Teholanta-hanke Tausta ja toimenpiteiden esittely

Transkriptio

1 Hankkeen loppuseminaari , Tampere Teholanta-hanke Tausta ja toimenpiteiden esittely Reetta Palva, TTS Työtehoseura

2 TEHOLANTA - siipikarjanlannan käytön tehostaminen Toteutusaika Toteuttajat: TTS, Luke, SYKE, Siipikarjaliitto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Toteutusalue: Varsinais-Suomi, Satakunta, Etelä-Pohjanmaa Päärahoitus Euroopan maaseuturahasto (EMR) Varsinais-Suomen, Etelä- Pohjanmaan ja Satakunnan ELYkeskukset Yksityiset rahoittajat Atria Suomi HKScan Finland Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK Maa- ja vesitekniikan tuki ry Maatalouskoneiden tutkimussäätiö Suomen siipikarjasäätiö

3 Tausta ja nykytila Lanta halutaan hyödyntää ensisijaisesti tilalla, koska sen sisältämillä ravinteilla on huomattava rahallinen arvo ja lanta ylläpitää pellon kasvukuntoa Osalla siipikarjatiloista peltojen P-luvut rajoittavat lannan käyttöä -> kolmannes jäi pois ympäristökorvausjärjestelmästä 2015 Lannalle löytyy usein ottajia, mutta ei aina Luovutetusta lannasta ei saa aina riittävää korvausta Mahdollisuudet hyödyntää lannan energiapotentiaalia kiinnostivat

4 Lannan prosessointi Lannan prosessointi nähdään yhtenä potentiaalisena keinona ravinteiden kierrätyksen lisäämisessä, erityisesti alueilla, joilla tuotetaan ravinteita (lähinnä fosforia) yli tarpeen (=prosessointi edullisemmin kuljetettavaan muotoon) Lannan hyödyntäminen energianlähteenä on yksi maatalouden ilmasto-ohjelman keinoista -> fossiilisten energialähteiden korvaaminen Lannasta aiheutuvien päästöjen vähentämisen ja ravinteiden kierrätyksen edistämisen yleiset tavoitteet ovat myös tilojen näkökulmasta tavoiteltavia, kunhan löydetään toimivia ja kannattavia ratkaisuja

5 Lannan poltto Lanta katsotaan EU:n jätelainsäädännössä jätteeksi Lannan polttaminen ilman jätteenpolttolainsäädännön vaatimuksia on mahdollistettu ns. sivutuoteasetuksella, johon on lisätty lannan polttoainekäyttöä koskevat säännökset

6 Siipikarjanlannan poltto Vuodesta 2014 alkaen mahdollista maatiloilla sijaitsevissa, korkeintaan 5 MW laitoksissa Päästöraja-arvot rikkidioksidille, typen oksideille ja hiukkasille ovat jätteenpolttoasetuksen tasolla Päästöt ilmaan on mitattava vuosittain, ja niiden on oltava viranomaisen todennettavissa. Poltossa syntyvän savukaasun lämpötila on nostettava kahdeksi sekunniksi 850 C:seen tai 0,2 sekunniksi C:seen Lämpötilamittaukset on tallennettava automaattisesti Rikkidioksidi SO 2 Typen oksidit, NO 2 Hiukkaset Päästöraja-arvot (11 % O 2-pit ) 50 mg/m 3 n 200 mg/m 3 n 10 mg/m 3 n

7 Muu lannan poltto Komission vuonna 2017 antaman asetuksen myötä muidenkaan tuotantoeläinten lantaa, jota poltetaan polttoaineteholtaan korkeintaan 50 MW kattilassa ei enää katsota jätteen poltoksi Asetuksella mahdollistettiin lisäksi tiettyjä poikkeuksia polttoon liittyvistä vaatimuksista (mm. hiukkaspäästöjen lievennys 50 mg/m 3 n) Poikkeukset eivät kuitenkaan koske aikaisemmin määriteltyä tilatason siipikarjanlannan polttoa

8 Teholanta-hankkeen tavoite: Siipikarjanlannan tehokas hyödyntäminen Näkökulmat Lannan ravinteiden parempi hyödyntäminen Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttö (BAT) Toimivuus ja taloudellinen kannattavuus Elinkaariset ympäristövaikutukset

9 Tarkastelut NYKYKÄYTÄNTÖJEN TEHOSTAMINEN LANNAN HYÖDYNTÄMINEN ENERGIANA Lannan varastointi- ja levityskäytännöt Lämmöntuotantotapa Kuivikkeet -> perustuen nykyiseen tutkimustietoon Biokaasuntuotanto Metaanipotentiaalin määritys Kuivamädätystekniikoiden demonstrointi pilot-mittakaavassa Lannan poltto Broilerinlannan polton demonstrointi laboratoriossa ja tiloilla Prosessijäännösten ravinteiden käyttökelpoisuus Toimintakuvaukset esimerkkitiloille Elinkaariset ympäristövaikutukset Toiminnallisuus ja kannattavuus

10 Esimerkkitilat Broileritila lintupaikkaa Peltoa viljelyksessä 65 ha Lantaa m 3 (567 tn)/vuosi Lannasta 40 % luovutetaan ulos Kuivikkeena turve Tuotantohallien lämmitys hake/palaturve Kuva ei hanketilalta.

11 Esimerkkitilat Kalkkunatila lintupaikkaa Peltoa viljelyksessä 140 ha Lantaa m 3 (590 tn)/vuosi Lannasta noin puolet luovutetaan Kuivikkeena turve/kutterinlastu Tuotantohallien lämmitys hakkeella Kuva ei hanketilalta.

12 Esimerkkitilat Kanatila munituskanapaikkaa virikehäkeissä kasvatuspaikkaa 50 hehtaaria peltoa, luomussa Lantaa m 3 (2 200 tn)/vuosi Valtaosa lannasta luovutetaan Ei kuiviketta Munituskanalassa ei lämmitystä Kuva ei hanketilalta.

13 Kiitokset mukana olleille tuottajille!