Janakkalan kunta Turenki Asemakaava N:o--- Asemakaavan muutos Kortteli 519 Kaavaselostus

1 Janakkalan kunta Turenki Asemakaava N:o--- Asemakaavan muutos Kortteli 519 Kaavaselostus 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 26.1.2010 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee Korttelin 519 tontteja 3, 4, 11 ja 13 Katu- ja virkistysalue Asemakaavalla muodostuu Korttelin 519 tontit 3, 4, 11, 13-16 Katu- ja virkistysalue Asemakaavan on laatinut Janakkalan kunta Tekniikka ja ympäristö Kaavoitus ja maankäyttö Leena Turkka, kaavoitusarkkitehti Juttilantie 1, 14200 Turenki Vireilletulo 28.10.2009 Tekninen lautakunta 13.10.2009 Kunnanhallitus 14.9.2009 Valtuuston hyväksymispäätös --

SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1Tunnistetiedot 1.2 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1.3 Kaava-alueen sijainti 1.4 Kaavan tarkoitus 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.3 Rakennettu ympäristö 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Vireilletulo ja valmisteluvaiheen kuuleminen 4.2.2 Lausuntovaihe 4.3 Asemakaavan tavoitteet 4.3.1 Kunnan tavoitteet 4.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet 4.3.3 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet, kaavamääräykset 5.2.2 Muut alueet 5.3 Yleiskaavan sisältövaatimusten huomioonottaminen 5.4 Asemakaavan vaikutukset 5.4.1Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 5.4.2 Vaikutukset luonnonympäristöön 5.4.3 Vaikutukset talouteen 5.4.4 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 2 1.2 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Ote maakuntakaavasta (sisältyy kaavaselostukseen) 2. Ote Turengin yleiskaavasta (sisältyy kaavaselostukseen) 3. Ote voimassa olevasta asemakaavasta 4. Ote Rakennusinventoinnista 5. Nykytilanne 6. Havainnekuva 7. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8. Asemakaavan seurantalomake 1.3 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen.

3 1.4 Kaavan tarkoitus Kunnanhallitus on 14.9.2009 242 päättänyt varata korttelista 519 tontin Uudenmaan Vammaispalvelut Oy:lle. Tavoitteena on rakentaa asunnot noin 16 asukkaalle ja yhteistilarakennus. Koska asemakaavamerkintä on yleisten rakennusten korttelialue, Y-1, on asemakaavaa välttämätöntä muuttaa. Kunnassa on alustavasti tarkasteltu rakennusten sijoittamista ja massoittelua tontille. Muutoksen yhteydessä tutkitaan myös mahdollisuutta muuttaa muutakin osaa korttelista asumiselle. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Ilmoitus kaavan vireilletulosta 28.10.2009. Valmisteluvaiheen kuuleminen 28.10.-13.11.2009. Virallinen nähtävänäolo - 2.2 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksella ratkaistaan korttelin 519 jako yleisiin tarpeisiin ja yksityiseen asuntorakentamiseen. Yleisten rakennusten korttelialueen pinta-alaksi jää 11275 m², uuteen asuntorakentamiseen osoitetaan 10115 m². Lisäksi kaavaan sisältyy kahden yksityisen omakotitontin omistajien hakemat kaavamuutokset. Osa korttelista osoitetaan virkistysalueeksi. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavamuutos koskee aluetta, jolla sijaitsevat Vapari (vanha sairaala, nykyisin päiväkotina), lääkäritalo (työterveyshuollon käytössä), musiikkiopisto (Sibelius-opiston Turengin toimipiste), lato (liikuntapalvelujen käytössä skeittiratana) sekä kaksi yksityistä omakotitonttia. 3.1.2 Luonnonympäristö Alue on Pyhämäen harjun itäistä päätä ja maasto nousee pohjoisosassa jyrkästi. Kaavoitettavan alueen länsiosa on hoidettu ja puistomainen. Itäosa on puustoinen ja osin pusikoitunut. Korttelin pohjoisosan korkeimmat osat kasvavat järeää männikköä. Alue sijoittuu Janakkalan taajamien luontokohteet-inventoinnissa kahden merkittävän alueen tuntumaan: Pyhämäki ja Ahilammen pohjoisranta. Pinnanmuodostus Kaavoitettava alue sijoittuu korkeuskäyrien +81 ja +105 väliin. Maaperä ja rakennettavuus Alueen rakennettavuutta selvitetään kaavatyön kuluessa. Kasvillisuus ja eläimistö Korttelin metsäinen osa on pieni eikä sieltä ole yhteyksiä laajempiin metsäalueisiin, joten ei ole oletettavaa, että liito-orava pesisi korttelin alueella. Lepakoita ei ole havaittu eikä selvitetty detektorin avulla. Pohjavesialue Kaava-alue sijoittuu Turengin pohjavesialueelle 04 16501. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Palvelut ja työpaikat Alueella toimii kunnan päiväkoti ja työterveyshuolto sekä musiikkiopisto. Kaupalliset palvelut ovat n. kilometrin etäisyydellä, Turengin keskustassa. Etäisyys Turengin kouluun on n. 1,5 km ja yhteiskouluun n. 0,5 km. Turengin rautatieasema on aivan alueen tuntumassa.

Yhdyskuntarakenne, taajamakuva ja kulttuuriympäristö Kunta on 1920-30-luvuilla perustanut Pyhämäen kaakkoiskulmalle kunnantalon, kunnansairaalan, neuvolan ja kunnanlääkärin vastaanoton. Korttelista on purettu kunnantalona toiminut Päivärinnehuvila ja -90-luvulla 2-kerroksinen asuinrakennus (Väinölä). Rakennusten rakentamisvuodet ja suojelutilanne Vapari on rakennettu 1925 ja sen kerrosala on n. 1190 k-m² ja kerrosluku ½ k I u½. Rakennus on luetteloitu Janakkalan rakennusinventoinnissa ja kaavassa suojeltu. Voimassa olevassa kaavassa Y-1-korttelialuetta. Musiikkiopisto on rakennettu 1936 kunnanlääkärin asunnoksi ja vastaanottotilaksi. Rakennuksen kerrosala on n. 550 k-m² ja rakennuksen kerrosluku on ½ k II. Rakennus on luetteloitu Janakkalan rakennusinventoinnissa ja kaavassa suojeltu. Voimassa olevassa kaavassa Y-1- korttelialuetta. Lato. Voimassa olevassa kaavassa Y-1-korttelialuetta. Lääkäritalo on rakennettu 1963. Rakennuksen kerrosala on n. 325 k-m² ja kerrosluku ½ k I. Voimassa olevassa kaavassa erillinen AO-tontti. 4 Vapari Musiikkiopisto Lääkäritalo Alueella ei ole tiedossa muinaismuistoja. Liite 4 Ote Rakennusinventoinnista.

5 Asuminen ja asukkaat Kaavamuutosalueella asuu 3 asukasta. Virkistys Kortteli rajoittuu Ahilammen rantapuistoon etelässä ja Pyhämäen harjuun luoteessa. Molemmissa on virkistyspolkuja, Ahilammen rannassa veneilyä ja mm. matonpesupaikka. Kulku Pyhämäen kesäteatterille on järjestetty korttelialueen kautta. Liikenne Lenkkimäinen Pyhämäentie liittää korttelin Turengintiehen. Sairaalantie johtaa liikenteen Turengintien alitse Liikekujalle. Tekninen huolto Korttelialueen poikki kulkee vesihuollon runkolinja. Lisäksi musiikkiopiston ja lääkäritalon tonttijohdot kulkevat alueen poikki. Alueella on sähkölinjoja sekä ilmassa että maassa. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella ei ole ympäristöhäiriöitä. Etäisyys rautatiehen on yli 200 m. Maanomistus Janakkalan kunta omistaa korttelin 519 tontit 3 ja 11 sekä kadun ja virkistysalueen. Omakotitontit ovat yksityisessä omistuksessa. Sopimukset ja rasitteet Ei ole tiedossa. Vaikutusalue Kansilehden sijaintikartan ulompi rajaus osoittaa arvioidun välittömän vaikutusalueen.

6 Liite 5 Nykytilanne 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Kanta-Hämeen maakuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa 28.9.2006. Maakuntakaavassa nyt kaavoitettava alue on merkinnällä A, asuntovaltainen taajamatoimintojen alue. Alueella on kohdemerkintä arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, erityisen merkittävä. Liite 1 Ote maakuntakaavasta. Yleiskaava Alue sisältyy valtuuston 24.8.1981 hyväksymään Turengin yleiskaavaan. Yleiskaavassa alue on julkisten palvelujen ja hallinnon alue Y. Liite 2 Ote yleiskaavasta Asemakaava Alueella on voimassa 6.6.1974 vahvistettu ja 4.4.2005 hyväksytty asemakaava. Liite 3 Ote asemakaavasta. Rakennusjärjestys Janakkalan rakennusjärjestys on astunut voimaan 1.12.2003. Pohjakartta Alueen pohjakartta on laadittu v. 1974 ja tarkastettu v. 2009. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista 23.12.1999 annetun asetuksen vaatimukset. Rakennuskielto Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. Selvitykset Luontoselvitys Janakkalan taajamien luontokohteet, Esa Lammi, Aatto Ratia, Kanta-Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys, Janakkalan kunta 2001. Rakennusinventointi 2002-2004, Teija Ahola. Liite 4 Ote rakennusinventoinnista.

7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Uudenmaan Vammaispalvelut Oy on neuvotellut kunnan edustajien kanssa vammaisille tarkoitettujen asuntojen rakentamisesta Janakkalaan. Tavoitteena on rakentaa asunnot noin 16 asukkaalle ja lisäksi yhteisrakennus. Varsinaisen toiminnan tuottaa Eteva (Etelä-Suomen vammaispalvelut) -kuntayhtymä. Uudenmaan Vammaispalvelut Oy on jättänyt 28.7.2009 päivätyllä kirjeellään varaushakemuksen kyseisestä alueesta. Koska asemakaavamerkintä Y-1 ei sovellu asumiseen, joudutaan alueen asemakaavaa muuttamaan. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely on selostettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, jossa myös osalliset on lueteltu. Liite 7 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.2.1 Vireilletulo ja valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavan vireilletulosta kuulutettiin 28.10.2009. Kaavaluonnos pidettiin nähtävänä MRL 62 tarkoituksessa 28.10.-13.11.2009. Nähtävänäolosta tiedotettiin lehtikuulutuksella ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa luetelluille osallisille kirjeitse. Kansilehden karttaan rajatun vaikutusalueen maanomistajille tiedotettiin kirjeitse. Aineisto oli nähtävänä kunnantalon ilmoitustaululla ja kunnan internetsivulla. Nähtävänäoloaikana järjestettiin keskustelutilaisuus kaavaluonnoksesta. Tilaisuuteen osallistui 5 henkeä. Lausunnot Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot Hämeen liitolta, Museovirastolta, Vattenfall Verkko Oy:ltä ja Janakkalan Vedeltä. Hämeen liiton lausunnossa ei ollut huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Museovirasto esitti, että Turengin korttelissa 519 sijaitsevat voimassa olevassa asemakaavassa suojellut vanha sairaala ja musiikkiopisto. Suojelun jatkuminen on varmistettava myös vireillä olevassa kaavamuutoksessa sekä kaavamääräyksin varmistettava tulevan rakennuskannan soveltuminen massoitukseltaan ja materiaaleiltaan ympäröivään rakennuskantaan ja maisemaan. Vattenfall Verkko Oy esitti, että alueen sähköistäminen vaatii uuden sähkömuuntamon rakentamista ja esittää ehdotuksen muuntamon uudeksi paikaksi. Janakkalan Vesi muistutti, että korttelin 519 alueella on vesihuoltolinja, joka asettaa rajoituksia tulevalle rakentamiselle. Lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon. Mielipiteet Kaavaluonnoksesta saatiin kaksi mielipidettä. Tilojen 12:7 ja 20:40 (tilat muodostavat korttelin 519 tontin 4 pääosan) omistaja esitti, että AOtontti voitaisiin jakaa kahdeksi omakotitontiksi ja niiden rakennusoikeus olisi 200+200 k-m². Koska tontti rajoittuu välittömästi kaavaluonnoksen alueeseen, katsottiin mahdolliseksi liittää se mukaan kaavamuutokseen. Ottaen huomioon tontin sijainti, korkeussuhteet ja nykyinen rakennuskanta, tontti on mahdollista jakaa kahdeksi omakotitontiksi siten, että taaempi tontti liittyy Pyhämäentiehen kirvesvarsiratkaisuna. Molempien tonttien rakennusoikeus on 180 k-m². Tonttitehokkuus on n. e=0,18. Tilan Tonttila, 63:1 (asemakaavan korttelin 519 tontti 13) omistajat esittivät, että tontille järjestettäisiin nykyistä parempi ajoneuvoyhteys laajentamalla tonttia etelärajalla. Kaavamuutoksen yhteydessä on tutkittu mahdollisuutta osoittaa uutta asuntorakentamista korttelin 519 alueelle. Korkeuserojen johdosta tontin kulkuyhteys on haas-

teellinen, samoin korkeuserot rajoittavat uuden asuntorakentamisen sijoittumista. Kaava voidaan ratkaista siten, että uuden AP-tontin kulkuyhteys osoitetaan samasta kohdasta Sairaalantien puolelta kuin tilan 63:1 nykyinen kulku. Tonttien omistajien kesken järjestetään kulkurasite yhteiskäyttöiseen alueeseen. Samalla tilaan 63:1 voidaan liittää n. 10 m alue kunnan maasta. Molemmat kaavan laajennukset katsotaan yksityisen edun vaatimaksi kaavamuutokseksi, josta peritään teknisen lautakunnan taksapäätöksen mukaan alimman maksuluokan mukainen korvaus. 4.2.2 Lausuntovaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan lausunnot pyydetään ympäristölautakunnalta, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY), Hämeen liitolta ja museovirastolta. 4.3 Asemakaavan tavoitteet 4.3.1 Kunnan asettamat tavoitteet Kuntastrategiassa Janakkala profiloi itseään turvallisena ja laadukkaana asuin- ja liikkumisympäristönä. Tavoitteena on: määritellä kaavalla Uudenmaan vammaispalvelukeskukselle myytävän tontin ominaisuudet, määritellä uuteen asuntorakentamiseen osoitettava alue sekä tarkastella Y-tontin soveltumista Turengin uuden päiväkodin sijoituspaikaksi, 4.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Kaavalla huomioidaan kaksi yksityistä kaavamuutoshanketta, jotka nousivat esille luonnosvaiheen kuulemisessa. 4.3.3 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Aluetta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja niiden huomioonottaminen kaavassa: 8 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Kaavamuutos hyödyntää edullista sijaintia liikenneyhteyksien ja virkistysalueiden äärellä. Kaavamuutoksella turvataan Vaparin ja musiikkiopiston säilyminen. Virkistysalueen määrää lisätään. Maakuntakaava Asemakaavan muutos on maakuntakaavan mukainen. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksella ratkaistaan korttelin 519 jako yleisiin tarpeisiin ja yksityiseen asuntorakentamiseen. Yleisten rakennusten korttelialueen pinta-alaksi jää n. 11275 m², uuteen asunto-

9 rakentamiseen osoitetaan n. 10115 m². Lisäksi kaavaan sisältyy kahden yksityisen omakotitontin omistajien hakema kaavamuutos. Jyrkin osa korttelista osoitetaan virkistysalueeksi. UVP:lle varattu alue sijoittuu Pyhämäentien varteen, tasaiselle alueelle. 5.1.1 Mitoitus Korttelialueet Käyttötarkoitus Pinta-ala n. Tonttien lukumäärä Rakennusoikeus k-m² n. Asukkaiden laskennallinen määrä Y-1 1 11275 4510 - AP-13 1 6465 1100 16 AP-14 1 3650 1000 14 AO-1 1 1500 250 3 AO 3 3615 760 14 Yht. 8 26855 5438 47 Muut alueet Käyttötarkoitus Pinta-ala n. VL 6470 Katualue 4116 Yht. 10244 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet Y-1-korttelialue, tontti 15 Korttelialueen pinta-ala pienenee nykyisestä 26330 m²:stä 11275 m²:iin. Tontti on yksi vaihtoehto Turengin uuden päiväkodin sijoituspaikaksi. Myös muu julkinen rakentaminen on mahdollista. Uudisrakentamiselle jää käytettäväksi kerrosalaa n. 3500 k-m². Kulkuyhteys lääkäritalon tonteille on tällä hetkellä Pyhämäentien suunnasta. Jos uudisrakennus toteutetaan Vaparin viereen, siirretään kulkuyhteys kaavassa ajo-merkinnällä varustetulle Sairaalantiehen liittyvälle osalle. Suojelumääräys säilytetään Vaparin ja musiikkiopiston rakennuksilla. AP-13-korttelialue, tontti 16 UVP:lle osoitettavan tontin pinta-ala on 6465 m². Rakennusoikeus on 1100 k-m². Rakennusten sijoittelua on muokattu UVP:n esittämän luonnoksen pohjalta. Tontille sijoittuu 4 yksikerroksista neljän asunnon pientaloa ja yhteistila, jotka rajaavat pihapiirin. Tontilla oleva lato puretaan uudisrakentamisen alta. Pyhämäentien varressa pyritään säilyttämään nykyiset hopeapajut. Kaavassa osoitetaan Pyhämäentien varteen istutettava puurivi täydentämään nykyistä. AP-14-korttelialue, tontti 14 Korttelista osoitetaan uusi asuinpientalojen tontti pientalorakentamiselle. Neljä 1-2 asunnon pientaloa sijoittuvat rinteeseen sen tasaisimmille kohdille. Autopaikoitus sijoittuu alarinteen puolelle hyödyntämään olevaa ajoväylää. Autokatos voidaan upottaa rinteeseen. Tontin huolto- ja hälytysajoa varten varataan ajo-merkinnällä oikeus tontin 519/13 kautta. Tontin pinta-ala on 3650 m². Asuintiloja saa rakentaa 800 k-m² ja autosuoja- ja taloustiloja 200 k-m². Koska tontilla on isot korkeuserot, säädellään rakennusten massoja kaavamääräyksellä: Rakennuksen pohjan pintaala saa olla enintään 100 k-m². Tarkoitus on, että pienipohjaiset rakennukset toteutetaan kokonaan kaksikerroksisina.

AO-korttelialue, tontti 11 Kaavalla varaudutaan lääkäritalon erottamiseen omaksi tontikseen ja mahdolliseen myymiseen yksityiseen käyttöön. Kunnan nykyinen toiminta voi jatkua kunnes kunta erikseen päättää luopua siitä. Koska rakennus on iso pelkästään asuinkäyttöön, sallitaan siinä 45 % kerrosalasta asuinympäristöön sopeutuvia työtiloja. Kulkuyhteys osoitetaan ajo-merkinnällä Y-1-korttelialueen kautta. Rakennusoikeus, 400 k-m², sallii pienen laajennuksen. AO-korttelialue, tontit 3 ja 4 AO-tontti jaetaan kahdeksi tontiksi, joista taaempi on ns. kirvesvarsitontti. Molempien tonttien rakennusoikeus on 180 k-m². Pyhämäentien varteen sijoittuvan alemman tontin kerrosluku on I u 2/3 ja ylemmän, rinteeseen sijoittuvan tontin kerrosluku on ½ k I. AO-1-korttelialue, tontti 13 Tonttia laajennetaan n. 10 m etelän suuntaan. Käyttötarkoitus, kaavamääräykset ja rakennusoikeus säilytetään ennallaan, v. 2005 hyväksytyn kaavan mukaisina. Tontin Sairaalantien puoleisesta reunasta osoitetaan ajo-merkinnällä yhteys siihen rajoittuvan uuden AP-tontin (519/14) kulkuyhteyttä varten. 5.2.2 Muut alueet Virkistysalueet Kaavamuutoksella osoitetaan virkistysalueeksi korttelin jyrkimmät rinteet. Liikennealueet Pyhämäentie ja Sairaalantie sisältyvät kaavamuutosalueeseen. Katualueiden aluevaraukset säilyvät ennallaan. Liite 6 Havainnekuva 10 5.3 Yleiskaavan sisältövaatimuksien huomioonottaminen Kun alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, tulee MRL 54 4 mom mukaan asemakaavaa laadittaessa ottaa huomioon, mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään (MRL 39 ). MRL 39 yleiskaavan sisältövaatimuksista tämä kaavamuutos toteuttaa seuraavia tavoitteita: 1. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys. 2. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö. 3. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus. 8. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen 9. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys 5.4 Asemakaavan vaikutukset Etusivun sijaintikarttaan on rajattu arvioitu välitön vaikutusalue. Vaikutusten arviointi on tehty osana asemakaavatyötä. Vaikutuksia verrataan nykytilanteeseen. Kohdassa 4.3.2 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan on arvioitu osaltaan kaavan vaikutuksia. 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys Kaavan mahdollistama laskennallinen asukasmäärä on 47. Yhdyskuntarakenne Kaavamuutoksella täydennetään nykyistä rakennetta ja tehostetaan olevien verkostojen käyttöä. Uudet asuintontit sijoittuvat yhdyskuntarakenteessa edullisesti lähelle palveluita ja valmiin katu- ja vesihuoltoverkoston äärelle. Taajama- ja maisemakuva Kaavalla täydennetään Pyhämäentien ja Sairaalantien asuinympäristöjä. Maisemakuvan muutokset ovat pieniä. Kaavalla otetaan asuintontteina käyttöön vanhastaan rakennettuja osia korttelis-

11 ta. Mäen korkeimman kohdan osoittaminen virkistysalueeksi varmistaa puuston säilymisen maiseman taustana. Asuminen Kaavalla tarjotaan mahdollisuuksia nykyiseen sopeutuvalle uudelle asuntorakentamiselle, myös erityisryhmien asumiseen. Palvelut Kaavamuutoksen johdosta julkisiin palveluihin osoitettavan korttelialueen määrä vähenee asuinpinta-alan kustannuksella. Kaavalla varataan rakentamisvaihtoehto Turengin uutta päiväkotia varten. Työpaikat ja elinkeinotoiminta UVP:n hanke tuo mukanaan muutaman pysyvän työpaikan. Lääkäritalon kaavamääräys mahdollistaa pienimuotoista yritystoimintaa. Virkistys Virkistysalueen määrä kasvaa asemakaavan muutoksella. Muutoksen merkitys on pääasiassa maisemallinen. Liikenne Kaavan mahdollistama rakentaminen lisää Pyhämäentien liikennettä jonkin verran. Merkittävintä liikennettä aiheuttava nähtävissä oleva hanke on mahdollinen päiväkoti. Tekninen huolto Janakkalan Vesi siirtää Pyhämäentien suuntaisesti kulkevan vanhan vesijohdon viemärin kanssa samalle alueelle. Musiikkiopistolta Pyhämäentielle tuleva tonttijohto ja sähköjohdot joudutaan siirtämään rakentamisen alta pois. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Ei vaikutusta. Sosiaalinen ympäristö Kaavamuutoksella lisätään asumisen määrää julkisten palvelujen kustannuksella. Luonnosvaiheen kuulemisen keskusteluissa ei tullut esille muita epäkohtia kuin Pyhämäentien kiireinen peruskorjaustarve. 5.4.2 Vaikutukset luonnonympäristöön Pienilmasto Kaavan mahdollistama uusi rakentaminen sijoittuu osin puistomaiselle alueelle, jossa on isoja puita ja osin pusikoituneeseen rinteeseen. UVP:n hankkeen johdosta joudutaan luopumaan joistakin isoista puista. Maisemassa alue säilyy kasvullisena, koska puustoinen rinne kohoaa korttelin takana. Vesistöt ja vesitalous Ei vaikutusta. Luonnonsuojelu Alueella ei ole luonnonsuojelukohteita. Korttelin pohjoisosan harjun lakea jätetään rakentamattomaksi virkistysalueeksi. 5.4.3 Vaikutukset talouteen Kunta kaavoittaa asuintontteja tavoitteenaan tarjota rakentamismahdollisuuksia nykyisille asukkaille ja kuntaan muuttaville. Kunnan välittömät tulot koostuvat uusien asuintonttien ja lääkäritalon myynnistä.

Kunnan välittömät menot koostuvat vesijohdon runkolinjan siirrosta (JaVe). Jos päiväkoti tai muu julkinen rakentaminen toteutuu Vaparin yhteyteen, siirretään tontin yläosiin johtavan ajotien paikkaa, kustannus n. 11000. 5.4.4 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Uuden alueen aiheuttama liikenteen ja liikennemelun kasvu on vähäistä verrattuna nykytilanteeseen. Asuminen ei aiheuta merkittävää ympäristön likaantumista. 12 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Tonttijako ei vahvistu asemakaavalla. Kunta myy uudet asuintontit rakentajille. Kunta voi myydä lääkäritalon yksityiseen käyttöön kunnan toimintojen päättyessä. Tilan 63:1 (519/13) omistajien kanssa tehdään kauppa tontin osasta. Tilojen 12:7 ja 20:40 (519/4) omistajan kanssa tehdään kauppa tontin osasta. Janakkalassa 26.1.2010 Leena Turkka kaavoitusarkkitehti

Janakkalan kunta Turenki Asemakaavan muutos Kortteli 519 Liite 4 Ote rakennusinventoinnista

Janakkalan kunta Turenki Liite 7 Asemakaavan muutos Kortteli 519 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus on 14.9.2009 242 päättänyt varata korttelista 519 tontin Uudenmaan Vammaispalvelut Oy:lle. Tavoitteena on rakentaa asunnot noin 16 asukkaalle ja yhteistilarakennus. Toiminnan tarkoitus on, että palveluja tarvitsevat ihmiset voisivat asua omalla kotipaikkakunnallaan. Koska asemakaavamerkintä on yleisten rakennusten korttelialue, Y-1, on asemakaavaa välttämätöntä muuttaa. Kunnassa on alustavasti tarkasteltu rakennusten sijoittamista ja massoittelua tontille. Myytävän alueen pinta-ala olisi n. 6500 m². Muutoksen yhteydessä tutkitaan myös mahdollisuutta muuttaa muutakin osaa korttelista asumiselle. KAAVA-ALUEEN NYKYTILANNE Kaavamuutos koskee koko korttelin 519 Y-1-aluetta, jolla sijaitsevat Vapari (vanha sairaala), nykyinen työterveyshuollon käytössä oleva rakennus (ns. lääkäritalo), musiikkiopiston talo sekä lato. Musiikkiopisto ja Vapari on suojeltu asemakaavalla: Rakennukset ovat paikallishistoriallisesti arvokkaita eikä rakennuksia saa purkaa. Lääkäritalo on voimassa olevassa asemakaavassa erillinen omakotitalotontti. Alue on Pyhämäen harjun itäistä päätä ja maasto nousee pohjoisosassa jyrkästi. Ympäristö on puistomainen. UVP:lle varattu alue sijoittuu Pyhämäentien varteen, tasaiselle alueelle, Vaparin länsipuolelle. Alueella on aiemmin ollut 2-kerroksinen asuinrakennus (Väinölä). Alue sijoittuu Janakkalan taajamien luontokohteet-inventoinnissa kahden merkittävän alueen tuntumaan: Pyhämäki ja Ahilammen pohjoisranta. Vesihuoltolinja kulkee alueen poikki. Alue on pohjavesialuetta. Alueen omistaa Janakkalan kunta.

Janakkalan kunta Turenki Liite 7 Asemakaavan muutos Kortteli 519 Kuva Pyhämäentieltä. Uusi rakentaminen sijoittuisi vasemmalle puurivin taakse. Liite 2 Alustava kaavaluonnos SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat kaavoitettavaa aluetta: Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata.

Janakkalan kunta Turenki Liite 7 Asemakaavan muutos Kortteli 519 MAAKUNTAKAAVOITUS YLEISKAAVA Kanta-Hämeen maakuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa 28.9.2006. Maakuntakaavassa nyt kaavoitettava alue on merkinnällä A, asuntovaltainen taajamatoimintojen alue. Alueella on kohdemerkintä arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, erityisen merkittävä. Alue sisältyy valtuuston 24.8.1981 hyväksymään Turengin yleiskaavaan. Yleiskaavassa alue on julkisten palvelujen ja hallinnon alue Y. ASEMAKAAVA Alueella on voimassa 4.4.2005 hyväksytty asemakaava. Liite 1 Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Karttaan on rajattu kaavamuutoksen alustava laajuus. SELVITYKSET Luontoselvitys: Janakkalan taajamien luontokohteet 2001 Rakennusinventointi Teija Ahola 2002-04. KAAVAN VAIKUTUKSET Etusivun sijaintikarttaan on rajattu arvioitu välitön vaikutusalue ulottuvaksi Pyhämäentien varren asukkaisiin. Vaikutusten arviointi suoritetaan osana kaavatyötä ja se raportoidaan kaavaselostuksessa. Seuraavat näkökulmat painottuvat asemakaavan vaikutusten arvioinnissa: Ympäristövaikutukset Kokonaisrakenne, taajamakuva Maisema ja maisemakuva Luonnonympäristö: pohja- ja pintavedet, kasvillisuus ja eliöstö luonnonympäristön monimuotoisuus Sosiaaliset vaikutukset Asuntoalueen viihtyisyys Suhde nykyiseen asutukseen Kulttuuriympäristö ja -maisema Rakennetun ympäristön ja maisemakuvan muutokset Taloudelliset vaikutukset Yhdyskuntarakenteen taloudellisuus Vaikutukset kunnan talouteen

Janakkalan kunta Turenki Liite 7 Asemakaavan muutos Kortteli 519 OSALLISET Osallisia ovat kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: Vaikutusalueen asukkaat ja maanomistajat Kunnan viranomaiset Kunnallistekniikan suunnittelu, ympäristötoimi, vapaa-aikatoimi, perusturva Janakkalan vesi Hämeen ympäristökeskus Hämeen liitto Museovirasto Vattenfall AinaCom Oy Posti Janakkalan luonto ja ympäristö KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kunnanhallitus on 14.9.2009 242 päättänyt alueen myynnistä Uudenmaan Vammaispalvelut Oy:lle. TAVOITEAIKATAULU Loka-marraskuu 2009 osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos nähtävillä ja lausunnoilla Tammikuu 2010 kaavaehdotus nähtävillä ja lausunnoilla Maaliskuu 2010 valtuusto hyväksyy kaavamuutoksen TIEDOTTAMINEN Kaavaluonnoksesta tiedotetaan lehtikuulutuksella Janakkalan Sanomissa ja Hämeenlinnan Viikkouutisissa sekä kirjeitse vaikutusalueen maanomistajille. Virallinen nähtävänäolo tiedotetaan lehtikuulutuksella Janakkalan Sanomissa. Aineisto on nähtävänä kunnan ilmoitustaululla Turengissa. Aineisto on lisäksi soveltuvin osin nähtävänä kunnan internet-sivulla. VALMISTELUVAIHEESSA KUULLAAN: Osalliset LAUSUNNOT PYYDETÄÄN: Ympäristölautakunta Hämeen ympäristökeskus Hämeen liitto Museovirasto YHTEYSTIEDOT Janakkalan kunta Kaavoitusarkkitehti Leena Turkka p: 03-6801 293, leena.turkka@janakkala.fi Postiosoite: Janakkalan kunta, Juttilantie 1, 14200 Turenki

Janakkalan kunta Turenki Liite 7 Asemakaavan muutos Kortteli 519 Liite 2 Alustava kaavaluonnos