JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 1 Yhdyskuntatoimi 1.10.2009 YHDYSKUNTATOIMEN TOIMIALAN TILINPÄÄTÖS 2008 Yhdyskuntatoimen toimiala yhteensä TALOUS, 1 000 euroa TA 2008 TA-muutokset TAM 2008 TP 2008 Ero TP - TAM % Määrärahat: Johto ja hallinto 40,5 0,0 40,5 82,2 41,7 103,0 % Yhdyskuntatekniikka 10 966,7 0,0 10 966,7 13 501,0 2 534,3 23,1 % Rakennus- ja ympäristövalvonta 1 735,1 0,0 1 735,1 1 835,5 100,4 5,8 % Joukko- ja palveluliikenne 685,0 0,0 685,0 761,4 76,4 11,2 % Pelastuspalvelut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Maan myyntiv. ja maankäyttösop. 11 500,0 3 700,0 15 200,0 13 237,1-1 962,9-12,9 % Toimintatulot yhteensä 24 927,3 3 700,0 28 627,3 29 417,2 789,9 2,8 % Johto ja hallinto 1 902,6 39,5 1 942,1 1 920,7-21,4-1,1 % Yhdyskuntatekniikka 19 987,3 625,0 20 612,3 22 713,7 2 101,4 10,2 % Rakennus- ja ympäristövalvonta 2 852,1 5,7 2 857,8 2 786,5-71,3-2,5 % Joukko- ja palveluliikenne 2 705,0 100,0 2 805,0 2 845,6 40,6 1,4 % Pelastuspalvelut 5 317,0 251,2 5 568,2 5 567,4-0,8 0,0 % Toimintamenot yhteensä 32 764,0 1 021,4 33 785,4 35 833,9 2 048,5 6,1 % Johto ja hallinto -1 862,1-39,5-1 901,6-1 838,5 63,1 3,3 % Yhdyskuntatekniikka -9 020,6-625,0-9 645,6-9 212,7 432,9 4,5 % Rakennus- ja ympäristövalvonta -1 117,0-1 122,7-951,0 171,7 15,3 % Joukko- ja palveluliikenne -2 020,0-2 120,0-2 084,2 35,8 1,7 % Pelastuspalvelut -5 317,0-251,2-5 568,2-5 567,4 0,8 0,0 % Maan myyntiv. ja maankäyttösop. 11 500,0 3 700,0 15 200,0 13 237,1-1 962,9-12,9 % Toimintakate yhteensä -7 836,7 2 784,3-5 158,1-6 416,7-1 258,6-24,4 % Yhdyskuntatoimen toimintatulot ylittyivät 790 000 euroa budjetoidusta. Ilman maan myyntivoittojen vaikutusta toimintatulot toteutuivat vajaat 2,7 Me budjetoitua suurempina. Arvioitua suuremmat tulot kertyivät mm. puun myynnistä, kiinteistöinsinöörin palveluista, tonttien vuokrista, katutyöluvista sekä ympäristöterveydenhuollon ja suojelun viranomaispalveluista. Rakentamisen hiipumisesta huolimatta myös rakennusvalvonnan tulot toteutuivat ennakoitua suurempina. Tulokertymässä on myös mukana 1,2 Me kertaluonteinen erä, kun Keskimaa maksoi Lutakon hotelliin liittyvän autopaikkavelvoitteen. Maan myyntivoitot jäivät n. 1,9 Me budjetoidusta kauppojen peruuntumisista ja siirtymisistä johtuen. Yhdyskuntatoimen toimintamenot ylittyivät budjetoidusta yhteensä noin kaksi miljoonaa euroa. Ylityksestä 1,6 Me johtui Jyväs-Parkki Oy:lle maksetusta Lutakon hotelliin liittyvästä autopaikkavelvoitemaksusta, josta Keskimaa maksoi kaupungille 1,2 Me.
2 Välttämättömät uudelleenpäällystykset, muut pakolliset kunnossapitotyöt ja jätteenkuljetuksen tyhjennysten lisääntyminen kasvattivat käyttötalouden menoja noin 730 000 euroa. Kustannusten nousu tältä osin oli 5-37 %. Päästrategiat: 1. Kaupungin kasvuedellytysten turvaaminen huolehtimalla kaupunkiympäristön vetovoimaisuudesta. Kaupunkirakennemallin esiselvitys valmistui. Varsinainen rakennemallin suunnittelutyö käynnistyy vuonna 2009. Keskustan kehittämisen toinen vaihe näkyi konkreettisina rakennushankkeina keskusta-alueella erityisesti Kauppalaispihan ja Sokoksen kortteleissa. Satama-Paviljonki-alueen yleissuunnitelma valmistui ja sataman rakentaminen käynnistyi. Vuoden aikana oli käynnissä kolme arkkitehtuurikilpailua. 2. Kumppanuuksien ja verkostoitumisen avulla hyödynnetään parhaat innovaatiot ja luodaan uusia. Keskeisiä kehittämiskumppanuuksia edistettiin. Näitä olivat mm. niin kutsuttujen Teklakaupunkien yhteistyö paikkatietopohjaisissa järjestelmissä, Infra-RYL-hanke, Infrakustannushanke sekä osallistuminen sähköistä asiointia edistävään valtiorahoitteiseen Kunta-IThankkeeseen. Kumppanuuksien avulla edistettiin kaupungille tärkeitä hankkeita, kuten Valon Kaupunki-hanketta, Elävä Keskusta yhteistyötä, Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski kehittämisaluehanketta sekä useita muita seudullisia hankkeita. 3. Optimaalinen henkilöstön määrä ja oikea osaaminen tukevat tarvittavaa palvelukykyä. Vuosittain laadittavissa henkilöstösuunnitelmissa ennakoidaan tulevaa henkilöstöresursointia sekä tarvittavaa osaamista. Henkilöstön osaamisen systemaattisen kehittämisen varmistamiseksi käydään vuosittain läpi henkilökohtaiset kehittymistarpeet kehityskeskustelujen yhteydessä. 4. Toimialan järjestämiä palveluja arvioidaan säännöllisesti. Palvelut tuotetaan mahdollisimman edullisesti. Palvelujen asiakastyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti erilaisin asiakaskyselyin. Toimintaa kehitetään systeemaattisesti vuosittain mm. CAF-arvioinnin avulla. Toimintajärjestelmän auditoinnit tehdään ohjelmoidusti. 5. Ammattimaisella johtajuudella varmistetaan strategioiden toteutuminen. Toimialan johtoryhmä teki keväällä 2008 CAF-itsearvioinnin, jonka tulosten perusteella priorisoitiin toimenpiteet toiminnan kehittämiseksi. Lisäksi toimialalla suoritettiin johdonkatselmukset, joissa ensin osastojen johtoryhmät ja sen jälkeen toimialan johtoryhmä arvioi vuoden aikana asetettujen tavoitteiden toteutumista ja tehtyjen toimintajärjestelmäauditointien tuloksia.
3 6. Omaisuuden pitkäjännitteinen hallinta ja omaisuuden tuoton varmistaminen. Vuoden 2008 aikana on valmisteltu yleisten alueiden hallintajärjestelmän käyttöönottoa tallentamalla katu- ja viheralueita ja niiden ominaisuustietoja tietokantaan. Toimialan yhteiset kehittämistavoitteet: 1. Asiakaspalvelutietojärjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto Asiakaspalvelujärjestelmän kehittäminen aloitettiin palauterekisterin kehittämisellä ja käyttöönottamisella keväällä 2008. Järjestelmän jatkokehittäminen suunnitellaan hankkeeseen liittyvien projektien (Tekla Oyj:n yleisten alueiden hallintaprojekti ja Kunta-It:n rakennetun ympäristön sähköinen palvelupiste) edistymisen myötä. 2. Sähköisen asioinnin edistäminen. Sähköisen asioinnin kehittäminen on kytketty Kunta-It:n rakennetun ympäristön sähköinen palvelupiste-hankkeeseen. Yhdyskuntatoimen mahdolliset sähköiset asiointipalvelut kartoitettiin osastoittain syksyllä 2008. 3. SAP-sovellusten käyttöönoton laajentaminen toimialalla. SAP-järjestelmistä saatiin kauden aikana projektinhallinnan, ajanhallinnan ja raportoinnin osuuksiin täydennyksiä ja henkilöstö opastettiin omatoimiseen seurantaan. 4. Esimiesarvioinnin toteuttaminen, analysointi ja kehittämissuunnitelman laatiminen. Yhdyskuntatoimen johtoryhmä päätti luopua esimiesarvioinnin toteuttamisesta tänä vuonna. Organisaatiomuutoksen takia oli syytä siirtää kyseinen arviointi parilla vuodella eteenpäin. 5. Tulospalkkiojärjestelmän käytön laajentaminen Projektisuunnitelma on valmis ja käsitelty toimialan johtoryhmässä. Kehittämisprojektia ei aloitettu, koska kaupunki päätti luopua kokonaan tulospalkkiomallin käytöstä vuonna 2009. Projektin toteuttamista tarkastellaan uudelleen syksyllä 2009.
4 510 Yhdyskuntatekniikka Kehittämistavoitteet: 1. Yleisten alueiden hallintajärjestelmän käyttöönotto. Järjestelmän käyttöönotto siirrettiin vuodelle 2009. Projekti laajennetaan kattamaan koko uuden kunnan alue. Aikataulu tarkentuu vuoden aikana. 2. Kunnossapidon seuranta- ja ohjausjärjestelmän käyttöönotto. Järjestelmän käyttöönotto siirrettiin vuodelle 2009. Järjestelmän hankintapäätös tehtiin vuoden lopulla ja käyttöönotto tapahtuu vuonna 2009. 3. Korpilahden keskustan ja Tikkalan uudiskartoitus. Korpilahden keskustaajaman kartoitus tilattiin Blom Kartta Oy:lta. Aineiston ensimmäinen versio saatiin joulukuussa käyttöön. Lopullisen aineiston saaminen siirtyi vuoden 2009 alkuun. Tikkalan alueelta laadittiin pohjakartta omalla stereotyöasemalla sekä maastomittauksin. 4. Karttakoordinaattijärjestelmän muutos (Euref-in). Koordinaatistojen muunnosparametrien laskenta tilattiin Maanmittauslaitokselta. Varsinainen aineistojen muuntaminen uuteen koordinaattijärjestelmään tehdään vuoden 2009 alkupuolella. 5. Korpilahden maankäytön esiselvityksen laatiminen. Korpilahden aluearkkitehti aloitti työnsä 2.1.2008. Esiselvitys (ESSU) eteni projektisuunnitelman aikataulussa. Kartta-aineistoa koskeva väliraportti ilmestyi kesäkuussa. Aineistot on tallennettu mapinfo-tietokannoiksi. Tuloksia esitellään sidosryhmille kevään 2009 aikana. 6. Seudullisen rakennemallin käynnistäminen, valmistuu 2010. Työ on edennyt kaupunkiseutusuunnitelmassa hyväksytyn alustavan aikataulun mukaisesti. Maankäytön rakennemalli 20X0 projektisuunnitelma valmistui syyskuussa 2008. Kunnat ja Keski- Suomen liitto ovat nimenneet edustajansa projekti- ja ohjausryhmään. Esiselvitykset valmistuvat helmikuuhun 2009. Varsinainen suunnittelutyö käynnistyy 2009. 7. Viherosayleiskaava. Viherosayleiskaava eteni ja kaavaluonnos oli nähtävillä syyskuussa 2009. Lähtötietoanalyysit ovat laajentuneet Vaajakosken ja Palokan suuntaan.
5 8. Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma II. Ohjelman tavoitteet kohdistuvat uuteen Jyväskylään, minkä vuoksi projektin painopiste siirtyi vuoteen 2009. Ohjelma viedään kaupunginvaltuuston käsittelyyn alkuvuodesta 2010. Toiminnalliset tavoitteet: 1. Henkilövahinko-onnettomuudet vähenevät 40 % 1990-luvun lopun tasosta vuoteen 2010. Vuonna 2008 tapahtui kaupungin alueella 101 henkilövahinko-onnettomuutta eli 18 enemmän kuin v. 2007. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä on vaihdellut 2000 -luvulla 118 ja 83 välillä eikä määrän alentuminen 60 onnettomuuden tasolle lähivuosina ole realistista. Vuoden 2008 alussa laaditussa liikenneturvallisuussuunnitelmassa tavoite on muutettu 80 henkilövahinkoonnettomuudeksi vuodessa. 2. Katujen valmiusaste 89,0 % (v. 2007 91,4 %). Tavoite ei täysin toteutunut, valmiusaste oli 88,8 %. 3. Käyttäjien tyytyväisyys liikennealueiden ylläpitoon säilyy vuoden 2007 tasolla (v. 2007 arvo 3,46). Tavoite ei toteutunut. Tyytyväisyys laski 3,39:ään. 4. Käyttäjien tyytyväisyys puistojen hoitoon säilyy vuoden 2007 tasolla (v. 2007 arvo 3,39). Tyytyväisyys säilyi lähes ennallaan ollen 3,37. 5. Tarjotaan asuntotontteja varattavaksi maankäytön toteuttamisohjelman mukaisesti; 200 omakotitonttia sekä 43 900 k-m 2 kerros- ja rivitalotontteja. Tavoite ei toteutunut. Omakotitontteja tarjottiin varattavaksi yhteensä noin 190 tonttia mm. Salmirannan ja Sääksvuoren alueilta. Omakotirakentaminen ja tonttien kysyntä hiljentyivät vuoden aikana, mistä syystä uusien asuinalueiden tontteja ei avattu syksyllä haettavaksi. AKR- ja AR-tontteja varattiin tavoitteen mukaisesti Halssilanmäen, Salmirannan, Mannilan ja Korteniityn sekä Jokivarren alueilta. 6. Metsien hoito metsäsuunnitelman mukaisesti; hakkuu 18 000 m 3, hoitoala 250 ha ja energiapuu 5 000 MWh. Tavoite toteutui - hoidettu pinta-ala 265 ha, lisäksi lähimetsiä n. 40 ha - hakkuumäärä 22 596 m³ - energiapuun luovutus 6 642 MWh
6 7. Tontin lohkomiset kolmen kuukauden sisällä toimitusmääräyksestä ja rakennuspaikan merkintä viiden työpäivän kuluessa tilauksesta. Tavoite ei täysin toteutunut. Kaksi lohkomistoimitusta kesti yli 3kk, mutta molemmissa tapauksissa toimituspäivää oli siirretty asiakkaan toivomuksesta. Rakennuspaikan merkinnät suoritettiin 98%:sti 5 päivän sisällä. Viivästykset johtuvat siitä, että kaksi isoa aluetta avattiin rakentamiselle kuukauden välein ja tilauskanta ylitti resurssit. 8. Kahden vuoden kaavallinen valmius kaupungin luovutukseen tuleville omakotitonteille, 400 kpl/ 2 v ja muuhun asuinrakentamiseen 120 000 k-m 2 /2 v. Tavoite toteutui. Asemakaavoissa oli noin 400 omakotitonttia kaupungin luovutukseen tuleville omakotitonteille ja muuhun asuntorakentamiseen oli 280 000 k-m 2 joulukuussa 2008. 550 Rakennus- ja ympäristövalvonta Kehittämistavoitteet: 1. Reaaliaikaisten katselmustietojen vienti mobiililaitteella rakennusvalvonnan tietojärjestelmään, toiminnan laajentaminen. Tavoite toteutui. Mobiililaite oli käytössä neljällä henkilöllä vuoden lopussa. 2. Ympäristönsuojelun menettelytapojen uudelleenarviointi ja tehostaminen. Yleisimmistä lupa- ja ilmoitusasioista on luotu kirjalliset menettelytapaohjeet ja ne ovat kaikkien ympäristötoimen työntekijöiden hyödynnettävissä. 3. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmien käyttöönotto. Valtakunnalliset ympäristönsuojelun tietojärjestelmät (Hertta, Vahti, Matti) on loppuvuodesta yhdistetty Oiva-internetportaaliksi. Koulutusta Oivan käytöstä ei vielä ole saatu. Päätös lopullisesta ympäristönsuojelun tarkastajaohjelmasta siirrettiin, koska muualla yhdyskuntatoimessa käytössä olevan järjestelmän (Xcity) ympäristöosion kehittäminen on vielä alussa. Tällä hetkellä jatketaan jo käytössä olevalla Tervekuu-ohjelmalla. 4. Osallistuminen seudullisen ympäristöterveydenhuollon suunnitteluun. Suunnittelutyötä on tehty yhteistyössä Palokan ja Korpilahden-Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymien viranhaltijoiden kanssa osana Uuden Jyväskylän suunnittelua. Tässä vaiheessa toteutettavassa mallissa Jyväskylä toimii isäntäkuntana ympäristöterveydenhuollon yksikössä, jossa ovat mukana vuonna 2009 seuraavat kunnat: Jyväskylä, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Multia ostaa palvelut. Ympäristöterveydenhuollon sijoittuminen jatkossa sosiaali- ja terveyspalvelukeskukseen antaa joustavuutta seututerveyskeskushankkeen yhteydessä tapahtuvaan seudullisuuskehitykseen.
7 5. Osallistuminen eläinlääkintähuollon maakunnallisen päivityksen suunnitteluun. Johtava hygieenikko/kaupungineläinlääkäri on ollut Keski-Suomen liiton organisoiman maakunnallisen eläinlääkäripäivystysohjausryhmän jäsenenä. Ohjausryhmän raportti on valmistunut elokuussa ja käsitelty kunnanjohtajakokouksessa 12.8. Seudullisen lemmikkieläinpäivystyksen tarjouspyyntö on toimitettu marraskuussa alueen yksityisille toimijoille Jyväskylän hankintakeskuksen kilpailutuksena ja alueen kuntien kanssa solmittavan maakunnallisen päivystyssopimuksen yksityiskohtia on käsitelty kunnaneläinlääkärien kanssa pidetyissä palavereissa. Alueen kunnilta on pyydetty periaatteellista kannanottoa ohjausryhmän esityksen mukaisesta päivystysjärjestelmästä, ja kuntien vastaukset ovat olleet myönteisiä. Maakunnallinen päivystysjärjestelmä toteutunee huhtikuussa 2009 riippuen kuntien lopullisesta sitoutumisesta Toiminnalliset tavoitteet: 1. Asuinrakennusten rakennuslupahakemusten käsittelyaika enintään 6 viikkoa (85 % luvista). Tavoite toteutui. Asuinrakennusten pisin yksittäinen käsittelyaika oli 5,5 viikkoa. 2. Pientalojen lupahakemuksista 35 % on ennakko-ohjauksessa (30 % vuonna 2007). Tavoite toteutui. Ennakko-ohjauksessa oli vuoden 2008 aikana 73 % pientalorakentajista. 3. Ympäristöluvanvaraisten laitosten ja toimintojen valvontarekisterin ja -suunnitelman tekeminen. Tavoite toteutui. Valvontarekisteri ja suunnitelma on valmistunut. 4. Terveydensuojelun suunnitelmallisten tarkastusten määrä on vähintään 50 % valtakunnallisten ohjelmien mukaisista tavoitteista. Terveydensuojelulain edellyttämät ennaltaehkäisevään vaikutukseen tähtäävät suunnitelmalliset tarkastukset tulivat uutena toimintamuotona vuoden 2008 alusta. Työ käynnistettiin suunnitelman mukaisena, mutta kaikilta osin tavoite ei toteutunut. Tarkastettavien kohteiden lukumäärän runsaus suhteessa käytettävissä oleviin voimavaroihin edellytti tiettyihin painopistealueisiin keskittymistä. Painopistealueina ovat olleet päivähoidon ja oppilaitosten tilat. Päivähoidon tilojen osalta tavoite toteutui. Oppilaitosten kohdalla ei tavoitteeseen päästy, vaan suurin osa toteutuneista käynneistä oli akuutteja tarkastuksia. Lisäksi oppilaitoskohderyhmään ovat tänä vuonna tulleet mukaan myös yliopiston rakennukset. Niiden osalta tarkastustoiminta on ollut lähinnä tietojen keruuta ja kartoitusta, joka ei ole ollut maksullista toimijalle.
8 520 Joukko- ja palveluliikenne Joukko- ja palveluliikenteen tukea lisättiin vuoden 2008 talousarviossa 77 000 eurolla. Syksyn talousarviomuutoksissa tukea lisättiin vielä 100 000 euroa, mikä johtui bussialan kustannusten jyrkästä kasvusta polttoaineiden kallistumisen vuoksi. Joukkoliikenteen matkustajamäärä kasvoi 8 % ja palveluliikenteen matkustajamäärä laski 10 %. Lipputukimenot ylittyivät seutulippujen osalta noin 21 000 eurolla. Palveluliikenteen menoarvio ylittyi noin 6 000 eurolla. Kokonaisuudessaan joukko- ja palveluliikenteen menot ylittyivät n. 40 600 euroa. Valtionavustusta saatiin 74 500 euroa arvioitua enemmän. 530 Pelastuspalvelut Jyväskylän kaupungin maksuosuudeksi Keski-Suomen pelastuslaitoksen toimintamenoista arvioitiin vuoden 2008 talousarviossa n. 4 683 600 euroa. Keski-Suomen pelastuslaitoksen menot toteutuivat kuitenkin arvioitua suurempana, mikä nosti lopullisen maksuosuuden 4 970 146 euroon. 540 Maan myyntivoitot ja maankäyttösopimukset Maan myyntivoitot jäivät 1,9 milj euroa muutetusta talousarviosta. Uusien rakentamattomien tonttien myynnin osuus oli 4,8 milj euroa. Aiemmin vuokrattuja tontteja myytiin 1,3 milj eurolla. Maankäyttösopimusmaksuja kertyi yhteensä 2,1 milj euroa, joista suurimpia olivat SRV Keski-Suomi Oy:n sopimus Seppälän alueella (Palanderinkatu) ja SATO:n kanssa tehty sopimus Valimonmäen alueella. Investoinnit (1 000 e) TP 2005 TP 2006 TP 2007 TAM 2008 TP 2008 Ero TP- TAM Katulaitos -8 319,3-9 369,7-10 194,8-10 795,0-11 573,9-778,9 Viherlaitos -1 594,9-2 236,1-1 484,5-1 755,0-1 901,5-146,5 Satamalaitos -147,0-279,4-149,6-434,0-541,8-107,8 Kunnallistekn. menot yht. -10 061,1-11 885,2-11 828,9-12 984,0-14 017,2-1 033,2 Valtionavustukset 117,9 562,4 279,2 100,0 226,9 126,9 Muut investointitulot 110,5 249,4 96,8 175,6 175,6 Kunnallistekn. tulot yht. 228,4 811,8 376,0 100,0 402,5 302,5 Lutakon satama -1 500,0-307,0 1 193,0 Lutakon satama, tulot 375,0 0,0-375,0 Lutakon satama, nettomenot -1 125,0-307,0 818,0 Maan myynti, tase 336,4 968,1 1 410,2 1 000,0 644,0-356,0 Myyntivoitot 13 525,1 11 020,2 11 334,2 13 100,0 11 182,1-1 917,9 Maankäyttösopimusmaksut 471,0 1 943,1 2 023,2 2 100,0 2 055,0-45,0 Maan osto -439,5-1 234,9-1 891,4-3 900,0-3 988,5-88,5 Irtain omaisuus -93,0-133,2-100,9-203,0-129,3 73,7
9 Kunnallistekniikan investoinnit Kunnallistekniikan bruttomenot ilman Lutakon satama hanketta ylittyivät 1 033 200 euroa. Merkittävimmät ylitykset palveluittain olivat: Katupalvelut * Suunnittelu 183 000 euroa * Pienet rakennushankkeet 204 000 euroa * Erilliset ulkovalaistushankkeet 268 000 euroa Viherpalvelut * Suunnittelu 43 000 euroa * Kangaslammen toimintapuisto (jäi lisäksi kesken) 40 000 euroa * Kuokkalanrannan kenttä 49 000 euroa Satamapalvelut * muut venepaikat 77 000 euroa * Kuokkalan pienvenesatama 31 000 euroa Investointitulot ylittyivät noin 302 000 euroa. Merkittävin ylitys oli Korteniityn ARA-avustuksen lisäys noin 127 000 eurolla. Muut tulot koostuivat ennalta budjetoimattomista, muiden osapuolten osuuksista hankkeissa. Lutakon satama hanke ei edennyt suunnitelmien mukaisesti ja valtaosa töistä siirtyi vuodelle 2009. Menot alittuivat tästä syystä 1 193 000 eurolla ja tulot 375 000 eurolla. Summia esitetään uudelleen budjetoitavaksi vuodelle 2009. Maan osto ja myynti Syksyllä yllättäen hiljentyneiden tonttikauppojen johdosta sekä maan myyntivoitot että maan tasemyynti jäivät talousarviosta yhteensä n. 2,3 milj. euroa. Raakamaan ostokauppoja toteutui talousarviossa suunniteltua enemmän. Maan ostokauppaa vilkastutti tilapäisesti voimassa ollut säädös maan myyntivoittojen verovapaudesta kunnalle myytäessä. Lisätalousarviossa maan ostorahaa korotettiin 2,7 milj. euroa. Irtain käyttöomaisuus Yhdyskuntatoimen irtaimen käyttöomaisuuden hankintoihin oli vuodelle 2008 varattu 203 000 euroa, mistä käytettiin noin 129 000 euroa. Toteutumatta jääneestä osuudesta esitetään uudelleenbudjetoitavaksi 73 000 euroa vuodelle 2009. Uudelleen budjetoitava summa on tarkoitus käyttää kunnossapidon seuranta- ja ohjausjärjestelmän ja asiakaspalautteen vastaanotto- ja käsittelyjärjestelmän hankintaan. Katu- ja puisto-osaston irtaimeen käyttöomaisuuteen varatusta rahasta käytettiin 21 178 euroa. Rahalla hankittiin pysäköinninvalvontaan kannettavat tiedonkeruupäätteet. Digikynä hanke ei toteutunut. Tonttiosastolla irtaimen käyttöomaisuuden hankintoihin käytettiin 46 490 euroa. Investointiraha käytettiin robottitakymetri- ja rtk-gps yhteiskäyttölaitteiston hankintaan.
10 Kaupunkisuunnitteluosastolla investointirahaa (34 000 euroa) käytettiin KymppiR ohjelman tiedonhallinnan kehittämiseen, ohjelmointiin ja raportoinnin laajentamiseen. Kaupunkisuunnitteluosastolle varattu investointiraha ylittyi 14 000 euroa, kun hankinta laajeni kattamaan Korpilahden alueen (ns. porkkanarahan käyttö). Rakennusvalvontaosastolla investointirahaa käytettiin 19 400 euroa Xcity-järjestelmän sähköinen rakennuslupa sovelluksen hankintaan. Ympäristöosastolla investointirahaa käytettiin laboratorioon hankittuun analyysilaitteeseen 8 226 euroa. Muutokset toiminnassa ja palveluissa (Palveluittain olennaiset tapahtumat/muutokset toiminnassa ja taloudessa vuonna 2008 sekä tilikauden päättymisen jälkeen tapahtuneet olennaiset muutokset.) Asunto- ja liikerakentamisen hiljentyminen sekä tonttien kysynnän väheneminen näkyivät selvästi jo alkusyksystä. Maan myyntivoitot jäivät tavoitteesta 1,9 Me. Rakentamisen hiljentymisestä huolimatta toimialan tulokertymä maan myyntivoittoja lukuun ottamatta toteutui tavoitetta parempana. Esimerkiksi puusta maksettu hinta pysyi edelleen korkealla. Kuntien yhdistymiseen valmistautuminen leimasi vuotta 2008. Palveluiden ja toimintatapojen yhtenäistäminen jatkuu ainakin vielä vuoden 2009 ajan. Yhtenäistämistä helpottaa kaupunkirakennepalveluiden henkilöstön keskittäminen Rakentajantaloon. Ainoastaan ympäristötoimen vastuualue jäi ympäristöosaston entisiin tiloihin Eeronkadulle ja Korpilahden palvelupisteeseen jäi yksi, rakennusvalvonnan henkilöstövahvuuteen laskettava henkilö. Kuntien yhdistymisen myötä ympäristöterveydenhuollon palvelut siirrettiin sosiaali- ja terveystoimen palvelualueelle vuoden 2009 alusta. Tulevan vuoden toiminnan arvioita (Tilinpäätöksen mahdollinen vaikutus vuoden 2009 talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumiseen sekä arvio toiminnan ja talouden kehittymisestä alkaneen tilikauden aikana.) Talouden taantuma konkretisoituu asunto ja liikerakentamisessa, jonka odotetaan edelleen hiljentyvän jonkin verran Jyväskylän seudulla. Taantuma vaikuttaa asuinrakentajien ja yritysten suunnittelemien rakennushankkeiden aikatauluihin ja pahimmassa tapauksessa peruuttaa hankkeita. Maan myyntivoittotavoitteeksi on vuodelle 2009 asetettu 13 225 000 euroa, mutta pian talousarvion hyväksymisen jälkeen on käynyt ilmeiseksi, että tavoitteesta tullaan jäämään jopa useita miljoonia. Myös asuntotoimen hallussa olevien kaupungin asuntojen myyntivoittotavoitteen saavuttamista pidetään haastavana. Rakentamisen hiljentymisen ennakoidaan vaikuttavan laajasti kaupunkirakennepalveluiden tulokertymään. Valtion avustukset asuntorakentamiseen ja asuntokorjauksiin tulevat lisääntymään. Niistä osa annetaan todennäköisesti kuntien asuntoviranomaisten välitettäväksi. Mikäli valtion pitkäaikainen antolainaus saadaan kohtuuhintaiseksi, uusien korkotukihankkeiden hakemusten määrä kasvaa merkittävästi. Myös asumisoikeusasuntojen kysynnän arvioidaan lisääntyvän vuonna 2009.
11 Joukkoliikenteen järjestämistapaan on tehtävä merkittäviä muutoksia 3.12.2009 voimaan tulevan EU:n palvelusopimusasetuksen sekä tekeillä olevan joukkoliikennelain perusteella. Ensivaiheessa nykyiset linjaliikenneluvat muutetaan käyttöoikeussopimuksiksi, jotka vaiheittain kilpailutetaan 10 vuoden siirtymäkauden kuluessa. Muutos vaatii huolellista valmistelua, jossa tarvittaneen ulkopuolistakin asiantuntemusta. Kaupungin omia joukkoliikenteen henkilöresursseja on vahvistettava, koska kaupungin tehtävät ja vastuut joukkoliikenteen palvelujen järjestämisessä tulevat lisääntymään. Vuoden 2009 aikana harmonisoidaan katu-, viher- ja satamapalvelut sekä kilpailutetaan jätteiden kuljetukset koko kaupungin alueella. Uhkana on, että kaupungin taloudellisesta tilanteesta johtuen palveluiden tasoa joudutaan heikentämään. Huhtikuussa 2009 voimaan tuleva laki ajoneuvojen siirrosta selkeyttää tiehallinnon, kiinteistöjen ja kaupungin väliset vastuukysymykset. Eu-direktiivillä on kielletty elohopeahöyrylamppujen ja ns. korvaavien suurpainenatriumlamppujen, joita on Jyväskylässä noin 15 000 kpl, valmistus maaliskuusta 2015 alkaen. Korvaavaa lampputekniikkaa ei ole kehitteillä, joten valaisimet joudutaan uusimaan lähivuosien aikana. Vuoden 2009 aikana joudutaan lisäksi uusimaan ulkovalaistuksen ohjausjärjestelmä Vattenfall Oy:n toiminta-alueella. Kertaluonteinen investointikustannus on korkea, mutta toisaalta investoinneilla säästetään jatkossa energiakustannuksissa.