineva Turveruukki Oy 57.18 91 3 94 E 11 868 32 664 2 715 25 474 1 994 jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

51 taulukko 22 jatkuu Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Honkaneva Turveruukki Oy 57.84 23 18 41 E 5 22 14 291 1 19 11 28 874 Vesiläisenneva Turveruukki Oy 57.73 19 19 E 2 125 6,7 162 1 397 5,1 116 1 216 Vesiläisenneva Matti Suni /Turver. Oy 57.73 29 4 32 E 3 566 11 271 2 344 8,5 195 2 41 Isoneva Paavolan Turve Ky 57.13 47 47 E 5 174 16 394 3 41 12 283 2 961 Ahmaneva Paavolan Turve Ky 57.92 4 4 E 4 44 14 335 2 895 1 241 2 52 Tuotantosuot yhteensä 3 49 24 883 3 956 52 611 1 169 28 334 147 725 856 2 194 116 36 Kuntoonpanosuot yhteensä 413 413 81 344 132 1 864 7 928 91 837 3 993 Vesistöalue yhteensä 413 3 49 24 883 4 369 583 955 1 3 3 198 155 653 947 21 31 12 299 21 737 2 948 96 4 646 471 28 1 119 25 891 132 485 794 17 612 11 86 Taulukko 23 Turvetuotantoalueiden vuosikuormitus (kg/a) Temmesjoen vesistöalueella 1.11.21-31.1.211 Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Jouttenoinen Vapo Oy 58.6 53 67 12 S 15 17 17 67 3 287 8,1 43 2 371 Pelsonrimpi (KAI) Vapo Oy 58.58 86 43 4 133 E/S 19 536 64 1 76 4 152 54 88 3 123 Raja-aava (KAI) Vapo Oy 58.53 48 43 91 E/S 12 95 36 664 3 612 29 471 2 859 Tuulisuo (KAI) Vapo Oy 58.53 88 36 124 S 15 95 43 875 4 989 33 622 4 7 Pelsonsuo (osa) (KAI) Vapo Oy 58.53 46 44 9 S/E 1 668 45 745 3 84 38 546 3 16 Tuotantosuot yhteensä 321 43 194 558 73 22 26 4 31 19 844 161 2 878 15 376 Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä 321 43 194 558 73 22 26 4 31 19 844 161 2 878 15 376 21 449 5 146 6 67 826 177 3 692 18 23 131 2 533 13 788 Copyright Pöyry Finland Oy

52 Taulukko 24 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Oulujoen vesistöalueella 1.11.21-31.1.211 Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Hanhineva Vapo Oy 59.171 22 22 S 2 868 3,2 135 621 1,3 86 432 Itäsuo Vapo Oy 59.231 141 18 159 K 11 614 16 386 1 685 6,9 167 817 Keisarinsuo - Timonsuo Vapo Oy/ Timoni Oy59.136 77 77 S 7 248 28 55 4 14 21 371 3 392 Korentosuo Vapo Oy 59.153 2 187 189 K 22 538 22 81 2 437 1 482 1 156 Pehkeensuo Vapo Oy 59.221 159 42 21 K/E 15 61 21 714 4 251 7, 365 2 858 Pelsonsuo (osa) (KAI) Vapo Oy 59.172 35 21 56 K 4 31 2 42 1 98 16 31 1 433 Niskansuo (KAI) Vapo Oy 59.253 41 41 E 5 22 14 291 1 19 11 28 874 Niskansuo (KAI) Vapo Oy 59.261 223 5 228 K 31 785 34 1 571 8 17 15 1 87 6 8 Isosuo, Vaala Vapo Oy 59.267 58 58 K 14 172 11 373 1 247 95 22 564 Petäikönsuo Turveruukki Oy 59.174 98 24 122 K/E 2 22 49 1 43 15 137 34 1 19 13 54 Miehonsuo I Turveruukki Oy 59.144 96 1 97 K 9 263 32 683 3 365 25 494 2 617 Turvesuo Turveruukki Oy 59.144 87 3 9 K 12 156 33 619 2 728 25 438 2 26 Kapustasuo Turveruukki Oy 59.252 84 7 91 K 16 145 37 934 16 37 25 637 15 122 Kanasuo Turveruukki Oy 59.131 8 111 6 125 K/E 162 38 686 2585 3 54 1891 Haara-Torvisuo Turveruukki Oy 59.155 158 7 165 K 22 235 54 1 176 4 156 4 825 2 79 Miehonsuo II Turveruukki Oy 59.144 2 4 24 K 3 9 3,5 133 657 1,6 85 471 Konnansuo Turveruukki Oy 59.141 1 31 32 K 4 93 8,5 333 1 77 5,7 264 1 494 Latvasuo Utajärvi Turveruukki Oy 59.232 16 76 92 K/E 14 785 22 496 1 726 17 36 1 214 Hautasuo (osa) Turveruukki Oy 59.142 4 22 26 E 3 217 1 28 1 683 7,8 147 1 443 Latvasuo S.Kinnunen 59.232 43 43 K 3 768 14 3 2 183 1 2 1 785 Ruostesuo A.Haataja 59.231 4 4 K 3 6 13 265 1 818 9,7 183 1 51 Tuotantosuot yhteensä 1 651 237 1 889 217 858 452 11 958 77 714 34 8 115 62 539 Kuntoonpanosuot yhteensä 89 89 2 94 119 545 1 86 11 39 926 Vesistöalue yhteensä 89 1 651 237 1 978 237 952 571 12 53 79 574 414 8 424 63 465 21 66 1 673 265 2 4 23 585 476 11 556 57 211 324 7 7 42 393 Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 25 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Kiiminkijoen vesistöalueella 1.11.21-31.1.211 Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Isonivansuo Vapo Oy 6.62 2 22 42 E 5 228 14 36 1 479 11 218 1 146 Vittasuo Vapo Oy 6.62 45 9 54 E 7 323 1 39 1 44 5,7 22 634 Alalamminsuo Vapo Oy 62.64 12 12 E 12 941 35 724 2 96 27 516 2 175 Erkansuo Vapo Oy 6.32 116 38 154 E 2 368 24 856 2 927 12 549 1 784 Hakasuo Vapo Oy 6.26 19 15 25 E 27 113 32 1 14 3 896 16 731 2 375 Hangassuo Vapo Oy 6.25 19 15 34 E 3 743 12 285 2 46 8,9 25 2 142 Marttilansuo Vapo Oy 6.22 15 15 E 1 651 5,2 126 1 86 3,9 9 945 Isosuo Vapo Oy 6.46 113 16 129 K 7 964 6,8 316 1 89,3 75 374 Sapilassuo Vapo Oy 6.37 57 57 E 7 539 8,9 317 1 83 4,5 23 66 Vainionsuo Turveruukki Oy 6.68 111 47 158 E 17 372 55 1 322 11 42 41 95 9 943 Vainionsuo Turveruukki Oy 6.69 42 12 54 E 6 675 19 4 2 93 14 286 1 656 Isosuo Ylikiiminki Turveruukki Oy 6.22 3 26 24 3 56 E 7 287 2 39 1 586 15 277 1 155 Varpa-Hoikkasuo Turveruukki Oy 6.13 28 1 29 E 3 86 4,5 16 547 2,3 13 333 Varpa-Hoikkasuo Turveruukki Oy 6.61 28 3 31 E 3 764 7,8 216 1 48 5,3 148 1 148 Isosuo Ylik. lisäalue Turveruukki Oy 6.13 21 21 E 2 636 7,1 148 63 5,5 15 443 Kuusisuo Velj. Valkola 6.61 3 4 34 E 4 314 12 241 987 9, 172 725 Tuotantosuot yhteensä 948 24 199 1 171 139 8 271 7 236 36 61 181 4 819 27 61 Kuntoonpanosuot yhteensä 3 3 645 2 19 67 2 12 39 Vesistöalue yhteensä 3 948 24 199 1 174 139 725 273 7 255 36 668 183 4 831 27 64 21 3 13 27 37 1 34 134 435 297 7 26 33 555 198 4 652 23 84 53 Copyright Pöyry Finland Oy

54 Taulukko 26 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Iijoen vesistöalueella 1.11.21-31.1.211 Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Kortesuo Vapo Oy 61.137 79 12 91 E 12 36 14 56 1 73 7,2 324 1 54 Joutsensuo Vapo Oy 61.124 72 71 143 E 18 913 22 795 2 718 11 51 1 657 Haukkasuo Vapo Oy 61.124 5 124 3 159 K/E 17 796 25 748 2 5 15 482 1 149 Lehdonsuo Vapo Oy 61.321 11 6 116 E 14 717 4 824 3 366 31 587 2 473 Palosuo Vapo Oy 61.126 76 11 87 E 11 38 3 618 2 525 23 441 1 855 Iso-Pihlajasuo Vapo Oy 61.129 28 68 96 E 12 697 15 534 1 825 7,6 342 1 112 Olki-Peurasuo Vapo Oy 61.129 92 92 K 7 415 18 43 1 76 13 34 569 Kapulasuo Vapo Oy 61.154 52 46 98 E 1 789 34 821 7 92 26 59 6 175 Koppelosaarensuo Vapo Oy 61.124 15 5 2 E 2 22 7, 168 1 447 5,2 12 1 26 Koppelosaarensuo Vapo Oy 61.131 8 13 21 E 2 312 7,3 176 1 52 5,5 126 1 323 Leväsuo Vapo Oy 61.161 81 64 145 E 18 3 33 955 5 584 21 647 4 46 Leväsuo Vapo Oy 61.166 14 14 28 E 3 73 4,4 156 532 2,2 1 324 Koutuansuo Vapo Oy 61.126 33 4 18 55 E 6 978 19 39 1 596 15 278 1 173 Kupsussuo Vapo Oy 61.122 3 158 161 K 18 41 22 1 693 2 519 5,1 1 278 858 Kärppäsuo Turveruukki Oy 61.124 42 42 K 7 397 13 292 1 173 9, 198 798 Lampisuo (osa) Turveruukki Oy 61.131 12 97 16 125 E 17 274 24 696 2 391 15 445 1 453 Murtosuo Turveruukki Oy 61.142 111 4 5 12 E 13 731 37 928 7 262 27 656 6 194 Mäntyharjun-Riepul.suo Turveruukki Oy 61.131 44 9 52 E 6 298 13 369 2 475 9,2 255 2 34 Ällinsuo Turveruukki Oy 61.142 144 22 165 E 2 995 57 1 175 4 82 44 838 3 528 Isosuo Kollaja Turveruukki Oy 61.133 39 5 44 E 5 537 15 31 1 266 12 221 93 Ahvensuo Turveruukki Oy 61.127 26 2 28 E 3 73 1 234 2 2 7,3 168 1 759 Ahvensuo Turveruukki Oy 61.124 24 1 25 E 3 225 8,7 18 738 6,7 129 542 Latvasuo Turveruukki Oy 61.123 1 48 4 19 72 E 8 43 25 63 5 184 19 433 4 58 Latvasuo Turveruukki Oy 61.124 24 2 26 E 3 43 4, 143 489 2, 92 298 Luisansuo Turveruukki Oy 61.124 48 6 54 E 7 165 8,5 31 1 3 4,3 193 628 Lavasuo Turveruukki Oy 61.124 59 2 61 E 8 19 9,5 337 1 152 4,8 216 73 Kuikkasuo Turveruukki Oy 61.187 42 5 48 E 5 247 17 399 3 449 12 287 3 3 Matkasuo Yli-Ii Turveruukki Oy 61.124 6 3 14 77 E 9 83 27 549 2 242 2 391 1 647 Iso-Rytisuo Turveruukki Oy 61.125 8 1 8 E 1 623 13 446 1 527 6,4 286 931 Takasuo Turveruukki Oy 61.155 121 2 141 E 15 475 49 1 177 1 173 37 846 8 857 Koivu-Loukassuo Turveruukki Oy 61.124 63 63 E 8 31 1 349 1 193 5, 224 727 Ruonasuo Turveruukki Oy 61.128 17 4 111 E 14 93 38 789 3 224 29 562 2 368 Iso-Jännesuo Turveruukki Oy 61.127 5 7 74 E 1 122 14 414 1 419 7,8 265 863 Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turvet 61.142 78 3 18 E 11 89 38 95 7 816 28 65 6 85 Iso-Ahmasuo Pudasjärven Turvet 61.149 17 32 49 E 6 481 7,7 272 931 3,9 175 568 Hulikkasuo Rasepi Oy 61.37 15 15 3 E 3 33 1 251 2 171 7,9 181 1 89 Kapustasuo Rasepi Oy 61.672 75 15 9 E 9 98 31 754 6 513 24 542 5 671 Syrjäsuo Polar-Sammal Oy 61.149 43 43 E 5 455 15 35 1 248 11 218 917 Tuotantosuot yhteensä 2 376 15 582 2 973 359 813 757 2 543 15 81 519 14 31 81 934 Kuntoonpanosuot yhteensä 68 68 12 45 26 448 1 666 2 3 1 77 Vesistöalue yhteensä 68 2 376 15 582 3 41 371 858 783 2 991 17 467 539 14 6 83 11 21 284 2 371 72 444 3 172 328 856 775 19 226 89 72 526 12 85 65 925 Copyright Pöyry Finland Oy

55 Taulukko 27 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Siuruanjoen vesistöalueella 1.11.21-31.1.211 Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Saarisuo Vapo Oy 61.415 181 1 182 K/E 19 985 7 1 197 4 61 54 87 3 433 Vaaraojanlatvasuo Vapo Oy 61.412 1 115 116 K 15 84 58 842 3 876 47 562 2 784 Viitasuo Vapo Oy 61.415 152 18 17 K/E 14 546 55 1 18 8 171 42 819 6 739 Kynkäänsuo Vapo Oy 61.413 211 13 15 239 K/E 25 742 215 1 992 7 14 194 1 46 5 47 Kynkäänsuo Vapo Oy 61.415 48 4 52 K 6 65 22 361 1 566 18 23 1 46 Kynkäänsuo Vapo Oy 61.416 119 11 13 K 1 891 37 74 2 631 29 519 1 899 Teerilammensuo Vapo Oy 61.444 162 162 K 29 613 51 1 178 4 699 36 81 3 229 Sivakkasuo Vapo Oy 61.486 2 6 26 E 3 299 8,9 185 755 6,9 132 554 Sivakkasuo Vapo Oy 61.482 57 49 16 K 7 222 43 598 2 869 35 43 2 96 Iso-Pukasuo Vapo Oy 61.481 63 63 K/E 59 17 342 1342 12 231 915 Polvisuo Vapo Oy 61.416 136 136 K 17 498 43 899 3 468 32 622 2 394 Kalliosuot: Peltosuo Vapo Oy 61.413 1 1 2 E 2 537 6,9 142 58 5,3 11 426 Kalliosuot: Epäilyksensuo Vapo Oy 61.413 5 28 33 K 3 823 11 28 1 686 7,8 132 1 357 Kalliosuot:Kuikkasalmensuo Vapo Oy 61.413 E Kalliosuot: Kuikkasuo Vapo Oy 61.413 33 46 79 E 1 23 27 561 2 293 21 4 1 684 Lampisuo (osa) Turveruukki Oy 61.485 51 1 52 E 6 653 18 372 1 522 14 266 1 118 Kapeimmansuo Turveruukki Oy 61.484 22 3 25 K 3 19 2,8 145 48 1, 91 22 Koivuojanlatvasuo Turveruukki Oy 61.419 142 24 166 K 21 28 57 1 177 4 81 44 839 3 533 Kääpäsuo Turveruukki Oy 61.483 92 48 14 K 12 877 53 1 7 11 162 43 734 1 81 Pukasuo Turveruukki Oy 61.419 62 12 8 82 E 9 55 29 689 5 952 22 495 5 183 Räiskinsuo Turveruukki Oy 61.422 74 74 S 5 45 27 435 1 963 22 29 1 389 Viidansuo Turveruukki Oy 61.483 76 21 98 K 7 938 27 532 2 794 2 33 1 947 Ämmänsuo Turveruukki Oy 61.421 35 8 44 E 4 86 15 366 3 16 11 263 2 751 Kaartosuo Turveruukki Oy 61.485 31 1 32 K 3 28 4,2 15 474 2,1 96 267 Matkasuo Pudasjärvi Turveruukki Oy 61.442 62 9 71 K 1 823 13 458 3 634 7,2 316 3 89 Heini-Honkisuo (LAP) Turveruukki Oy 61.466 52 52 K 4 247 4,5 197 778,6 7 275 Tuomisuo (LAP) Turveruukki Oy 61.431 17 6 176 E 23 234 27 977 3 339 14 626 2 36 Sääskisuo (LAP) Turveruukki Oy 61.471 312 2 314 K 4 844 68 1 646 8 57 43 1 5 582 Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy 61.416 17 11 28 E 3 69 1 234 2 18 7,3 168 1 757 Pikku-Saarisuo Turveruukki Oy 61.417 24 12 144 K/E 13 49 44 92 4 938 34 657 3 915 Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy 61.416 84 84 K 7 994 1 467 817 3,7 311 21 Pohjoinen Latvasuo Kuiva-Turve Oy 61.416 17 13 12 K 16 485 3 753 4 792 14 359 3 258 Kotisuo Turvetuote Peat Bog 61.425 28 28 E 3 82 1 235 2 26 7,3 169 1 764 Isoahontaussuo Turvetuote Peat Bog 61.425 35 35 E 4 441 12 248 1 16 9,2 177 746 Leuvanojanlatvasuo Latvasuon Turve 61.414 7 7 E 7 76 24 586 5 66 18 421 4 411 Ronisuo Polar-Sammal Oy 61.422 77 77 K 1 34 29 581 2 161 23 416 1 523 Tuotantosuot yhteensä 2 861 25 537 3 423 391 692 1 177 22 594 116 553 899 15 31 88 629 Kuntoonpanosuot yhteensä 1 1 19 1 6 2 3 12 Vesistöalue yhteensä 1 2 861 25 537 3 424 391 882 1 178 22 6 116 573 9 15 313 88 64 21 5 3 56 28 49 3 497 342 68 1 161 2 299 1 25 93 13 731 75 192 Copyright Pöyry Finland Oy

56 Taulukko 28 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Olhavanjoen ja Kuivajoen vesistöalueilla 1.11.21-31.1.211 Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Jakosuo Vapo Oy 62.6 236 2 238 K 2 844 73 1 326 4 649 56 898 2 985 Vasikkasuo Vapo Oy 62.6 165 31 196 E 24 128 68 1 448 7 595 52 1 35 6 13 Näätäaapa (LAP) Vapo Oy 63.54 249 1 25 E 33 65 39 1 39 4 752 2 891 2 897 Näätäaapa (LAP) Vapo Oy 63.43 242 2 244 E 32 272 38 1 356 4 638 19 87 2 827 Näätäaapa (LAP) Vapo Oy 63.41 19 19 E 2 513 3 16 361 2 68 22 Kuurtosuo Turveruukki Oy 63.72 169 2 171 E 22213 41 172 437 28 727 2745 Karsikkosuo (LAP) Turveruukki Oy 63.55 37 7 44 E 5 57 15 312 1 274 12 222 936 Jääräsuo Kuiva-Turve Oy 63.14 59 7 66 E 7 266 23 553 4 776 17 397 4 159 Komppasuo Kuiva-Turve Oy 63.34 112 18 13 E 16 741 36 852 3 312 26 589 2 324 Komppasuo Kuiva-Turve Oy 63.31 121 6 127 E 16 113 44 92 3 686 34 643 2 78 Kompsasuo Kuiva-Turve Oy 63.33 147 1 148 E 19 575 23 823 2 813 12 528 1 715 Kompsasuo Kuiva-Turve Oy 63.71 35 35 E 4 629 5 195 665 3 125 46 Kontio-Klaavunsuo Kuiva-Turve Oy 63.14 323 31 354 K 48 369 38 1 316 4 581 7 556 1 54 Puutiosuo (osa) Kuiva-Turve Oy 63.38 7 19 89 E 8 469 11 495 866 4 329 222 Susiojanlatvasuo Kuiva-Turve Oy 63.17 28 28 E 3 73 4 156 532 2 1 324 Turkkisuo-Linkkasuo Kuiva-Turve Oy 63.32 24 8 212 E 26 225 73 1 556 7 886 56 1 112 6 187 Turkkisuo-Linkkasuo Kuiva-Turve Oy 63.34 9 2 92 E 12 168 14 511 1 749 7 328 1 66 Iso-Saarisuo Koneurakointi J.Vähäsö63.11 37 37 E 4 73 13 31 2 678 1 223 2 331 Ruonasuo (LAP) Simon Turvejaloste 63.63 114 12 126 E 13 827 44 1 52 9 89 33 756 7 914 OLHAVANJOKI Tuotantosuot yhteensä 41 2 31 434 44 973 141 2 773 12 244 18 1 933 8 998 Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä 41 2 31 434 44 973 141 2 773 12 244 18 1 933 8 998 21 418 13 3 434 41 827 116 2 625 13 788 84 1 768 1 5 KUIVAJOKI Tuotantosuot yhteensä 2 56 12 14 2 172 276 792 464 12 956 57 694 291 8 464 4 521 Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä 2 56 12 14 2 172 276 792 464 12 956 57 694 291 8 464 4 521 21 2 8 66 75 2 215 232 98 498 11 338 53 546 339 7 247 38 144 Copyright Pöyry Finland Oy

57 Taulukko 29 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Piehinginjoen, Kalimenojan ja Yppärinjoen vesistöalueella 1.11.21-31.1.211. Korj. 18.4.212 Leivinneva Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Piehinginjoki Puuroneva Vapo Oy 56.4 47 5 52 E 5 725 18 436 3 763 14 313 3 277 Kalimenoja Hautasuo (osa) Turveruukki Oy 84.114 148 16 165 E 18 137 57 1 38 11 922 43 992 1 381 Yppärinjoki Marjaneva (osa) Megaturve Oy 84.79 59 59 E 6 495 21 494 4 27 15 355 3 718 Liminkaoja Leivinneva Megaturve Oy 55.2 135 135 K 17 11 24 499 3 127 13 229 2 46 Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukossa 3 on yhteenveto turvetuotannon vuosipäästöistä Pohjois-Pohjanmaalla eri vesistöalueilla. Turvetuotannon kokonaispäästö (brutto) vuonna 211 oli noin 2758 t/a COD Mn, 6,3 t/a kokonaisfosforia, 146 t/a kokonaistyppeä ja 76 t/a kiintoainetta (taulukko 3). Turvetuotannosta aiheutunut nettopäästö oli noin 4,5 t/a kokonaisfosforia, 1 t/a kokonaistyppeä ja 582 t/a kiintoainetta. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden vuosipäästöt olivat yleisesti suurempia kuin vuonna 21. Bruttopäästöistä COD Mn -päästöt kasvoivat 14 %, fosforipäästöt 5 %, typpipäästöt 6 % ja kiintoainepäästöt 9 %. Humuksen (COD Mn ) ja typen päästöt kasvoivat suurista vesistöalueista voimakkaimmin Siikajoella: 24 % ja 17 %. Fosfori- ja kiintoainepäästöt kasvoivat voimakkaimmin Oulujoella: 2 % ja 39 %. Kokonaisfosforin nettopäästöt kasvoivat 7 % edellisvuodesta, nettotyppipäästöt 9 % ja nettokiintoainepäästöt 11 %. Tuotantopinta-ala pieneni vuonna 211 2,6 % edellisvuodesta, kuntoonpanoala 32 % ja tuotantokunnossa oleva pinta-ala 43 %. Päästöjen kasvu selittyykin lähinnä kahdella tekijällä. Kesä-heinäkuu oli sateisempi kuin edelliskesä ja etenkin heinäkuussa alueella oli kovia sadantapiikkejä jotka nostivat valumia ja sitä kautta soilta lähtevää huuhtoumaa. Esimerkiksi Oulujoen ja Siikajoen valuma-alueilla oli heinäkuussa voimakkaita sadekuuroja, jotka näkyvät sekä sademäärissä (kuva 2) että valumapiikkeinä (liite 4). Esimerkiksi Kärjenrimmen sääasemalla satoi 12.7. klo 1 13.7. klo 1 välisenä aikana 38 mm, mikä on noin puolet tyypillisen heinäkuun sademäärästä. Toisaalta ympärivuotiseen kuormituslaskenta-aineistoon otettiin mukaan uusia kohteita, mikä vaikutti keskimääräisten ominaispäästölukujen perusteella laskettuihin päästöihin ja sitä kautta vaikeutti vuosien välistä vertailua. 58 Taulukko 3 Turvetuotannon vuosipäästöt (tuotantosuot + kuntoonpanosuot) Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 211. Päästölaskennassa on mukana myös muutamia Kainuun ja Lapin alueen turvesoita. Korj. 18.4.212 Liminkaoja BRUTTO NETTO Vesistöalue soita kuntoon- tuotan- tuotanto poistu- COD Mn kok.p kok.n kiinto- kok.p kok.n kiintopanossa nossa kunnossa nut aine aine kpl ha ha ha ha t/a t/a t/a t/a t/a t/a t/a Kalajoki (1 23 145 997 15 252 188,4 9, 48,2 6,2 37 Pyhäjoki 29 397 2 393 3 79 419,9 21 15,7 14 79 Siikajoki 36 413 3 49 24 883 584 1,3 3 156,9 21 121 Temmesjoki 5 321 43 194 73,2 4, 2,2 2,9 15 Oulujoki 22 89 1 651 237 238,6 13 8,4 8,4 63 Kiiminkijoki 14 3 948 24 199 14,3 7,3 37,2 4,8 28 Iijoki 33 68 2 376 15 582 372,8 21 18,5 15 83 Siuruanjoki 32 1 2 861 25 537 392 1,2 23 117,9 15 89 Olhavanjoki 2 41 2 31 45,1 2,8 12,1 1,9 9, Kuivajoki 12 2 56 12 14 277,5 13 58,3 8,5 41 Piehinginjoki 1 47 5 5,7,,4 3,8,,3 3,3 Kalimenoja 1 148 16 18,1 1,4 11,9, 1, 1 Yppärinjoki 1 59 6,5,,5 4,3,,4 3,7 Liminkaoja 1 135 17,,5 3,1,,2 2, yhteensä 212 1 117 17 444 164 3 83 2 758 6,3 146 76 4,5 1 582 21 198 1 637 17 95 285 4 31 2 423 6, 137 696 4,2 92 525 Copyright Pöyry Finland Oy

Verrattaessa vuoden 211 vuosipäästöjä vuosien 25 21 keskiarvoon huomataan, että COD Mn -päästöt olivat keskiarvoa hieman korkeammat, mutta muilta osin päästöt olivat keskiarvoa hieman pienemmät (taulukko 31). Yksittäisistä vesistöalueista suurimmat päästöt tulivat Siikajoelta, josta tuli noin viidennes Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon päästöistä. Noin kuudesosa päästöistä tuli Siuruanjoelta ja noin seitsemäsosa sekä Pyhäjoelta että Iijoelta. Siikajoella päästöt olivat suhteessa pinta-alaan hieman suurempia kuin muilla vesistöalueilla, mikä johtuu muun muassa hieman muita vesistöalueita suuremmasta kuntoonpanopinta-alasta kokonaispinta-alaan verrattuna. 59 Taulukko 31 Turvetuotannon vuosipäästöt (tuotantosuot + kuntoonpanosuot) Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 25 211. Päästölaskennassa on mukana myös muutamia Kainuun ja Lapin alueen turvesoita. Korj. 18.4.212 kiintoaine BRUTTO NETTO COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine t/a t/a t/a t/a t/a t/a t/a 25 2 516 6,6 143 1 58 4,6 91 872 26 1 963 5,6 138 677 3,8 87 473 27 2 85 7,3 179 1 49 4,9 118 827 28 3 383 1 224 1 325 7,9 159 1 66 29 2 273 7,9 136 89 6,1 9 632 21 2 423 6, 137 696 4,2 92 525 211 2 758 6,3 146 76 4,5 1 582 ka. 25-21 2 568 7,2 16 936 5,3 16 733 9 YHTEENVETO Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden päästötarkkailu on toteutettu yhteistarkkailuna. Tarkkailun periaate on, että osalla soista mitataan virtaamaa ja tarkkaillaan veden laatua, ja muiden soiden päästöt lasketaan tarkkailusoiden ominaispäästöjen perusteella. Tarkkailualue ulottuu Kalajoelta Siuruanjoelle. Vuonna 211 turvetuotannon päästötarkkailua toteutettiin ympärivuotisilla tuotanto- ja kuntoonpanovaiheen kohteilla sekä kesäaikana myös vesistöaluekohtaisesti. Tässä raportissa on esitetty ympärivuotisten kohteiden tulokset, joiden perusteella on laskettu vuosipäästöt Pohjois-Pohjanmaan kaikille turvetuotantoalueille. Kesäaikaisten tarkkailujen tulokset raportoidaan omissa vesistöaluekohtaisissa raporteissaan, mutta tulokset ovat mukana vuosipäästöjen laskennassa. Kesällä alueellista päästö- ja vaikutustarkkailua toteutettiin Oulujoen, Pyhäjoen, Siikajoen, Kalajoen, Siuruanjoen, Iijoen, Temmesjoen, Olhavanjoen ja Liminkaojan vesistöalueilla. Vuonna 211 vuosikuormituslaskennassa oli mukana 2 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotista tarkkailukohdetta. Kuntoonpanovaiheen tarkkailukohteita oli yhteensä 12. Kesäaikaisia tarkkailusoita oli yhteensä 93. Vuonna 211 turvetuotannon kokonaispintaala Pohjois-Pohjanmaalla oli 22 748 ha, josta tuotannossa tai tuotantokunnossa oli noin 17 7 ha, tuotannosta poistunut noin 9 3 ha ja kunnostusvaiheessa noin 1 2 ha. Nämä pinta-alat sisältävät muutamia alueita myös Lapin ja Kainuun maakuntien puolelta. Tarkkailuvelvollisia turvetuotantoalueita oli kaikkiaan 212, joista osa sijaitsee kahdella vesistöalueella. Eniten tuotantoalaa oli Siikajoen, Siuruanjoen, Pyhäjoen ja Iijoen valuma-alueilla. Kuntoonpanoalaa oli eniten Siikajoen ja Pyhäjoen valuma-alueella. Copyright Pöyry Finland Oy

Vuonna 211 oli paljon ongelmia virtaamamittauksessa, kuten padotusta ja laiterikkoja. Tuotantovaiheen tarkkailukohteilla talven keskivaluma oli pienempi kuin edellistalvena. Kevät alkoi vuonna 211 31.3. 23.4. ja kevätvalunnan pituus vaihteli eri tarkkailusoiden välillä. Kevään ja kesän keskivalumat olivat vuonna 211 hieman suurempia kuin vuonna 21. Syksyn keskivaluma oli selvästi suurempi kuin edellisvuonna. Kesällä ja syksyllä valuman vaihtelut tarkkailusoilla olivat melko suuria johtuen sateiden epätasaisesta jakautumisesta tarkkailualueelle. Vuonna 211 ympärivuotisilla tarkkailusoilla ei esiintynyt poikkeuksellisia ylivirtaamatilanteita. Virtaamapiikkejä havaittiin lähinnä tarkkailukauden keväällä ja heinäkuussa, jolloin saatiin voimakkaita kuurosateita sekä syksyllä. Tarkkailusoiden valumaveden laatu oli edellisvuosien tapaan pintavalutuskentällisillä soilla humuspitoisuutta kuvastavaa hapenkulutuksen arvoa (COD Mn ) lukuun ottamatta parempi kuin laskeutusaltaallisilla soilla. Myös ominaispäästöt olivat COD Mn :a lukuun ottamatta suuremmat laskeutusaltaallisilla soilla kuin pintavalutuskentällisillä. Kesäajan keskimääräinen vedenlaatu oli yleisesti ottaen samalla tasolla kuin vuonna 21. Vuoden 211 ominaispäästöt olivat kuitenkin yleisesti hieman suuremmat kuin vuonna 21. Erityisesti kiintoainepäästöt kasvoivat, mikä todennäköisesti johtui ennen kaikkea voimakkaista sateista ja sitä myötä suuremmista valumista. Ominaispäästöissä oli suurta suokohtaista vaihtelua. Päästötuloksia tarkasteltaessa on otettava huomioon laskeutusaltaallisten soiden aineiston suppeus: talviaikainen aineisto perustuu vain neljän ja kesäaikainen aineisto seitsemän suon tarkkailutuloksiin. Vuosikuormituksiin vaikuttavat myös sääolot tarkkailujaksolla sekä vuosittaiset vaihtelut soiden pinta-aloissa. Pintavalutuskentät ovat tarkkailukohteissa yliedustettuna verrattuna koko Pohjois-Pohjanmaalla ympärivuotisessa käytössä olevien pintavalutuskenttien määrään. Talviaikana laskeutusaltaallinen ala on suurempi kuin pintavalutuskentällinen. Kuntoonpanosoilta lähtevän veden laatu vaihteli melko paljon eri soilla. Vaihteluun vaikuttivat muun muassa eri vaiheissa olevat kuntoonpanotyöt sekä paikalliset olosuhteet esimerkiksi sääolojen suhteen. Verrattuna Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kaikkien tuotantovaiheen päästötarkkailusoiden keskimääräiseen vedenlaatuun kuntoonpanosoiden vedessä oli hieman enemmän kemiallisesti hapettuvia orgaanisia aineita (COD Mn ) ympäri vuoden. Fosforia oli myös yleisesti ottaen enemmän, mutta typen osalta tilanne vaihteli. Kiintoainetta kuntoonpanosoiden valumavesissä oli vähemmän ympäri vuoden ja kuntoonpanosoiden valumavesi hieman happamampaa kuin tuotantosoiden. Kuntoonpanosoiden ominaispäästöt olivat talvella 211 fosforin ja kiintoaineen osalta suuremmat kuin edellistalvena, muutoin ei eroa edellisvuoteen juuri ollut. Keväällä vuoden 211 päästöt olivat suuremmat kuin edellisvuonna ja erityisesti kiintoainepäästöt kasvoivat selvästi. Kesällä ja syksyllä ominaispäästöt olivat typpeä lukuun ottamatta edellisvuotta suuremmat. Vertailussa on huomioitava aineiston rajallisuus: kohteiden pieni määrä ja niiden vuosittainen vaihtelu. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästöt vesistöön vuonna 211 olivat yhteensä 2 758 t/a happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 6,3 t/a fosforia, 146 t/a typpeä ja 758 t/a kiintoainetta (brutto). Vuosipäästöt olivat yleisesti suurempia kuin vuonna 21. Bruttopäästöistä kemiallisen hapenkulutuksen päästöt kasvoivat 14 %, fosforipäästöt 5 %, typpipäästöt 6 % ja kiintoainepäästöt 9 %. Siikajoen vesistöalueelta tuli noin viidennes Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon päästöistä. Noin kuudesosa päästöistä tuli Siuruanjoelta ja noin seitsemäsosa sekä Pyhäjoelta että Iijoelta. 6 Copyright Pöyry Finland Oy

1 VIITTEET Ilmatieteen laitos 212. Sääpalvelu. Tiedot saatu 16.1.212. Saukkonen, S. ja Kortelainen, P. 1995. Metsätaloustoimenpiteiden vaikutus ravinteiden ja orgaanisen aineen huuhtoutumiseen. Julkaisussa: Metsätalouden vesistövaikutukset ja niiden torjunta, METVE-projektin loppuraportti. Suomen ympäristö 2. Suomen ympäristökeskus. Vapo Oy Energia. 23. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden käyttö- ja kuormitustarkkailuohjelma vuosina 23 25. Moniste. 61 Copyright Pöyry Finland Oy

KALAJOEN VESISTÖALUE Tarkkailusuot merkitty punaisella 7 6 4 8 VAPO OY Hankilanneva (osa) Nurmesneva (osa) Vittouvenneva Koivulanneva Jouttenisenneva Vasamanneva Rantamullansuo Tuppuraneva Osalamminneva Päällysneva Lonkerinneva 1 2 3 4 5 8 9 1 11 12 13 TURVERUUKKI OY Löytynneva 1 15 16 TURVEJETTI KY 1 Akanrahka 12 Onkilamminneva 5 14 KANTELEEN VOIMA OY 13 3 9 7 MAASELÄN TURVETUOTANTO 2 11 6 Lamminneva KONEPALVELU HONKALA OY Multakaarronneva 15 16 14 2 km Pohjakartta Genimap Oy, lupa L56/3 Liite 1.1

PYHÄJOEN VESISTÖALUE 9 23 1 Tarkkailusuot merkitty punaisella 29 3 4 2 22 19 2 14 25 7 27 31 17 26 1 8 3 5 11 28 24 VAPO OY Hankilanneva (osa) Haaponeva Piipsanneva (osa) Puutionneva Lehtoneva Luomaneva Onkineva Pihlajaneva Siloneva Nurmesneva (osa) Vittouvenneva (osa) Kuuhkamonneva Ojaneva Tavaskanneva Ahmaneva Kivineva, Kärsämäki Äijönneva Porkanneva Kuljunneva Märsynneva Verkaneva Puntarisuo TURVERUUKKI OY Lehtoneva 12 13 32 MEGATURVE OY Jahtavisneva Marjaneva JUKUTURVE OY Aittoneva AP_PEAT OY Kärsämäenneva 3 2 7 14 5 17 1 11 8 12 13 4 1 9 23 24 25 26 27 29 3 32 5 19 22 2 28 KANTELEEN VOIMA OY Pohjakartta Genimap Oy, lupa L56/3 Veneneva 31 Liite 1.2

SIIKAJOEN VESISTÖALUE Tarkkailusuot merkitty punaisella 43 13 32 39 23 14 31 34 35 28 1 22 11 37 4 48 19 12 38 2 4 5 42 17 16 33 47 7 Piipsanneva (osa) Parkkisenrimpi Joutenneva Jousineva Konnunsuo (osa) Navettarimpi Varisneva Kureluijanneva Jyletneva Kivineva Saarineva Kärjenrimpi-Puronräme Paskonneva Sauvasuo TURVERUUKKI OY 9 26 VAPO OY 44 5 18 49 36 15 Hourunneva Kupukkaneva Rahvaanneva Savaloneva Hangasneva Hukanneva Karjonneva Paloneva Järvineva Iso-Manninen Pikarineva Honkaneva Vesiläisenneva Jylenneva Tahkoneva Huhanneva Huhtineva Lahnasneva Tervasneva Peuraneva Hevoskorpi MATTI SUNI Vesiläisenneva 3 PAAVOLAN TURVE KY Isoneva Ahmaneva 7 5 15 2 3 4 1 18 16 17 44 4 47 49 9 28 26 12 14 22 23 11 32 33 34 31 19 36 37 38 39 42 43 48 5 19 13 35 Pohjakartta Genimap Oy, lupa L56/3 Liite 1.3

TEMMESJOEN VESISTÖALUE Tarkkailusuot merkitty punaisella VAPO OY Pelsonrimpi (osa) Raja-aava Tuulisuo Pelsonsuo (osa) Jouttenoinen 3 5 4 2 6 6 2 4 3 5 Pohjakartta Genimap Oy, lupa L56/3 Liite 1.4

OULUJOEN VESISTÖALUE Tarkkailusuot merkitty punaisella VAPO OY Hanhineva Itäsuo Keisarinsuo Pehkeensuo Pelsonsuo (osa) Niskansuo Korentosuo Isosuo, Vaala 16 11 22 1 21 7 1 17 2 8 2 24 25 15 TURVERUUKKI OY Petäikönsuo Miehonsuo I Turvesuo Kapustasuo Haarasuo Kanasuo Miehonsuo II Konnansuo Latvasuo Hautasuo (osa) 5 1 11 3 15 18 21 22 23 16 TIMONI OY Timonsuo S. KINNUNEN Latvasuo A. HAATAJA Ruostesuo 17 23 26 24 2 18 17 23 1 26 3 2 25 7 5 8 Pohjakartta Genimap Oy, lupa L56/3 Liite 1.5

KIIMINKIJOEN VESISTÖALUE 14 1 12 5 9 11 7 1 8 5 1 9 2 3 4 7 8 6 14 15 1 4 2 Tarkkailusuot merkitty punaisella VAPO OY TURVERUUKKI OY Isonivansuo Jauhosuo Vittasuo Erkansuo Hakasuo Hangassuo Kuusisuo Marttilansuo Isosuo Alalamminsuo Sapilassuo 13 Isosuo Vainionsuo Varpa-Hoikkasuo VELJ. VALKOLA Kuusisuo 11 1 12 3 15 6 11 KALIMENOJA TURVERUUKKI Hautasuo (osa) 1 Pohjakartta Genimap Oy, lupa L56/3 Liite 1.6

TURVERUUKKI OY Lampisuo Murtosuo Mäntyharjun Riepulehdonsuo Ällinsuo Ahvensuo Latvasuo Matkasuo Kuikkasuo Isosuo, Kollaja Iso Rytisuo Luisansuo Lavasuo Takasuo Koivu-Loukassuo Ruonansuo Iso-Jännesuo Kärppäsuo 11 24 38 4 26 27 43 9 51 53 54 55 35 64 65 66 68 VAPO OY Kortesuo Joutsensuo Palosuo Haukkasuo Iso-Pihlajasuo Kapulasuo Koppelosaarensuo Leväsuo Koutuansuo Olki-Peurasuo Kupsussuo PUDASJÄRVEN TURVETYÖ 32 33 47 49 56 15 16 3 29 67 69 Iso-Ahmasuo IIJOEN VESISTÖALUE 42 ALAOSA Tarkkailusuot merkitty punaisella POLAR-SAMMAL OY Syrjäsuo 41 24 4 53 47 69 27 29 42 41 68 54 56 55 33 66 26 43 64 67 65 11 51 38 16 49 3 32 35 15 9 Pohjakartta Genimap Oy, lupa L56/3 Liite 1.7

VAPO OY Lehdonsuo RASEPI OY Hulikkosuo Kapustasuo 5 IIJOEN VESISTÖALUE YLÄOSA 62 63 Tarkkailusuot merkitty punaisella 63 62 5 Pohjakartta Genimap Oy, lupa L56/3 Liite 1.8

IIJOEN VESISTÖALUE SIURUANJOKI JA LIVOJOKI Tarkkailusuot merkitty punaisella 64 TURVERUUKKI OY 63 65 57 58 31 59 44 21 61 4 1 48 2 VAPO OY 45 17 6 8 18 12 14 62 46 52 11 36 37 13 1 Saarisuo Viitasuo Kynkäänsuo Teerilammensuo Sivakkasuo (Jakosuo) Kalliosuot Vaaraojanlatvasuo Polvisuo Iso Pukasuo 4 1 2 45 46 18 21 48 62 KUIVA-TURVE OY Puutiosuo (osa) Pohjoinen Latvasuo 31 44 Pukasuo Räiskinsuo Viidansuo Kaartosuo Matkasuo, Pudasjärvi Ämmänsuo Koivuojanlatvasuo Kapeimmansuo Kääpäsuo Lampisuo Pikku-Saarisuo Heinä-Honkisuo (LAP) Tuomisuo (LAP) Sääskisuo (LAP) TURVETUOTE PEAT BOG OY Kotisuo Isoahontaussuo 12 8 13 52 6 14 36 37 1 11 17 63 64 65 57 58 POLAR-SAMMAL OY Ronisuo 59 LATVASUON TURVE KY Leuvanojanlatvasuo 61 Pohjakartta Genimap Oy, lupa L56/3 Liite 1.9

KUIVAJOEN VESISTÖALUE Tarkkailusuot merkitty punaisella VAPO OY Näätäaapa (osa) 5 2 5 TURVERUUKKI OY Kuurtosuo Karsikkosuo (LAP) 15 2 KUIVA-TURVE OY 19 2 15 1 3 Jääräsuo Komppasuo Kompsasuo Kontio-Klaavunsuo Puutiosuo (osa) Susiojanlatvasuo Turkkisuo-Linkkasuo HYVÖSEN TURVE OY Mätäslamminneva 17 4 8 1 14 1 2 3 14 8 4 1 V-TURVE Iso-Saarisuo 17 18 SIMON TURVEJALOSTE Ruonansuo 19 18 Pohjakartta Genimap Oy, lupa L56/3 Liite 1.1

MUUT VESISTÖALUEET Tarkkailusuot merkitty punaisella Olhavanjoen vesistöalue Kuivajoen ja Iijoen välinen rannikkoalue Piehinginjoen vesistöalue Pyhäjoen ja Siikajoen välinen rannikkoalue 2 1 1 Pohjakartta Genimap Oy, lupa L56/3 Pohjakartta Genimap Oy, lupa L56/3 VAPO OY VAPO OY Puuroneva 1 Jakosuo Vasikkasuo 1 2 Liite 1.11

Turvetuotantoalueiden pinta-alat ja vesienkäsittelyratkaisut v.211 Luettelo perustuu tuottajien ilmoituksiin. Tuottaja mainittu erikseen, mikäli eri kuin suon haltija Pinta-ala yhteensä ei sisällä valmistelematonta ja jälkikäytössä olevaa pinta-alaa. Kalajoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely tuotanto Sarakkeessa "tarkkailtu" K = luvanmukaisessa päästötarkkailussa ollut suo E = päästöt arvioitu vesienkäsittelymenetelmän mukaisilla ominaiskuormitusarvoilla S = suppea tai jälkihoito vaiheen tarkkailu erill. = suon tarkkailu poikkeaa edellä mainituista Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Nro Huom Vapo Oy Hankilanneva (osa) 53.73 PVK jt 51 25 92 76 K 1 ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Nurmesneva (osa) 53.74 PVK jt 148 123 5 271 S 2 Vapo Oy Vittouvenneva (osa) 53.83 laskeutusallas jt/yt 32 6 6 38 S 3 Vapo Oy Koivulanneva 53.65 laskeutusallas jt 45 37 3 82 K 4 Vapo Oy Jouttenisenneva 53.82 PVK jt 16 27 137 43 S 53.82 laskeutusallas jt 24 6 33 3 E 53.83 PVK kesä, sarkaojarak. talvi jt 47 81 47 E 6 ha muu menetelmä Jouttenisenneva yhteensä 87 33 251 12 5 Vapo Oy Vasamanneva PVK 54 54 K 8 Vapo Oy Rautamullansuo PVK 56 11 67 E 9 Vapon Länsi-Suomen tarkkailuohjelmassa Vapo Oy Tuppuraneva 53.98 PVK 67 4 7 78 S 1 Vapo Oy Osmalamminneva 53.94 PVK 1 97 2 99 K 11 Vapo Oy Päällysneva 53.97 PVK 41 41 K 12 Vapo Oy Lonkerinneva 53.59 PVK 94 E 13 Puusto raivattu Turvejetti Ky Akanrahka 53.22 laskeutusallas + virtaamans jt/kt 57 23 57 E Jälkikäyttö: peltona 53.22 PVK kesä, sarkaojarak. talvi jt/kt 35 35 E yhteensä 92 23 92 E 7 Turveruukki Oy Löytynneva 53.25 laskeutusallas + virtaamans. jt/pt/kt 142 5 14 147 K 6 Reisjärven kunta Isoneva laskeutusallas + virtaamans.+ pvk pt 3 14 44 E Sulan maan aikana osittain pvk Vähäsalo & Lahti Oy Niittylammenneva laskeutusallas 35 35 E Vähäsalo & Lahti Oy Veneneva PVK kesä, laskeutusallas talvi 1 1 E Vähäsalo & Lahti Oy Isoneva PVK kesä, laskeutusallas talvi 1 1 E Maatalousyhtymä Valtonen Tuppuraneva E Kanteleen Voima Oy Lamminneva 53.76 PVK 144 144 K 15 kuntoonpanovaiheen tarkkailu Konepalvelu Honkala Oy Multakaarronneva 53.76 PVK kesä, laskeutusallas talvi 42 E 16 Maaselän turvetuotano Isoneva 53.53 PVK kesä, laskeutusallas talvi 45 45 K Maaselän turvetuotano Onkilamminneva 53.53 PVK kesä, laskeutusallas talvi 63 63 K 14 Kokkola Power Oy Puronneva 53.97 PVK 87 87 erill. Vesistöalue yhteensä 137 27 1129 15 252 466 163 Liite 2.1

Pyhäjoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely tuotanto Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Nro Huom Vapo Oy Ahmaneva 54.79 PVK kesä, la talvi jt 3 2 32 V 23 Vapo Oy Hankilanneva (osa) 54.37 PVK jt 5 4 76 9 E 3 Vapo Oy Haaponeva 54.22 laskeutusallas jt 7 1 8 E 54.22 laskeutusallas + virtaamans. jt 11 58 5 69 E 54.22 PVK kesä, la talvi jt 23 61 93 264 S Haaponeva yhteensä 221 12 98 341 2 Vapo Oy Piipsanneva (osa) 54.34 PVK jt 97 54 126 151 S pvk 1 ja pvk 2 54.34 PVK jt 171 146 276 317 S pvk 3 54.34 KEM kesä, la talvi jt 352 125 657 477 K KEM2 ympärivuotinen tarkkailu Piipsanneva (osa) yhteensä 62 325 159 945 7 Vapo Oy Puutionneva 54.28 PVK jt 113 52 88 165 K 14 Vapo Oy Kuljunneva 54.32 PVK/la 83 83 K 27 ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Kivineva 54.37 PVK kesä, la talvi 87 87 E 24 Vapo Oy Äijönneva 54.28 PVK kesä, la talvi 96 96 K 25 ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Lehtoneva 54.85 laskeutusallas jt 9 2 41 29 E 54.85 PVK kesä, la talvi jt 4 4 4 8 S 54.85 sarkaojarakenteet jt 4 4 E Lehtoneva yhteensä 17 24 81 41 5 Tuotanto päättynyt vuoteen 211 Vapo Oy Luomaneva 54.85 PVK kesä, la talvi jt 71 25 1 96 E 17 Vapo Oy Onkineva 54.84 laskeutusallas jt 21 2 57 41 E 1 Vapo Oy Pihlajaneva 54.85 laskeutusalas jt 19 9 25 28 E 54.85 PVK kesä, la talvi jt 71 17 68 88 S Pihlajaneva yhteensä 9 26 93 116 11 Vapo Oy Porkanneva 54.85 rh/la 4 4 K 26 Vapo Oy Puntarisuo 54.46 PVK 55 3 58 K Vapo Oy Siloneva 54.84 PVK jt/pt 117 11 36 128 S 8 Vapo Oy Nurmesneva (osa) 54.47 laskeutusallas jt 63 3 29 93 E 54.47 laskeutusallas + virtaamans. jt/pt 31 8 7 39 E Nurmesneva (osa) yhteensä 94 38 36 132 12 Vapo Oy Vittouvenneva (osa) 54.51 laskeutusallas 37 3 56 67 S 13 Vapo Oy Kuuhkamonneva 54.72 PVK kesä, la talvi jt/pt/yt 1 137 49 29 196 S ei hallussa: ruokohelpipelto 18 54.72 PVK jt/pt/yt 76 48 4 128 K pvk2 otettu käyttöön21.1.21 Kuuhkamonneva yhteensä 86 185 53 29 324 4 Vapo Oy Ojaneva 54.76 PVK / laskeutusallas jt 46 6 94 52 S 1 Vapo Oy Iso-Lamminneva 54.41 PVK 32 32 K tuotanto alkanut 2.8.21 Vapo Oy Märsynneva 54.77 PVK 34 94 128 K 29 kuntoonpanovaiheen tarkkailu Vapo Oy Verkaneva 54.72 PVK 58 58 K 3 kuntoonpanovaiheen tarkkailu Turveruukki Oy Lehtoneva 54.85 laskeutusallas jt 44 4 48 S 54.85 laskeutusallas + virtaamans. jt 52 16 7 68 S Lehtoneva yhteensä 96 2 7 115 5 Vapo omistaa osittain Megaturve Oy Jahtavisneva 54.17 laskeutusallas jt/kt/pt 19 31 38 5 E 19 Megaturve Oy Marjaneva (osa) 54.19 laskeutusallas jt/kt/pt 15 15 K 22 AP-Peat Oy Kärsämäenneva 54.81 pvk/la 72 7 142 K 28 kuntoonpanovaiheen tarkkailu Jukuturve Oy Aittoneva 54.61 laskeutusallas jt/kt 14 3 6 17 E 2 jälkikäyttö: peltoa / metsittynyt Kanteleen Voima Oy Veneneva 54.36 PVK 147 147 K 31 kuntoonpanovaiheen tarkkailu T:mi Hämäläinen Palaneva 54.77 PVK kesä, la talvi 26 26 E Vesistöalue yhteensä 397 2393 3 79 1918 3583 Liite 2.2

Siikajoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely tuotanto Poistunut tuotannosta Jälki-käyttö Pinta-ala yhteensä Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Tarkkailtu Nro Huom Vapo Oy Piipsanneva (osa) 57.68 laskeutusallas jt 87 E 57.68 PVK kesä, la talvi jt 9 82 59 172 E pvk 4 Piipsanneva (osa) yhteensä 9 82 146 172 7 Vapo Oy Parkkisenrimpi 57.48 PVK kesä, la talvi jt 35 35 E 57.48 haihdutus / imeytys jt 25 3 48 28 E Parkkisenrimpi yhteensä 6 3 48 63 5 Vapo Oy Joutenneva 57.63 laskeutusallas jt 2 9 6 74 35 E 15 Vapo Oy Jousineva 57.27 laskeutusallas + virtaamans. jt 71 2 18 73 E 57.27 PVK jt 31 7 85 38 E 57.27 PVK kesä, la talvi jt/yt/pt 56 56 E Jousineva yhteensä 158 9 13 167 2 Vapo Oy Konnunsuo (osa) laskeutusallas jt 1 32 1 E 3 Vapo Oy Navettarimpi (KAI) 57.48 laskeutusallas jt 15 4 42 19 E 57.48 KEM kesä, la talvi jt 128 29 32 157 S Navettarimpi (KAI) yhteensä 143 33 74 176 4 Vapo Oy Varisneva 57.88 laskeutusallas jt 78 18 78 S 1 tuotanto lopetettu 21 Vapo Oy Kureluijanneva 57.67 PVK kesä, la talvi jt 123 12 53 135 E 18 Vapo Oy Jyletneva 57.69 laskeutusallas jt 62 2 25 82 E 16 Vapo Oy Kivineva 57.28 PVK kesä, la talvi jt/yt 14 11 8 2 123 E 57.28 laskeutusallas jt 5 116 27 166 E 57.69 laskeutusallas jt 33 31 17 64 E 57.69 PVK kesä, la talvi jt/pt 97 97 E Kivineva yhteensä 284 11 155 46 45 17 Vapo Oy Kärjenrimpi-Puronräme 57.42 PVK 31 31 K 4 Purorämeen sarkaojistus alkoi 15.1.1 57.48 PVK 298 298 K Kärjenrimpi-Puronräme yhteensä 31 298 599 Vapo Oy Paskonneva 57.68 PVK 96 96 K 47 Vapo Oy Saarineva 57.37 PVK 2 113 115 K 44 Vapo Oy Sauvasuo 57.33 PVK 32 32 K 49 kuntoonpanovaiheen tarkkailu Turveruukki Oy Hourunneva 57.21 laskeutusallas jt 32 6 25 37 E 57.26 PVK kesä, la talvi 29 29 E 57.26 laskeutusallas jt 29 44 29 E Hourunneva yhteensä 9 6 69 95 9 Turveruukki Oy Kupukkaneva 57.24 PVK kesä, la talvi pt 18 62 18 E 28 Turveruukki Oy Rahvaanneva 57.21 PVK kesä, la talvi jt 64 5 64 E 26 Alueita luovutettu maanomistajille Turveruukki Oy Savaloneva 57.73 laskeutusallas + virtaamans. jt 43 62 83 15 E Alueita luovutettu 57.73 maaperäimeytys/haihdutus jt 68 77 68 E maanomistajalle. 57.73 PVK 14 48 1 62 erill. Tutkimus Savaloneva yhteensä 14 91 131 159 236 12 Turveruukki Oy Lahnasneva 57.69 PVK kesä, la+virt.säätö talvi 122 3 126 E 42 Turveruukki Oy Peuraneva 57.72 PVK 44 82 126 K 48 Turveruukki Oy Tervasneva 57.17 PVK kesä, la talvi jt 87 87 E 43 Liite 2.3

Siikajoen vesistöalue jatkuu Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely tuotanto Poistunut tuotannosta Jälki-käyttö Pinta-ala yhteensä Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Tarkkailtu Nro Huom Turveruukki Oy Hevoskorpi 57.62 PVK kesä, la+kosteikko talvi 91 E 5 Turveruukki Oy Hangasneva 57.92 maaperähaihdutus / imeytys jt/kt 14 11 21 115 E 57.81 laskeutusallas jt 15 8 15 E 57.13 laskeutusallas jt 1 1 1 E Hangasneva yhteensä 119 12 4 131 14 Turveruukki Oy Hukanneva 57.83 laskeutusallas + virtaamans. jt E Vedet johdettu PVK:n kautta 57.83 PVK kesä, la talvi jt 15 1 23 24 E Hukanneva yhteensä 15 1 23 24 22 Turveruukki Oy Karjoneva 57.13 laskeutusallas + virtaamans. 56 1 56 E 23 Turveruukki Oy Paloneva 57.85 maaperäimeytys/haihdutus jt 79 E Alueita luovutettu maanomistajille 57.85 muu menetelmä (HI+kasv.kenttä) jt 47 91 151 138 E Alueita luovutettu maanomistajille Paloneva yhteensä 47 91 23 138 11 Turveruukki Oy Järvineva 57.13 PVK kesä, la talvi jt/kt 56 56 K 32 ympärivuotinen tarkkailu Turveruukki Oy Tahkoneva 57.29 PVK jt 39 39 K kosteikkotarkkailu 57.29 PVK kesä, la talvi 78 78 K kosteikkotarkkailu Tahkoneva yhteensä 117 117 37 Turveruukki Oy Huhanneva 57.73 PVK kesä, la talvi jt/pt 98 98 E Huhanneva 57.73 HI 13 13 E Huhanneva yhteensä 111 111 38 Turveruukki Oy Huhtineva 57.18 PVK kesä, la talvi jt 114 114 K 39 Turveruukki Oy Iso-Manninen 57.32 kosteikkoallas jt/kt/pt 4 2 4 E 2,3 ha kasvillisuusaltaana 57.23 PVK kesä, la talvi jt/kt/pt 132 1 133 E Iso-Manninen yhteensä 136 1 2 137 33 Turveruukki Oy Jylenneva 57.68 PVK 7 7 V 36 Turveruukki Oy Pikarineva 57.18 PVK kesä, la talvi 91 3 94 E 34 Turveruukki Oy Honkaneva 57.84 PVK kesä, la talvi jt 23 18 41 E 31 Turveruukki Oy Vesiläisenneva 57.73 laskeutusallas + virtaamans. jt 19 19 E 19 Matti Suni /Turv. Oy Vesiläisenneva 57.73 laskeutusallas + virtaamans. jt 29 4 31 E 19 Paavolan Turve Ky Isoneva 57.13 laskeutusallas jt 47 6 47 E 13 Paavolan Turve Ky Ahmaneva 57.92 laskeutusallas jt 4 2 4 E 35 Vesistöalue yhteensä 91 413 349 24 884 1299 4369 Liite 2.3

Temmesjoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely tuotanto Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Nro Huom Vapo Oy Jouttenoinen 58.6 PVK jt 53 67 12 S 6 Vapo Oy Pelsonrimpi (KAI) 58.58 PVK kesä, la talvi jt 56 16 12 72 E 16 ha poistettu tuotannosta ymp.- 58.58 haihdutus / imeytys jt 3 27 4 92 61 S luvan epäämisen johdosta Pelsonrimpi (KAI) yhteensä 86 43 4 14 133 3 Vapo Oy Raja-aava (KAI) 58.53 laskeutusallas jt/kt 11 11 22 E 58.53 PVK kesä, la talvi jt/kt 37 32 16 69 S Raja-aava (KAI) yhteensä 48 43 16 91 5 Vapo Oy Tuulisuo (KAI) 58.53 PVK kesä, sarkaojarak. talvi jt 88 36 6 124 S 4 Vapo Oy Pelsonsuo (osa) 58.53 laskeutusallas jt 2 3 122 5 S 58.53 haihdutus / imeytys jt 26 14 1 4 E Pelsonsuo (osa) yhteensä 46 44 132 9 2 Vesistöalue yhteensä 321 43 194 312 558 Liite 2.4

Oulujoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely tuotanto Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Nro Huom Vapo Oy Hanhineva 59.171 haihdutus / imeytys jt 22 23 22 S 7 tuotanto päättynyt v. 28 Vapo Oy Itäsuo 59.231 PVK jt 141 18 2 159 K 1 ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy/ Timoni Oy Keisarinsuo - Timonsuo 59.136 laskeutusallas jt 77 35 77 S 17 tuotanto päättynyt 21. Vapo Oy Korentosuo 59.153 PVK 2 187 189 K ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Pehkeensuo 59.221 PVK jt/yt 15 26 12 176 K ympärivuotinen tarkkailu 59.221 haihdutus / imeytys jt 9 16 8 25 E Pehkeensuo yhteensä 159 42 2 21 2 Vapo Oy Pelsonsuo (osa) 59.172 laskeutusallas jt 35 21 269 56 K 8 Vapo Oy Tunturisuo 59.163 PVK 64 E Vapo Oy Niskansuo (KAI) 59.253 PVK kesä, la talvi jt 41 41 E 59.261 PVK kesä, la talvi 223 5 228 K ympärivuotinen pintavalutus 1.11.211 alkaen. Niskansuo (KAI) yhteensä 264 5 269 2 Vapo Oy Isosuo, Vaala 59.267 PVK 58 58 K 25 kuntoonpanovaiheen tarkkailussa Turveruukki Oy Petäikönsuo 59.174 laskeutusallas + virtaamans. jt/pt 9 24 114 K 59.174 PVK jt/pt 8 8 E Petäikönsuo yhteensä 98 24 122 5 Turveruukki Oy Miehonsuo I 59.144 laskeutusallas + virtaamans. jt/kt 96 1 11 97 K 1 Turveruukki Oy Turvesuo 59.144 PVK kesä, la talvi jt 87 3 1 9 K 11 Turveruukki Oy Kapustasuo 59.252 laskeutusallas + virtaamans. jt 84 7 91 K 3 Turveruukki Oy Kanasuo 59.131 PVK kesä, la talvi jt/kt 8 111 6 1 126 K 18 Turveruukki Oy Haarasuo 59.155 PVK kesä, la talvi jt/kt/pt 158 7 3 165 K 15 Turveruukki Oy Miehonsuo II 59.144 laskeutusallas jt 2 1 3 E 59.144 PVK jt 17 3 21 K Miehonsuo II yhteensä 2 4 24 21 Turveruukki Oy Konnansuo 59.141 PVK kesä, la talvi kt 1 31 32 K 22 ympärivuotinen tarkkailu Turveruukki Oy Latvasuo Utajärvi 59.232 PVK kesä, la talvi 16 18 34 K 59.232 PVK 58 58 E Latvasuo Utajärvi yhteensä 16 76 92 23 Turveruukki Oy Hautasuo (osa) 59.142 laskeutusallas + virtaamans. jt 4 22 1 26 E 16 Turveruukki Oy Syrjäsuo Utajärvi 59.211 PVK kesä, la talvi 26 E S. Kinnunen Latvasuo 59.232 laskeutusallas 43 43 K 23 A. Haataja Ky Ruostesuo 59.231 PVK kesä, la talvi 4 4 K 26 Vesistöalue yhteensä 9 89 1651 237 384 1978 Liite 2.5

Kiiminkijoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely tuotanto Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Nro Huom Vapo Oy Isonivansuo 6.62 laskeutusallas jt 5 1 15 6 E 6.62 PVK kesä, la talvi jt 15 21 35 36 E Isonivansuo yhteensä 2 22 5 42 5 Vapo Oy Vittasuo 6.62 laskeutusallas jt 2 27 2 E 6.62 haihdutus / imeytys jt 43 9 63 52 E Vittasuo yhteensä 45 9 9 54 9 Vapo Oy Alalamminsuo 62.64 PVK kesä, la talvi 12 12 E 14 Vapo Oy Erkansuo 6.32 PVK jt 116 38 26 154 E 2 Vapo Oy Hakasuo 6.26 PVK jt 19 15 1 25 E 3 L2 riistapelto Vapo Oy Hangassuo 6.25 laskeutusallas jt 4 1 36 14 E 6.25 laskeutusallas + virtaamans. jt 15 5 5 2 E Hangassuo yhteensä 19 15 41 34 4 Vapo Oy Marttilansuo 6.22 laskeutusallas jt/mt 15 4 15 E 8 tuotanto päättynyt v. 28 Vapo Oy Isosuo 6.46 PVK jt 113 16 5 129 K 6 ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Sapilassuo 6.37 PVK 57 57 E 15 Turveruukki Oy Vainionsuo 6.68 laskeutusallas + virtaamans. jt 111 47 64 158 E 6.69 PVK kesä, la talvi jt 4 2 1 42 E 6.69 laskeutusallas jt 2 1 27 12 E Vainionsuo yhteensä 154 59 91 212 1 Turveruukki Oy Isosuo Ylikiiminki 6.22 PVK kesä, la talvi jt 3 26 24 3 6 56 E 11 Turveruukki Oy Varpa-Hoikkasuo 6.13 PVK jt 28 1 12 29 E 6.61 PVK jt 13 3 3 16 E 6.61 laskeutusallas jt 15 73 15 E Varpa-Hoikkasuo yhteensä 56 3 88 6 12 Turveruukki Oy Isosuo Ylik. lisäalue 6.13 PVK kesä, la talvi 21 1 21 E 11 Velj. Valkola Kuusisuo 6.61 PVK kesä, la talvi 3 4 11 34 E 13 jälkikäyttö: ruokohelpi Vesistöalue yhteensä 3 948 24 199 45 1174 Liite 2.6

Iijoen vesistöalue (pois lukien Siuruanjoki) Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely tuotanto Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Nro Huom Vapo Oy Kortesuo 61.137 PVK jt 79 12 14 91 E 32 Vapo Oy Joutsensuo 61.124 PVK jt 72 71 143 E 33 Vapo Oy Haukkasuo 61.124 PVK jt 5 14 15 124 K 61.124 PVK kesä, la talvi 2 15 35 E Haukkasuo yhteensä 5 124 3 159 49 Vapo Oy Lehdonsuo 61.321 PVK kesä, la talvi 11 6 116 E 5 Vapo Oy Palosuo 61.126 PVK kesä, la talvi jt 76 11 87 E 47 Vapo Oy Iso-Pihlajasuo 61.129 PVK jt 28 68 11 96 E 56 Vapo Oy Olki-Peurasuo 61.129 PVK 92 92 K 67 ympärivuotinen tarkkailu Vapo Oy Kapulasuo 61.154 laskeutusallas jt 25 2 45 E 61.154 laskeutusallas+ virtaamans. jt 27 26 53 E Kapulasuo yhteensä 52 46 98 15 Vapo Oy Koppelosaarensuo 61.124 laskeutusallas jt 15 5 12 2 E 61.131 laskeutusallas jt 8 13 18 21 E Koppelosaarensuo yhteensä 23 18 3 41 16 Vapo Oy Kupsussuo 61.122 PVK kesä, la talvi 3 158 161 K 69 kuntoonpanovaiheen tarkkailu Turveruukki Oy Kärppäsuo 61.124 PVK kesä, la+virt.säätö talvi 42 42 K 68 kuntoonpanovaiheen tarkkailu Turveruukki Oy Lampisuo (osa) 61.131 PVK jt/pt 12 97 16 9 125 E 11 Turveruukki Oy Murtosuo 61.142 laskeutusallas+ virtaamans. jt 86 4 4 4 94 E 61.142 PVK+virtaamans. jt 25 1 26 E Murtosuo yhteensä 111 4 5 4 12 24 Turveruukki Oy Mäntyharjun-Riepul.suo 61.131 laskeutusallas+ virtaamans. jt 26 1 28 E 61.131 PVK jt 17 7 2 25 E Mäntyharjun-Riepul.suo yhteensä 44 9 2 52 38 Turveruukki Oy Ällinsuo 61.142 PVK kesä, la talvi+virtaamans. jt 144 22 3 165 E 4 Turveruukki Oy Isosuo Kollaja 61.133 PVK kesä, la talvi+virtaamans. jt 39 5 44 E 51 Turveruukki Oy Ahvensuo 61.127 laskeutusallas+ virtaamans. jt 26 2 28 E 61.124 PVK kesä, la talvi+virt. jt 24 1 25 E Virt.säätöpato alap. laskuojassa Ahvensuo yhteensä 5 3 53 26 Turveruukki Oy Latvasuo 61.123 laskeutusallas+ virtaamans. jt 1 48 4 19 3 72 E 61.124 PVK jt 24 2 26 E Latvasuo yhteensä 1 72 4 2 3 98 27 Turveruukki Oy Luisansuo 61.124 PVK jt 48 6 54 E 54 Turveruukki Oy Lavasuo 61.124 PVK jt 59 2 1 61 E 55 Turveruukki Oy Kuikkasuo 61.187 laskeutusallas jt 42 5 6 48 E 9 Turveruukki Oy Matkasuo Yli-Ii 61.124 PVK kesä, la talvi jt/pt 6 3 14 1 77 E 43 Turveruukki Oy Iso-Rytisuo 61.125 PVK jt 8 1 8 E 53 Turveruukki Oy Takasuo 61.155 laskeutusallas+ virtaamans. jt 121 2 8 141 E 35 Turveruukki Oy Koivu-Loukassuo 61.124 PVK+virtaamans. pt 63 63 E 64 Turveruukki Oy Ruonasuo 61.128 PVK kesä, la talvi jt/pt 17 4 111 E 65 Turveruukki Oy Iso Jännesuo 61.1127 PVK jt 5 7 74 E 66 Liite 2.7

Iijoen vesistöalue (pois lukien Siuruanjoki) jatkuu Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely tuotanto Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Nro Huom Vapo Oy Leväsuo 61.161 laskeutusallas + virtaamans. jt 36 17 53 E 61.161 PVK jt 45 47 1 92 E 61.166 PVK jt 14 14 28 E Leväsuo yhteensä 95 78 1 173 3 Vapo Oy Koutuansuo 61.126 PVK kesä, la talvi jt 33 4 18 3 55 E 29 Pudasjärven Turvetyö Iso-Ahmasuo 61.142 laskeutusallas jt 78 3 18 E 61.149 PVK jt 17 32 49 E Iso-Ahmasuo yhteensä 95 62 157 42 Rasepi Oy Hulikkasuo 61.37 laskeutusallas jt 15 15 3 E 62 Rasepi Oy Kapustasuo 61.672 laskeutusallas jt 75 15 9 E 63 Polar-Sammal Oy Syrjäsuo 61.149 PVK kesä, la talvi 43 43 E 41 Vesistöalue yhteensä 68 2376 15 582 134 341 Liite 2.7

Siuruanjoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely tuotanto Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Vapo Oy Saarisuo 61.415 laskeutusallas 15 1 16 E 61.415 PVK kesä, la talvi jt 166 166 K Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Nro Huom Saarisuo yhteensä 181 1 182 4 Vapo Oy Vaaraojanlatvasuo 61.412 PVK kesä, la talvi jt 1 115 116 K 21 Vapo Oy Viitasuo 61.415 laskeutusallas jt 82 3 27 85 E Sisältää 27,5 ha Tannilan Turveen aluetta 61.415 rh-kenttä / la jt 7 15 24 85 K Viitasuo yhteensä 152 18 93 17 1 Vapo Oy Kynkäänsuo 61.413 PVK kesä, la talvi jt 188 1 198 K 61.413 laskeutusallas jt 23 13 5 6 41 E 61.415 rh-kenttä/laskeutusallas jt 48 4 7 52 K 61.416 PVK kesä, la talvi jt 119 11 3 13 K Sisältää 24 ha Tannilan Turpeen aluetta Kynkäänsuo yhteensä 378 13 3 41 421 2 Vapo Oy Teerilammensuo 61.444 PVK kesä, la talvi jt 162 162 K 45 Vapo Oy Sivakkasuo 61.486 PVK kesä, la talvi jt 2 6 1 26 E 61.482 PVK kesä, la talvi jt 57 49 15 16 K Sivakkasuo yhteensä 77 55 25 132 46 Vapo Oy Iso Pukasuo 61.481 PVK 14 14 K Vapo Oy Iso Pukasuo 61.481 PVK kesä, la talvi 49 49 Iso Pukasuo yhteensä 63 63 62 Vapo Oy Polvisuo 61.416 PVK kesä, la talvi jt 136 136 K 48 Vapo Oy Kalliosuot: Peltosuo 61.413 PVK kesä, la talvi jt 1 1 23 2 E Vapo Oy Kalliosuot: Epäilyksensuo 61.413 PVK kesä, la talvi jt 5 28 11 33 K Vapo Oy Kalliosuot:Kuikkasalmensuo 61.413 PVK kesä, la talvi jt 37 E Vapo Oy Kalliosuot: Kuikkasuo 61.413 PVK kesä, la talvi jt 33 46 6 79 E Vapo Oy Kalliosuot yhteensä 48 84 78 132 18 Turveruukki Oy Lampisuo (osa) 61.485 PVK kesä, la talvi jt 51 1 5 52 E 11 Turveruukki Oy Kapeimmansuo 61.484 PVK jt 22 3 2 25 K 37 Turveruukki Oy Koivuojanlatvasuo 61.419 PVK kesä, la talvi jt 142 24 9 166 K 36 Turveruukki Oy Kääpäsuo 61.483 laskeutusallas jt 92 48 29 14 K 1 Turveruukki Oy Pukasuo 61.419 laskeutusallas+ virtaamans. jt 62 12 8 15 82 K 12 Turveruukki Oy Räiskinsuo 61.422 laskeutusallas+ virtaamans. jt 74 39 74 S 8 Tuotanto päättynyt 29 Turveruukki Oy Viidansuo 61.483 laskeutusallas jt 76 21 12 98 K 13 Turveruukki Oy Ämmänsuo 61.421 laskeutusallas jt 35 8 26 44 E 14 Turveruukki Oy Kaartosuo 61.485 PVK jt 31 1 32 K 52 Turveruukki Oy Matkasuo Pudasjärvi 61.442 PVK jt 62 9 71 K 6 Turveruukki Oy Heini-Honkisuo (LAP) 61.466 PVK jt 52 52 K 63 Turveruukki Oy Tuomisuo (LAP) 61.431 PVK jt 17 6 1 176 K 64 Turveruukki Oy Sääskisuo (LAP) 61.471 PVK jt/pt/kt 312 2 314 K 65 Liite 2.8

Siuruanjoen vesistöaluen jatkuu Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely tuotanto Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Turveruukki Oy Pikku-Saarisuo 61.416 laskeutusallas+ virtaamans. jt 17 11 28 E 61.417 PVK kesä, la talvi jt 11 98 19 K 61.417 laskeutusallas+ virtaamans. jt 13 22 34 E Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Nro Huom Pikku-Saarisuo yhteensä 41 131 171 17 Kuiva-Turve Oy Puutiosuo (osa) 61.416 PVK jt/yt 84 84 K 31 tuottajana Vapo Oy, ymp.v. tarkk. Kuiva-Turve Oy Pohjoinen Latvasuo 61.416 PVK jt 17 13 12 K 44 tuottajana Vapo Oy Turvetuote Peat Bog Oy Kotisuo 61.425 laskeutusallas jt 28 28 E 57 Turvetuote Peat Bog Oy Isoahontaussuo 61.425 PVK kesä, la talvi jt 35 35 E 58 Latvasuon Turve Ky Leuvanojanlatvasuo 61.414 laskeutusallas 7 7 E 61 Polar-Sammal Oy Ronisuo 61.422 PVK kesä, la talvi 77 77 K 59 Vesistöalue yhteensä 1 2861 25 537 383 3424 Liite 2.8

Olhavanjoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely tuotanto Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Nro Huom Vapo Oy Jakosuo 62.6 PVK jt/yt 11 2 13 K 62.6 KEM kesä, la talvi jt/yt 135 135 K Jakosuo yhteensä 236 2 238 1 Vapo Oy Vasikkasuo 62.6 laskeutusallas jt 37 7 44 E 62.6 PVK kesä, la talvi jt 128 24 152 E Vasikkasuo yhteensä 165 31 196 2 Vesisöalue yhteensä 41 2 31 434 Kuivajoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely tuotanto Poistunut tuotannosta Pinta-ala yhteensä Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Jälkikäyttö Tarkkailtu Nro Huom Vapo Oy Näätäaapa (LAP) 63.54 PVK jt/kt 249 1 4 25 E pvk2 63.43 PVK jt 242 2 9 244 E pvk1 ja pvk4 63.41 PVK jt 19 19 E pvk3 Näätäaapa (LAP) yhteensä 51 3 13 513 5 Turveruukki Oy Kuurtosuo 63.72 PVK jt 92 1 93 E 15 63.72 PVK kesä, la talvi jt 77 1 78 E Kuurtosuo yhteensä 169 2 171 Turveruukki Oy Karsikkosuo (LAP) 63.55 PVK kesä, la talvi jt 37 7 2 44 E 2 Kuiva-Turve Oy Jääräsuo 63.14 laskeutusallas + virtaamans. jt/yt 59 7 4 66 E 1 Kuiva-Turve Oy Komppasuo 63.34 PVK jt 41 5 46 E 63.34 PVK kesä, la talvi jt 71 13 84 E 63.31 PVK kesä, la talvi jt 121 6 127 E Komppasuo yhteensä 233 24 257 2 Kuiva-Turve Oy Kompsasuo 63.33 PVK 147 1 148 E 63.71 PVK 35 35 E Kompsasuo yhteensä 182 1 183 3 Kuiva-Turve Oy Klaavunsuo 63.14 PVK jt/yt/pt 258 27 8 285 K Kontiosuo 63.14 PVK jt/pt 65 4 69 K Kuiva-Turve Oy Kontio-Klaavunsuo yhteensä 322 31 8 354 K 14 Kuiva-Turve Oy Puutiosuo (osa) 63.38 PVK jt/yt 7 19 2 89 E 8 Kuiva-Turve Oy Susiojanlatvasuo 63.17 PVK jt 28 43 28 E 4 Kuiva-Turve Oy Turkkisuo-Linkkasuo 63.32 laskeutusallas + virtaamans. jt 38 2 1 4 E 63.32 PVK kesä, la talvi jt 166 6 2 172 E 63.34 PVK jt 9 2 92 E Turkkisuo-Linkkasuo yhteensä 294 1 3 34 1 Koneurakointi J. Vähäsöyrinki Iso-Saarisuo 63.11 laskeutusallas pt 37 37 E 18 Simon Turvejaloste Ruonasuo (LAP) 63.63 laskeutusaltaat + virtaamans. jt 114 12 126 E 19 Vesistöalue yhteensä 255 12 14 75 2172 Liite 2.9

Piehinginjoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely tuotanto Poistunut tuotannosta Jälki-käyttö Pinta-ala yhteensä Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Tarkkailtu Nro Huom Vapo Oy Puuroneva 56.4 laskeutusallas jt 47 5 52 52 E 1 L1 rakennettu noin 15 ha kosteikko 211 Kalimenojan vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely tuotanto Poistunut tuotannosta Jälki-käyttö Pinta-ala yhteensä Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Tarkkailtu Nro Huom Turveruukki Oy Hautasuo (osa) 84.114 laskeutusallas + virtaamans. jt 132 16 3 148 E 84.114 laskeutusallas 3 17 1 8 17 E Hautasuo (osa) yhteensä 3 148 16 11 165 1 Turveruukki Oy Pyyryväissuo 84.43 ruokohelpikosteikko 9 Yppärinjoen vesistöalue Haltija Suo Purkuvesistö Vesienkäsittely tuotanto Poistunut tuotannosta Jälki-käyttö Pinta-ala yhteensä Megaturve Oy Marjaneva (osa) 84.79 laskeutusallas jt/kt/pt 59 59 E Valmistelematon Kunnostusvaiheessa Tuotannossa Tuotantokunnossa Tarkkailtu Nro Huom Liminkaojan vesistöalue Purkuvesistö Valmiste- Kunnostus- Tuotan- Tuotanto- Poistunut Pinta-ala Tark- Haltija Suo Vesienkäsittely tuotanto lematon vaiheessa nossa kunnossa tuotannosta Jälki-käyttö yhteensä kailtu Nro Huom Megaturve Oy Leivinneva 55.2 PVK jt/kt/pt 135 135 K Liite 2.1

Puutiosuo Kontio-Klaavunsuo Kynkäänsuo Kupsussuo Kärppäsuo Olki-Peurasuo Konnansuo Pehkeensuo Korentosuo Itäsuo Isosuo, Utajärvi Järvineva Niskansuo Isosuo, Vaala Märsynneva Verkaneva Kuuhkamonneva Kärjenrimpi Äijönneva Paskonneva Piipsanneva Kuljunneva Saarineva Sauvasuo Vasamanneva Veneneva Hankilanneva Iso Lamminneva Kärsämäenneva Lamminneva Päällysneva Osmalamminneva 2 km Tuotantosuo Kuntoonpanosuo Liite 3. PPO:n alueen ympärivuotiset päästötarkkailusuot v.211 1:6