Helsingin yliopisto Avoin yliopisto

Helsingin yliopisto Avoin yliopisto Aikuiskasvatustieteen osuus / lähiopetus: KL Pirkko Raudaskoski Vastaanotto: ke 10-12 (Bulevardi 18 4 krs. huone 413) Email: pirkko.raudaskoski@helsinki.fi Puh: 191 28316 30.9.2006

Lähitapaamisen ohjelma (9.00 15.30) 9.00 Orientointia opintojaksolla opiskeluun 9.30 Mikä ihmeen aikuisuus, aikuiskasvatus? Äänenavauksia pareittain ja orientointia 1. videoesitykseen 10.15 Tauko 10.30 Aikuiskasvatus toimintana Kansanliikkeistä koulutukseksi - esitys 11.15 Aikuiskasvatus tutkijoiden silmin: Nähdyn ja kuullun pohdintaa ja kertausta tutkijoiden tarjoamien jäsennysten avulla 12.00 Lounas 12.45 Aikuiskasvatus tieteenalana: missä ovat tutkimuksen painopisteet? 13.15 Tutkimuskohteena kehittämistoiminta ja organisaatioiden oppiminen: orientointia 2. videoesitykseen 14.00 Tauko 14.15 Oppiko organisaatio? - esitys 15.00 Keskustelua 15.30 Lopetus 2

Aikuiskasvatustiede perusopinnoissa ja P1 jaksolla P3. Opetus ja oppiminen Aikuisen oppimisen Aikuisen kasvu, kehitys oppiminen P5 Kohti tutkivaa työtapaa Aikuiskasvatuksen tutkiminen miten? psykologiset ja didaktiset edellytykset ja esteet P1. Johdatus kasvatustieteisiin Aikuiskasvatustiede? Aikuinen? P2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri Aikuisväestön oppimisen edellytykset ja esteet. (viralliset yhteydet) P.Raudaskoski 30.9.06 P6. Kasvatus elämänkulussa Aikuisyhteisöjen ja niiden jäsenten elinikäisen oppimisen edellytykset ja esteet. ( myös arjen yhteydet) P4 Oppiminen Työelämässä Työorganisaatioiden kehittymisen ja oppimisen edellytykset ja esteet 3

Johdatus kasvatustieteisiin: tavoitteena tutustua aikuiskasvatustieteen Pyrkimyksiin eli siihen Mitä tavoitellaan, mihin ja miksi aikuiskasvatustiedettä tarvitaan, millaiset intressit ohjaavat aikuiskasvatustieteilijöitä. Teknisen intressin näkökulmasta on tärkeä tuottaa tutkimuksen kautta faktoja: objektiivisia kuvauksia, ennusteita ja selitysmalleja aikuiskasvatuksen ilmiöistä ja hallita sekä kontrolloida niiden avulla aikuiskasvatustodellisuutta. (esim. tilastollinen tutkimus) Praktisen intressin näkökulmasta on tärkeä tutkia aikuiskasvatuksellisiin ilmiöihin liittyviä merkityksiä ja tehdä niiden kautta ymmärrettäväksi aikuiskasvatuskulttuuria ja siihen osallistuvien aikuisten arkea. Emansipatorisen intressin näkökulmasta on tärkeää tutkia aikuiskasvatusta kriittisesti, osallistaa aikuisia tutkimustoimintaa, paljastaa ja tehdä näkyväksi, ongelmia, epäoikeudenmukaisuuksia ja auttaa pienyhteisöjä voimaantumaan, vapautumaan alistavista suhteista sekä kehittämään toimijuuttaan, olosuhteitaan ja toimintojaan. P.Raudaskoski 30.9.06 4

Johdatus kasvatustieteisiin: tavoitteena tutustua aikuiskasvatustieteen Tehtäväalueisiin, joita ovat tutkimus, opetus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus Tutustutaan siihen, mitä aikuiskasvatus on ollut ja on nykyään tieteenalana ja oppiaineena, miten aikuiskasvatusta määritellään mikä on aikuiskasvatustieteen suhde käytäntöön esim. organisaation muutoshaasteisiin Kysymyksiin Tutustutaan tutkimuksen painopistealueisiin siihen, mitä tutkitaan, mistä käsin ja miten esim. työelämän muutos-ja kehittämistilanteita ja vapaata sivistystyötä. 5

Tuottakaa pareittain 2-3 mielestänne tärkeintä aikuisuus aikuiskasvatuksellisen toiminnan tuntomerkkiä Aikuisuus? Aikuiskasvatus? 6

AIKUISKASVATUKSEN TRADITIOSSA AIKUISUUTEEN KUULUU henkinen kasvu, jolloin aikuiskasvatus on ihmisen jalostamista (liikkeissä eikä instituutioissa) Lähde: Koski, L ja Moore, E 2001 oikeudet, mutta myös velvoitteet,vastuut ja moraalinen kypsyys (Tight, M 1996). Sosiaalinen taitavuus: ymmärtää itseä ja muita sosiaalisen mielen kasvu (tietojen, viisauden, oikeudenmukaisuuden, vastuuntunnon ja vanhemmiten uskonnollisen elämän kasvu) ( Harva 1942) pohdinnat suhteesta omaan moraaliin ja sen yhteisöllisiin merkityksiin (Tight, M 1996) ja sitoumuksiin elinikäisestä oppimisesta itsensä ja yhteisen hyvän vuoksi ilman ulkoista hyvitystä tai statusta (Tight, M 1996 esim. Hegel ja Snellman) 7

AIKUISUUS? Lähde: Koski, L ja Moore, E 2001 Lähde: Koski, L ja Moore, E 2001 KULTUURINEN (esim. kielessä ilmenevä) täysi-ikäisyys, täysikasvuisuus, voimien heikkeneminen, terveyden rapautuminen, kauneuden menetys, uudenlainen energisyys ja ymmärrys, luutuneisuus. Entä keskeneräisyys, puutteellisuus, epävarmuus ja uudelleen aloittamiset? Entä eronteot miehen ja naisen välillä? JURIDINEN JA VIRALLINEN Taloudellisesti ja oikeudellisesti täysivaltainen, 18 - vuotias vastuullinen kansalainen. Tilastoissa (esim. tilastokeskus) 25-44- vuotiaat aikuisia, 46-64 - vuotiaat keski-ikäisiä, 65 - vuotiaat vanhuksia 8

Yhteiskuntatieteellinen näkökulma aikuiskasvatukseen ja aikuiseen MODERNI SOPEUTTAVA SUUNTAUS Aikuiskasvatus = historiallisen muutoksen ja kansallisten projektien toteuttamisen väline, jolla vaikutettiin yksilöiden (Suoranta ja Tomperi 2001) mieliin tavoitteena kasvattaa rahvaasta kansalaisia (esim. sivistyneistön harjoittama kansanvalistus) tai osaamisen ja pätevyyksien tuottamisen väline Aikuinen = yhteiskunnan pienin, rationaalisesti ajatteleva nimittäjä, jota autetaan järjestäytymään organisoidusti yhteiskunnan osaksi (osallistuja kansalainen, osaaja) MODERNI KRIITTINEN SUUNTAUS Aikuiskasvatus = tietoisuutta ja vastarintatoimintaa nostattavaa toimintaa tavoitteena olemassa olevien olosuhteiden muuttaminen yhteistoiminnalla (esim. työväen sivistystyö) Aikuinen = kykenevä tiedostamaan, kollektiivinen toimija, poliittiseen toimintaan osallistuja, joka vastustaa epätoivottua kehitystä (osallistuja - opponentti) 9

MYÖHÄISMODERNI SOPEUTTAVA SUUNTAUS (sopeutumista lupauksin) Aikuiskasvatus = huippu- ja moniosaamisen ja yrittäjyyden tuottamisen väline kansainvälisille kilpailukentille sekä kuluttajuuden ja yksilöllisen oppimisen halun edistämisen väline Aikuinen = joustava, yritteliäs, kyvykäs pelaaja, oman elämänsä herra, todistusten, arvosanojen, pätevyyksien ja elämysten ja mielihyvän etsijä (tuottaja-osaaja, kuluttaja hedonisti) Yhteiskuntatieteellinen näkökulma Aikuiskasvatukseen ja aikuiseen (Suoranta ja Tomperi 2001) MYÖHÄISMODERNI KRIITTINEN SUUNTAUS Aikuiskasvatus = yhteisöistä itsestään lähtevää sivistyksellistä toimintaa osana liikettä ja muutosta, auttaa tunnistamaan edistyksen harhat, puolustaa elämismaailmaa vastustaa läpipsykologisointia ja koulutuksen kuluttamista. Aikuinen = potentiaalinen intellektuelli, verkoston jäsen, joka tarvitse herättäjää, voimistajaa ja rohkaisijaa sivistysihanteidensa toteuttamisessa (luova lepo) 10

KEHITYSPSYKOLOGIAN NÄKÖKULMA AIKUISUUTEEN (jatkuva tasapainottelu, itsen tarkkailu ja muutoshakuisuus) Aikuisuuden kehitystehtävät ja niihin vastaaminen (sopeutuminen muutoksiin) Elämänsuunnan etsintä siirtymävaiheissa: (Levinson) Suvunjatkaminen ja fyysinen rappeutuminen (Buhler biologinen kello ) Identiteettityö: sopeutumisvaatimuksien ja ristiriitaisten tunteiden käsittely (Erikson) Perusolettamusten uudelleenarviointi tietyin välein, kriittinen reflektio (Mezirow) Jatkuva ongelmanratkaisu kohti parempaa elämänhallintaa- psykokapitalismiako kysyy Värri? Postformaali ajattelu: vastakohtaisuuksien yhdistely kokonaisuuksiksi, oman ajattelun rajat, tiedon epätäydellisyyden tiedostava Aktiivinen suuntautuminen ympäristöön: toimijuus, toimintapiirin laajeneminen työn ja ympäristön muokkaaminen ja kehittäminen (välineiden käyttö kehittää) (Bronfenbrenner, Vygotsky, Engeström) 11

Copyright@ Pirkko Raudaskoski PSYYKKINEN TYÖ: KONFLIKTIEN, ONGELMIEN TYÖSTÄMINEN, RATKAISU, OSALLISTUMINEN MUUTOSPROSESSEIHIN ULKOISET JA SISÄISET PAINEET JA TASAPAINOILU SISÄINEN TYHJYYS,VIETIT TARPEET UUSI ELÄMÄNVAIHE (vanhemmuus,eläke) STRESSI (muutto,työttömyys) HAASTE (uusi työ) KRIISI (avioero,sairaus,lapsuuden traumat) Ryhmän merkitys miten? Itseohjautuvuuden merkitys KEHITYKSELLINEN KAMPPAILU OPPIMISEN TULOKSENA -UUSI ASENNE -UUDET KÄSITYKSET -TASAPAINO -UUDET TOIMINTATAVAT MIKÄ ESTÄÄ KAMPPAILUUN RYHTYMISEN TUNTEET, JÄNNITTEET (emotionaaliset esteet;pelot,ahdistukset,viha) SISÄINEN KONFLIKTI ( selvittämättömät neuroosit, häiriöt) PUOLUSTUSMEKANISMIT (torjunta,selittely,syyttely) ESTOT, USKOMUKSET (sosiokultturaaliset esteet:stereotypiat,ennakkoluulot) FYYSISET TEKIJÄT (fysiologiset esteet: sairaus,vanhuus,vammautuminen) ELÄMÄNHALLINNAN STRATEGIAT :(vetäytyvä, luovuttava, vastustava ote) KOMMUNIKATIIVISET TAIDOT (kommunikaatio taidot,sosiaaliset taidot) RYHMÄ JA YMPÄRISTÖ (kyvyttömyys säädellä ja muuttaa ympäristötekijöitä 12

PSYKOKAPITALISMI Ajan henkenä (Värri 2002) ei salli pysyviä ominaisuuksia (jatkuvan muuttumisen vaade) ei armahda ja pyhitä lepopäivää (on-line yhteydet) vaatii aina lisäponnistuksia, julkisia näyttöjä (portfoliot) kolonialisoi suhteemme aikaan (ei eroa julkisen ja yksityisen välillä) työ tunkeutuu intiimeimpään eli perheen aikaan (ihmissuhteisiin) uhkaa itselle läheisiin yhteisöihin kuulumisen ja osallisuuden kokemukset vaatii muutosagenttiutta, jatkuvaa arviointia ja kehittämistä tuottaa joillekin menestystä, mutta myös jakautumista, syrjäytymistä ja pahoinvointia, empatiakyvyttömyyttä, autonomian tunteen vähenemistä korostaa vitaalisuutta, nuoruutta, ruumiin terveyttä ja kauneutta luo aggression ja tunnekylmyyden ilmapiirin 13

Mitä aikuiskasvatuksellinen toiminta on ollut ennen autonomian aikaa Suomessa? (Antikainen 1989) Ruotsin vallan aika 1150- alkaen Keski-aika 1100-1520 (Muodollisen koulutuksen historia alkaa) Uskonpuhdistuksen aika 1520-1600 Ruotsi-Suomen mahtavuuden aika 1600-1730 (I kouluverkosto syntyy) Valistuksen aika 1730 1808 Hyödyn tavoittelu kansanopetusta (oppien juurruttamista) kuuliaisten virkamiesten koulutusta kuninkaan hallintoa varten koulutusta kirkon tarpeisiin Esihistoria 8000 ekr - 1100 jkr traditioiden ja taitojen siirtoa mestarilta oppipojalle P.Raudaskoski 30.9.06 14

MODERNIN AIKUISKASVATUKSEN AATEHISTORIALLISET JUURET PLATONIN IDEALISMI (täydellistyminen idean mukaiseksi) KRISTILLISYYS (dualistinen idealismi) VALISTUSAATE (mm. emansipaatio ja liberalismi) KANSANOPETUSAATE NATIONALISMI SOSIALISMI HUMANISMI -Ihmisen kunnioittaminen ja ihmisen persoonallisuuden kokonaisvaltaisen kehittymisen salliminen (individualistinen aspekti) -Kansalaisten tasa-arvoinen kohtelu: Hyvinvointivaltioaate humanismin sosiaalisena aspektina (Tuomisto 1994,Suoranta 1995.) 15

Vapaan sivistystyön perusarvojen taustalla kokonainen sivistys ( tavoitteena laajakatseisuus, oikeamielisyys objektiivisuus, kokonaispersoonallisuuden kehittäminen) demokratia: sivistyksellinen tasa-arvo (kaikilla mahdollisuus sivistyä) opinnot vapaita harrastusopintoja ja yhteiskunnallista kasvatusta opiskelun itseisarvon tunnustaminen (totuuden etsintä, tieteellis.) opinnollisuus (suunnitelmallisesti etenevää, kokonaisuuksien opiskelu) Itsemäärämisoikeus ja itsesäätelyn vapaus (voi itse päättää toiminnan arvoista ja tavoitteista, sisällöistä ja muodoista) omaehtoisuus (itsekasvatuspyrkimykset vapaaehtoisuuden perustalta) opiskelijakeskeisyys (sisäistetty oppiminen) ajatuksen ja sanan vapaus, puolueettomuus (ihmistä ei valtiollisteta, vaan valtio inhimillistetään, sallitaan arvopluralismi) (Tuomisto 1994) lisänä kansainvälisyys ja ekologiset arvot (Sihvonen 1996) 16

ORIENTOINTIA AIKUISKASVATUKSEN HISTORIAAN Oman oppimisen ohjaaja (1. jakso) Vastavuoroisuus oppimisessa (2. jakso) Oppiko Organisaatio? (3. jakso) Katso heti tai Oppimisen perusteet jaksolla Aikuiskasvatus Muutosta osallistumalla (4. jakso) Oppimisen paradoxit (7. jakso) Koulutususkosta oppimisuskoon (6. jakso) Kansanliikkeestä Koulutukseksi (5. jakso) Kasvava aikuinen tv- sarja ja samanniminen artikkeliteos 1999 P.Raudaskoski 30.9.06 17

Vapaa kansanvalistus AIKUISKASVATUS TOIMINTANA JA KÄSITTEENÄ HISTORIAN ERI VAIHEISSA (I teema) Autonomian kansallisen heräämisen aika 1809-alkaen Itsenäistymisen, eheyttämisen aika Vapaa sivistys Jälleenrakennuksen ja hyvinvointivaltion rakentamisen aika Aikuiskasvatus Rakennemuutoksen, laman ja kansainvälistymisen, globalisaation, tietoyhteiskunnan rakentamisen aika Elinikäinen kasvatus Kansan opetus (aikuiskasvatuksen esivaihe) Vapaa kansansivistys Aikuiskoulutus Jatkuva koulutus Elinikäinen oppiminen Kansanvalistuksen kausi 1874-1917 Lähteet: Tuomisto 1994;1999 P.Raudaskoski 30.9.06 Kansansivistystyön vakiintumisen kausi 1917-1939 Valtiollisen aikuiskoulutuspolitiikan kausi (1939-1980-loppu) Markkinasuuntautuneen aikuiskoulutuspolitiikan kausi ( 1990- ) 18

VAKIINTUNEIDEN PERUSKÄSITTEIDEN NÄKÖKULMASTA AIKUISKASVATUKSELLINEN TOIMINTA (ks. Käsitemäärittelyt Raudaskosken artikkelista Aikuiskasvatus käsitteenä ja toimintana ) Vapaata kansanvalistustyötä Vapaata (kansan) sivistystyötä Aikuiskasvatusta Aikuiskoulutusta (Tuomisto 1994) P.Raudaskoski 30.9.06 19

Aikuiskasvatuksen perinteestä erottuu kaksi suurta kansallista projektia I kansallinen projekti: Aikuiskasvatuksellinen toiminta oli sivistyneistön projekti tavoitteena kasvattaa rahvaasta kansalaisia ja ahkeria työntekijöitä II kansallinen projekti (myös eurooppalainen): Aikuiskasvatuksellinen toiminta on poliitikkojen ja virkamiesten ja työelämän edustajien projekti tavoitteena kouluttaa kansalaisista tietoyhteiskunnan globaaleja tuottajia ja kuluttajia (Suoranta ja Tomperi 2001) 20

Aikuiskoulutuksen roolin muuttuminen ( jatkuuko moderni projekti?) Ennen kansallisen kulttuurin ja identiteetin rakentaja Nyt eurooppalaisen kulttuurin ja identiteetin rakentaja Inhimillisen pääoman tuottaja kansallisille talouksille Inhimillisen pääoman tuottaja ylikansallisille, globaaleille talouksille (Rinne 2003) 21

Rahoittajien näkökulmasta Omaehtoinen aikuiskoulutusta Aikuisopiskelija = Vähintään 16-vuotias tai perustutkinnon suorittanut Aikuiskoulutusta nykyään (osallistujia 1,7 milj.) Työvoimakoulutusta Maksupalvelutoimintaa yksityissektorilla muuta kuin työhön liittyvää Henkilöstökoulutusta Lähde: Tilastokeskus 2000, 2002, OPM 2001 22

AIKUISKOULUTUSJÄRJESTELMÄ (OPM) Yleissivistävä ja ammatillinen peruskoulutus aikuisille Peruskoulu Ammatillinen peruskoulutus Lukio koulutus Ammattikorkeakoulu Yliopisto Peruskoulutusta täydentävä lisä- ja täydennyskoulutus Muut täydennyskoulutusohjelmat ja -kurssit Yliopistolliset erikoistumisopinnot Ammattikorkekoulujen erikoistumisopinnot Erikoisammattitutkinnot Ammattitutkinnot Kielitutkinnot Muu lisäkoulutus Peruskoulutusta täydentävä lisä- ja täydennys- Kansalais- ja työelämätaitoihin valmentavat opinnot Yhteiskunnalliset opinnot Harrasteopinnot Tutkintotavoitteista ------------------------- Vapaatavoitteista 23

ELINIKÄISEN OPPIMISEN MUOTOJEN NÄKÖKULMASTA FORMAALISTA KASVATUSTA EI - FORMAALISTA KASVATUSTA INFORMAALIN OPPIMISEN MAHDOLLISTAVAA SATUNNAISOPPIMISEN TAI ARKIPÄIVÄOPPIMISEN MAHDOLLISTAVAA P.Raudaskoski 30.9.06 (Tuomisto 1994) 24

Oppimismallit MUUTOS KOHTI TIETOPOHJAISTA TALOUTTA JA YHTEISKUNTAA Elämisen mallit Työnteon mallit TAVOITE: Aktiivinen kansalaisuus ja työllistettävyys Kaikilla Euroopassa asuvilla yhtäläiset mahd. mukautua muutokseen ja osallistua Euroopan tulevaisuuden muokkaamiseen Aikuisen ja aikuiskoulutusjärjestelmän sopeuduttava! Vakiintuneita toimintatapoja muutettava! Opetus ja siihen osallistuminen kaikissa oppimisympäristöissä ELINIKÄINEN OPPIMINEN= kaikki jatkuva tarkoituksenmukainen oppimistoiminta, jonka tarkoituksena on parantaa ammattitaitoa sekä lisätä tietoja ja pätevyyttä TYÖLLISYYSSTRATEGIA P.Raudaskoski 30.9.06 Lähde: Euroopan yhteisön komission valmisteluasiakirja 2000 Elinikäinen oppiminen 25

Ajatukset elinikäisestä oppimisesta 70-luvulla ja nyt (Manninen 2001) 1970-luku Kulttuurien välinen ymmärrys, kulttuurin rakentaminen oppiminen persoonallisuuden kehittyminen humanistiset arvot ihmisyys Nyt kilpailukyky ohjaaminen neuvonta työllistettävyys taloudelliset arvot aktiivinen kansalaisuus P.Raudaskoski 30.9.06 elämäntilanteista nousevaa kasvattajien aloitteesta työelämälähtöistä hallinnon ja työelämän aloitteesta 26

Painopisteet elinikäisessä kasvatuksessa/jatkuvassa koulutuksessa ja elinikäisessä oppimisessa (Tuomisto 2004) Kohde: Opettajan rooli: Mielenkiinnon kohde: Oppimistarpeiden Lähtökohta: Elinikäinen kasvatus Jatkuva koulutus oppilas/opiskelija kasvattaja/kouluttaja oppimistulos koulututkinnot Elinikäinen oppiminen asiakas/ihminen /yksilö/ oppija ohjaaja, fasilitaattori, mentori, valmentaja, konsultti, tuutori Oppimisprosessi, oppimisen merkitys käytännön tilanteet, kontekstit Suunnittelu: keskitetty hajautettu koulutus-ja koulukeskeisyys luonnolliset oppimisympäristöt selvä työnjako koulutusorganisaatioiden kesken tarjontamalli oppiaine- ja opetussuunnitelmakeskeisyys kilpailuttaminen, tapauskohtainen yhteistyö kysyntämallii ongelma- ja projektikeskeisyys 27

EMPIIRISET TIETEET IHMISTIETEET HUMANISTI- SET TIETEET (esim. historia) YHTEISKUNTA- TIETEET ( esim. sosiologia) SOVELTAVAT IHMISTIETEET (esim. psykologia) Filosofia KASVATUSTIETEET Yleinen kasvatustiede P.Raudaskoski 30.9.06 Erityispedagogiikka Aikuiskasvatustiede 28

Yleisen kasvatustieteen suhde aikuiskasvatustieteeseen (keskustelua jo 60- luvulla Yhdysvalloissa) Erillisyystulkinta (Alanen 1985) Sen mukaan on tehtävä jyrkkä ero lasten ja nuorten ja aikuisten kasvatuksen välillä, koska aikuiset ovat itseohjautuvampia ja autonomisempi eli kykeneviä suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan itsenäisesti omaa oppimistaan. Epäitsenäisyystulkinta Aikuiskasvatus on kasvatustieteen yksi tutkimusalue Tieteenhaaratulkinta Molemmilla tieteillä on sama kasvatustieteellinen perusta, josta kumpikin eriytyy tutkimuskohteensa erityispiirteiden mukaan (aikuiskasvatukseen liitetään vapaaehtoisuus, työelämälähtöisyys ja yhteiskunnallisuus) P.Raudaskoski 30.9.06 29

Aikuiskasvatustieteen historiaa Aikuiskasvatuksen teorian laajentaminen syventäminen 1973 - Tiedekielteisyys (1800-luvun loppu -) VAPAA KANSANVALISTUS AIKUISKOULUTUS JA -KASVATUS ELINIKÄINEN OPPIMINEN Kehityslinjat VAPAA (KANSAN)SIVISTYS P.Raudaskoski 30.9.06 Aikuiskasvatus tieteenä esille1946 - (Harva) AIKUISKASVATUS Tiedemyönteisyys 1929 - (Castren) 30

PYRKIMYKSIÄ Aikuiskasvatustiede (Alanen 1988, Tampereen yliopisto) aikuiskasvatuksellisten ongelmien selvittelyä hyödyntäen perustieteiden teoriarakenteita ja aikuiskasvatustutkimuksen aiemmin koostamaa tietoa P.Raudaskoski 30.9.06 () 31

Aikuiskasvatustiede (Kontiainen 1995, Helsingin yliopisto 2002 asti) Palvelee käytännön aikuiskasvatustoimintaa, rakentaa aikuiskasvatuksen teoriaperustaa ja seuloo muiden tieteiden tutkimustiedosta aineksia Perustehtävänä käsitteellisesti jäsentää ja ymmärtää tutkittavaa ilmiötä eli aikuiskasvatusta ja -koulutusta muutokseen reagoivana ja muutoshakuisena toimintana ja etsiä keinoja muutosten hallintaan. Tutkimus etsii vastauksia asetettuihin kysymyksiin, tuottaa uusia kysymyksiä ja välineitä (esim. malleja ja teorioita) ilmiöiden hahmottamiseksi ja todellisuuden jäsentämiseksi P.Raudaskoski 30.9.06 32

Aikuiskasvatustiede (Tuomisto 2005, Tampereen yliopisto nyt) Tieteenala, jonka teoreettisena kohteena on aikuisten kasvattaminen/ oppiminen ja joka pyrkii toisin kuin mikään muu tieteenala edistämään tämän kohteen problematiikkaan suuntautuvaa tieteellistä tutkimusta. Sen erityispiirre on, että tutkimuskohde eli aikuiskasvatus on myös toimintaa vapaaehtoisuuden perustalta; sitä tehdään ja siihen osallistutaan omasta vapaasta tahdosta. P.Raudaskoski 30.9.06 33

Aikuiskasvatustiede (Helsingin yliopisto nyt) Ameebamainen välittäjätiede, jonka pitäisi olla kiinnostunut globalisaatioon liittyvistä kysymyksistä ja koko planeetan kehittämisestä ja tietysti myös siitä, miten oppiminen ja kehitys voidaan nähdä yhteiskuntapolitiikan ja ihmisen elämänkaaren läpäisevinä asioina (Engeström 2003) P.Raudaskoski 30.9.06 34

Aikuiskasvatuksellisia ilmiöitä Oppi- misympä- ristöt: työ, arki, verkko, yhteisöt jne Aikuinen oppijana Aikuisen kasvu, kehitys, oppiminen aikuisopiskelu sosialisaatio Aikuisdidaktiikka Opetussuunnitelma Opetuksen suunnittelu Aikuisopetus Didaktiset elementit : tavoitteet, sisällöt menetelmät, opettaja jne. Arviointi TODELLISUUS Muutos ja oppimishaasteet P.Raudaskoski 30.9.06 Aikuisten ohjaus Aikuiskoulutus Aikuiskasvatus Kehittävä toiminta Ihmiskunnan sivistys, koko kulttuuri (kaikki tähän asti opittu) 35

TUTKIMUSKYSYMYSTEN ASETTELU ERI NÄKÖKULMISTA (TUTKIMUSHAASTEET?) MUUTOSVOIMAT JA ONGELMAT MAAPALLO TEOLLISTU- NEET MAAT EUROOPAN UNIONI SUOMI Suomen konteksti Eu - konteksti Teollistuneiden maiden kontekstissa Globaalissa kontekstissa (yhteyksissä) AIKUISKOULUTUKSEN TUTKIMUS Aikuiskoulutusneuvoston julkaisu 18/ 2005. 36

KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET 2004-2005 (OPM:ää kiinnostavat) Elinikäinen oppiminen - Kansanopistot ja elinikäinen oppiminen Lähde_Aikuiskoulutusneuvoston julkaisu 18/ 2005. - Life as learning ohjelma (elinikäisen oppimisen edellytykset eri yhteyksissä) Aktiivinen kansalaisuus ja yhteiskunnallinen selviytyminen Sosiaalinen pääoma ja sen merkitys ja kasvattaminen (esim. yrittäjyyskoulutuksen käytännöissä) Kansalainen aikuisopiskelijana (esim. oppiminen arjessa ja instituutiossa) Koulutukseen motivoituminen (esim. osallistumattomuus) Koulutuksen merkitys elämänkululle (sulkeistaa ja avaa) Oppimisen kontekstin laajeneminen ( esim. osaamisen siirron edellytykset) Avoimet oppimisympäristöt ja verkot (verkkoperusteinen oppiminen) Eu-koulutusohjelmien hankkeet (Leonardo ja Socrates / esim. moniosaaminen elinikäisen oppimisen valmiuksien hankkiminen) 37

AIKUISKASVATUSTUTKIMUSTA TEHDÄÄN ERI KENTILLÄ /ALUEILLA Aikuiskoulutuspolitiikka (esim. Rinne, Vanttaja, Jauhiainen) Vapaa sivistystyö (esim. Salo) Ammatillinen aikuiskoulutus ja henkilöstökoulutus (esim. Eteläpelto) Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (esim. Manninen) Työelämässä osana työn ja organisaatioiden tutkimus- ja kehittämistoimintaa ( esim. Engeström) III sektorilla: Osana kansalais- ja vapaaehtoisliikkeiden toimintaa (esim. Filander, Heikkinen) Arjessa (esim. Suoranta, Aittola) P.Raudaskoski 30.9.06 38

ERÄS TAPA JÄSENTÄÄ TUTKIMUSKOHDETTA Sopeuttava, systeemimaailmaa ja sen vallitsevaa aineellista ja kulttuurista pääomaa sekä sosiaalista järjestystä uusintava aikuiskasvatustoiminta osaajien kouluttamista, kuluttajien opastamista) Kriittinen systeemimaailmaa ja sen vallitsevaa aineellista, sosiaalista järjestystä ja kulttuurista pääomaa kyseenalaistava, muuttava aikuiskasvatustoiminta (poliittisten osallistujien kasvattamista, työorganisaatioiden kehittämistoimintaa) Kriittinen: voimaannuttava ja vapauttava elämismaailmaa uudistava aikuiskasvatustoiminta (pienyhteisöissä, arjessa ja työn ulkopuolella tapahtuvan oppimisen edistämistä (vaihtoehtotoimijoiden kasvatusta ja uudenlaisen elämäntavan toteuttajien kasvatusta) (Raudaskoski soveltaen Suorantaa 2001 ja Habermasia 1984, 1987) 39

Aikuiskasvatustutkimus voi olla luonteeltaan Kuvailevaa ja selittävää (esim. tilastollista tutkimusta) Ymmärtävää, laadullista tutkimusta (esim. elämänkertatutkimusta) Kriittistä: Ongelmia ja epäkohtia paljastavaa, käytäntöjä kritisoivaa ja osallistavaa (esim. toimintatutkimus, diskurssitutkimus) Toimintajärjestelmien käytäntöjä kehittävää interventiotutkimusta) P.Raudaskoski 30.9.06 40

AIKUISKASVATUSTUTKIM US vapaasta sivistystyöstä määrällisestä ammatilliseen laadulliseen ihminen tyhjänä tauluna Ihminen tajunnallisena sosiaalisena ennustavasta selittävästä hallintoa varten ymmärtävään otteeseen ihmisiä varten psykologisoivasta yhteiskuntatieteelliseen ilmiön osittavasta ilmiötä kokonaisuutena tarkastelevaan standardiraportointi kertova 41

Heikkinen (2003) kriittisesti kysyy onko niin että Innovaatioita edistävä aikuiskasvatustutkimus muuntuu teknologiapolitiikaksi, jossa aikuiskoulutuksen roolina on tuottaa ympäristöjä ja välineitä liiketoiminnallisesti arvokkaan tiedon, innovaatio-oppimisen aikaansaamiseksi globaaleilla markkinnoilla toimivia yrityksiä varten Elinikäistä oppimista palveleva aikuiskasvatustutkimus muuntuu P.Raudaskoski 28.1.06 työvoimapolitiikaksi, jossa aikuiskoulutuksen rooli on tuottaa joustavia, liikkuvia, päivittyviä työllistyjiä oppimisympäristöjä organisoimalla 42

Heikkinen (2003) kysyy pitäisikö Elinikäistä oppimista ja sosiaalisia innovaatioita edistävä aikuiskasvatustutkimus myös muuntua elämänpolitiikaksi, jossa aikuiskoulutuksen roolina on tuottaa aktiivista kansalaisuutta, tasa-arvoa, hyvinvointia, elämän mielekkyyttä ja paikallistason kulttuuria oppimisympäristöjä organisoimalla P.Raudaskoski 30.9.06 43

ORIENTOINTIA KEHITTÄMIS JA MUUTOSTUTKIMUKSEEN Oman oppimisen ohjaaja (1. jakso) Vastavuoroisuus oppimisessa (2. jakso) Oppiko Organisaatio? (3. jakso) Aikuiskasvatus Muutosta osallistumalla (4. jakso) Oppimisen paradoxit (7. jakso) Koulutususkosta oppimisuskoon (6. jakso) Kansan- Liikkeestä Koulutukseksi (5. jakso) Kasvava aikuinen tv- sarja ja samanniminen artikkeliteos 1999 P.Raudaskoski 30.9.06 44

Miten tutkija voi lähestyä muutos- ja kehittämistilanteita? KÄSITTEENÄ KÄSITETTYNÄ (ajattelu, arvot, käsitykset) SANANA (merkkeinä ja merkityksinä) DISKURSSINA esim. Filander (puhetta/tekstiä jolla tehdään jotain) KOETTUNA ILMIÖNÄ (mielikuvat tunteet, kokemukset muistikuvat?) soveltaen Mehtäläinen, J 1992 KEHITTÄVÄNÄ TOIMINTANA ( esim. Engeström) P.Raudaskoski 28.1.06 45

Aikuiskoulutustutkimus työelämässä: tutkitaan muutos- ja kehittämistilanteita Lineaarisesti vaiheittain etenevänä valittuihin strategioihin pohjautuvana sopeutumisprosessina (tutkimus kytkeytyy suoraa työnantajien ja intresseihin, ominaista laaja sitouttamispyrkimys johdon visioihin, menetelminä esim. HRD, OD, QWL (esim. Sarala: henkilöstön osaamisen ja ilmapiirin laadun kehittäminen, työn rikastuttaminen ja osallistava johtaminen) Ristiriitojen kautta etenevänä tietoiseen organisatoriseen kehittämiseen perustuvana suunniteltuna innovaatioprosessina organisaatio kehittää välineet muutoksen ohjaamiseen ja hallintaan koko henkilökunnan kanssa (esim. Engeström kehittävä työntutkimus) Kulttuurisena asioiden ja asemien diskurssiivisena merkitys- ja määrittelykamppailuna, Tutkitaan vakiintuneina ja kilpailevina puhetapoja, joilla ylläpidetään tai kyseenalaistetaan tietynlaista muutosta. (Filander) 46

Esimerkkejä aikuiskasvatustutkimuksista Filander K. 2000. Kehittämistyö murroksessa: sitoutuminen, sopeutuminen ja vastarinta julkisella sektorilla 1990-luvulla. Tampereen yliopisto Tutkitaan: Julkisella sektorilla kehittämistyössä toimivien nais- ja mieskehittäjien puhetta kehittämistyön ja muutoksen pyrkimyksistä: miten markkinaorientoinut aika näkyy puheessa? miten naisten puhe eroaa miesten puheesta? Tutkimuskysymykset: Miten julkisen sektorin kulttuurista murrosta tehdään ja miten kehittäjät määrittelevät suhdettaan muutokseen? Millaisia muutoksen vastakertomuksia haastatteluista löytyy ja miten ylläpidetään toiminnan jatkuvuuksia murroksessa? Millaisten metodisten lähestymistapojen avulla on mahdollista tutkia toiminnan perusteluja ja arvolähtökohtia kyseenalaistavia murrostilanteita? 47

Miten? Haastattelu Haastatellaan pitkäkestoisen täydennyskoulutuksen Työtieteellinen koulutusohjelman osallistujia Haastattelija aktivoi mahdollisia tietämisen tapoja ja kulttuurisia käsikirjoituksia sekä luo edellytyksiä stimuloiduille selonteoille, moniääniselle keskustelulle ja tekee välitiivistyksiä Haastattelu = vuorovaikutustilanne, aktiivista puuttumista, rohkaisua, kannustusta vaihtoehtoisten näkökulmien esittämiseen Kerätään koulutusohjelmasta kirjallinen aineisto, dokumentteja Nauhoitetaan vuorovaikutustilanteita (kehittäjäpuhetta, asiantuntijapuhetta) 48

MITÄ TUTKITAAN? Vakiintuneita puhekäytäntöjä, puhetapoja ja symbolisia muotoja, visuaalisia mielikuvia, jotka rakentavat ja ylläpitävät tietynlaista vallankäyttöä MIKSI TÄRKEÄ TUTKIA Paljastetaan, kyseenalaistetaan ja horjutetaan asioiden tiloja Diskurssit kantavat sosiaalista ja kulttuurista murrosta Tehdään näkyviksi vaiennetut äänet ja toisinnäkemiset Puretaan psykologisoivaa kehittämistutkimuksen perinnettä, joka on erottanut kehittämistyön kulttuuriin, sosiaalisuuteen ja valtaan liittyvistä kysymyksistä. 49

MITÄ LÖYDETTIIN? Erilaisia rinnakkaisia menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden kulttuurisia kertomuksia joissa konnat ja sankarit käänsivät entiset julkisen sektorin hyveet paheiksi Sitoutunutta kehittäjäpuhetta (pitäisi, pakko, varmasti, ehdottomasti) Yrittäjyyspuhetta (korostaen joustavuutta, jatkuvaa valmiutta siirtyä uusiin tehtäviin) Epävarmuuden puhetta (itsen ja työn määritysongelmia) Vastakertomuksia (huumori- ja ironiapitoisia, neutraaliuteen vetäytyviä) Naisten Individualistista minä - puhetta (naisten erottautuminen miehistä ahkerina työrukkasina, itsensä varassa toimijoina) Miesten jäsenyyttä korostavaa me-puhetta (nojautuminen valtaverkostoihin) 50

Miten tutkija voi lähestyä aikuiskasvatusta? KÄSITTEENÄ KÄSITETTYNÄ (ajattelu ja arvoja esim.tuomisto käsitykset) SANANA (merkkeinä ja merkityksinä) DISKURSSINA esim. Filander (puhetta/tekstiä jolla tehdään jotain) KOETTUNA ILMIÖNÄ (mielikuvat tunteet, kokemukset muistikuvat?) soveltaen Mehtäläinen, J 1992 KEHITTÄVÄNÄ TOIMINTANA ( esim. Engeström) P.Raudaskoski 28.1.06 51

Kehittävä työntutkimuksen yksikkö (Perustettiin 1994, 30 tutkijaa viidessä tutkimusryhmässä) Mitä tutkitaan? Muutosta työssä, teknologioissa ja organisaatioissa. Mistä käsin: Teoreettisena viitekehyksenä on kulttuurihistoriallinen toiminnan teoria ja ekspansiivisen oppimisen teoria Miten? kehittävän työntutkimuksen metodologiaan pohjautuen ( perustuu interventioihin), työntekijät voivat tutkijoiden kanssa analysoida ja kehittää työtään. Yksikkö vastaa tohtoriohjelmastaan sekä on mukana tieteen ja teknologian tutkimuksen tutkijakoulun koordinoinnissa. Yhteistyökumppanit: teollisuusyritykset, koulut, sairaalat, postitoimistot, viestintäyritykset, biotekniikan tutkimus- ja kehitysverkostot 52

Kehittävässä työntutkimuksessa käytettävät peruskäsitteet (Mistä käsin tutkitaan?) Kulttuurihistoriallinen toiminnan teoria (1920-luvulla Vygotski, Leontjev, Luria) Suomalainen sovellus on kehittävä työntutkimus (Engeström 1995) Tutkitaan kulttuurissa eläviä, kulttuurin välineiden avulla yhdessä toisten kanssa toimivia ihmisiä, jotka muuttuvat historiallisesti Lähdetään todellisuudesta, työtoiminnasta huomioiden toiminnan monimutkainen systeeminen rakenne (laaja työn käsite) Teorian peruskäsite = kohteellinen, kulttuurisesti välittynyt, yhteisöllisesti merkitykselliseen tarkoitukseen suuntautuva toiminta 53

Huomioidaan toiminnan monikerroksinen rakenne (Leontjev 1977) Toiminta on jatkuvassa liikkeessä ja sitä toteuttaa kollektiivinen, yhteisö suuntautuen tiettyyn kohteeseen esim. potilaisiin sairauksineen, aikuisoppijoihin koulutustarpeineen Toiminnan mahdollistaa yksilöiden tai ryhmien tavoitteiset teot (esim. tuutorointi, opiskelijapalvelut, opetus, opiskelu) Teko tapahtuu automaattisesti sujuvien ihmisen tai koneen toteuttamien operaatioiden avulla suuntaavana tekijänään olosuhteet (oppimisympäristö) Operaatiot voivat vaeltaa teosta ja toiminnasta toiseen laukaisten yllättäviä häiriöitä ja käynnistää muutosprosesseja 54

Huomioidaan, että työtoiminta kehittyy Miten työ on muuttunut? (analysoidaan toiminnan mahdollisia seuraavia kehitysvyöhykkeitä, joiden poikki on kuljettava, tehdään historiallinen analyysi) käsityömäisestä tuotantotavasta massatuotantoon massaräätälöinnistä yhteiskehittelyksi Oppiminen raivaa toiminnan piiriä ja mahdollisuuksia uudelle tasolle Yhteiskehittely = Useat tuottajat muodostavat strategisia yhteenliittymiä tai tuottajaverkostoja ja yhteistyönmuotoja, joiden avulla rakennetaan ja ylläpidetään monimutkaisia, muunneltavia ja jatkuvasti kehiteltäviä, käyttöiältään pitkäikäisiä tuote- ja palvelupaketteja (tuote+palvelut) (Engeström 2004) 55

TEON RAKENNE (esim. yksilön toiminta) VÄLINEET TEKIJÄ KOHDE TEON RAKENNE Myös opiskelussa kohteen tulisi laajeta käytäntöön ja siellä kohdattaviin ongelmiin (ks. Vygotski,L 1978; Engeström 2003) 56

TOIMINTAJÄRJESTELMÄ = Tiettyyn kohteeseen suuntautunut organisoitu yhteisöllinen toiminta esim. organisaation harjoittama tuotanto, joka jäsentyy järjestelmäksi, jolla on omat välineensä, sääntönsä ja työnjakonsa. Toimintajärjestelmä on jatkuvassa liikkeessä ja muutoksessa, mutta samalla sen perusrakenne on suhteellisen pysyvä. Toimintajärjestelmän ja sen ristiriitojen erittely tekee ymmärrettäviksi yksilöiden teot. (Engeström- Engeström- Vähäaho 1999) Ristiriita = toimintajärjestelmän sisällä tai toimintajärjestelmien välillä kehkeytynyt rakenteellinen jännite. Ristiriidat ovat ekspansiivisen oppimisen voimanlähde. Ne synnyttävät häiriöitä, mutta myös uusia oivalluksia ja innovaatioita. (Engeström- Engeström- Vähäaho 1999) 57

TOIMINTAJÄRJESTELMÄ (organisaation toimintaa) VÄLINEET Merkitys TEKIJÄ KOHDE TEOT TULOS Mieli SÄÄNNÖT YHTEISÖ TYÖNJAKO Kohde= asia, ongelma joka muuttuu, jolla on elinkaari raakaaineesta lopputulokseksi, sairaudesta terveyteen (Engeström 1987; 1995) 58

TUNNISTETAAN KOLLEKTIIVISET TOIMINTAMUODOT TOTEUTUU YHTEISTOIMIJUUS, INTER-AGENCY Engeström (1992): KOORDINAATIO (rajojen ja toimintojen yhteensovittamista,rutiinien tekemistä yhdessä ei neuvotella) KOOPERAATIO (asian, ongelman työstämistä yhdessä neuvottelu tilapäistä, ei kommunikaatiota, ei yhteistä kohdetta määritellä) KOMMUNIKAATIO (uuden kielen luomista, omien viestintätapojen kriittistä arviointia, kohteeseen samaistumista) 59

EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN? Yhteisöllisen oppimisen tyyppi, jossa oppijat luovat itselleen uuden toimintamallin ja toiminnalleen entistä laajemman kohteen. Ekspansiiviseen oppimiseen kuuluu dialogi ja väittely eri näkökulmien välillä (Engeström, Engeström ja Vähäaho 1999) Ekspansiivinen = laajeneva, laajenemishaluinen, -kykyinen. Kohde = Organisaation tai muun yhteisön toimintaa suuntaava ja motivoiva sisältö ja tarkoitus(engeström, Engeström ja Vähäaho 1999) 60

Millaista oppimista toimintajärjestelmässä tavoitellaan EKSPANSIIVISTA Organisaatioiden välisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista = toiminnan pohjana olevien arvojen ja normien erittelyä ja uudelleenarviointia uuden toimintamallin rakentamista, testaamista ja käyttöönottoa ORGANISAATIO OPPII JOTAKIN MITÄ EI VIELÄ OLE 61

Miten prosessi etenee? Toiminta kehittyy ekspansiiviseen oppimisen syklissä (sykli ja teot) 6. Prosessin arviointi 7. Uuden käytännön vakiinnuttaminen ja laajentaminen 1.Vallitsevan käytännön kyseenalaistaminen ( I asteen ristiriidat Toimintajärjestelmän elementin sisällä esim. työnjaossa) 5. Uuden mallin käyttöönotto (IV asteen ristiriidat kahden eri toimintajärjestelmien välillä) 4. Uuden mallina tutkiminen (III asteen ristiriidat uuden ja vanhan toiminta 2. Vallitsevan käytännön analyysi (II asteen ristiriidat toimintajärjestelmän elementtien välillä esim. sääntöjen ja työnjaon) 3. Uuden ratkaisun mallintaminen (uusi mallin välillä) toimintamalli ja välineet) 62

Miten tutkitaan? - avuksi muutoslaboratorio Teoreettiset välineet ja mallit Käytännölliset Ideat ja välineet Tulevaisuus Nykyisyys Menneisyys Peili Videoitua Työtoimintaa Asiakaspalautteet Tilastot Intranet Erittelevät ristiriitoja ja sunnittelevat niille ratkaisuja Kirjuri Videoprojektori Arkisto Työntekijät Tutkija Aikataulun pitäjä 63

MUUTOSLABORATORIO Osallistava kehittämistyön menetelmä, jonka avulla työyhteisö voi toteuttaa sekä syvällisiä toimintatavan ja kulttuurin muutoksia että toiminnan jatkuvaa parantamista. Menetelmällä luodaan haastava tulevaisuuden visio sekä tuotetaan sellaisia käytännön ratkaisuja nykyisiin ongelmiin, jotka ovat askelia kohti uutta toimintatapaa (Virkkunen et al. 1999). Muutoslaboratoriossa on keskeistä työprosessien tuominen työntekijöille näkyviksi ja yhteisen keskustelun kohteeksi. 64

RAJANYLITYSLABORATORIO Suunnitelmallinen interventiomenetelmä, jolla edistetään ekspansiivista oppimista kahden tai useamman organisaation tai organisaatioyksikön vuoropuheluna. (Engeström, Engeström, Vähäaho 1999) RAJANYLITYS = Toiminnan uudistuminen edellyttää usein organisaatioiden välisten ja organisaatioin sisäisten rajojen ylittämistä ja yhteisen, entistä laajemman kohteen muodostamista rajaalueella. Rajanylityksiä voidaan tukea esim. luomalla yhteisiä rajatiloja organisaatioiden välistä vaihtoa ja vuoropuhelua varten sekä kierrättämällä työntekijöitä organisaatioiden välillä. (Engeström, Engeström, Vähäaho 1999) 65

MIKSI ORGANISAATIOIDEN ON OPITTAVA YHDESSÄ? Pystyäkseen ottamaan käyttöön uusia tuotannonohjausjärjestelmiä, siirtymään käsityömäisestä työstä, sarjatuotantoon, prosessien parantamiseen, massaräätälöintiin ja lopulta yhteiskehittelyyn (dialogiseen tietoon ja kehittyneempää työkäytäntöön) Ollakseen Kustannustehokkaita Kansainvälisiä Asiakaslähtöisiä Teknologiassaan edelläkävijöitä Luovia monimutkaisten ongelmien ratkaisijoita (ks. Engeström 2005) 66

Lisätietoa kehittävästä työntutkimuksesta: sen teoreettisista perusteista ja menetelmistä seuraavista lähteistä: Engeström, Y. (1987). Learning by expanding: An activitytheoretical approach to developmental research. Helsinki: Orienta-Konsultit. (saatavilla verkossa: http://lchc.ucsd.edu/mca/paper/engestrom/expanding/toc.htm Engeström, Y. (1995). Kehittävä työntutkimus. Perusteita, tuloksia ja haasteita. Helsinki: Painatuskeskus (sivut 1-158). Engeström, Y.2004. Ekspansiivinen oppiminen ja yhteiskehittely työssä. Vastapaino. Tampere. Virkkunen, J., Engeström, Y., Pihlaja, J. & Helle, M. (1999). Muutoslaboratorio. Uusi tapa oppia ja kehittää työtä. Helsinki: Työmionisteriö Victor ja Boynton 1998. Invented here 67