TILAKESKUS-LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017
TILAKESKUS-LIIKELAITOS Toiminta Tilakeskus-liikelaitos toimii kuntalain mukaisena tilaaja- ja omistajatehtäviä hoitavana kunnallisena liikelaitoksena. Liikelaitos huolehtii kaupungin toimitilojen ja rakennusten hankkimisesta ja ylläpidosta. Liikelaitoksessa on talonsuunnittelusta, talonrakentamisesta, tilahallinnosta, ylläpidosta ja sisäisistä palveluista vastaavat yksiköt. Omalla organisaatiolla tuotetaan ydintoiminnot ja tukitoiminnot ostetaan peruskaupungin yksiköiltä, muilta liikelaitoksilta tai tuotetaan ulkopuolisina ostopalveluina. Liikelaitoksen vuokraamista tiloista noin 93 prosenttia on vuokrattuna kaupungin toimialoille ja noin 7 prosenttia ulkopuolisille toimijoille. Talonsuunnittelusta ja -rakentamisesta vastaavat yksiköt hoitavat talonsuunnittelu- ja talonrakennustehtäviä, investointiohjelman toimeenpanoa sekä esiselvityksiä ja tutkimustehtäviä. Yksikkö rakennuttaa, suunnittelee ja toteuttaa kaupungin toimitilahankkeet siten, että laatu-, aikataulu- ja kustannustavoitteet toteutuvat. Lisäksi yksiköt suorittavat kaupungin yhtiöiden ja kumppanuusyritysten tilaamat rakennuttamis- ja suunnittelutyöt. Tilakeskus rakennuttaa merkittävästi Espoon kaupungin tytäryhtiöiden hankkeita. Tilahallinnosta ja ylläpidosta vastaava yksikkö hoitaa tilahankintaa (osto, vuokraus), tilojen vuokrausta käyttäjille, isännöintitehtäviä sekä ylläpito- ja kunnossapitopalvelujen hankintaa sisäisiltä palvelutuottajayksiköiltä ja ulkoisilta toimijoilta. Tunnuslukuja TOT 2013 TA 2014 31.8.2014 TA 2015 2016 2017 Toimitilat - oma rakennuskanta m² 765 596 762 834 763 073 764 939 801 699 828 038 - osaketilat m² 164 439 171 088 190 874 194 879 239 459 254 391 - vuokratilat m² 156 008 150 592 172 748 175 017 175 017 175 017 Yhteensä 1 086 043 1 084 514 1 126 695 1 134 835 1 216 175 1 257 446 Toiminnan kehittäminen ja tavoitteet Tilakeskus kehittää asiakaspalautteen pohjalta toimintaansa aktiivisesti ja viestii toiminnastaan ja palveluistaan asiakkaille. Espoo-tarinan ja Teknisen ja ympäristötoimen tekemän tarinan pohjalta Tilakeskus-liikelaitos on laatinut toimintaa ohjaavan Tilakeskus-tarinan, joka muodostaa liikelaitoksen strategian. Toiminta on järjestetty mahdollisimman tehokkaasti ja tuottavuutta parannetaan osana toimintojen kehittämistä. Palvelutoiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta parannetaan kehittämällä asiakasyhteistyötä, kumppanuuksia, palveluprosesseja ja tietojärjestelmiä. Investointi- ja vuokrakustannukset ohjaavat toimitilahankkeiden toteuttamista. Toteuttamisessa hyödynnetään eri omistusmuotoja sekä erimuotoisia elinkaarimalleja ja kumppanuushankkeita. Uusia toiminta- ja toteutustapoja kehitetään hankkeiden laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseksi sekä aikataulujen nopeuttamiseksi hankkeiden koko elinkaaren kokonaistaloudellisuus huomioiden. Johtamista liikelaitoksen yksiköissä selkiytetään sekä kehitetään ja yhteydenpitoa Tilakeskuksen ja asiakkaiden (tilojen käyttäjien) välillä tiivistetään. Tiloissa ilmenevät sisäilmaongelmat ovat hallinnassa sekä vastuut ja roolit selkeät Tilakeskuksen ja käyttäjien kesken. Ongelmatilanteista ja korjaavista toimenpiteistä viestitään avoimesti ja kattavasti.
Lähivuosien tärkeimpiä kehittämisalueita ovat rakennushankkeiden toteuttaminen suunniteltujen aikataulujen ja kustannusarvioiden mukaisesti kehittämällä toiminnanohjausta rakennushankkeissa. Uudis- ja peruskorjaushankkeissa huomioidaan energiatehokkuusvaatimukset ja ympäristökriteerit. Kaikkiin uudishankkeisiin liitetään aktiivinen energiaohjaus ja todentamisen raportointia parannetaan. Korjausmäärärahoja kasvatetaan vuoden 2015 alusta siten, että elinkaarta jatkavilla investoinneilla varmistetaan ikääntyvien kohteiden käyttökunto. Toimitilojen ylläpidossa monituottajamallin käyttöä laajennetaan hyödyntäen tietoja monituottajamallin kokemuksista kiinteistönhoidossa. Monituottajamallin tavoitteena on vertailutiedon saaminen ja kulujen aleneminen. Ensimmäinen kilpailutus kiinteistönhoidossa on suoritettu syksyllä 2014. Hankintatointa kehitetään ja hankinnoissa tavoitellaan toistuvien samantyyppisten kohteiden hankintojen yhdistämistä mittakaavaetujen saamiseksi.. Toimitiloja hyödynnetään monipuolisesti ja tehokkaasti. Toimitilakannan käyttöä tehostetaan parantamalla tilatehokkuutta asiakaslähtöisesti ja kohdistamalla toimenpiteitä tyhjiin ja toiminnan kannalta tarpeettomiin toimitiloihin. Elinkaarensa lopussa olevien rakennusten purkamista nopeutetaan. Toimitilojen energiataloutta ja energian säästöä tehostetaan. Palveluverkkoselvitysten mukaisissa tilajärjestelyissä Tilakeskus-liikelaitoksella on aktiivinen rooli ja kaikki uudet tilahankkeet arvioidaan huolella. Sitovat tulostavoitteet vuodelle 2015 1. Liikelaitoksen vuoden 2015 tulostavoite on 9 milj. euroa ylijäämäinen tulos. Espoo-tarinasta johdetut valtuustokauden tavoitteet 1. Tuottavuus paranee vuosittain. 2. Tilojen käyttökustannuksia alennetaan suunnittelutavoitteiden tarkentamisen avulla ja tilatarpeiden vaihtoehtoisia ratkaisumalleja hyödyntämällä sekä ohjataan käyttäjiä energiakustannusten hallintaan. 3. Monituottajamalliin siirtyminen ja mallin arviointi. 4. Investointiohjelman mukaisesti peruskorjausten ja laajennusten osuutta kasvatetaan ja vuosikorjausten määrää kasvatetaan. 5. Työhyvinvointi pysyy vähintään edellisen vuoden tasolla. 6. Tilatarpeet ratkaistaan vastuullisesti yhdessä asiakkaan kanssa. Tuottajapalvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. 7. Energiakulutuksen vähentäminen ja uusiutuvan energian osuuden kasvu. 8. Työnjaon selkiyttäminen ja yhteydenpidon parantaminen tilakeskuksen ja asiakkaiden (tilojen käyttäjien) välillä. 9. Suunnittelu- ja rakentamisprosessin kokonaiskestoa lyhennetään merkittävästi toimintatapoja uudistamalla. 10. Rakennusten korjausten prioriteettilistojen ylläpito siten, että ne vastaavat korjausten todellista kiireellisyyttä. 11. Sisäilmaongelmatilanteista ja korjaavista toimenpiteistä viestitään avoimesti ja kattavasti kuntalaisille. Henkilöstö Tilakeskuksen tavoitteena on joustava ja vuorovaikutteinen työkulttuuri, jossa arvostetaan yhteistyötaitoja, osaamista ja uudistumiskykyä. Tilakeskuksen henkilöstömäärä on 83 ja henkilöstön keski-ikä 50 vuotta. Henkilöstön osaamista kehitetään ja sisäistä siirtymistä edistetään. Henkilöstön työhyvinvointia ja jaksamista edistetään. Työhyvinvoinnin tulee pysyä vähintään vuoden 2014 tasolla. Vuosien 2015 2017 henkilöstömenot on suunniteltu liikelaitoksen henkilöstösuunnitelmaan perustuen. Henkilöstömäärän on suunniteltu olevan 87. Oppilaitosyhteistyötä on tehty mm. Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Talous ja investoinnit Vuonna 2015 liikevaihdon arvioidaan olevan 198,8 milj. euroa. Sisäisten toimitilavuokratulojen osuus on 190,6 milj. euroa ja ulkoisten vuokratuottojen 6,3 milj. euroa. Toimitilakannan sisäisen vuokratason nousu on 13,5 milj. euroa, josta uusien vuokrakohteiden osuus on 3,6 milj. euroa.
Toimintamenoihin on budjetoitu 127,1 milj. euroa. Materiaali ja palveluostot ovat 56,8 milj. euroa, josta 19,9 milj. euroa kohdistuu lämpö, sähkö, vesi ja jätevesiostoihin, 9,4 milj. euroa kiinteistönhoitoon, 14,7 milj. euroa vuosikorjauksiin, 8,5 milj. euroa sekä perusparannuksiin että elinkaarta jatkaviin investointeihin ja 0,4 milj. euroa purkukuluihin. Vastike- ja vuokramenojen osuus on 63,9 milj. euroa, joka sisältää sisäistä maanvuokraa 10,8 milj. euroa. WeeGee Oy:n, Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen elinkaarihankkeiden ja Kiinteistö Oy Opinmäen Kampuksen rahoitusvastikeosuudet 10,4 milj. euroa sisältyvät investointimenoihin. Liikelaitoksen tulos muodostuu ylijäämäiseksi, koska sisäisessä toimitilavuokrassa saadaan tulo WeeGee Oy:n, Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen ja Kiinteistö Oy Opinmäen Kampuksen rahoitusvastikkeiden maksua varten, mutta rahoitusvastikkeen maksua ei kirjata korkokuluja lukuun ottamatta käyttötalouden kuluksi vaan investointimenoksi. Vuosille 2016-2017 liikevaihtoon on sisällytetty toimitilakannan muutoksesta johtuva arvioitu toimitilavuokran kasvu. Merkittävät uudet toimitilat, joiden on arvioitu valmistuvan vuonna 2016, ovat Leppävaaran uimahallin peruskorjaus ja maauimala, Tapiolan koulun ja lukion peruskorjaus ja laajennus, Auroran koulu, päiväkoti ja neuvola, Nuumäen päiväkoti, Keskuspaloaseman peruskorjaus ja laajennus, Espoon sairaala sekä Leppävaaran Elä ja Asu seniorikeskus. Vuonna 2017 on arvioitu valmistuvan Päivänkehrän ja Kirstin koulun peruskorjaus, Suviniityn päiväkoti ja neuvola, Paapuurin, Mainingin, Soukankujan, Mattbergets daghem ja Heimolan päiväkodit, Kirkkojärven päiväkoti ja nuorisotila, Pohjois-Tapiolan päiväkodin peruskorjaus ja laajennus, Karamäen päiväkodin peruskorjaus ja Riilahden toimintakeskuksen peruskorjaus ja laajennus, Keskuskeittiö ja Matinkylän terveysaseman peruskorjaus. Arvioidun toimitilakannan muutoksen perusteella on toimitilojen käyttökuluja tarkistettu vuosille 2016 2017. Tulo- ja menoarviossa ei ole otettu huomioon tavanomaisesta poikkeavia olosuhteita. Peruskaupunki rahoittaa liikelaitoksen investointeja tarvittaessa korollisen välitystilin kautta. Suunnitelmavuosille 2015-2017 liikelaitoksen tulorahoitus ei riitä investointien rahoittamiseen ja peruskaupunki joutuu rahoittamaan investoinnit. Rahoitustarve on 20,3 milj. euroa vuonna 2015 ja nousee 35,9 milj. euroon vuonna 2016 mutta laskee 5,7 milj. euroon vuonna 2017. Rahoitustarpeeseen vaikuttavat investointiohjelman toteutuminen sekä kaupungin tilinpäätösjärjestelyt. Mikäli peruspalvelujen kehittämisrahastoa puretaan, vähentää järjestely liikelaitoksen rahoitustarvetta.
1000 EUR Tilinimi TILAKESKUS-LIIKELAITOS Liikelaitosten tuloslaskelma Tilinpäätös 2013 2014 Ennuste 2014 Talousarvio 2015 2016 2017 Liikevaihto 182 547 184 637 188 437 198 771 227 562 240 184 Valmistus omaan käyttöön 10 877 8 035 8 035 8 479 8 479 8 479 Liiketoiminnan muut tuotot 1 349 0 545 0 0 0 Tuet ja avustukset 17 183 6 149 Materiaalit ja palvelut -64 287-55 331-59 366-56 820-59 427-61 296 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -18 266-19 007-18 885-19 400-20 323-20 984 Palvelujen ostot -46 021-36 324-40 481-37 420-39 105-40 312 Henkilöstökulut -5 450-5 752-5 752-6 063-6 063-6 063 Palkat ja palkkiot -3 499-3 791-4 056-4 056-4 056 Henkilösivukulut -1 952-1 961-2 007-2 007-2 007 Eläkekulut -1 755-1 740-1 790-1 790-1 790 Muut henkilösivukulut -196-220 -218-218 -218 Poistot ja arvonalentumiset -42 013-42 356-42 831-42 885-48 621-48 821 Suunnitelman mukaiset poistot -42 013-42 356-42 831-42 885-48 621-48 821 Liiketoiminnan muut kulut -44 111-53 351-53 185-64 210-73 264-79 071 Liikeylijäämä (-alijäämä) 56 096 35 882 42 033 37 272 48 666 53 412 Rahoitustuotot ja -kulut -28 199-28 257-28 173-28 217-28 217-28 217 Muut rahoitustuotot 39 Kunnalle maksetut korkokulut -41-100 -50-60 -60-60 Korvaus peruspääomasta -28 157-28 157-28 157-28 157-28 157-28 157 Muut rahoituskulut -1 0-5 0 0 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 27 897 7 625 13 860 9 054 20 448 25 194 Poistoeron lisäys (+) tai vähennys (-) -13 114-6 149 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 14 783 7 625 7 711 9 054 20 448 25 194
1000 EUR Tilinimi TILAKESKUS-LIIKELAITOS Liikelaitosten rahoituslaskelma Tilinpäätös 2013 2014 Ennuste 7/2014 Talousarvio 2015 2016 2017 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 56 096 35 882 42 033 37 272 49 103 53 481 Poistot ja arvonalentumiset 42 013 42 356 42 831 42 885 48 621 48 821 Rahoitustuotot ja -kulut -28 199-28 257-28 173-28 217-28 217-28 217 Tulorahoituksen korjauserät -172 0 0 0 0 0 69 738 49 981 56 691 51 940 69 506 74 085 Investointien rahavirta Investointimenot -46 994-104 250-81 928-72 551-105 337-79 320 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 905 128 Rahoitusosuudet investointimenoihin 822 100 1 288 0-45 267-104 150-80 512-72 551-105 337-79 320 Toiminnan ja investointien rahavirta 24 471-54 169-23 821-20 612-35 831-5 235 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta -20 074 54 371 24 023 20 302 35 908 5 662 Saamisten muutos muilta -2 089 1 688 1 688 558-200 -150 Korottomien velkojen muutos muilta 4 211-1 890-1 890-249 123-277 -17 952 54 169 23 821 20 611 35 831 5 235 Rahoituksen rahavirta -17 952 54 169 23 821 20 611 35 831 5 235 Rahavarojen muutos 6 519 0 0 0 0 0
Investoinnit Toimitilainvestointien suunnittelun lähtökohtana ovat käyttäjien tarpeet. Käyttäjiä edustavat luottamuselimet osallistuvat investointien valmisteluun. Liikelaitoksen investointiohjelmasta päätetään valtuustossa kaupungin talousarvion osana. Kaupungin koko rakentamisen omaisuuslaji on Tilakeskuksella. Maaomaisuus on kaupungin taseessa. TILAKESKUKSEN INVESTOINNIT 2015 2016 2017 2018 2019 Aineettomat hyödykkeet 90 90 90 90 90 UUDISRAKENTAMINEN Sosiaali- ja terveystoimi 825 8 676 8 251 412 0 Sivistystoimi 37 760 44 392 27 212 43 919 48 020 Tekninen ja ympäristötoimi 8 100 7 136 10 445 10 315 10 288 Palveluliiketoimi 6 077 14 344 2 040 4 300 0 UUDISRAKENTAMINEN YHTEENSÄ 52 762 74 547 47 948 58 946 58 308 PERUSPARANTAMINEN 9 000 9 000 9 000 9 000 10 000 Koneet ja kalusto 250 250 250 250 250 Osakkeet ja osuudet 10 449 21 450 22 032 24 682 27 482 Investointimento (Brutto) 72 551 105 337 79 320 92 968 96 130 Investointitulot 0 0 0 0 0 Investoinnit (Netto) 72 551 105 337 79 320 92 968 96 130 Vuonna 2015 Tilakeskuksen investointiohjelmaan sisältyvät investointimenot ovat yhteensä 72,6 milj. euroa. Rakennusinvestointien osuus on 52,8 milj. euroa, sisältäen elinkaarta jatkaviin investointeihin 3 milj. euroa, perusparantamisen osuus on 9 milj. euroa ja muiden investointien 10,8 milj. euroa. Lisäksi rakennusten vuosikorjauksiin on käyttötaloudessa varattu noin 14,7 milj. euroa. Rakennusinvestoinnit kohdistuvat sekä uudisrakentamiseen että kiinteistökannan peruskorjaamiseen ja laajennukseen. Aineettomat hyödykkeet Tietojärjestelmien investointeihin on varattu 90 000 euroa. Koneet ja kalusto Kone- ja kalustohankintoihin on varattu 250 000 euroa vuosittain uudisrakentamiskohteiden keittiö-laitteiden hankintaan.
7192 UUDISRAKENTAMINEN TOT 2013 Menot 23 140 74 710 52 762 74 547 47 948 58 946 58 308 Tulot 1 383 100 0 0 0 0 0 Netto 21 757 74 610 52 762 74 547 47 948 58 946 58 308 Kaikista toimitilahankkeista, myös vuokrahankkeista, päätetään valtuustossa talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä, eikä niiden valmistelussa tehdä ennen taloussuunnitelman käsittelyä kaupunkia sitovia ratkaisuja. Toimitilojen rakentaminen painottuu toimitilojen laajentamiseen ja peruskorjaamiseen. Suureen osaan talonrakennushankkeista liittyy joko perusparannus tai hanke korvaa aiemman toimitilan. Korjausrakentamisen vuotuinen investointitaso vaihtelee yksittäisten peruskorjauskohteiden ajoituksesta johtuen. Uudisrakennuskohteissa huolehditaan kosteusvalvonnan järjestämisestä siten, että pyritään ehkäisemään kosteus- ja homevaurioiden syntymistä. Kaupungin taseeseen toteutettavien rakennushankkeiden lisäksi Tilakeskus vastaa Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat, Kiinteistö Oy Opinmäen Kampus ja Espoon Elä ja Asu Oy:n hankkeiden suunnitteluun ja rakennuttamiseen liittyvistä tehtävistä. Lisäksi Tilakeskus toimii asiantuntijakonsulttina Kiinteistö Oy Espoon sairaala yhtiölle, joka rakennuttaa Espoon sairaalaa Jorviin. Rakentaminen jaettuna uudis- ja korjausrakentamiseen 2015 2016 2017 2018 2019 Uudisrakentaminen 16 160 34 125 30 697 37 154 25 643 Korjausrakentaminen 45 452 49 272 26 101 30 642 42 515 - erilliset hankkeet 33 452 37 272 14 101 18 642 29 515 - kohdistamaton peruskorjaus 9 000 9 000 9 000 9 000 10 000 - elinkaarta jatkavat investoinnit 3 000 3 000 3 000 3 000 3 000 Suunnittelu 150 150 150 150 150 Rakennukset yhteensä 61 762 83 547 56 948 67 946 68 308 7192B SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI TOT 2013 Menot 5 534 1 245 825 8 676 8 251 412 0 Tulot 0 0 0 0 0 0 0 Netto 5 534 1 245 825 8 676 8 251 412 0
Sosiaali- ja terveystoimen osalta investointisuunnitelma painottuu terveydenhoidon sekä lastensuojelu- ja vammaispalveluiden hankkeiden toteuttamiseen. Tilakeskuksen rakennusohjelma sisältää kaksi rakennusten peruskorjaus- ja laajennushanketta sekä yhden uudisrakennushankkeen. Lisäksi yhtiöhankkeina toteutetaan Espoon sairaala sekä Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus. Tilakeskuksen ohjelmassa vuosina 2015-2018 toteutettavia hankkeita ovat Postipuun vastaanottokoti, Riilahden toimintakeskuksen laajennus ja peruskorjaus sekä Matinkylän terveysaseman peruskorjaus. 7192C SIVISTYSTOIMI TOT 2013 Menot 12 281 53 580 37 760 44 392 27 212 43 919 48 020 Tulot 650 100 0 0 0 0 0 Netto 11 631 53 480 37 760 44 392 27 212 43 919 48 020 Sivistystoimen talonrakennusohjelma painottuu koulujen ja päiväkotien peruskorjaamiseen, laajentamiseen ja uudisrakentamiseen sekä Leppävaaran uimahallin peruskorjaamiseen ja maauimalaan. Elinkaarimallilla toteutettavat kouluhankkeet on siirretty Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat yhtiön toteutettavaksi ja Opinmäen koulun rakennuttaa kaupungin omistama Kiinteistö Oy Opinmäen Kampus. Tilakeskuksen vuosien 2015 2019 rakentamisohjelmassa on viisi koulujen peruskorjaus ja laajennushanketta sekä neljä koulujen uudisrakentamishanketta. Koulujen uudisrakentamiseen ja peruskorjaukseen sisältyy aina myös koulun pihan ja liikuntakentän toteutus. Vuosina 2015 2016 toteutetaan Tapiolan koulun ja lukion täydellinen peruskorjaus ja Auroran koulun korvaava uudisrakennus nykyistä rakennusta huomattavasti suurempana. Tapiolan koulua ja lukiota ei ole mahdollista purkaa, koska se sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä kulttuurihistoriallisessa ympäristössä. Rakennus korjataan niin, että tilat vastaavat nykyaikaisen oppimisympäristön vaatimuksia. Tämä merkitsee nykyistä pienempää oppilasmäärää. Suunnitelmakauden loppuvuosina toteutetaan Leppävaaran koulun peruskorjaus, Karhusuon koulun peruskorjaus ja laajennus, Kungsgårds skola och daghem korvaava uudisrakennus, saadaan toteutettua osa Mikkelän koulun peruskorjauksesta ja mahdollisesta laajennuksesta, aloitetaan Niittykummun koulun peruskorjaus ja laajennus, Sunan koulun peruskorjaus ja mahdollinen laajennus ja Perkkaan koulun korvaava uudisrakennus. Investointiohjelman uudet päiväkotihankkeet on ajoitettu väestönkasvuennusteiden ja päivähoitoikäisten lasten määrän kasvun mukaan huomioon ottaen uusien asuinalueiden edellyttämät päivähoitopalvelut. Suunnitelmakauden alkuvuosina valmistuu Painiityn päiväkoti ja rakennetaan Paapuurin, Nuumäen, Heimolan, Suviniityn, Nepperinportin ja Matinkylän keskuksen päiväkotien uudisrakennushankkeet sekä Haukilahden, Kirkkojärven ja Mattbergets daghemin korvaavat uudet päiväkodit että Pohjois-Tapiolan päiväkodin peruskorjaus ja laajennus, Karamäen päiväkotien peruskorjaus ja Auroran päiväkodin peruskorjaus ja muutostyö. Suunnitelmakauden loppuvuosina toteutetaan Jupperin päiväkodin peruskorjaus ja Vermon päiväkodin uudisrakennushanke. Kulttuuritoimen rakennushankkeista Rosengårdin huvilan peruskorjaus saatetaan loppuun vuonna 2015 ja suunnitelmakauden lopussa aloitetaan Pikku-Auroran kulttuurirakennuksen toisen osan peruskorjaukset. Liikuntatoimen hankeohjelmassa suunnitelmakauden alkuvuosina toteutetaan Leppävaaran uimahallin peruskorjaus sekä maauimalan rakentaminen ja Tapion kentän huoltorakennus. Nuorisolautakunnan investoinneista suunnitelmakauden lopussa toteutetaan Luukin leirikeskuksen peruskorjaus. 7192D TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI
TOT 2013 Menot 5 321 14 440 8 100 7 136 10 445 10 315 10 288 Tulot 733 0 0 0 0 0 0 Netto 4 588 14 440 8 100 7 136 10 445 10 315 10 288 Suunnitelmakauden alkuvuosina toteutetaan Espoonlahden lastenkodin ja Merisaappaan koulun, Mainingin ja Soukankujan päiväkotien peruskorjauksia ja suunnitelmakauden lopussa Tuulimäen väestönsuojan ja Karhusaaren päärakennuksen peruskorjauksia. Tilakeskuksessa on vuosittain 3 milj. euron varaus elinkaarta jatkaville investoinneille, 2 milj. euron varaus sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen palveluverkkoselvitysten pohjalta tehtäviin palvelutilojen muutostöihin ja 1,2 milj. euron varaus siirtokelpoisten toimitilojen investoinneille. 7192F PALVELULIIKETOIMI TOT 2013 Menot 3 5 445 6 077 14 344 2 040 4 300 0 Tulot 0 0 0 0 0 0 0 Netto 3 5 445 6 077 14 344 2 040 4 300 0 Keskuspaloaseman peruskorjaus ja laajennus ja keskuskeittiön uudisrakennus toteutetaan suunnitelmakauden alkuvuosina. Loppuvuosille on ajoitettu Espoon kaupunginpuutarhan ja Espoonlahden paloaseman peruskorjaukset ja laajennukset. 7193 PERUSPARANTAMINEN TOT 2013 Menot 9 778 9 000 9 000 9 000 9 000 9 000 9 000 Tulot 172 0 0 0 0 0 0 Netto 9 606 9 000 9 000 9 000 9 000 9 000 9 000 Perusparannushankkeet, joissa kaupungin omistaman kiinteistön arvo pysyvästi nousee, joiden kustannusarvio ylittää 0,6 milj. euroa tai joiden yhteydessä muutetaan toimitilan käyttötarkoitusta, esitetään erillisinä talonrakennushankkeina. Suunnitelmallisella kunnossapito- ja peruskorjaustoiminnalla varmistetaan toimitilojen käyttökelpoisuuden ja turvallisuuden hyvä taso, terveellinen työskentely-ympäristö sekä toimitilakiinteistöjen arvo. Suunnitelmakaudella on vuosina 2015-2019 käytettävissä 9 milj. euroa perusparannuksiin, joita tehdään rakennusten ikääntymisen ja palvelutoiminnan kasvun sekä toiminnan kehittymisen aiheuttamien toiminnallisten muutosten vuoksi. Perusparannushankkeissa otetaan huomioon energiansäästötavoitteet. Rakennusten vuosikorjausmenoihin on käyttötalouden toimintamenoissa varattu vuosittain noin 14,7 milj. euroa. Perusparannushankkeiden kosteusvalvonta järjestetään siten, että pyritään ehkäisemään ennakolta kosteus- ja homevaurioiden syntyminen. 7196 OSAKKEET JA OSUUDET
TOT 2013 Menot 14 028 7 900 10 449 21 450 22 032 24 682 27 482 Tulot 0 0 0 0 0 0 0 Netto 14 028 7 900 10 449 21 450 22 032 24 682 27 482 Osakkeisiin ja osuuksiin sisältyy ostamalla, vuokraamalla tai muulla vastaavalla tavalla hankittavat toimitilat. Toimitilahankkeisiin sisältyy osakeomistuksena hankittavien toimitilojen rahoitus sekä kaupungin osakkuusyhtiöiden peruskorjaushankkeiden pääomarahoitus. Investointisuunnitelmaan sisältyy Tilakeskuksen WeeGee Oy:lle, Kiinteistö Oy Espoon Toimitiloille ja Kiinteistö Oy Opinmäen Kampukselle maksamat rahoitusvastikkeet, yhteensä noin 10,4 milj. euroa vuonna 2015. Vuosille 2016-2019 on varauduttu rahoitusvastikkeiden nousuun kun uusia yhtiökohteita valmistuu yhtiöissä Kiinteistö Oy Espoon sairaala ja Espoon Elä ja Asu Oy. Summat tarkentuvat ao. yhtiöiden vuosittaisten talousarvioesitysten pohjalta. Selvityskohteiksi merkityille hankkeille ei pääsääntöisesti sisälly määrärahavarausta taloussuunnitelmassa. Hankkeiden toteutus- ja rahoitustapa on edelleen ainakin osittain auki ja toteuttamisesta ja toteutustavasta päätetään tapauskohtaisesti erikseen. Kohteen mahdollisesti edellyttämä kaupungin rahoitusosuus sisällytetään Tilakeskuksen investointiohjelmaan sen jälkeen, kun valtuusto on päättänyt niiden toteuttamisesta. Kohteiden toteuttaminen edellyttää kaupunginhallituksen tai valtuuston hyväksymää hankesuunnitelmaa.