MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKINEUVONNAN HYÖTYJEN ARVIOINTI

TEHO Plus -hankkeen raportti 1/2014 Kuva: Eriika Lundström MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKINEUVONNAN HYÖTYJEN ARVIOINTI TEHO Plus -hankkeen neuvonnan nettohyöty suojavyöhykesopimuksista JOEL KARLSSON HELSINGIN YLIOPISTO, TALOUSTIETEENLAITOS (PL 27, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO)

SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Tutkimusaineiston esittely 3. Neuvonnan kustannusten ja hyötyjen määrittäminen 4. Tulokset 5. Herkkyysanalyysi 6. Johtopäätökset Lähteet 2 3 4 5 6 7 8 Liitteet 9 1. JOHDANTO TEHO ja TEHO Plus -hankkeiden aikana on panostettu mittavasti Saaristomeren valuma-alueen ympäristönsuojeluun maatalouden vapaaehtoisen ympäristöohjelman edistämisen kautta. Ympäristötuen suuruus on tärkein viljelijöiden osallistumisen kannustin. Neuvonnalla on merkitystä erityisesti silloin, kun tuki on periaatteessa riittävä, ja viljelijä miettii osallistumistaan ja toimenpiteiden valintaa. Hankkeiden avulla on ollut mahdollisuus kerätä tietoa ja käytännön kokemuksia siitä, missä määrin tehostettu neuvonta on johtanut haluttuihin ympäristötekoihin. Neuvonnalla voidaan lisätä vapaaehtoisen ympäristöohjelman piiriin tulevien tilojen lukumäärää. Tämä tapahtuu tietämyksen lisäämisen kautta, mutta myös tekemällä sopimusprosessi viljelijälle helpommin lähestyttäväksi. Neuvonnalla voidaan lisäksi auttaa ja tehostaa tiloilla tehtävien ympäristöratkaisujen tekemistä. Tällaisia neuvontaa erityisesti vaativia toimenpiteitä ovat esimerkiksi suojavyöhykkeiden perustaminen tai maan viljavuusfosforin pitkäaikainen hallinta. Neuvonnan avulla suojavyöhykkeet perustetaan kohteisiin, jotka ovat alttiimpia huuhtoumille sekä monimuotoisuuden lisäämisen tai säilyttämisen kannalta arvokkaimpia. Neuvonnasta saatavia yhteiskunnallisia hyötyjä on arvioitu harvoin, mutta neuvonnan yleistyessä kiinnostus sen vaikuttavuutta kohtaan kasvaa. Jo tehty kansainvälinen tutkimus antaa vahvaa näyttöä ympäristöneuvonnan kustannustehokkuudesta. Tämän perusteella voidaan olettaa, että myös TEHO -hankkeiden viljelijöille tarjoama neuvonta olisi perusteltua. Suomessa ei kuitenkaan ole vielä tehty tutkimusta tämän olettamuksen vahvistukseksi. TEHO Plus -hanke tilasi selvityksen suojavyöhykkeiden perustamiseen liittyvän neuvonnan yhteiskunnallisten hyötyjen ja siitä aiheutuvien kustannusten suhteesta. Selvitys ottaa kantaa vain tähän osaan TEHO Plus -hankkeen tarjoamista neuvontapalveluista. Oletuksena oli, että neuvonnan avulla suojavyöhykkeiden perustaminen on tehokkaampaa ja sen avulla saavutetaan parempi ympäristön tila; myös toteuttamisen kustannusten arvioitiin laskevan. Ollikainen-Lankoski-Nuutinen 2008, työssä havaittiin, että erityistukien alaisiin toimiin, kuten suojavyöhykkeiden perustamiseen, liittyi korkeat sopimuksen teosta aiheutuvat kustannukset, kuten suunnittelutyö ja sopimusehtoihin tutustumiseen liittyvät kustannukset. Mikäli yhteiskunnallisten hyötyjen rahallinen arvo ylittää menot, on neuvonta menetelmänä järkevä tapa näiden tavoitteiden täyttämiseksi. 2

2. TUTKIMUSAINEISTON ESITTELY TEHO Plus -hankkeen toimesta tehtiin vuosien 2008 2011 välisenä aikana 119 tilakäyntiä. Vuosien 2009 2011 aikana näistä tiloista erityistukineuvontaa suojavyöhykkeen perustamiseksi haki ja sai 26 viljelijää. Kesällä 2013 lähetettiin kyseisille viljelijöille kysely, jossa kysyttiin tämän selvityksen tausta-aineistona käytettyjä tietoja. Selvityksen kannalta käyttökelpoiset vastaukset saatiin 16 viljelijältä. Selvityksessä käytetty aineisto on esitetty liitteessä 1. Saatujen vastausten perusteella voitiin todeta, että neuvonnan ansiosta suojavyöhykkeen perusti 10 viljelijää. Heidän suojavyöhykkeidensä tuottama hyöty huomioidaan täysimääräisenä. Kahdessa tapauksessa (viljelijät K ja Z) viljelijä käytti neuvojan asiantuntijuutta oman perustamissuunnitelmansa vahvistukseksi. Näissä tapauksissa arvioitiin, että neuvojan osuus syntyneistä hyödyistä oli 20 %. Neljässä tapauksessa (viljelijät L, Q, R ja X) suojavyöhyke jäi neuvonnasta huolimatta perustamatta, joten myöskään hyötyjä ei kertynyt. 3

3. NEUVONNAN KUSTANNUSTEN JA HYÖTYJEN MÄÄRITTÄMINEN Neuvonnan ympäristöhyödyt kattavat sen osan ravinnehuuhtouman vähenemisestä ja luonnon monimuotoisuuden lisääntymisestä, jonka neuvonta luo verrattuna tilanteeseen, jossa neuvontaa ei olisi. Näin laskennan ympäristöhyödyt kattavat juuri ne hyödyt, jotka neuvonta tuottaa lisäämällä viljelijöiden osallistumisastetta ja tarkentamalla valittuja toimenpiteitä huuhtoumien ja monimuotoisuuden suhteen. Neuvonnan muut hyödyt koituvat viljelijälle suojavyöhykesopimuksen teosta aiheutuvien kustannusten, kuten suunnitelmien tekoon ja tiedonhankintaan liittyvien kustannusten (myöhemmin transaktiokustannukset) laskusta. Neuvonnan kustannukset muodostuvat itse neuvontatyön tapauskohtaisista menoista. Agronomisten taustatekijöiden avulla laskettiin jokaiselle tarkastellulle lle optimaalinen typpi- ja fosforilannoitus. Tämän perusteella voitiin laskea, kuinka monta kilogrammaa ilman suojavyöhykettä syntyvästä ravinnehuuhtoumasta suojavyöhyke sitoo itseensä, ja ravinnehuuhtouman vähenemisestä saatavalle hyödylle laskettiin rahallinen arvo. Kilogramma huuhtoutuvaa fosforia muunnettiin typpiekvivalenteiksi muuntokertoimella 7,2. Jokaisen huuhtoutuvan typpikilogramman arvo on 9,92 (ks. esim. Lankoski ym. 2006, Lankoski ja Ollikainen 2013). Mikäli suojavyöhyke perustettiin viherkesannolla olleelle lle, laskettiin hyöty siitä, että suojavyöhykesopimuksen takia varmuudella vältettiin mahdollisuus kahden vuoden ohran viljelyn aiheuttamalle huuhtoumalle. Suojavyöhyke lisää luonnon monimuotoisuutta. Vähentämällä suojavyöhykkeen perustamisen jälkeisestä monimuotoisuuden tilasta suojavyöhykettä edeltänyt tila (paljas pelto), voitiin syntyvälle erotukselle laskea rahallinen arvo. monimuotoisuudelle käytettiin monimuotoisuuden taloudellisten arvottamistutkimusten pohjalta inflaatiokorjattua arvoa 68,8 /ha (ks. Yrjölä ja Kola 2004) ja osin mielivaltaisesti viljelyksessä olevan pellon arvoksi tästä asetetaan 10 %. lle koituvien transaktiokustannusten mahdollista vähenemistä tarkasteltiin arvioimalla ensin työaika, joka viljelijällä menee suojavyöhykkeen perustamisen suunnittelutyöhön sekä sopimusteknisistä haasteista selviämiseen. Neuvonnassa tämä työ tehdään viljelijän puolesta. Tiedossa ollessa se aika, joka neuvojalla meni jokaista neuvontatapausta kohden, voitiin aikojen erotuksesta nähdä korkeamman tehokkuuden arvo. n käyttämäksi työajaksi arvioitiin 12 tuntia/tila ja neuvojan käyttämäksi ajaksi tilasta riippuen 4 tai 8,5 tuntia. Kyseinen neuvontaan käytetty aika materiaalikuluineen määrittää neuvonnasta aiheutuvat kustannukset. 4

4. TULOKSET Taulukkoon 1 on raportoitu aineiston nojalla lasketut, pinta-alapainotetut yhteiskunnalliset hyödyt suojavyöhykkeiden perustamisesta ja kustannukset neuvonnasta. Laskelmat osoittavat, että TEHO Plus - hankkeen pinta-alapainotetut hehtaarikohtaiset nettohyödyt suojavyöhykkeiden perustamista edistävästä neuvonnasta ovat reilusti positiiviset. Viljailta saatu nettohyöty oli noin 175 /ha ja muiden viljelykasvien hyöty noin 79 /ha. Yhteensä erityistukineuvonnan nettohyödyt olivat noin 150 /ha. Taulukko 1. Neuvonnan yhteiskunnalliset nettohyödyt Pinta-alapainotetut hyödyt, /ha Pinta-alapainotetut kustannukset, /ha Nettohyödyt, /ha Viljakasvit 199,6 24,2 175,4 Muut viljelykasvit 132,8 53,6 79,2 Yhteensä 182,2 31,8 150,4 Viljaa viljelevien tilojen yhteiskunnalliset nettohyödyt hehtaarilta ovat aineiston perusteella muita viljelyskasveja viljeleviä tiloja korkeammat (liite 2 ja liite 3). Tämä selittyy suurelta osin viljaa viljelevien tilojen keskimääräisesti merkittävästi korkeammilla suojavyöhykkeiden pinta-aloilla. Varsinais-Suomen alueella suojavyöhykkeelle mahdollisien, enintään 10 metrin etäisyydellä vesistöstä sijaitsevien peltojen yhteispinta-ala on 95 589,4 ha. Maatilojen keskipeltoala Varsinais-Suomessa vuonna 2012 oli 47,85 ha (Tike 2013). Karkeasti arvioiden Varsinais-Suomen alueella enintään 10-metrin etäisyydellä vesistöstä sijaitsevia tiloja olisi noin 1998. TEHO Plus -hankkeen 119 tilakäynnin seurauksena erityistukineuvontaa suojavyöhykkeen perustamiseksi haki 26 viljelijää, eli noin 22 %. Varsinais-Suomen alueella yleistettynä tämä tarkoittaisi noin 436 potentiaalista neuvontakohdetta. Tämä perusteella voi arvioida, että neuvonnan potentiaalinen hyöty on merkittävä. Huomionarvoista on, että kaikilla 119 käydyllä tilalla suojavyöhykkeen perustaminen ei ollut mahdollista, jolloin potentiaalisten neuvontakohteiden määrä saattaa olla nyt arvioitua suurempi. On kuitenkin mahdollista, että tilakäyntien määrän kasvaessa nettohyöty ei säily vakiona, vaan laskee. Osallistumisasteen noustessa jäljelle jäävissä tiloissa niiden tilojen osuus kasvaa, joiden tuottavuus viljelyssä on suuri suhteessa maksettavaan suojavyöhyketukeen. 5

5. HERKKYYSANALYYSI Tulokset taulukossa 1 riippuvat monista oletuksista, joten on perusteltua katsoa, kuinka neuvonnan nettohyöty muuttuu, kun laskennan avainparametreja muutetaan. Neuvonnan kannalta tärkeitä ovat osallistumisaste ja neuvonnan kustannukset. Selvityksen käsitellyistä erityistukineuvontaa saaneista tiloista neljässä suojavyöhyke jäi perustamatta saadusta neuvonnasta huolimatta. Osallistumisaste on täten 75 %. Lisäksi on muistettava, että kahdella tilalla suojavyöhyke olisi perustettu, vaikka neuvontaa ei olisi saatu. Näiden tilojen tuottamista hyödyt koituvat vain suojavyöhykkeen tarkennetusta sijoittelusta sekä transaktiokustannusten laskusta, yhteensä noin 20 % hehtaarikohtaisesta kokonaishyödystä. On aiheellista laskea, millä onnistumisasteella neuvonnan nettohyödyt ovat tässä tapauksessa vielä positiivisia. Herkkyysanalyysin tulokset raportoidaan taulukossa 2 vaihdellen osallistumisastetta ja osallistuvia kohteita. Neuvonnan kannattavuus riippuu sekä osallistuvien kohteiden lukumäärästä että niiden hyötypotentiaalista. Neuvonta on kannattavaa esimerkiksi tilanteessa, jossa liitteen 2 aineistossa vain toinen suurimmat hyödyt tuottavista viljelijöistä (viljelijä I tai V) perustaa suojavyöhykkeen. Tällöin osallistumisaste olisi noin niinkin alhainen kuin 6 prosenttia. Nettohyöty pysyy positiivisena myös tilanteessa, jossa 5 suurimmat hyödyt tuottavaa viljelijää (viljelijät I, V, F, T ja E) jättää suojavyöhykkeet perustamatta, mutta muut perustavat sen. Tällöin osallistumisaste on noin 44 prosenttia ja suhteellisen alhaisista hyödyistä huolimatta neuvonnan nettohyöty säilyy juuri positiivisena. Arvioidaan seuraavaksi, millä neuvonnan kustannuksilla se on edelleen järkevää toteuttaa. Tämän rajan arviointi voi nousta tärkeäksi kysymykseen esimerkiksi silloin jos neuvonta yksityistetään. Taulukon kaksi viimeisintä riviä valaisevat asiaa neuvonnan kustannusten ja käytetyn työajan suhteen. Neuvonnan nettohyödyt muuttuvat negatiivisiksi, mikäli neuvojan sivukuluton tuntipalkka on 97,5. Taulukossa 2. on laskettu nettohyöty palkan ollessa 97,3, jolloin nettohyödyt ovat vielä positiivisia. Toisaalta negatiivinen nettohyöty saadaan myös silloin jos neuvontaan kuluva aika kasvaa merkittävästi. Tämä tarkoittaisi 34,5 tunnin ja 39 tunnin ylittämistä, tilasta riippuen. Taulukko 2. Avainparametrien vaikutus nettohyötyyn Viljat ja muut viljelykasvit yhteensä Pinta-alapainotetut hyödyt, /ha Pinta-alapainotetut kustannukset, /ha Nettohyödyt, /ha Osallistumisaste noin 6 % 48,8 30,9 17,9 Osallistumisaste noin 44 % 33,9 30,6 3,4 Neuvojan tuntipalkka 97,3 170,3 170,2 0,1 Neuvontaan kuluva aika 34,5/39 h 170,3 170,0 0,3 6

6. JOHTOPÄÄTÖKSET Tässä selvityksessä arvioitiin TEHO Plus -hankkeen toimesta tehtyä eristystukineuvontaa suojavyöhykkeiden perustamiseksi. Selvityksen tarkoituksena oli määrittää ja laskea neuvonnan avulla saavutetut hyödyt ja verrata niitä neuvonnan kustannuksiin. Analyysi perustui kyselytutkimukseen tuloksiin, jotka kerättiin vuosien 2008 2011 välisenä aikana erityistukineuvontaa saaneilta tiloilta, sekä TEHO Plus -hankkeen taustatietoihin. Perustulos ja herkkyysanalyysi antavat vahvaa näyttöä neuvonnan kustannustehokkuudesta toimenpiteenä ympäristön tilan parantamisessa. Hyödyt ovat perustilanteessa selvästi kustannuksia korkeammat ja avainparametreja, kuten neuvonnan kustannuksia on muutettava merkittävästi, jotta nettohyödyt muuttuisivat negatiivisiksi. Annetun aineiston nojalla voidaan todeta, että TEHO Plus -hankkeen tarjoama erityistukineuvonta on ollut toimenpiteenä kannattava. Tämän selvityksen tulosten valossa tuetun erityistukineuvonnan laajentamista esimerkiksi koko Varsinais-Suomen alueelle voidaan perustellusti harkita. Tuloksia arvioidessa on muistettava, että tehty analyysi nojaa suppeaan aineistoon, jota ei sellaisenaan voi yleistää esimerkiksi Saaristomeren valuma-alueelle. Arviointi kohdistui vain TEHO Plus -hankkeen suojavyöhykkeiden perustamiseen liittyvään neuvontaan. Muiden toimintojen kustannukset ja hyödyt jäivät tarkastelun ulkopuolelle, samoin neuvonnan järjestämisen mahdolliset kiinteät kustannukset. Myöhemmässä selvitystyössä olisi hyödyllistä arvioida kattavamman toiminnan kokonaisuutta, jotta neuvonnan hyötyjen koko kirjo tulisi tarkastelluksi. 7

LÄHTEET Ollikainen, M., J. Lankoski and S. Nuutinen 2008. Policy-related transaction costs of agricultural policies in Finland. Agri-Food Science 17: 193-209. Lankoski, J., M. Ollikainen and P. Uusitalo 2006. No-till technology: benefits to farmers and the environment? European Review of Agricultural Economics 33: 193-221. Lankoski J. and M. Ollikainen 2013. Counterfactual approach to assessing agri-environmental policy: The case of the Finnish water protection policy. Review of Agricultural and Environmental Economics 94: 165-193. Yrjölä T. and Kola J. 2004. Consumer preferences regarding multifunctional agriculture. International Food and Agribusiness Management Review 7: 78-90. Tike 2013. Maatilarekisteri - Maatilojen rakenne 2012 8

Liitteet Liite 1. Selvityksessä käytetty aineisto Nro Nimi Lohkonumero koko, ha Viljelykasvi Sato P- luku Onko hakenut sv:n? Miksi haki/ei hakenut? Vuosi Olisiko hakenut ilman neuvontaa? Miksi/miksei? 1 2 3 A B C 1 1,71 nurmi + 3,5 kyllä 2 2,39 nurmi ++ 11 kyllä 3 0,11 nurmi ++ ei tietoa kyllä 4 2,4 ohra + 7,9 kyllä 5 1,15 nurmi + 25 kyllä 6 0,67 nurmi + 7 kyllä 7 0,91 syysvehnä +++ 6,2 kyllä 8 0,83 syysvehnä +++ 4,9 kyllä Luonnon suojelemiseksi ja rahan takia Luonnon suojelemiseksi ja rahan takia Luonnon suojelemiseksi ja rahan takia pelto tulvi keväisin ja syksyisin, eikä ollut kylvettävissä ajoissa parempi tuki, ilmainen suunnitelma parempi tuki, ilmainen suunnitelma parempi tuki, ilmainen suunnitelma parempi tuki, ilmainen suunnitelma 2009 ei ei tiennyt asiasta 2009 ei ei tiennyt asiasta 2009 ei ei tiennyt asiasta 2011 ei ylimääräinen paperityö hakuprosessi liian byrokraattinen/vaikea, ei olisi osannut hakuprosessi liian byrokraattinen/vaikea, ei olisi osannut hakuprosessi liian byrokraattinen/vaikea, ei olisi osannut hakuprosessi liian byrokraattinen/vaikea, ei olisi osannut 5 E 10 1,01 sokerijuurikas ++ 77 kyllä lisätuki houkutti ja saa viljeltyä heinää luomuna 2011 ei ei olisi jaksanut ottaa selville ehtoja, laatia suunnitelmaa ja hakulomakkeita, nyt se oli helppoa 6 F 11 12 13 14 15 0,97 sokerijuurikas ++ 31 kyllä 1,57 sokerijuurikas +++ 35 kyllä 2,27 ohra ++ 12,2 kyllä 2,33 ohra ++ 28,8 kyllä 1,76 ohra ++ 34 kyllä lisätuki houkutti ja saa viljeltyä heinää luomuna lisätuki houkutti ja saa viljeltyä heinää luomuna Tuolloisessa viljan markkinatilanteessa se oli taloudellisesti perusteltua. Tuolloisessa viljan markkinatilanteessa se oli taloudellisesti perusteltua. Tuolloisessa viljan markkinatilanteessa se oli taloudellisesti perusteltua. 2011 ei 2011 ei ei olisi jaksanut ottaa selville ehtoja, laatia suunnitelmaa ja hakulomakkeita, nyt se oli helppoa ei olisi jaksanut ottaa selville ehtoja, laatia suunnitelmaa ja hakulomakkeita, nyt se oli helppoa ei tiennyt asiasta ei tiennyt asiasta ei tiennyt asiasta 16 0,42 ohra ++ 17,9 kyllä Tuolloisessa viljan markkinatilanteessa se oli taloudellisesti perusteltua. ei tiennyt asiasta 9 I 22 23 24 6,14 kaura + 4,1 kyllä 2,63 kaura ++ 4,4 kyllä 3,74 kaura ++ 15,9 kyllä Sopi viljelysuunnitelmiin ja päästötkin vähenevät Sopi viljelysuunnitelmiin ja päästötkin vähenevät Sopi viljelysuunnitelmiin ja päästötkin vähenevät 2009 ei Liian byrokraattista 2009 ei Liian byrokraattista 2009 ei Liian byrokraattista

Nro Nimi Lohkonumero koko, ha Viljelykasvi Sato P- luku Onko hakenut sv:n? Miksi haki/ei hakenut? Vuosi Olisiko hakenut ilman neuvontaa? Miksi/miksei? 25 26 2,24 kaura ++ 19 kyllä 7,19 kaura + 11,2 kyllä Sopi viljelysuunnitelmiin ja päästötkin vähenevät Sopi viljelysuunnitelmiin ja päästötkin vähenevät 2009 ei Liian byrokraattista 2009 ei Liian byrokraattista 27 1,17 kaura ++ 6,3 kyllä Sopi tilan viljelysuunnitelmiin ja päästötkin vähenevät 2009 ei Liian byrokraattista 11 K 29 0,34 laidunnurmi +++ 10,1 kyllä Sai ulkopuolisen näkemyksen vahvistukseksi omalle 2009 kyllä vrt. kohta Miksi haki/ei hakenut? 30 0,49 laidunnurmi +++ 7,6 kyllä Sai ulkopuolisen näkemyksen vahvistukseksi omalle 2009 kyllä vrt. kohta Miksi haki/ei hakenut? 12 13 L M 31 32 33 34 35 36 0,55 kumina +++ 17,3 kyllä 0,55 kumina +++ 10,8 kyllä 4,43 kumina +++ 7,3 kyllä Sai ulkopuolisen näkemyksen vahvistukseksi omalle Sai ulkopuolisen näkemyksen vahvistukseksi omalle Sai ulkopuolisen näkemyksen vahvistukseksi omalle 1,23 ohra ei 2009 0,42 nurmi ei 2009 0,89 syysvehnä +++ 7 kyllä Saa korvausta suojavyöhykkeen perustamisesta ja hoidosta 2009 kyllä 2009 kyllä 2009 kyllä vrt. kohta Miksi haki/ei hakenut? vrt. kohta Miksi haki/ei hakenut? vrt. kohta Miksi haki/ei hakenut? Neuvoja otti yhteyttä ja suositteli perustamista. 37 0,61 syysvehnä +++ 6,8 kyllä Saa korvausta suojavyöhykkeen perustamisesta ja hoidosta Neuvoja otti yhteyttä ja suositteli perustamista. 15 17 18 20 22 24 O Q R T V X 39 44 45 46 50 51 52 53 54 55 58 59 60 63 64 0,93 syysvehnä ++ 8,1 kyllä 0,8 kaura ei Suojavyöhyke jäi perustamatta 2009 0,15 nurmi ei Pienet alat 2009 0,09 nurmi ei Pienet alat 2009 1,26 mallasohra ++ 33 kyllä 0,34 viherkesanto ++ 33 kyllä 0,5 mallasohra +++ 15 kyllä 1,11 sokerijuurikas +++ 30 kyllä 0,14 viherkesanto + 15 kyllä 0,32 viherkesanto ++ 30 kyllä 5,19 ohra +++ 12,4 kyllä 3,27 ohra +++ 12,9 kyllä 9,59 ohra ++ 7,9 kyllä 0,6 luomuruis ei 0,91 luomuruis ei paperityötä olisi ollut muuten liikaa paperityötä olisi ollut muuten liikaa paperityötä olisi ollut muuten liikaa paperityötä olisi ollut muuten liikaa paperityötä olisi ollut muuten liikaa paperityötä olisi ollut muuten liikaa talous ja muutenkin palikat loksahtivat talous ja muutenkin palikat loksahtivat talous ja muutenkin palikat loksahtivat Kokonaispeltopintaala liian pieni isoille suojavyöhykkeille. Kokonaispeltopintaala liian pieni isoille suojavyöhykkeille. vaikuttaa turhan monimutkaiselta vaikuttaa turhan monimutkaiselta vaikuttaa turhan monimutkaiselta vaikuttaa turhan monimutkaiselta vaikuttaa turhan monimutkaiselta vaikuttaa turhan monimutkaiselta tarvitsi vahvistuksen tarvitsi vahvistuksen tarvitsi vahvistuksen 2009 2009

Nro Nimi Lohkonumero koko, ha Viljelykasvi Sato P- luku Onko hakenut sv:n? Miksi haki/ei hakenut? Vuosi Olisiko hakenut ilman neuvontaa? Miksi/miksei? 26 Z 65 66 71 72 73 74 75 0,31 luomuruis ei 0,54 luomuruis ei 1,08 rypsi + 19 kyllä 0,11 rypsi ++ 20 kyllä 0,75 rypsi ++ 25 kyllä 0,68 rypsi ++ 23 kyllä 0,16 rypsi ++ 20 kyllä Merkkien selitykset: + = kohtalainen, ++ = normaali, +++ = hyvä Kokonaispeltopintaala liian pieni isoille suojavyöhykkeille. Kokonaispeltopintaala liian pieni isoille suojavyöhykkeille. jatkoi vanhaa jatkoi vanhaa jatkoi vanhaa jatkoi vanhaa jatkoi vanhaa 2009 2009 2010 kyllä 2010 kyllä 2010 kyllä 2010 kyllä 2010 kyllä halusi jatkaa halusi jatkaa halusi jatkaa halusi jatkaa halusi jatkaa

Liite 2. Yhteiskunnalliset hyödyt ja kustannukset, viljat Nro Nimi Lohkonumero koko, ha Viljelykasvi hyödyt, /ha Neuvonnan kustannukset, /ha 2 B 04 2,4 Ohra 296,0 40,2 3 C 07 0,91 Syysvehnä 240,6 57,0 08 0,83 Syysvehnä 234,7 57,0 6 F 13 2,27 Ohra 226,6 29,9 14 2,33 Ohra 248,4 29,9 15 1,76 Ohra 252,6 29,9 16 0,42 Ohra 236,3 29,9 9 I 22 6,14 Kaura 162,9 8,8 23 2,63 Kaura 164,7 8,8 24 3,74 Kaura 197,3 8,8 25 2,24 Kaura 201,9 8,8 26 7,19 Kaura 188,4 8,8 27 1,17 Kaura 173,8 8,8 12 L 34 1,23 ohra 0 58,5 13 M 36 0,89 Syysvehnä 349,1 64,3 37 0,61 Syysvehnä 348,4 64,3 15 O 39 0,93 Syysvehnä 432,9 103,8 17 Q 44 0,8 kaura 0 120,6 20 T 50 1,26 Mallasohra 260,2 55,3 52 0,5 Mallasohra 240,1 55,3 22 V 58 5,19 Ohra 215,9 11,2 59 3,27 Ohra 216,9 11,2 24 X 60 9,59 Ohra 204,5 11,2 63 0,6 luomuruis 0 85,9 64 0,91 luomuruis 0 85,9 65 0,31 luomuruis 0 85,9 66 0,54 luomuruis 0 85,9

Liite 3. Yhteiskunnalliset hyödyt ja kustannukset, muut viljelykasvit Nro Nimi Lohkonumero koko, ha Viljelykasvi hyödyt, /ha Neuvonnan kustannukset, /ha 1 A 01 1,71 Nurmi 87,4 48,2 02 2,39 Nurmi 87,4 48,2 03 0,11 Nurmi 87,4 48,2 3 C 05 1,15 Nurmi 108,9 57,0 06 0,67 Nurmi 108,9 57,0 5 E 10 1,01 Sokerijuurikas 330,9 57,1 11 0,97 Sokerijuurikas 307,7 57,1 12 1,57 Sokerijuurikas 310,8 57,1 11 K 29 0,34 Laidunnurmi 16,0 31,9 30 0,49 Laidunnurmi 16,0 31,9 31 0,55 Kumina 38,6 31,9 32 0,55 Kumina 36,2 31,9 33 4,43 Kumina 34,2 31,9 12 L 35 0,42 nurmi 0 58,5 18 R 45 0,15 nurmi 0 402,1 46 0,09 nurmi 0 402,1 20 T 51 0,34 Viherkesanto 567,0 55,3 53 1,11 Sokerijuurikas 306,0 55,3 54 0,14 Viherkesanto 445,4 55,3 55 0,32 Viherkesanto 602,4 55,3 26 Z 71 1,08 Rypsi 52,9 73,0 72 0,11 Rypsi 53,2 73,0 73 0,75 Rypsi 54,3 73,0 74 0,68 Rypsi 53,9 73,0 75 0,16 Rypsi 39,8 73,0