TILAKESKUS-LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TILAKESKUS-LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014

2 Toiminta Tilakeskus-liikelaitos toimii kuntalain mukaisena tilaaja- ja omistajatehtäviä hoitavana kunnallisena liikelaitoksena. Liikelaitos huolehtii kaupungin toimitilojen ja rakennusten hankkimisesta ja ylläpidosta. Liikelaitoksessa on talonsuunnittelusta, talonrakentamisesta, tilahallinnosta, ylläpidosta ja sisäisistä palveluista vastaavat yksiköt. Omalla organisaatiolla tuotetaan ydintoiminnot ja tukitoiminnot ostetaan peruskaupungin yksiköiltä, muilta liikelaitoksilta tai tuotetaan ulkopuolisina ostopalveluina. Liikelaitoksen vuokraamista tiloista noin 95 prosenttia on vuokrattuna kaupungin toimialoille ja noin 5 prosenttia ulkopuolisille toimijoille. Talonsuunnittelusta ja -rakentamisesta vastaavat yksiköt hoitavat talonsuunnittelu- ja talonrakennustehtäviä, investointiohjelman toimeenpanoa sekä esiselvityksiä ja tutkimustehtäviä. Yksikkö rakennuttaa, suunnittelee ja toteuttaa kaupungin toimitilahankkeet siten, että laatu-, aikataulu- ja kustannustavoitteet toteutuvat. Lisäksi yksiköt suorittavat kaupungin yhtiöiden ja kumppanuusyritysten tilaamat rakennuttamis- ja suunnittelutyöt. Tilakeskus rakennuttaa merkittävästi Espoon kaupungin tytäryhtiöiden hankkeita. Tilahallinnosta ja ylläpidosta vastaava yksikkö hoitaa tilahankintaa (osto, vuokraus), tilojen vuokrausta käyttäjille, isännöintitehtäviä sekä ylläpito- ja kunnossapitopalvelujen hankintaa palvelutuottajayksiköiltä. Tunnuslukuja TA 2013 TOT Toimitilat - oma rakennuskanta m² osaketilat m² vuokratilat m² Toiminnan kehittäminen ja tavoitteet Tilakeskus kehittää asiakaspalautteen pohjalta toimintaansa aktiivisesti ja viestii toiminnastaan ja palveluistaan asiakkaille. Espoo-tarinan ja teknisen ja ympäristötoimen tekemän tarinan pohjalta Tilakeskus-liikelaitos on laatinut toimintaa ohjaavan Tilakeskus-tarinan, joka muodostaa liikelaitoksen strategian. Toiminta on järjestetty mahdollisimman tehokkaasti ja tuottavuutta parannetaan osana toimintojen kehittämistä. Palvelutoiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta parannetaan kehittämällä asiakasyhteistyötä, kumppanuuksia, palveluprosesseja ja tietojärjestelmiä. Kaupungin toimitilahankkeiden toteutusmuodot ovat monipuoliset. Toimitilahankkeet toteutetaan eri omistusmuodoin sekä erimuotoisin elinkaarimallein ja kumppanuushankkein. Uusia toiminta- ja toteutustapoja kehitetään hankkeiden laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseksi sekä aikataulujen nopeuttamiseksi hankkeiden koko elinkaaren kokonaistaloudellisuus huomioiden. Johtamista tila-asioiden hallinnassa selkiytetään ja yhteydenpitoa tilakeskuksen ja asiakkaiden (tilojen käyttäjien) välillä tiivistetään. Tilakeskus reagoi tiloissa ilmeneviin sisäilmaongelmiin nopeasti. Raportointivastuu ongelmista on tilojen käyttäjillä. Ongelmatilanteista ja korjaavista toimenpiteistä viestitään avoimesti ja kattavasti.

3 Lähivuosien tärkeimpiä kehittämisalueita ovat rakennushankkeiden investointi- ja elinkaarikustannusten hallinta kehittämällä kustannusohjausta ja laadunhallintaa sekä ympäristönäkökulman ja ilmastonmuutoksen vaikutusten huomioiminen toimitilahankkeissa. Uudis- ja peruskorjaushankkeissa pyritään energiatehokkuuteen ja huomioidaan ympäristökriteerit. Kaikkiin uudishankkeisiin liitetään aktiivinen energiaohjaus ja todentamisen raportointia parannetaan. Ympäristövaikutuksia ja energiankulutusta koskevien rakennusmääräysten kiristyminen edelleen lähivuosina asettaa eri suunnittelualoille ja toteutukselle yhä suurempia haasteita. Tarvitaan sekä oman osaamisen kehittämistä että ulkopuolista asiantuntemusta. Tilojen hankinnassa käytetään taloudellisesti ja toiminnallisesti parhaita toteutusmalleja. Ylläpidon tilaajatoimintaa kehitetään suunnitelmakautena monituottajamalliksi. Monituottajamallin tavoitteena on vertailutiedon saaminen ja kulujen aleneminen. Hankintoja kehitetään muun muassa siten, että toistuvien samantyyppisten kohteiden hankintoja yhdistetään mittakaavaetujen saamiseksi. Kiinteistöjen sähköinen huoltokirja on otettu käyttöön. Toimitiloja hyödynnetään monipuolisesti ja tehokkaasti. Toimitilakannan käyttöä tehostetaan parantamalla tilatehokkuutta ja kohdistamalla toimenpiteitä tyhjiin ja toiminnan kannalta tarpeettomiin toimitiloihin. Tämän lisäksi toimitilojen energiataloutta ja energian säästöä tehostetaan ja palveluverkkoselvityksen mukaiset tilajärjestelyt etenevät ja tilahankkeet on uudelleen arvioitu. Suunnitelmakauden tavoitteet Investointiohjelman mukaisesti peruskorjausten osuutta ja vuosikorjausten määrää kasvatetaan. Tilojen käyttökustannuksia alennetaan suunnittelutavoitteiden tarkentamisen avulla ja tilatarpeiden vaihtoehtoisia ratkaisumalleja hyödyntämällä. Lisäksi siirrytään monituottajamalliin ja ohjataan käyttäjiä energiakustannusten hallintaan. Tilatarpeet ratkaistaan yhdessä vastuullisesti asiakkaan kanssa. Tuottajapalvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. Kestävä kehitys ja ympäristökriteerit otetaan huomioon palveluja tuotettaessa ja hankittaessa. Energiatehokkuutta parannetaan ja materiaalien kulutusta vähennetään. Arviointikriteerinä on energiasäästötavoitteen saavuttaminen. Sitovat tulostavoitteet vuodelle Peruspääoman tuottovaatimus on 5 prosenttia peruspääomalle. 2. Liikelaitoksen vuoden 2014 tulostavoite on 6,4 milj. euroa ylijäämäinen tulos. 3. Talonrakennusinvestointien kokonaismäärä on enintään valtuuston päättämän määrän mukainen. Espoo-tarinasta johdetut valtuustokauden tavoitteet 1. Tuottavuus paranee vuosittain. 2. Tilojen käyttökustannuksia alennetaan suunnittelutavoitteiden tarkentamisen avulla ja tilatarpeiden vaihtoehtoisia ratkaisumalleja hyödyntämällä sekä ohjataan käyttäjiä energiakustannusten hallintaan. 3. Monituottajamalliin siirtyminen ja mallin arviointi. 4. Investointiohjelman mukaisesti peruskorjausten ja laajennusten osuutta kasvatetaan ja vuosikorjausten määrää kasvatetaan. 5. Työhyvinvointi pysyy vähintään edellisen vuoden tasolla. 6. Tilatarpeet ratkaistaan vastuullisesti yhdessä asiakkaan kanssa. Tuottajapalvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. 7. Energiakulutuksen vähentäminen ja uusiutuvan energian osuuden kasvu. 8. Työnjaon selkiyttäminen ja yhteydenpidon parantaminen tilakeskuksen ja asiakkaiden (tilojen käyttäjien) välillä. 9. Suunnittelu- ja rakentamisprosessin kokonaiskestoa lyhennetään merkittävästi toimintatapoja uudistamalla.

4 10. Rakennusten korjausten prioriteettilistojen ylläpito siten, että ne vastaavat korjausten todellista kiireellisyyttä. 11. Sisäilmaongelmatilanteista ja korjaavista toimenpiteistä viestitään avoimesti ja kattavasti kuntalaisille. Henkilöstö Tilakeskuksen tavoitteena on joustava ja vuorovaikutteinen työkulttuuri, jossa arvostetaan yhteistyötaitoja, osaamista ja uudistumiskykyä. Tilakeskuksen henkilöstömäärä on 81, josta vakituisia on 77 henkilöä. Yli 60- vuotiaita on 19 henkilöä (24 prosenttia). Tilakeskuksen henkilöstön keski-ikä on 51 vuotta. Henkilöstön osaamista kehitetään ja sisäistä siirtymistä edistetään. Henkilöstön työhyvinvointia ja jaksamista edistetään. Työhyvinvoinnin tulee pysyä vähintään vuoden 2013 tasolla. Vuoden 2014 henkilöstömenot on suunniteltu vuoden 2013 vakanssimäärän mukaisena, huomioiden täyttöajankohdat. Tilakeskus-liikelaitoksen vakanssimäärä on 85. Oppilaitosyhteistyötä tehdään mahdollisuuksien mukaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Talous ja investoinnit TILAKESKUS-LIIKELAITOS Tuloslaskelma 1000 Tilinpäätös 2011 Tilinpäätös 2012 Toteuma 12/2013 KS 2014 Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Avustukset Vuokrat Muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (+) tai vähennys (-) Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

5 Vuonna 2014 liikevaihdon arvioidaan olevan 184,6 milj. euroa. Sisäisten toimitilavuokratulojen osuus on 175,6 milj. euroa ja ulkoisten vuokratuottojen 6,5 milj. euroa. Toimitilakannan vuokratason nousu on 3,1 milj. euroa, josta uusien vuokrakohteiden osuus on 1,9 milj. euroa. Toimintamenoihin on budjetoitu 115,6 milj. euroa. Sisäiset palveluostot ovat 32,2 milj. euroa, josta 8,6 milj. euroa kohdistuu kiinteistönhoitoon, 14,7 milj. euroa vuosikorjauksiin ja 8 milj. euroa perusparannuksiin. Ulkoiset palveluostot ovat 5 milj. euroa, josta 1,1 milj. euroa kohdistuu vuosikorjauksiin, euroa omaisuusvakuutukseen, euroa jätevesimaksuihin, euroa jätehuoltoon, euroa kiinteistönhoitoon, euroa purkukuluihin ja euroa tietojärjestelmien palveluostoihin. Vastike- ja vuokramenojen osuus on 52,4 milj. euroa, joka sisältää sisäistä maanvuokraa 10,9 milj. euroa. WeeGee Oy:n ja Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen elinkaarihankkeiden rahoitusvastikeosuus 7,8 milj. euroa sisältyy investointimenoihin. Liikelaitoksen tulos muodostuu ylijäämäiseksi, koska sisäisessä toimitilavuokrassa saadaan tulo WeeGee Oy:n ja Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen rahoitusvastikkeiden maksua varten, mutta rahoitusvastikkeen maksua ei kirjata korkokuluja lukuun ottamatta käyttötalouden kuluksi vaan investointimenoksi. Tulo- ja menoarviossa ei ole otettu huomioon tavanomaisesta poikkeavia olosuhteita. TILAKESKUS-LIIKELAITOS Rahoituslaskelma Tilinpäätös 2012 Toteuma 12/2013 KS 2014 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Rahoitusosuudet investointimenoihin Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos Tulorahoituksen lisäksi investointien rahoitukseen käytetään valtiolta rakennushankkeisiin saatuja rahoitusavustuksia. Peruskaupunki rahoittaa liikelaitoksen investointeja tarvittaessa korollisen välitystilin

6 kautta. Suunnitelmavuodelle 2014 liikelaitoksen tulorahoitus ei riitä investointien rahoittamiseen ja peruskaupunki joutuu rahoittamaan investoinnit. Vuoden 2014 rahoitustarve on 3,2 milj. euroa. Rahoitustarpeeseen vaikuttavat investointiohjelman toteutuminen sekä kaupungin tilinpäätösjärjestelyt. Mikäli peruspalvelujen kehittämisrahastoa puretaan, vähentää järjestely liikelaitoksen rahoitustarvetta. Investoinnit Toimitilainvestointien suunnittelun lähtökohtana ovat käyttäjien tarpeet. Käyttäjiä edustavat luottamuselimet osallistuvat investointien valmisteluun. Liikelaitoksen investointiohjelmasta päätetään valtuustossa kaupungin talousarvion osana. Kaupungin koko rakentamisen omaisuuslaji on Tilakeskuksella. Maaomaisuus on kaupungin taseessa. TILAKESKUKSEN INVESTOINNIT 2014 Aineettomat hyödykkeet 90 UUDISRAKENTAMINEN Sosiaali- ja terveystoimi 245 Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Palveluliiketoimi 0 Muu talonrakentaminen UUDISRAKENTAMINEN YHTEENSÄ PERUSPARANTAMINEN Koneet ja kalusto 250 Osakkeet ja osuudet Investointimenot (Brutto) Investointitulot 100 Investoinnit (Netto) Vuonna 2014 Tilakeskuksen investointiohjelmaan sisältyvät investointimenot ovat yhteensä 55,7 milj. euroa ja tulot euroa. Rakennusinvestointien osuus on 38,5 milj. euroa, perusparantamisen 9 milj. euroa ja muiden investointien 8,2 milj. euroa. Lisäksi rakennusten vuosikorjauksiin on käyttö-taloudessa varattu noin 15,8 milj. euroa. Rakennusinvestoinnit kohdistuvat sekä uudisrakentamiseen että kiinteistökannan peruskorjaamiseen ja laajennukseen. Kaupunki toteuttaa toimitilahankkeita yhä lisääntyvässä määrin omistamiensa kiinteistöyhtiöiden taseisiin. Espoo-konsernin investointihankkeita on käsitelty talousarvion yleisperusteluissa kohdassa Konsernin investoinnit ja niiden rahoitus ja Tilakeskuksen hankekohtainen investointiohjelma sekä muiden merkittävien toimitilahankkeiden ajoitukset on listattu talousarvioraportin lopussa olevalla investointiliitteellä. Aineettomat hyödykkeet Tietojärjestelmien investointeihin on varattu euroa.

7 Koneet ja kalusto Kone- ja kalustohankintoihin on varattu euroa vuosittain uudisrakentamiskohteiden keittiö-laitteiden hankintaan UUDISRAKENTAMINEN Menot Tulot Netto Kaikista toimitilahankkeista, myös vuokrahankkeista, päätetään valtuustossa talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä, eikä niiden valmistelussa tehdä ennen taloussuunnitelman käsittelyä kaupunkia sitovia ratkaisuja. Toimitilojen rakentaminen painottuu toimitilojen laajentamiseen ja peruskorjaamiseen. Suureen osaan talonrakennushankkeista liittyy joko perusparannus tai hanke korvaa aiemman toimitilan. Korjausrakentamisen vuotuinen investointitaso vaihtelee yksittäisten peruskorjauskohteiden ajoituksesta johtuen. Uudisrakennuskohteissa huolehditaan kosteusvalvonnan järjestämisestä siten, että pyritään ehkäisemään kosteus- ja homevaurioiden syntymistä. Kaupungin taseeseen toteutettavien rakennushankkeiden lisäksi Tilakeskus vastaa Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat hankkeiden suunnitteluun ja rakennuttamiseen liittyvistä tehtävistä. Tilakeskuksen vastuulla on myös Opinmäen koulua ja liikuntakeskusta varten perustetun Kiinteistö Oy Opinmäen Kampus yhtiön suunnittelu- ja rakennuttamistehtävät. Lisäksi Tilakeskus toimii asiantuntijakonsulttina Kiinteistö Oy Espoon sairaala yhtiölle, joka rakennuttaa Espoon sairaalaa Jorviin. 7192B SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Menot Tulot Netto Tilakeskuksen ohjelmassa vuonna 2014 toteutettavia hankkeita ovat Postipuun vastaanottokoti ja Riilahden toimintakeskus. 7192C SIVISTYSTOIMI Menot Tulot Netto

8 Vuonna 2014 investointiohjelmassa olevia kouluhankkeita ovat Tapiolan koulun ja lukion täydellinen peruskorjaus ja Auroran koulun korvaava uudisrakennus nykyistä rakennusta huomattavasti suurempana. Vuonna 2014 investointiohjelmassa olevia päiväkotihankkeita ovat Nuumäen, Painiityn, Kirkkojärven, Suviniityn, Pohjois-Tapiolan, Paapuurin päiväkodit ja Mattbergets daghemin korvaava päiväkoti. Kulttuuritoimen rakennushankkeista Rosengårdin huvilan peruskorjaus saatetaan loppuun vuonna Vuonna 2014 investointiohjelmassa olevia liikuntatoimen rakennuksia ovat Keski-Espoon urheilupuiston huoltorakennus ja Leppävaaran uimahallin laajennus ja peruskorjaus sekä maauimalan rakentaminen. Vuonna 2014 investointiohjelmassa on nuorisolautakunnan rakennuksista Luukin leirikeskuksen uusi sauna ja jätevedenpuhdistamo. 7192D TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI Menot Tulot Netto Vuonna 2014 on varauduttu Puolarmetsän paikallissairaalan välttämättömiin korjauksiin, Metsolan päiväkodin kiireelliseen peruskorjaukseen, opettaja-asuntojen peruskorjaukseen sekä Karhusaaren ja Aurorankodin päärakennusten rakennusinvestointeihin. Tilakeskuksessa on 1,2 milj. euron vuosittainen varaus siirtokelpoisten toimitilojen investoinneille. 7192F PALVELULIIKETOIMI Menot Tulot Netto Vuonna 2014 investointiohjelmassa ei ole rakennushankkeita palveluliiketoimelle. 7192E MUU TALONRAKENTAMINEN Menot Tulot Netto Muu talonrakentaminen sisältää hankkeiden sellaisen esisuunnittelun ja suunnittelun, johon ei ole osoitettu hankekohtaista suunnittelu- ja rakentamisrahaa. Määrärahaa voidaan osoittaa myös sellaisiin pitkävaikutteisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, joiden tuloksia voidaan hyödyntää rakentamis- ja kunnossapitokohteissa. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimelle sekä sivistystoimelle on 2 milj. euron vuosittainen varaus palveluverkkosel-

9 vityksen pohjalta tehtäviin palvelutilojen muutostöihin PERUSPARANTAMINEN Menot Tulot Netto Perusparannushankkeet, joissa kaupungin omistaman kiinteistön arvo pysyvästi nousee, joiden kustannusarvio ylittää 0,6 milj. euroa tai joiden yhteydessä muutetaan toimitilan käyttötarkoitusta, esitetään erillisinä talonrakennushankkeina. Suunnitelmallisella kunnossapito- ja peruskorjaustoiminnalla varmistetaan toimitilojen käyttökelpoisuuden ja turvallisuuden hyvä taso, terveellinen työskentely-ympäristö sekä toimitilakiinteistöjen arvo. Suunnitelmakaudella on vuosittain käytettävissä 9 milj. euroa perusparannuksiin, joita tehdään rakennusten ikääntymisen ja palvelutoiminnan kasvun sekä toiminnan kehittymisen aiheuttamien toiminnallisten muutosten vuoksi. Perusparannushankkeissa otetaan huomioon energiansäästötavoitteet. Rakennusten vuosikorjausmenoihin on käyttötalouden toimintamenoissa varattu vuosittain noin 15,8 milj. euroa. Perusparannushankkeiden kosteusvalvonta järjestetään siten, että pyritään ehkäisemään ennakolta kosteus- ja homevaurioiden syntyminen OSAKKEET JA OSUUDET Menot Tulot Netto Investointisuunnitelmaan sisältyy Tilakeskuksen WeeGee Oy:lle ja Kiinteistö Oy Espoon Toimitiloille maksamat rahoitusvastikkeet, yhteensä noin 7,9 milj. euroa vuonna 2014.