Viranomaislautakunta 5 13.01.2016 Lausunto / Kurenalan yleiskaavaehdotuksesta VIRANOMA 5 Pudasjärven kaupungin maankäyttöinsinööri Markku Mattinen on pyytänyt Pudasjärven viranomaislautakunnalta lausuntoa ARKTON Suunnitteluryhmä Oy / Oulun Yke Oy:n /Harri Lindroosin tekemästä Kurenalan yleiskaavaehdotuksesta 8.2.2016 mennessä. Yleiskaavalla osoitetaan alueen keskeisten maankäyttömuotojen ja toimintojen (pysyvä asutus, elinkeino- ja työpaikkatoiminnot, virkistys- ja ulkoilutoiminnat, suojelualueet, koulut, liikenne ja reitistöt) järjestelyt ja niiden yhteensovittaminen. Keskeisiä osa-alueita ovat ydinkeskustan kehittäminen ja valtatie 20:n liikenne- ja liittymäjärjestelyjen kehittäminen ja tien hyödyntäminen keskeisenä osana Pudasjärven kaupungin kehittämistä. Laadittava yleiskaava toimii maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavoja sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin asemakaavan muuttamista koskevan suunnittelua ohjaavan vaikutuksen osalta. Kaava-alue käsittää Pudasjärven kaupungin keskustan Kurenalan sekä siihen rajoittuvia haja-asutusalueita lähinnä kaava-alueen koillisosassa Kivarijärven etelärannalla ja eteläosassa valtatien varrella sekä lounaisosassa Tuulijärven rannalla. Suunnittelualueen laajuus on yhteensä n. 16 km2. Kurenalan yleiskaava oli kaavan laatimisen käynnistyessä 2005 jo osin vanhentunut. Aiemman vuonna 1984 hyväksytyn kaavan tarkastelujakso ulottui vuoteen 2000. Laadittavan yleiskaavan tarkastelujakso yltää vuoteen 2025. Kaavalla pyritään edistämään Kurenalan maankäyttöä kuntastrategian päämäärien saavuttamiseksi. Kurenalan keskusta sijoittuu liikenteellisesti vilkkaan VT 20:n varteen Iijoen varrelle. VT 20 ja Iijoen hyödyntäminen on yksi suunnittelua ohjanneista tavoitteista. Yleiskaavan uusimisen yhteydessä on tarvetta hyödyntää molempia em. tekijöitä ydinalueen kaupunkirakenteen ja -kuvan kehittämisessä. Maakuntakaavan uusiminen on aloitettu syksyllä 2010. Kaavan tarkistaminen ja täydentäminen liittyy mm. lakimuutoksiin, tarkistettuihin valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin sekä uusitun maakuntasuunnitelman sekä liiton muiden strategioiden toteuttamiseen. Keskeisenä pääteemana uudistamisessa ovat energia liittyen ilmastonmuutoksen hallintaan. Kaavassa tarkastellaan mm. energiantuotantoalueita ja siirtoyhteyksiä, sekä energiatehokasta yhdyskunta- ja aluerakennetta. Kaavan uusimiseen liittyvä 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013. Kaavaan sisältyy myös erityisesti Kurenalan taajamaa koskevia ohjausvaikutuksia liittyen mm. kaupan palvelu- ja aluerakennetta ja liikennerakennetta. 2. vaihekaava on tullut vireille 2013, luonnos oli
nähtävillä keväällä 2015. Kaava koskee mm. maaseudun asutusrakennetta, kulttuuriympäristöjä ja virkistys- ja matkailualueita. Aluetta koskeva kunnanvaltuuston hyväksymä Kurenalan yleiskaava on laadittu vuonna 1984. Osayleiskaavan uudistaminen on ollut kertaalleen vireillä 1995, jolloin alueelle on laadittu yleiskaavaluonnos, tuolloin kaavaa ei kuitenkaan viety ehdotuksena hyväksymiskäsittelyyn. Kurenalan keskusta on ydinalueen osalta toteutunut laaditun kaavan mukaisesti. Lievealueiden asuin- ja teollisuusaluevaraukset niihin liittyvine liikennejärjestelyineen ovat toteutuneet kaavassa osoitettua suppeampina. Suunnittelutilanne onkin muuttunut kasvuennusteiden osoittauduttua toteutuvaa tilannetta suuremmiksi. Taajaman asemakaavat on laadittu useassa otteessa ja kaavoja on vaiheittain uusittu kaavamuutosten myötä. Pääosa voimassa olevasta kaavasta on laadittu 1970- luvulla, asemakaavan vanhimmat osat ovat 1960-luvulta. Kaavamuutoksia on laadittu mm. VT20 liittymä-järjestelyihin sekä liike- ja asuntorakentamiseen liittyen valtatien lähialueella. Laajennuksia ja muutoksia on laadittu mm. kaava-alueen eteläosaan valtatien molemmin puolin, muutoksiin sisältyy työpaikka- ja liikealueiden varauksia, asuntoalueita ja liikenne- ja liittymäjärjestelyjen muutoksia. Viimeisimmät kaavamuutokset (2013-2015) taajamassa kohdistuvat Iijoen pohjoisrannalle valtatien molemmille puolille. Suurimmat muutokset kohdistuvat valtatien länsipuolelle (uuden koulun aluevaraus, uudet pientalo- ja kerrostaloalueet). Kurenalan asemakaavat kattavat keskustan rakennetut alueet, sen sijaan esim. Ranuantien varren toiminnot ja jokivarren yläjuoksun maatalous- ja kyläasutusalueet jäävät asemakaava-alueen ulkopuolelle. Kaava-alueeseen liittyviltä luonnonsuojelu- ja Natura 2000 alueilta on olemassa kattavat luonnonympäristöselvitykset, varsinaiselle yleiskaava-alueelle sen sijaan ei ole aiemmin laadittu yhtenäisiä ja kattavia selvityksiä. Yleiskaavoitustyön kanssa yhtä aikaa on Pudasjärven kaupunki yhdessä Tiehallinnon Oulun tiepiirin kanssa laatinut Pudasjärven liikenneturvallisuussuunnitelman, suunnitelma on valmistunut 2006. Valtatien varteen toteutettavan Kurenalan uuden liikekeskuksen toteutukseen liittyen on edelleen vuonna 2014 tehty uusia suunnitelmia valtatien ja taajama-alueen liikennejärjestelyjen osalle. Olennaisin poikkeus aiemmin laadittuihin ja hyväksyttyihin suunnitelmiin on valtatielle esitettävä uusi kiertoliittymä, jonka kautta liikenne ohjataan keskusta-alueelle valtatien molemmille puolille. Viimeisin tähän ratkaisuun liittyvä suunnitelma on laadittu 31.10.2014 / Destia Oy. Kurenalan kauppapaikan kehittämisen yleissuunnitelma valmistui vuonna 2014. Selvityksen mukainen ratkaisu perustuu uuden liikekeskuksen toteuttamiseen Kurenalan keskustan vanhan koulun paikalle, mikä edellyttää suojeltavaksi esitetyn koulun purkua. Liikenne alueelle ja keskustaan esitetään johdettavaksi VT 20:lle toteutettavan uuden kiertoliittymän kautta. Tavoitteena on vetovoimaisen, valtatien liikennevirtaa hyödyntävän liikekeskuksen kehittäminen.
Kurenalan kulttuurihistoriallisten kohteiden kartoitus valmistui marraskuussa 2007 / Kurenalan rakennusinventointi 2007, Inventointiraportti. Selvityksen laati Kulttuurintutkijain Osuuskunta Aura. Kaupungin toimitilasuunnitelmiin (2014) kuitenkin sisältyy mm. vanhojen koulukiinteistöjen purkutavoitteita, jotka ovat osin ristiriidassa kartoitukseen liittyvien suojelutavoitteiden kanssa. Pudasjärven kuntasuunnitelma 2012 2018 on valmistunut vuonna 2011. Kuntasuunnitelmassa kiinnitetään huomiota asuinympäristön viihtyisyyden parantamiseen ja asumisen houkuttelevuuteen, mihin liittyvät mm. kaupungin modernin yleisilmeen rakentaminen (tiet, valaistus, viher- ja virkistysalueet, jokien maisemointi) ja nuorille suunnattujen liikkumis- ja urheilumahdollisuuksien kehittäminen (jäähallin, keilahallin, jalkapallokentän ja uimarantojen rakentaminen). Kaavoituksen kehittämiseen liittyen kuntasuunnitelmassa mainitaan myös uusien houkuttelevien asuinalueiden toteutus ja joki- / järvimaisemien hyödyntäminen. Koko yleiskaava-alueen kaavaluonnoksen pohjakarttana käytetään 1:10 000- mittakaavaista maastokarttaa. Keskusta-alueen tarkasteluissa ja luonnoksissa on hyödynnetty asemakaavan 1:2000-mittakaavaisia pohjakarttoja. Lisäksi suunnittelussa on hyödynnetty viistoilmakuva-aineistoa ja työn aikana kuvattua inventointikuvaaineistoa. Laadittuun suunnitteluaineistoon liittyvät lähtötieto- ja tavoiteraportti, kauppa- ja liikepaikkaselvitys, rakennevaihtoehtotarkastelu, kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennuskohteiden inventointi sekä Kurenalan yleiskaavan luontoselvitys. Suunnittelussa on huomioitu myös laaditut uudemmat liikennejärjestelyjä ja liikepaikkojen toteutusta koskevat suunnitelmat ja selvitykset. Merkittävä osa kaava-alueesta on kaupungin omistuksessa. Muut alueet ovat pääosin yksityisomistuksessa, vähäinen osuus alueista on erilaisten yhteisöjen omistuksessa. Valtion omistuksessa olevia alueita ei yksittäisiä tontteja lukuun ottamatta suunnittelualueelle sijoitu. Kurenalan väkiluku on vaihdellut 4500 asukkaan molemmin puolin vuodesta 1985, vuonna 2005 asukasmäärä oli n. 4550. Kurenalan keskustan väkiluvussa ei ole ennustettavissa / oletettavissa olennaista muutosta myöskään lähivuosina. Vanhenevan väestön muuttaessa maaseudulta keskustaan ikärakenne kuitenkin muuttuu ja asukkaiden keski-ikä nousee, oppilasmäärät ovat vastaavasti olleet laskussa. Kaupallisista palveluista valtaosa sijoittuu keskustaan. Keskusta-alueella ovat lähes kaikki päivittäin tarvittavat kaupalliset ja hallinnolliset palvelut sekä terveydenhuollon ja vanhustenhuollon palvelut. Urheilu- ja virkistyspalveluista Pudasjärveltä puuttuvat lähinnä suurempi palloiluhalli, jäähalli ja elokuvateatteri, taajamassa on uimahalli. Pudasjärven keskustaan on valmistunut uusi päiväkoti 2013, uusi koulurakennus valmistuu vuonna 2016. Koulun valmistumisen myötä vanhojen koulurakennusten kohtaloa on selvitetty, ainakin osaa niistä uhkaa purku.
kerroslukua. Eri aikakausien erilaisista rakennustavoista ja siihen liittyvästä rakennuskannan kerroksellisuudesta keskusta-alueen yleisilme on paikoin epäyhtenäinen. Alueen keskipisteeksi on aiemmin mielletty linja-autoasema ja siihen liittyvä avoin aukio pysäköintialueineen. Tälle alueelle on kaavan laatimisen aikana noussut uusi liikerakennus, joka osin hallitsee keskeisen alueen taajamakuvaa. Asemakaavassa toriaukioksi tarkoitettu alue pääkadun itäpuolella ei juuri erotu taajamakuvassa. Kaupunkikuvan kannalta keskeisimmät elementit liittyvät ydinkeskustan liikealueiden ohella valtatie 20 tienvarsimaisemiin ja Iijokeen. Valtatien viimeaikaiset liikennejärjestelyt ovat hieman parantaneet tilannetta taajaman kannalta verrattuna aiempaan läpikulun sujuvuuteen painottuneeseen liikenneympäristöön. Joen ja jokivarsimaiseman merkitys kaupunkikuvassa on vaatimaton, jokea ei juuri pysty havaitsemaan valtatieltä tai liikekeskustasta, ranta- ja jokimaiseman kokeakseen on erikseen hakeuduttava rannan virkistysalueille. Virkistysalueiden kunnostuksen myötä kaupunkilaisten mahdollisuudet nauttia joesta ja sen tarjoamista maisemista ovat parantuneet ydinkeskustan puistoalueilla. Keskustassa liikerakennusten ja asuin liikerakennusten kerrosluku kaavassa on pääosin II, asuin kerrostaloja on toteutettu 2- ja 3-kerroksisina. Osalla toteutuneiden AL-ALK-YH- kortteleiden rakentamisesta nykyinen käyttö ja rakentamistapa ei täysin vastaa kaavan käyttötarkoitusta, tehokkuustavoitteita tai Kaupunkikuvan kehittämisen kannalta merkittävimpiä osia on ydinkeskustan liikerakentamisen alue, valtatie 20:n tienvarsialue ja Iijoen ranta-alueet keskustassa. Kaavan uusimisen myötä tulee paikoin harkittavaksi myös kerroslukujen korottaminen niin toiminnallisista kuin kaupunkikuvallisistakin syistä. Nykyisen asemakaavan reservialueet mahdollistavat nauhamaisen työpaikka- ja liikerakentamisen VT 20:n varrelle. Tienvarteen sijoittuu jo paikoin teollisuustoimintoja sekä joen pohjois- että eteläpuolelle. Näiden toimintojen lisääminen tienvarteen on usein ongelmallista kaupunkikuvan kehityksen kannalta. Laadittavalla kaavalla pyritään tiivistämään rakennetta, asumista ohjataan keskustan läheisyyteen. Myös liike- ja palvelurakentamisen osalta pyritään kehittämään ja tiivistämään rakennetta. Kilpailukyvyn parantamiseen liittyen hyödynnetään valtatien varren liikennevirtoja ja ohjataan valtatien varren liikerakentamisen alueita siten, että uudet liikepaikat tukevat myös keskustan kehittymistä. Keskustassa ranta-alueella on toistaiseksi suunnittelematonta aluetta, joka on osoitettu asemakaavassa maa- ja metsätalousalueena. Muutoin liikekeskustan osalta toimintojen ja kaupunkikuvan selkiyttäminen edellyttävät muutoksia jo rakennettuun ympäristöön ja paikoin myös asemakaavan uusimista. Kaavan uusimisen myötä tulee paikoin harkittavaksi myös kerroslukujen korottaminen niin toiminnallisista kuin kaupunki-kuvallisistakin syistä. Nykyisen asemakaavan reservialueet
mahdollistavat nauhamaisen työpaikka- ja liikerakentamisen VT 20:n varrelle. Tienvarteen sijoittuu jo paikoin teollisuustoimintoja sekä joen pohjois- että eteläpuolelle. Näiden toimintojen lisääminen tienvarteen on usein ongelmallista kaupunkikuvan kehityksen kannalta. Varsinaiset työpaikka- ja teollisuusalueet, joille näkyvyys valtatieltä ja suora tieliittymä sille ei ole itseisarvo, olisi luontevampaa ohjata ensisijaisesti erillisten kokoojateiden varteen kaavoitetuille alueille. Myös tehtävillä liikenneratkaisujen muutoksilla voidaan vaikuttaa taajamakuvaan VT 20:n varrella. Merkittävimmät viimeaikaiset taajamakuvan muutokset liittyvät jo toteutettuihin keskustan kahteen asuin kerrostaloon, päiväkotiin, keskustan päivittäistavarakauppaan ja rakenteilla olevaan uuteen koulurakennukseen VT 20:n länsipuolelle ja Iijoen pohjoispuolelle. Kaava-alueella vapaita liikerakentamisen - asuin liikerakentamisen alueita on keskusta- alueella ainoastaan joen pohjoispuolella VT 20 varressa. Keskustassa on muutamia rakentamattomia / vajaasti 1-kerroksisena toteutettuja AL- ALK- tontteja. AL-ALK - tonttien kerrosluku asemakaavassa on II-III, e= 0,5-0,6. Joitakin näistä on ilmeisesti vapautumassa tehokkaampaan rakennuskäyttöön, kaupunki on mm. hankkinut haltuunsa kaupungintalon viereiset vanhat ja osin huonokuntoiset puurakennukset. Vapaita, kaavoitettuja omakotitontteja oli kaavoituksen käynnistyessä kaava-alueella yhteensä n 200 kpl, joista keskustan tuntumassa (< 1 km) n. 1/3. Loput vapaat tontit sijoittuvat tätä kauemmaksi. Valtaosa vapaista tonteista sijoittuu hajalleen jo rakennetun alueen sekaan. Ydinkeskustan tuntumassa on vanhojen asemakaavojen tontteja rakennettu 2000 - luvun puolella arviolta hieman vajaat 50 kpl. xxx Uusia omakotitontteja ja siten kokonaan uusia pienimuotoisia asuinalueita on vastikään kaavoitettu keskustan eteläpuoliselle alueelle VT 20 itäpuolelle. Vapaita yksittäisiä rivitalotontteja kaava-alueella sijoittuu vähäisessä määrin joen molemmille puolille. Keskustassa on kaavoitettuna ja pääosin toteutettuna muutama yksittäinen asuinkerrostalokortteli, suurin kaavassa osoitettu kerrosluku kortteli on ollut III. Uudempi liike ja palvelurakentaminen keskusta-alueella ovat toteutuneet 2-kerroksisena siten, että katutasossa on liiketiloja, toiseen kerrokseen sijoittuu pääosin toimistotiloja vähäisessä määrin asuntoja. Keskustaan on viime vuosina toteutettu muutamia uusia 4- kerroksisia asuin kerrostaloja taajaman pääraitin varrelle. Uusia asuin kerrostalojen tontteja on kaavamuutoksilla suunniteltu Iijoen pohjoisrannalle. Kaava-alueella on yksittäisiä 1-kerroksisena toteutettuja tontteja, jotka mahdollistaisivat 2-kerroksisen, tehokkaamman (e= 0,5 0,6) asuin-liikerakentamisen. Näistä III (IV) kerroksisiin osiin rajautuvilla tonteilla voitaisiin harkita myös kerrosluvun korottamista, mikä saattaisi edistää myös asuntojen toteutumista näihin rakennuksiin. 2-kerroksisena kaavoitettuihin osiin rajautuvilla tonteilla voidaan tonttien käyttöä edelleen tarkastella asemakaavan uusimisen kautta uudelleen myös asuntorakentamisen ja kaupunkikuvan kannalta. Potentiaalisia pientalo-, kytkettyyn- tai kerrostalorakentamiseen soveltuvia alueita keskustassa voisivat olla lähinnä nykyisen rakenteen
toteutumattomat AL-tontit ja niihin ja rakennettuun liikekeskustaan liittyvä maa- ja metsätalousalue. Alueelle on mahdollista toteuttaa rakentamista siten, että myös rannan virkistyskäyttöedellytyksiä voidaan edelleen kehittää. Muutoin keskustan asemakaava on siinä määrin toteutunut, ettei merkittäviä muutosmahdollisuuksia ole. Esiin noussut vanhojen koulukiinteistöjen mahdollinen purkaminen tosin vapauttaisi näiden alueiden käytön uusille käyttötarkoituksille. Uutena mahdollisena, joskin taajamasta hieman irrallisena alueena on noussut Tuulijärven ranta-alue kaava-alueen lounaisosassa. Alue soveltuisi ainakin yhteisrantaiseen rakentamiseen, rannalle sijoittuva muinaismuistoja luontoarvoiltaan merkittävä alue rajoittavat maankäyttövaihtoehtoja. Kaava-alueelta ei ole tietoja varsinaisista uhanalaisista lajeista, mutta joitakin alueellisesti uhanalaisia lajeja ja valtakunnallisestikin silmälläpidettäviä lajeja sekä huomionarvoisia ja harvinaisia lajeja alueella esiintyy. Kaava-alueella ei ole todettu esiintyvän sellaisia lajeja, jotka tarvitsisivat välitöntä suojelua. Kaava-alue on rajattu siten, että Natura-alue jää kokonaisuudessaan suunnittelualueen ulkopuolelle. Natura-alue kuitenkin sijoittuu kaava-alueen välittömään yhteyteen siten, että kaavoituksen mahdolliset vaikutukset alueeseen on huomioitava. Pudasjärven keskusta on maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä 20.12.2011 määritetty valtakunnallisesti merkittäväksi tulvariskialueeksi. Tulvan rakentamisrajaukset kaava-alueella Iijoen ja Pudasjärven osalta on kaavaprosessissa alun perin määritetty Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen vuoden 1989 tulvan perusteella laatiman tulva-aluekartan perusteella. Kurenalan keskustan sillan alapuoliselle jokiosuudelle (n. 100 m sillasta) ja järvelle kosteudelle alttiille rakenteille alimmaksi sallituksi korkeustasoksi on määritetty +111,90 / N60 järjestelmässä ja +112,24 / N2000 järjestelmässä. Sillasta ylöspäin tulvakorkeudet joudutaan määrittämään rakennuspaikkakohtaisesti. Kivarijärveltä ei ole kerättyjä tulvakorkeustietoja, rakennusrajoitukset joudutaan tarkistamaan rakennuspaikkakohtaisesti tulvahavaintojen perusteella. Kosteudelle alttiiden rakennusosien alimmaksi sallituksi korkeustasoksi ympäristökeskus on lausunnoissaan määrittänyt ylimmän havaitun tulvakorkeuden yläpuolella + 1,0 m. Osa potentiaalisista uusista rakentamisalueista keskustassa sijoittuu tulva-alueelle, jolle rakentaminen edellyttää jopa noin kahden metrin suojavallia tai täyttöjä. Kurenalan yleiskaava-alueelle kohteista sijoittuu 9 seudullisesti ja 41 paikallisesti arvokasta kohdetta. Inventoitujen kohteiden lisäksi alueella on lähes 40 kohdetta, joilla ei ole varsinaisia suojeluarvoja, mutta jotka ovat paikallisesti mielenkiintoisia. Aiemmin maakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltu Pietarila arvotettiin inventoinnissa seudullisesti arvokkaaksi.
Suurin yhdyskuntateknisen huollon aluevaraus on kaukolämpölaitoksen alue keskustassa. Kaukolämpölaitos sijoittuu Kurenalan koulun läheisyyteen VT 20 itäpuolelle. Kaupungin suunnitelmien mukaan kaukolämpölaitos uudistetaan nykyisen lämpökeskuksen viereen, kaukolämpölaitosalueen rajausta tarkastellaan kaavasuunnittelussa kaupungin laatimien suunnitelmien pohjalta. Valtatie 20 muodostaa ainoan joen pohjois- ja eteläpuolia yhdistävän liikenneyhteyden, joten se toimii osana myös keskeisenä osana alueen sisäisen liikenteen verkkoa niin autoliikenteen kuin kevyen liikenteenkin osalta. Keskustassa on rakennetut kevyenliikenteen yhteydet tieverkon rinnalla, valtatiellä on useita alikulkuja taajaman alueella. Autoliikenteen osalta itä-länsisuuntainen liikenne tapahtuu samoin alikulun kautta joen eteläpuolella, pohjoispuolella kaikki liikenne ohjautuu VT 20 kautta. Joen pohjoispuolelle on esitetty muutoksia sekä katuverkkoon että valtatien liittymäjärjestelyihin urheilualueen tuntumassa. Valtatien liittymäjärjestelyjä on muutettu olennaisesti Urheilutien risteysalueella. Urheilutien ja valtatien liittymä on siirretty n. 100 pohjoiseen, jolloin nykyisen X-risteyksen sijaan muodostuu kaksi T-risteystä. Muutos perustuu ensisijaisesti liikenneturvallisuuden ja toimivuuden lähtökohtiin. Kaavassa on osoitettu Iijoen ylittävän uuden kevyenliikenteen sillan sijoitusvaihtoehdot kevyenliikenteen yhteystarvemerkinnällä. Kaupungin toimesta laaditussa ja hyväksytyssä Kurenalan kauppapaikan kehittämisen yleissuunnitelmassa keskustan koulurakennus on esitetty purettavaksi ja alueelle toteutettavaksi uusi liikekeskus. Liikekeskuksen toteutukseen liittyen suunnitelmassa on tarkasteltu uudelleen keskustan ja valtatien liittymävaihtoehtoja, minkä perusteella kaupunki on päätynyt esittämään kiertoliittymää VT 20:lle siten, että sekä Oulun että Kuusamon suunnasta tuleva autoliikenne saadaan sujuvasti ohjattua keskustan molemmin puolin sijoittuville liike- ja palvelualueille. Keskustan kokonaisrakenteen ulkopuoleisille alueille ei maankäyttöön pääsääntöisesti ole osoitettu merkittäviä muutoksia eikä uutta asutusta. Merkittävimpinä poikkeuksina ovat Nivankankaan alueelle osoitettu asuinalue, joka toiminnallisesti liittyy Törrönkankaan alueeseen (mm. hevosharrastustoiminnot) ja Tuulijärven ranta-alueelle yhteisrantaisena osoitettu asuinpientalorakentamisen reservialuevaraus. Ulkoilu- ja virkistysalueet painottuvat keskustaan ja rakennettujen alueiden lähiympäristöön, ulompana rakentamattomat alueet on osoitettu pääsääntöisesti maa- ja metsätalousalueina, jollei ole erityisiä syitä muuhun merkintään. Nämä alueet muodostavat osin myös alueen maankäytön reservin tulevaisuutta ajatellen. Nyt ulkoiluun ja virkistyskäyttöön osoitettavien alueiden säilyminen on tarkoitus turvata myös tulevaisuudessa. Kaavassa on huomioitu arvokkaat luontokohteet ja inventoidut kulttuurihistorialliset kohteet. Keskustan palveluasuntotyyppinen asuminen ja asuntorakentaminen palvelujen välittömään yhteyteen mahdollistavat monipuolisen ikärakenteen ja edistävät myös vanhusväestön kotona-asumisen mahdollisuuksia. Viher-
Tarkastusinsinöörin päätösehdotus: ja virkistysalueiden lisäksi muun maankäytön kehittämisellä, erityisesti ydinalueen liikekeskusta ja valtatie 20:n tienvarren liikepaikat, pyritään osaltaan turvaamaan taajama-alueen säilyminen elinkelpoisena ja vireänä asuinympäristönä. Asian on valmistellut tarkastusinsinööri Eero Talala puh. 040 587 2275. Päätös: Viranomaislautakunta päättää lausuntonaan esittää, että sillä ei ole huomautettavaa ehdotuksesta. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti,seuraavin huomautuksin. Ylimääräinen TP-merkintä poistetaan sekä yleiskaavassa esitetyt tielinjaukset pyritään osoittamaan kiinteistöjen rajojen mukaisesti.