Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Työpajan palaute ja kehittämisehdotukset 15.4.2015 Kooti Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus
POHDINTATEHTAVÄT TYÖPAJA 4
Toteutus esimerkiksi pienryhmissä, parityönä, Learning cafe tyyppisesti pöytäkunnittain.. Tähän lomakkeeseen kirjoitetut palautteet perustustuvat työpajaan osallistuneiden kirjaamiin palautteisiin.
Kysymys 1 Miten hoidetaan valinnaisuuden valikko joustavasti ja järkevästi koulutuksen järjestäjän omasta tarjonnasta yhteistyöllä muiden kanssa? Miten markkinoida valinnaisia osia? Hyviä malleja mahdollisia toteutuksen pulmia?
Palaute ja kehittämisehdotuksia Aito valinnaisuus vaatisi rakenteen, josta oikeasti voi valita. Ja tarpeeksi valitsijoita. Verkkomateriaali -> ei tarvitse massaa! Jotta opiskelijan oikeusturva ja tasapuolisuus toteutuu, pitää koulutuksen järjestäjien valvoa asiaa. Toteutuminen mahdollisimman monella tavalla, suorittaminen verkossa, topissa, oppilaitosympäristössä. Osaamisen arviointi osaamisen perusteella. Markkinointi, esim. valinnaistoripäivä. Ammatin opettajat jyräävät, toimintakulttuuri jarruna. Pitäisi yhdessä päättää. Valintamahdollisuus oikeasti opiskelijoille, ei valmiita ryhmävalintoja. Sovittava yhdessä valinnaisista kj:n kanssa eri aloille. Valinnaisuudet joustavasti opettajien ja oppilaiden osaamisen/mielenkiintojen mukaan huomioiden paikallisuus yms. Helpompaa järjestää isoissa organisaatioissa (resurssit). Pienemmissä organisaatioissa resurssien yhdistäminen esimerkiksi lukion kanssa. Valinnaisia voi markkinoida oppilaitoksessa esimerkiksi valinnaisteemapäivien avulla. Esimerkiksi OSAO:lla näin on tehty jo vuosia. Some markkinointi mukaan (Youtubeesitykset, videot, blogit, toiminnalliset tapahtumat ja tuotokset.
Kysymys 2 Siirtymävaiheen ratkaisuja ja vielä auki olevia asioita. Miten nyt voimassaolevia opetussuunnitelmia voi hyödyntää uusien laadinnassa oppilaitoksissa? Yhdessä tekeminen haasteena. Tarvetta ohjeistuksen tarkennuksiin/lisäyksiin?
Palaute ja kehittämisehdotuksia Tunnistetaan toimivat asiat ja hyvät käytännöt ja pyritään hydyntämään niitä: miksi muuttaa hyvin toimivaa, jos se sopii uuteen opsiin? Olemme lähteneet puhtaalta pöydältä. Iso oppilaitos yhden yto-open vaikea vaikuttaa kaikilla aloilla. Enemmän voisi tulla raameja ja ohjeita OPH:lta. Nyt tuntuu, että kun tehdään nopeasti -> tunnit vähenee -> ei aikaa reagoida muutoksiin. Oliko tämä tarkoitus? Ovela tapa tehdä säästöjä? Enemmän konkreettisia ohjeistuksia. Liikaa jää koulutuksen järjestäjän vastuulle.
Kysymys 3 Mitä osaamisperusteisuus (Seija Raskun esityksen näkökulmien pohjalta) merkitsee nyt opettajan työssä? Miten pedagogiikka muuttuu vai voiko se muuttua?
Palaute ja kehittämisehdotuksia Ei muutu. Osaamisperusteisuus ei terminologisesti taivu ongelmitta työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistämiseen (entinen liikunta ja terveystieto), ellei osaamiseksi katsota liikuntamyönteistä elämäntapaa. Työkyvyn ylläpitoa ei siis voida arvioida kertaluonteisesti näyttönä, vaan kyse on koko opiskeluaikaa tai mieluumminkin elämänmittaisesta tavoitteesta. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan edelleenkin lähiopetusta, jossa opiskelijalähtöisesti arvioidaan kunkin opiskelijan mahdollisuuksia ja vahvuuksia liikunnallisen elämäntavan saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Ops:ssa olevien kurssien ohella koko kouluympäristö pitäisi rukata hyvinvointia tukevaan suuntaan. Taukoliikuntamahdollisuudet ja siihen soveltuvat tilat, savuton ympäristö jne. Työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämisessä on ikuisena ongelmana se, että kohdennetut interventiot tai KJ:n opetussuunnitelmissa tarjoamat mahdollisuudet, valinnaiset kurssit, eivät tavoita niitä, jotka niistä eniten hyötyisivät. Siksi pakollisuutta edelleen tarvitaan.
Palaute ja kehittämisehdotuksia Poissaoloa ei arvioida, vaan osaamista! Koulutilan pitää muuttua, vähemmän frontaaliopetusta, enemmän erilaisia luokkia, nyt jo käytössä erilaista pedagogiikkaa. Seija Raskun esitys oli kasvatustieteen perusopinnot, näin on toimittu ennekin. Learnin by doing. OPH:ssa ollaan jäljessä, kentällä ollaan jo kauan integroitu ja tehty uusia juttuja. Opettajan työmäärä kasvaa. Ajatukset periaatteessa hyviä, mutta mistä saadaan resurssit opettajille toteuttaa yksilöllistä opetusta ja ohjaamista? Suuri ongelma on, miten ehkäistä oppilaan irrallisuuden tunteita: opiskelua etänä erilaisten teknisten välineiden avulla (lähi-/etäopetus), yksilöllinen eteneminen-> missä vertaisryhmät ja sosiaalisuus?, työssäoppimispaikoilla ei välttämättä kenelläkään ole aidosti aikaa opiskelijalle -> seuraus: irrallisuus, eristäytyneisyys, yksinäisyys? Some ja lyhyet lähiopetusjaksot auttavat osaltaan, mutta ovatko todella ratkaisu.
Kysymys 4 Yhteisten tutkinnon osien integrointi ammatillisiin tutkinnon osiin opetuksen järjestämisessä, entä arvioinnissa? Miten onnistuu, mitä rajoituksia?
Palaute ja kehittämisehdotuksia Ope mukaan luokkaan, työsaliin, toppiin. Yrittäjät ja ammattimiehet luokkaan. Arviointikäynnit toppipaikalle on työnantajan kannalta huono. Aikataulutusvaikeuksia! Yhteisen ajan ja halun löytyminen. Koulutuksen järjestäjä ei saa rajoittaa. Onnistuu haluavilta. Onnistumisen edellytys on yhteinen suunnittelu ja siihen resursoitu aika. Integrointi on erittäin hedelmällistä, jos sitä tehdään ajatuksella, ei vain integraation vuoksi. Työelämälähtöisyys on hyvä asia, mutta mikä on todellisuudessa työelämän halukkuus ottaa esim. vielä lisää vastaan opiskelijoita & ohjaavia opettajia topjaksoille, kun jo nyt aikojen sopiminen vaikeaa työelämän kuormittumisen vuoksi?
Palaute ja kehittämisehdotuksia Rajoituksia/haasteita: perusosaaminen pitää varmistaa, ennen kuin integrointia kannattaa alkaa tehdä. Opiskelijoiden lähtötaso vaihtelee, joskus puutteita on vielä peruskouluosaamisessakin. YTO-open ja ammatillisen open yhteistyö: esim. integroidaan työelämätaitoja & työssäoppimista: mikä on YTO-ope rooli?, voisiko YTO-ope olla mukana työpaikkaohjaamisessa?, ei tarkoittaisi automaattisesti, että ammattiope varmistaa työelämäosaamisen tiedollisen perustan? YTO mukaan näyttöihin! Niiden yhteydessä mahdollisuus näyttää/täydentää yto-osaamista. Integroinnissa (YTO+ammatillinen) luodaan yhteinen oppimisympäristö, esim. työsali, haasteena se, että ympäristö on toimiva ja turvallinen tuoda sinne yto-opetusta. Täytyy edetä pienin askelin ja suunnitella hyvin opettajien kesken. Integroitavaa riittää ja löytyy. Toteutussuunnitelmien tekeminen yhdessä ammattiopettajien kanssa. Yhteinen suunnitteluaika? OPH:n sivuille hyvät käytänteet -pankki.
Kysymys 5 Työpajan lopputuloksena voitte halutessanne tuottaa ao. aihepiirin yhteenvedon tai mielipiteen. Mikä uudistuksessa hyvää, mikä on vielä vaikeaa erityisesti oman aineryhmän kannalta? Muille jaettavia hyviä ratkaisuja/ideoita?
Palaute ja kehittämisehdotuksia OPS-uudistuksen idea hyvä. Tulokset näkyy parin vuoden viiveellä! Liikuntaa ajetaan alas. Masentavaa opetusvelvollisuus!, Miten määritellään? Työkyvyn ylläpitäminen. Opetussuunnitelman perusteet eivät tue tavoitetta. Painopiste tietämys-tasolla, ei tekemisen kautta. Tulevissa uudistus/kehittämistyössä olisi tärkeää kuunnella tarpeet arjen opiskelijan/toimintaympäristön lähtökohdista, todellisesta arjen työstä oppilaitoksista. Outo peruste, että liikunnassa tapahtuu tapaturmia, siksi teoriaa enemmän: kyllä ammatillisissakin tapahtuu. Viimeksi mainitun asian kohdalta Aira Rajamäen korjauskommentti: Suomessa sattuu n. 350 000 liikuntatapaturmaa vuodessa ja trendi on nouseva. Riskiryhmässä ovat erityisesti nuoret miehet. Jopa 50 % tapaturmista olisi ehkäistävissä.
KIITOS