Pudasjärvi Kurenalan osayleisyleiskaava. Yleiskaava-aineiston liite: Kurenalan keskustan liikepaikka- ja palveluverkkoselvitys.

Transkriptio

1 Pudasjärvi Kurenalan osayleisyleiskaava Yleiskaava-aineiston liite: Kurenalan keskustan liikepaikka- ja palveluverkkoselvitys kansikuva ARKTON Suunnitteluryhmä Oy

2 Sisällysluettelo 1 Selvityksen taustat ja tavoitteet 3 2 Kurenalan palvelujen nykytila 4 3 Nykyisen asemakaavan liikepaikat ja niiden toteutuneisuus 4 4 Toimi- ja liiketilojen kehittämistarpeet keskustassa 8 5 Liikerakentaminen ja kaupunkikuva 8 6 Valtatien VT 20:n tienvarren mahdolliset uudet liikepaikat Tutkitut vaihtoehdot Alueet 1 ja 2 13 Liikerakentaminen VT 20 itäpuolella ennen keskustaa Oulun suunnasta saavuttaessa 6.3 Alue 3 14 Liikerakentaminen keskustan nykyisen liittymän yhteydessä VT 20 itäpuolella 6.4 Alueet 4 ja 5 15 Liikerakentamisen sijoittuminen VT 20 länsipuolelle joen etelä- / pohjoisrannalle 6.5 Alue 6 16 Ranuantien risteyksen lähialueet 6.6 Alue 7 17 Taajaman yhteyteen sijoittuva rakennettu huoltoasema 7 Johtopäätökset ja suositukset 7.1 Ensisijaiset liikerakentamisen kehittämisalueet taajaman 18 yhteydessä 7.2 tutkittujen vaihtoehtojen maankäyttösuositukset 19 Liitteet: Muistio Kurenalan yleiskaavan tieverkko, VT 20:n liittymäjärjestelyt, , Ramboll Finland Oy 2

3 1 Selvityksen taustat ja tavoitteet Tämä kauppapaikkaselvitys on tehty osana Kurenalan yleiskaavan uusimista, selvityksen keskeisenä tavoitteena on yhdessä yleiskaavan kanssa ohjata liike- ja palvelurakentamista keskustan kehitystä tukevalla tavalla. Selvityksessä on tutkittu palvelujen sijoittumista, kaavoitettujen liikepaikkojen toteutumista ja uusien toimintojen sijoittumisvaihtoehtoja. Selvityksessä on vertailtu mahdollisia uusia keskustaa tukevia liikepaikkoja lähinnä VT 20 varrella huomioiden erityisesti liikenteelliset ratkaisut. Lisäksi on arvioitu nykyisen asemakaavan muutostarpeita ydinkeskustassa. Yleiskaavalle asetettuja suunnittelutavoitteita ovat mm.: - Taajaman rakenteen ja toiminnan parantaminen ja eheyttämien sekä keskusta-alueiden täydentäminen lähinnä asuntorakentamisella - Uusien asuinkortteleiden oikea sijoittaminen - Ydinkeskustan yhteydestä pyritään osoittamaan vetovoimaisia rakennusalueita eri asumismuodoille, myös pientalojen toteutusmahdollisuudet keskustassa selvitetään. - Aiemmin osoitettujen asumisen reservialueiden tarve taajaman ulkopuolella arvioidaan uudelleen. - Palveluiden sijoittaminen sekä kaupunkilaisten että matkailijoiden kannalta edullisesti - Keskustan nykyisten palvelujen toimintamahdollisuuksien säilyttäminen ja parantaminen - Kaupunkikuvan kehittäminen - Määritetään nykyisen asemakaavan uusimistarpeet. Toteutumattomien ja saneeraustarpeessa olevien alueiden mahdollinen käyttötarkoitus arvioidaan uudelleen - Määritetään keskustan kehittämisen perusperiaatteet liikenteen ja rakentamisen osalta. - Määritetään VT 20 tienvarren kaupunkikuvalliset tavoitteet ja tavoitteelliset liikerakentamisalueet - Iijoen hyödyntäminen 3

4 2 Kurenalan palvelujen nykytila Kurenalan keskustan asukasluku on n. 4500, koko kaupungin asukasmäärä on yhteensä n asukasta. Väkiluvun on ennustettu vähenevän n asukkaalla vuoteen Kurenalan keskustan väkiluvussa ei kuitenkaan ole ennustettavissa / oletettavissa vastaavaa muutosta lähivuosina. Vanhenevan väestön muuttaessa maaseudulta keskustaan ikärakenne muuttuu ja asukkaiden keski-ikä nousee, oppilasmäärät ovat vastaavasti olleet laskussa. Nykyinen kehitys edellyttää varautumista mm. vanhusten asumismuotojen lisäämisen ja parantamiseen. Oppilasmäärien vähentyminen johtaa myös koulutoimen keskittämiseen. Kurenalan keskusta sijoittuu n. 100 km etäisyydelle Oulusta. Oulun talousalueen kasvu heijastuu välillisesti myös Pudasjärvelle, Pudasjärveltä kuten muistakin Oulun lähikunnista mm. suuntautuu säännöllinen työpaikkaliikenne Ouluun. Kurenalan keskustan läpi kulkevan VT 20 on vilkasliikenteinen tie, joka nykytilanteessa Kurenalan keskustan kannalta on läpikulkutien luonteinen. Kaupungin tavoitteena on hyödyntää liikennemäärään liittyviä mahdollisuuksia kaupungin elinkeinoelämän kehityksessä. Pudasjärven kaupunki on kaupallisten ja julkisten palvelujen osalta itsenäinen. Kaupungin väkimäärän nykyinen kehitys rajoittaa kuitenkin kaupungin omien julkisten ja kaupallisten palvelujen kehittymistä. Teollisuuden ja kaupan työpaikkojen osuus Pudasjärvellä on n. 25%. Liikekeskus palveluineen sijoittuu Iijoen eteläpuolelle. Joki ja valtatie jakavat taajaman osiin. Kaupallisista palveluista valtaosa sijoittuu liikekeskustaan. Alueella ovat lähes kaikki päivittäin tarvittavat kaupalliset ja hallinnolliset palvelut sekä terveydenhuollon palvelut. Urheilu- ja virkistyspalveluista Pudasjärveltä puuttuvat lähinnä suurempi palloiluhalli, jäähalli ja elokuvateatteri. 3 Nykyisen asemakaavan liikepaikat ja niiden toteutuneisuus Kurenalan asemakaava-alueella yksittäisiä vapaita liikerakentamisen - asuinliikerakentamisen alueita on lähinnä joen pohjoispuolella VT 20 varressa, joen eteläpuolella liikekeskustassa on muutama pienehkö rakentamaton AL- ALK- tontti sekä muutama vajaasti 1-kerroksisena toteutettu tontti. AL-ALK - tonttien kerrosluku kaavassa on II-III, e= 0,5-0,6. Osalle keskusta-alueen liikepaikoista kohdistuu rakennuskannan uusimistarve niin rakennusten käyttötarkoituksen kuin kaupunkikuvankin kannalta. Liikekeskustan ulkopuolella liikerakentamista sijoittuu lähinnä valtatien varrelle huoltamojen yhteyteen. Teollisuus- ja työpaikka-alueet on kaavoitettu valtatie VT 20:n varrelle taajaman pohjois- ja eteläpuolelle, minkä lisäksi Ranuantien varrelle omana aluekokonaisuutenaan sijoittuu hirsitalotehdas. Teollisuus- ja työpaikkaalueilla on vapaita tontteja. 4

5 VT 20 varrelle sen välittömään yhteyteen sijoittuu 2 bensa-asemaa, joiden molempien yhteydessä on ravintola ja elintarvikemyynti. Huoltamot sijoittuvat keskustasta n. O,5 km etäisyydelle sen pohjois- ja eteläpuolelle, huoltamoiden saavutettavuus on hyvä, joskin eteläisen / Koillisportin ajoyhteys on risteysjärjestelyjen muutosten jälkeen alkuperäiseen verrattuna takaperoinen. Molemmissa on yli 50 asiakkaan ruokailutilat. Taajamassa on lisäksi kaksi huoltamoa, joiden näkyvyys ja saavutettavuus VT 20:ltä on edellisiin verrattuna selvästi huonompi, joten niiden asiakkaista suurin osa on paikallisia asukkaita. Molempien yhteydessä on kahvilaravintola. Taajaman itäpuoleinen bensa-asema on sinällään näkyvyyden kannalta suhteellisen hyvällä paikalla, alue näkyy valtatielle etelästä saavuttaessa siten että kääntyminen näköhavainnon jälkeen on mahdollista. Taajaman länsipuoleinen huoltamo näkyy valtatielle huonosti. Molemmille on sinällään toimivat, joskin tulosuunnasta riippuen osin takaperoiset yhteydet valtatieltä. Läpikulkuliikenteen kannalta kaksi muuta bensa-aseman liikepaikkaa ovat kuitenkin saavutettavuuden suhteen huomattavasti paremmassa asemassa. Asemakaava-alueen eteläosassa VT 20 varrelle sijoittuu lisäksi yksi toteutumaton huoltamovaraus tien itäpuolelle. Kaavassa on myös liikerakentamisen työpaikkatoimintojen reservialueita Koillisportin huoltamoa vastapäätä VT 20 varrella. 5

6 Yleissilmäyskartta asemakaava-alueen liike- ja palvelualueiden toteutuneisuudesta. Punaisella rajatut, käyttötarkoituksen värillä vinoviivoitetut alueet ovat kaavoitettuja, rakentamattomia alueita. Keskustan liikerakentaminen on asemakaavassa osoitettu pääosin merkinnöillä AL ja ALK. Teollisuus- ja työpaikka-alueet = harmaa Liikerakennusten alueet = punainen Asuinliikerakennusten alueet = oranssinruskea Asuinalueet = valkoinen toteutumattomat osat esitetty ainoastaan keskustan osalta Julkiset palvelut, hallinto, terveyspalvelut, koulut = tumma violetti koulut: A = ala-aste, L=lukio, Y=yläaste Vanhusten asumisen alueet = vaalea violetti Urheilu- ja virkistyspalvelualueet = vihreä 6

7 Palvelujen ja liikerakentamisen alueet keskustassa, toteutumattomat alueet esitetty punaisella rajauksella, kirjaintunnus osoittaa suunnitellun maankäytön. Punaisella katkoviivalla on rajattu liikekeskustan ensisijainen kehittämisalue, johon kohdistuu muutostarpeita. Punaisella pisteellä on merkitty muut rakennuspaikat, joiden käyttö ei vastaa tehokkuudeltaan asemakaavassa osoitettua tai joihin kohdistuu muutostarpeita kaupunkikuvallisista syistä ydinalueella. Sininen katkoviivarajaus osoittaa maa- ja metsätalousalueeksi asemakaavoitetun alueen keskustassa. Alueen maankäyttövaihtoehtoja tulee tarkastella rakentamisen ja virkistyskäytön kannalta. [PUNAINEN] [ORANSSINRUSK] [VIOLETTI] [vaal.violetti] [VIHREÄ] KL / liikerakentamisen alueet nykyinen liikekeskusta / hallinto - osoitettu asemakaavassa pääosin AL AKL Y YH -merkinnöillä julkiset palvelut, terveyspalvelut, hallinto, koulut vanhusten asuminen / palveluasuminen keskustan urheilu- ja virkistysalueet ja puistot jokivarressa 7

8 4 Toimi- ja liiketilojen kehittämistarpeet keskustassa Ydinkeskustan aluevaraukset riittävät sinällään määrällisesti hyvin taajaman liike- ja palvelurakentamisen tarpeisiin, muutostarve kohdistuu toimintojen uusimiseen ja kehittämiseen, kaupunkikuvan parantamiseen ja erikoisliikkeiden toimitilojen lisäämiseen. Liikekeskustassa on odotettavissa yksittäisiä pankki- ja liikerakennusten uudisrakentamishankkeita lähitulevaisuudessa, hankkeiden toteutuksesta ei toisteiseksi kuitenkaan ole yksityiskohtaista tietoa. Muutoin kaupallisten palvelujen toimitilojen rakentaminen on ollut vähäistä viime vuosina. Keskustassa on kysyntää / tarvetta erityisesti pienten erikoisliikkeiden toimitiloille, joille ei nykytilanteessa ole juurikaan tarjontaa. Lisäksi on noussut esiin mahdollisen VT 20 varteen sijoittuvan ns. yrittäjätalon toteutus ja tarve. Valtatie 20:n varrella ei ole kaavoitettuna sellaisia vapaita liikepaikkoja, jotka nykyisillä liikennejärjestelyillä olisivat liitettäväksi luontevaksi osaksi nykyisen liikekeskustan rakennetta ja tukisivat toteutuessaan myös sen kehitystä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Toiminnallisesti keskeisten liikepaikkojen osoittamisen on ajateltu osaltaan edistävän uusien liiketilojen ja palvelujen toteutumista. Julkisten palvelujen osalta ei ole tiedossa uudisrakennushankkeita, joihin liittyisi asiakasvirtoihin liittyvää palvelutoimintaa. Selvitettävänä ovat parhaillaan kaukolämpölaitoksen uusiminen / siirtäminen ja paloaseman laajennus ja mahdollinen siirtäminen. Erityisesti kaupunkikuvan osalta muutokset keskustassa edellyttävät asemakaavatasoista tarkastelua yksittäisten liikepaikkakohtaisten suunnitelmien lisäksi. 5 Liikerakentaminen ja kaupunkikuva Kaupunkikuvan kehittämisen kannalta keskeiseksi on todettu nykyisen liikekeskustan ympäristö, VT 20:n tien varsi näkymineen ja Iijoen ranta-alueet keskustassa. Liikekeskustassa keskeisesti sijoittuu 1-kerroksisena toteutettu linjaautoasema / liikerakennus paikoitusalueineen. Ranta-alueella on asemakaavassa maa- ja metsätalousalueena osoitettua aluetta keskeisellä osalla keskustaa. Liikekeskustan osalta toimintojen ja kaupunkikuvan selkiyttäminen edellyttävät muutoksia jo rakennettuun ympäristöön ja osin myös voimassa olevaan asemakaavaan. Kaavan uusimisen myötä tulee harkita myös kerroslukujen korottamista niin toiminnallisista kuin kaupunkikuvaisistakin syistä osalla tonteista nykyisestä kahdesta kolmeen, paikoin neljään kerrokseen. Kerroslukuja arvioitaessa tulee kuitenkin erityisesti huomioida liittyminen jo rakennettuun ympäristöön ja sen korkeusasemiin. 8

9 VT 20 tienvarrelle sijoittuu huoltamoiden ja niihin liittyvien liiketilojen ja rakennusten lisäksi teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueita. Suoraan tiehen rajoittuvia toteutumattomia liikerakennusten paikkoja Kurenalan keskustassa ei nykytilanteessa juuri ole, sen sijaan tien itäpuolelle ennen keskustaa Oulusta saavuttaessa asemakaavaan sijoittuu reservialueita. (KL, TY), jotka toteutuessaan muodostavat nykyisen rakennuskannan liike- ja työpaikkarakennusten ryhmän nykyisen Koillisportin huoltamon alueelle. Kokonaisuudesta muodostuva porttimainen kaupunkikuvallinen elementti erottuisi voimakkaasti rakenteessa ja kaupunkikuvassa. Keskeisestä sijainnista johtuen alue muokkaa voimakkaasti kaupungista muodostuvaa mielikuvaa. VT 20 tien varrelle mahdollisesti sijoittuvia toimintoja ja rakentamista tuleekin arvioida erityisesti myös kaupunkikuvallisesta näkökulmasta. Mikäli kyseinen alueet rakennetaan, aluekokonaisuus tulee suunnitella kokonaisuutena. VT 20:n varren liike- ja työpaikkarakentamisen alueet asemakaavan reservialueineen (punainen rajaus) Koillisportin kohdalla keskustan eteläpuolella. Toteutuessaan alue muodostaa kaupungin yhden portin. Toteutustavasta riippuu portin luonne ja merkitys kaupunkikuvalle. Nykyisen rakennustavan mukaisesti toteutettuna alue jää hajanaiseksi yksittäisten rakennusten ryhmäksi, jota jakavat liikenne ja paikoitusalueet. Yhtenäisen kokonaisuuden sijasta korostuu yksittäisten rakennusten toteutus ja julkisivut. 9

10 HUOLTAMOVARAUS Valtatien varren työpaikka- ja liikerakentamisen alueet ja niiden toteutuneisuus joen eteläpuolella. Tienvarteen ei sijoitu vapaita liikepaikkoja omalla liittymällä. Tien itäpuolella on toistaiseksi toteutumaton huoltamovaraus Jukolantien risteysalueella. Työpaikka- ja liikerakentamisen alueet ja niiden toteutuneisuus joen pohjoispuolella. Tienvarteen ei sijoitu vapaita liikepaikkoja omalla liittymällä. Heti joen pohjoispuolella ja tien varressa sen länsipuolella on kaksi liikerakennuspaikka (AKL, AL), joita ei ole toteutettu kaavan mukaisesti. AKL-tontille sijoittuu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi arvioitu vanha asuinrakennus, joka säilytettäessä rajoittaa tontin muuta käyttöä. 10

11 6 Valtatien VT 20:n tienvarren mahdolliset uudet liikepaikat Seuraavassa on selvitetty liikerakentamisen periaatteellisia sijoitusvaihtoehtoja VT 20:n varressa. Koska valtatien kyseessä ollessa tienvarren liikerakentamisen kannalta keskeistä on toisaalta liikepaikkojen hyvä saavutettavuus ja toisaalta läpikulkuliikenteen ja taajaman sisäisen liikenteen sujuvuus, tarkastelussa keskeinen osa on myös liikenneratkaisujen arvioinnilla. Selvityksen yhteydessä on yhteistyössä Kurenalan keskustan liikenneturvallisuussuunnitelmaa laativan Ramboll Finland Oy:n kanssa selvitetty keskustaan johtavien tieyhteyksien muutosmahdollisuuksia sekä keskustan paremman saavutettavuuden että liikerakentamismahdollisuuksien kannalta. Tarkoituksena oli selvittää VT 20 varteen näkyvälle paikalle ja hyvin saavutettavissa olevien uusien liikerakennuspaikkojen toteutusmahdollisuuksia mahdollisten liittymäjärjestelyjen muutosten hyödyntäminen nykyisen liikekeskustan kehittämisedellytysten parantamisessa (esim. valtatien liikenteen / asiakasvirtojen ohjautuminen nykyistä paremmin keskustaan) 6.1 Tutkitut vaihtoehdot Nykyiset VT 20 tienvarren huoltamoalueiden liikepaikat ja niiden kehittämismahdollisuudet huomioidaan vaihtoehtotarkastelussa. Uusien mahdollisten liikepaikkojen osalta kartoitettiin potentiaaliset uudet liikerakentamisen alueet ja arvioitiin niiden soveltuvuutta yleiskaavalle asetettujen tavoitteiden kannalta. Tutkittaviin alueisiin otettiin mukaan alueet, jotka olivat pääosin rakentamattomia, niihin liittyviä rajoituksia (kuten voimassa oleva asemakaava, yksittäiset suojelukohteet) ei huomioitu tässä vaiheessa. Oppilasmäärien vähentymiseen liittyvien keskustan koulujärjestelyjen muutosten ollessa selvityksen ollessa kesken arvioitiin myös keskustaan sijoittuvan koulukiinteistön soveltuvuutta liikerakentamisen / työpaikkojen alueeksi. Lisäksi on arvioitu taajaman yhteyteen sijoittuvan bensa-aseman liikepaikan soveltuvuutta muille liiketoiminnoille; alue on valtatietä ajatellen näkyvällä paikalla, vaikkei sille olekaan suoraa liittymää. Valtatien liittymävaihtoehdot muodostettiin maankäyttöideoiden / liikepaikkavaihtoehtojen pohjalta. Tarkastelu tehtiin vuorovaikutteisesti siten, että maankäyttöideat / liikepaikkavaihtoehdot, jotka todettiin liikenteellisesti mahdottomiksi, karsittiin jatkotarkastelusta. Kuitenkin, mikäli maankäyttöideaan todettiin maankäytön, talouden tai muun seikan johdosta liittyvän merkittäviä etuja, sitä ei heti karsittu liikenteellisten haasteiden vuoksi. Liikepaikkavaihtoehtoihin liittyviä liikenteellisiä ratkaisumalleja ja niiden toteutusedellytyksiä on selvitetty tarkemmin Ramboll Finland Oy:n muistiossa, ks. liite. 11

12 7 Vertailtavien liikepaikkavaihtoehtojen sijainti VT 20:n varressa 1 Koillisporttia vastapäätä oleva alue 2 Kurenalan nykyinen ala-aste 3 Varsitien liittymässä tien itäpuolella 4 Uimahallin ja kirjaston viereinen puistoalue 5 Joen pohjoisranta VT 20 länsipuolella 6 Ranuantien risteyksen lähialueet 7 Taajaman yhteyteen sijoittuva rakennettu huoltoasema 12

13 6.2 Alueet 1 ja 2 Liikerakentaminen VT 20 itäpuolella ennen keskustaa Oulun suunnasta saavuttaessa sijainti / ilmakuva Maankäyttöä lisätään VT itäpuolelle. Tavoitteena on Koillisportin alueelta alkava, keskustaan jatkuva nauhamainen liikerakentamisen alue, joka muodostaa rakennettua tienvarsimaisemaa ja kaupunkikuvaa. Liikenneyhteys valtatieltä on joko nykyisen Muonamutkan (Koillisportti) liittymän ja Ramppitien liittymän väliin sijoittuvan uuden T-liittymän kautta (1a) tai valo-ohjattuna nelihaaraliittymänä Ramppitien liittymän kohdalta. Yhteys keskustaan muodostuisi uuden kokoojakadun kautta, joka rakennettaisiin nykyisen Kurenalan koulun itäpuolitse. Positiivista: +++ hyvä näkyvyys ja sen kautta otollinen sijainti Negatiivista: saavutettavuus: näennäisesti hyvä, ajoyhteydet liikepaikoille joudutaan kuitenkin toteuttamaan liittymäjärjestelyistä ja jo rakennetuista liikerakennuspaikoista johtuen osin takaperoisesti jatkoyhteyden muodostaminen keskustaan ja siihen liittyen keskustan tukeminen molemmissa liittymävaihtoehdoissa on vaikeaa, ilman olevien rakennusten purkua toimiva jatkoyhteys on käytännössä lähes mahdoton toteuttaa, edellyttää ainakin yhden kerrostalon purkua, nelihaaraliittymävaihtoehdossa (1b) myös koulun toimintaedellytykset lakkaavat, jolloin koululle tulisi löytää uusi käyttö, esim. kehittää sitä osana liike-/työpaikkakokonaisuutta em. syistä myös toimivuus ns. sisäänheittäjänä huono 13

14 6.3 VE 3 / liikepaikka 3 Liikerakentaminen keskustan nykyisen liittymän yhteydessä VT 20 itäpuolella sijainti / ilmakuva Uusi liikerakentaminen sijoittuu valtatien ja nykyisen liikekeskustan väliin Iijoen rannalle Ramppitien liittymän yhteyteen. Pääliikenneyhteys on Varsitieltä, mahdollinen toinen yhteys Rantatieltä keskustan alueelta. Liikerakentamisen toteutus keskustan nykyisen liittymän yhteyteen. Toteutusta ja suunnittelua rajoittavat liittymäratkaisut, alueen ja ydinkeskustan väliin sijoittuva valmiiksi rakennettu omakotitaloalue sekä alueelle laadittu asemakaava ja toteutettu rakentaminen. Alueelle sijoittuu yksi asemakaavalla suojeltu rakennus. Vaihtoehtoina on esim. alueen varaaminen yhdelle kahdelle yksittäiselle hankkeelle (alueen nykyisen rakennuskannan purkaminen) tai alueen varaaminen osin liike- ja palvelurakentamiseen, osin asuinrakentamiseen (nykyisen rakennuskannan purkaminen tai huomioiminen toteutuksessa). Positiivista +++ Hyvä näkyvyys ja saavutettavuus +++ Toteutuksesta / uusista palveluista riippuen mahdollista hyödyntää tukemaan myös keskustan ja kaupunkikuvan kehittämistä +++ Alue soveltuu hyvin myös tavoitteiden mukaiseksi paikallisten yrittäjien liikepaikaksi +++ uuden liikekeskustan ja ydinkeskustan välinen matka lyhyt ja helposti käveltävissä +++ toteutettavissa pääosin nykyiseen infraan ja liikenneverkkoon tukeutuen +++ Myös Iijoki ja jokimaisema hyödynnettävissä huolellisella suunnittelulla Negatiivista Nykyisten liittymien kuormitus kasvaa, liittymien toimiminen ruuhkahuippuina kyseenalainen (ruuhkan vakavuus riippuu yleisestä liikenteen kasvusta ja liikepaikan liikenteen määrästä), edellyttää risteysalueen kehittämistä Varsitiellä liittymiä tiheässä 14

15 - - - Alueen nykyiset toiminnat, rakentaminen ja laadittu asemakaava vaikeuttavat / rajoittavat kokonaisvaltaista suunnittelua Alueella rakennussuojelukohde 6.4 VE 4 5 / liikepaikat 4-6 Liikerakentamisen sijoittuminen VT 20 länsipuolelle joen etelä- / pohjoisrannalle sijainti / ilmakuva Alue 4 Asemakaavassa puistoksi osoitettu alue taajaman läheisyydessä valtatien länsipuolella Positiivista: +++ keskeinen ja hyvin saavutettavissa oleva sijainti asukkaiden kannalta Negatiivista Huono saavutettavuus VT 20:ltä Mahdollisen liikerakentamisen vähäinen tukeva vaikutus ydinkeskustan kannalta, liiketoimintojen rakenteen hajaantuminen Alue 5 Joen pohjoisranta VT 20 länsipuolella Asemakaavan mukaiset liikerakentamisen alueet keskustan läheisyydessä joen pohjoisrannalla. Positiivista: +++ Maisemallisesti edullinen sijainti jokivarressa +++ Jalankulkuetäisyys keskustasta Negatiivista Huono saavutettavuus VT 20:ltä, myös sisäisen liikenteen kannalta hankala, nelihaaraliittymä Mahdollisen liikerakentamisen vähäinen tukeva vaikutus ydinkeskustan kannalta, liiketoimintojen rakenteen hajaantuminen 15

16 6.5 Alue 6 Ranuantien risteyksen lähialueet sijainti / ilmakuva Ranuan tien liikennettä hyödyntävä liikerakentaminen risteysalueen yhteydessä, mahdollisesti työpaikkarakentaminen tien vartta keskustan suuntaan yhdistyen huoltamon ja elintarvikeliikkeen alueeseen. Positiivista: +++ Sijainti kahden tien liittymässä, myös Ranuantien vilkasliikenteinen Negatiivista Saavutettavuus keskustasta Toteutuessaan hajaannuttaa rakennetta 16

17 6.6 Alue 7 Taajaman yhteyteen sijoittuva rakennettu huoltoasema sijainti / ilmakuva Rakenteessa keskeisesti sijoittuva liikepaikka, jonka kehittämien olisi perusteltua myös kaupunkikuvan kannalta. Positiivista: +++ Sijainti näkyvällä paikalla VT 20 varressa keskustan tuntumassa +++ Taajaman kannalta hyvä saavutettavuus, liittyy nykyiseen rakenteeseen ja voidaan toteuttaa nykyisen infran perusteella +++ Toimiva liikenneyhteys myös valtatieltä, ajoetäisyys alle 0,5 km Negatiivista: Läpikulkuliikennettä ajatellen sijainti hyvästä näkyvyydestä huolimatta liikenneyhteyksistä johtuen enemmän taajamassa kuin valtatien varressa Kysymyksiä:??? Saavutettavuus valtatieltä / vetovoimaisuus läpikulkuliikenteen kannalta? - vaatii kuitenkin päätöksen siirtyä tieltä selkeästi keskustaan, vetovoimaisuus sidoksissa alueen toimintaan, liikepaikan pysäyttävä vaikutus sinällään rajallinen??? Nykyisen liiketoiminnan jatkuvuus 17

18 7 Johtopäätökset ja suositukset 7.1 Ensisijaiset liikerakentamisen kehittämisalueet taajaman yhteydessä Tarkastelun perusteella keskusta-alueen toimintojen lisäksi jatkosuunnittelun ja tarkastelujen kohteeksi liikerakentamisen osalta esitetään ensisijaisesti vaihtoehtoja ve 3 / Varsitien liittymä tien itäpuolella ja ve 7 / taajaman yhteyteen sijoittuva rakennettu huoltoasema Alueen 3 sijainti on sekä liikenteellisesti että kaupungin taajamarakenteellisesti keskeinen. Alue sijoittuu myös kävelyetäisyydelle nykyisestä liikekeskustasta. Alue on yksityisomistuksessa. Kaupunkikuvallisesti keskeinen sijainti asettaa huomattavia vaatimuksia toteutukselle. Toteutukseen liittyy mahdollisuuksia myös turismin lisäämiseen, alue sijoittuu Iijoen rannalle, vaatii ideointia ja suunnittelua. Jatkosuunnittelun yhteydessä selvitettäviä asioita ovat erityisesti alueen maanomistuksen, laadittujen suunnitelmien, alueen nykyisen rakennuskannan ja rakennussuojelukohteen merkitys ja vaikutukset muuhun mahdolliseen maankäyttöön. liikennejärjestelyt alueen liittäminen nykyiseen liikekeskustaan maankäyttövaihtoehdot liikerakentaminen ja sen määrä mahdollinen asuinrakentaminen joen rannan maankäyttö, reitistöt / virkistyskäyttö kuva Alue 7 sijaitsee näkyvällä paikalla VT 20 varressa ja likietuisesti myös nykyistä liikekeskustaa ajatellen. Alueelle on toimivat liikenneyhteydet valtatieltä, ajoetäisyys alle 0,5 km, joskaan suoraa liittymää alueelle ei voida järjestää. Alueen vetovoimaisuus on sidoksissa toteutustapaan ja alueen toimintoihin. 18

19 Jatkosuunnittelun yhteydessä selvitettäviä asioita ovat erityisesti nykyisen liiketoiminnan jatkuvuus ja toimintaedellytykset maaperän likaantuneisuus ja sen mahdollisesti asettamat rajoitukset / vaatimat toimenpiteen liikennejärjestelyjen parantamismahdollisuudet alueen liittäminen nykyiseen liikekeskustaan mahdollinen liikerakentaminen ja sen määrä 7.2 Muiden tutkittujen vaihtoehtojen maankäyttösuositukset Alue 1 Koillisporttia vastapäätä oleva alue Nykyiset liikenne- ja liittymäratkaisut eivät tue liikerakentamisen lisäämistä valtatien itäpuolelle tällä alueella. Alueen toteutuksessa on huomioitava kaupunkikuvallisesti keskeinen sijainti: alue muodostaa sijainnistaan johtuen eräänlaisen kaupungin käyntikortin, mikä asettaa vaatimuksia toteutukselle. Mahdollinen rakentaminen edellyttäisi nykyistä korkeatasoisempaa rakentamista, varsinaiset teollisuus- ja työpaikkatoiminnot tulisi tässäkin vaihtoehdossa ohjata muualle. Alue 2 Kurenalan nykyinen ala-aste Vaihtoehto todettiin epärealistiseksi sekä koulutoiminnan kehittämisen että sen vaatimien muutosten vuoksi, alue säilytetään koulukäytössä. Alueet 4 Uimahallin ja kirjaston viereinen puistoalue ja alue 5 / joen pohjoisranta VT 20 länsipuolella: Koska uuden tienvarren uuden liikerakentamisen keskeisenä tavoitteena on tukea myös nykyistä liikekeskustaa, uusien liikerakennuspaikkojen tulisi ensisijaisesti sijoittua keskustan läheisyyteen VT 20 itäpuolelle ja Iijoen eteläpuolelle. Myös liikenteelliset seikat ja liittymäjärjestelyt tukevat tätä vaihtoehtoa. Alueet soveltuvat sinällään liike- ja palvelurakentamiseen, vaihtoehtoja 4-6 ei kuitenkaan suositella kehitettäväksi VT 20 liikennevirtoja hyödyntävinä liikerakennuspaikkoina. Alueiden saavutettavuutta ei pystytä olennaisesti parantamaan liikennejärjestelyjen muutoksilla. Liikerakennuspaikkoina alueet eivät suoranaisesti tue / eheytä ydinkeskustan rakennetta. Alue 4 soveltuu hyvin Kurenalan asukkaille kohdistetuille palveluille / julkisille palveluille, puiston mahdollinen muuttaminen osin rakennusalueeksi edellyttää virkistyskäyttöedellytysten ja reitistöjen huomioimista. Alue sijoittuu keskustan rakennetta ajatellen hyvin ja sisäisen liikenteen kannalta sen saavutettavuus on hyvä. Alueen 5 sijainti on näennäisesti keskustan läheisyydessä, joki ja valtatien kautta alueelle ohjautuva sisäinen liikenne heikentävät kuitenkin merkittävästi sijaintia suhteessa keskustaan. Alue soveltuu sekä Kurenalan asukkaille kohdistetuille palveluille / julkisille palveluille. Sijainti liikennemelualueella rajoittaa alueen käyttöä. 19

20 Alue 6 Ranuantien risteyksen lähialueet Alue soveltuu työpaikkatoiminnoille ja Ranuantien liikennevirtaa hyödyntäville pysäyttäville palveluille. Hyödynnettävissä etenkin toiminnoille ja palveluille, jotka eivät aiheuta taajaman sisäisen liikenteen merkittävää ohjautumista VT 20:lle, ja jotka eivät kilpaile ydinkeskustan liikepalvelujen kanssa. Alueen 6 toteuttaminen edellyttää uuden tieyhteyden ja liittymän suunnittelua Ranuantien kautta. ARKTON Suunnitteluryhmä Oy 20