4 2015 31.9. Kiinteistöliiton indeksitalo 2015 Kiinteistöverot kaupunkien kustannusnousun kärjessä. Kiinteistöverotus nielee yli viisi prosenttia enemmän taloyhtiöiden varoja kuin vuonna 2014. Kiinteistö 2015 messut Yhdistys järjestää kuljetuksen Kiinteistömessuille to 19.11.2015 klo 9.00 Marolankadulta. Ilmoittautumiset 9.11.2015 mennessä Jäsentyytyväisyyskyselyn tuloksia Kiinteistöliittoon järjestäytyneet taloyhtiöt ovat erittäin tyytyväisiä liiton ja alueellisten kiinteistöyhdistysten palveluihin ja toimintaan. YHTEYSTIEDOT Hämeenkatu 9 hsto 11 Kotisivut: www.kiinteistoliitto.fi/paijat-hame Jäsensivut: www.taloyhtio.net Parvekkeen kunnossapitovastuut, koulutus ammattilaisille 14.10.2015 Yritysten teesit kiinteistön korjaamiseen koulutusilta 14.10.2015
Sisältö YHDISTYKSEN KUULUMISIA... 2 Parvekkeen kunnossapitovastuut koulutus ammattilaisille... 3 Yritysten teesit kiinteistön korjaamiseen ja ylläpidon hallintaan koulutusilta 14.10.2015... 3 Kiinteistö 2015 -messut... 4 UUTISIA KIINTEISTÖLIITOSTA... 4 Kiinteistöliiton Indeksitalo 2015:... 4 Kiinteistöverot kaupunkien kustannusnousun kärjessä... 4 Kiinteistöliitto: Kotitalousvähennyksellä vauhtia asunto-osakeyhtiöiden esteettömyysremontteihin... 5 Asumismenot kasvavat voimakkaammin kuin nettotulot... 5 Jäsentyytyväisyyskysely... 6 Kiinteistöyhdistyksiin liittynyt 637 uutta jäsentä kuluvana vuonna... 7 AJANKOHTAISTA... 7 Tilaajavastuulakiin tuli muutoksia 1.9.2015... 7 Ryhmärakennuttamislaki tuli voimaan 1.9.2015... 8 Hissi ja esteettömyysavustukset 2015... 8 Viestintäviraston neuvontapalvelu kuluttajien apuna antennien taajuusmuutosasioissa... 8 TALOUS JA VEROT... 9 Osakeasuntojen hinnat nousivat hieman heinäkuussa... 9 Vuokrat nousivat 3,2 prosenttia vuodessa... 9 OIKEUSTAPAUKSET... 9 Rovaniemen hovioikeus 24.7.2015; nro 401; dnro S 15/438... 9 Vaasan hovioikeus 7.7.2015; nro 351; dnro S 14/1265... 10 Vaasan hovioikeus 2.7.2015; nro 334; dnro S 14/783... 10 Helsingin hovioikeus 12.6.2015; nro 15/125767; dnro R 14/776... 10 JULKAISUT... 10 Kiinteistöalan Kustannus Oy:n verkkokauppa on uudistunut... 10 Vuoden 2015 painos VastuunjakoPlus -oppaasta... 11 HEI jos sait tämän tiedotteen käteen paperiversiona ja haluat vaihtaa sen taloyhtio.netin kautta luettavaksi, niin ilmoita siitä yhdistyksen toimistoon sinikka.huurinainen@kiinteistoliitto.fi tai puhelin 044 0945600 2
YHDISTYKSEN KUULUMISIA Parvekkeen kunnossapitovastuut koulutus ammattilaisille Aika: Keskiviikko 14.10.2015 kello 14.00-15.45 (kahvi 13.45) Paikka: Päijät-Hämeen Osuuspankki, Trion kokoustila, Aleksanterinkatu 20, 4 krs Lasitetun parvekkeen kunnossapitovastuista luennoi Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen ja lasittamisasioista Lumon Oy. Päijät-Hämeen Osuuspankki Jouko Kuningas alustaa ennakkoon kerättyjen korjausrahojen käsittelystä. Ohjelma 13.45 Kahvi 14.00 Avaus, Kiinteistöliitto Päijät-Häme, Raimo Kiljunen 14.10 Ennakkoon kerättyjen korjausrahojen käsittely Päijät-Hämeen Osuuspankki, Jouko Kuningas 14.20 Parvekkeen kunnossapitovastuut ja lasituksen kustannusten jakaantuminen Suomen Kiinteistöliitto, Kristel Pynnönen 14.45 Parvekelasituksen edut ja lasitetun parvekkeen hoito, Lumon Oy 15.45 Tilaisuuden päätössanat Ilmoittautumiset to 8.10.2015 mennessä yhdistyksen toimistoon sinikka.huurinainen@kiinteistoliitto.fi tai puhelin 044 0945600. Tilaisuus on jäsentaloyhtiöiden edustajille maksuton. Yritysten teesit kiinteistön korjaamiseen ja ylläpidon hallintaan koulutusilta 14.10.2015 Aika: Keskiviikko 14.10.2015 kello 17.00-19.40 (Kahvi 16.30) Paikka: Wanha Walimo, Walimo-Sali, Vesijärvenkatu 25 Lahti Tilaisuus on tarkoitettu jäsentaloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajille ja hallituksen jäsenille ja alan toimijoille. Luennoitsijana toimii kiinteistöalalle palveluita ja ratkaisuja tarjoavia alan yrityksiä. Ohjelma 16.30 Kahvi 17.00 Tilaisuuden avaus, Kiinteistöliitto Päijät-Häme, Raimo Kiljunen 17.05 Parvekkeiden lasittaminen - edut ja hyödyt, Lumon Oy 18.00 Viemärikorjauksessa huomioon otettavat seikat (kunnostus vai uusiminen ja eri kunnostusmenetelmien vertailu), Talokeskus Yhtiöt Oy 18.20 Sähkösaneeraus vanhaan kiinteistöön, Sähköinsinööritoimisto Urpala Ky, Jaakko Urpala 18.40 Julkisivun kunnostus ja energiatalouden parantaminen, Insinööritoimisto Honkanen & Huumonen Oy, Arto Hannukainen 19.00 Kiinteistön energiankulutuksen optimointi uusiutuvaa energiaa hyväksi käyttäen, One1 Oy Mikko Kemppi 19.40 Päätössanat Ilmoittautumiset to 8.10.2015 mennessä sinikka.huurinainen@kiinteistoliitto.fi tai puhelin 044 0945600 Jäsentaloyhtiöiden edustajille tilaisuus on maksuton. 3
Kiinteistö 2015 -messut Kiinteistö 2015 messut on kiinteistön ylläpidon ja korjausrakentamisen suurin ammattitapahtuma Suomessa. Kiinteistömessut järjestetään keskiviikosta perjantaihin 18.-20.11.2015 Helsingin Messukeskuksessa. Yhdistys järjestää messuille matkan torstaina 19.11.2015 kello 9.00 Rauhankadun turistipysäkiltä. Paluumatka messuilta lähtee kello 15.00. Samanaikaisesti järjestetään kiinteistöalan tapahtumakokonaisuus, jossa mukana ovat myös turvallisuusala FinnSec-, vihertekniikka ViherTek, Väri ja Pinta, sekä AudioVisual. Messuille sisäänpääsy vaatii rekisteröitymisen www.messukeskus.com ja ilmoittautumisen (9.11. mennessä) linja-autokuljetukseen TÄSTÄ UUTISIA KIINTEISTÖLIITOSTA Kiinteistöliiton Indeksitalo 2015: Kiinteistöverot kaupunkien kustannusnousun kärjessä Valtakunnallisen Kiinteistöliiton indeksitalo selvityksen mukaan, jossa selvitettiin kaukolämmön, kiinteistöveron, vesi- ja jäteveden, jätehuollon ja kiinteistösähkön kustannuksia, osoittaa, että kiinteistöverotus nielee yli viisi prosenttia enemmän taloyhtiöiden varoja kuin vuonna 2014. Myös veden hinnannousu ylitti kolme prosenttia. Sen sijaan kaukolämmössä keskimääräinen hinta on noussut tänä vuonna vain hitusen yli 30000 asukkaan kaupungeissa. Sähkö on jopa hieman vuodentakaista halvempaa. Kaiken kaikkiaan kuntakohtaiset verot ja maksut ovat nousseet keskimäärin 1,7 prosenttia vuonna 2015. Tiedot käyvät ilmi Kiinteistöliiton 10.9. julkistamasta Indeksitalo 2015 -selvityksestä. Rakennuksen ja tontin kiinteistövero puree yhä enemmän taloyhtiöiden kuntakohtaisten maksujen potissa. Taustalla olivat sekä kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajojen nostot että kuntien kiinteistöveroprosenttien nostot rajojen sisällä, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero. Yli 30000 asukkaan kaupungeissa tontin kiinteistövero nousi Kiinteistöliiton Indeksitalo-mallissa neljä prosenttia ja rakennuksen kiinteistövero runsaat seitsemän prosenttia. Lue koko indeksitalo tiedote Valtakunnallisessa indeksitalo 2015 mukana oleva Päijät-Hämeen kaupungit, Lahti (2,52 /m2/kk) ja Heinola 2,53 /m2/kk) ovat kokonaiskulujen osalta hiukan alle valtakunnan keskiarvoa (2,57 /m2/kk. Yksittäisissä kuluissa sen sijaan poiketaan keskiarvosta merkittävästi. Lahdessa vesi- ja jätevesikulut ovat 0,10 /m2/kk:ssa alle valtakunnan ka:n. Myös jätekustannukset jäävät, kiitos kiinteistöjen innokkaan kilpailutuksen, alle ka:n. Kaukolämpökustannukset ovat hiukan yli valtakunnan ka:n. Merkittävimmän kustannukset ylittyvät tontin (0,063 /m2/kk) ja rakennuksen (0,04 /m2/kk) kiinteistöveroissa. Heinola alitetaan valtakunnan ka vesi-ja jätevesikuluissa (0,09 /m2/kk), tontin kiinteistöveroissa ja jätehuoltokuluissa, mutta maksetaan kaukolämmöstä 0,13 /m2/kk yli keskiarvon, sekä hiukan yli ka:n myös rakennuksen kiinteistöveroa. 4
Kiinteistöliitto: Kotitalousvähennyksellä vauhtia asuntoosakeyhtiöiden esteettömyysremontteihin Kiinteistöliiton mielestä asunto-osakeyhtiöiden teettämien remonttien tulisi oikeuttaa kotitalousvähennykseen. Vähennysoikeuden laajennus vauhdittaisi noin neljännesmiljoonassa kerrostaloasunnossa vuoteen 2030 mennessä tarvittavan esteettömyysremontin toteutusta. Remontit ovat erityisen tärkeitä parannettaessa ikääntyneiden kotona asumisen edellytyksiä. Ne myös tukevat hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta ikääntyneiden hoitopalveluiden sisällyttämisestä kotitalousvähennyksen piiriin. Lähtökohtana on, että omistajat vastaavat asuntojensa kunnossapidosta ja korjauksista. Tarkkaan harkituissa tapauksissa, kuten esimerkiksi vanhusten kotoa asumisen mahdollistavissa hissi- ja esteettömyyskorjauksissa, tulisi korjausrakentamista tukea verotuksellisin keinoin, sanoo toimitusjohtaja Harri Hiltunen Kiinteistöliitosta. Asunto-osakeyhtiön osakkaat maksavat kaikki taloyhtiön korjauskulut yhtiövastikkeissaan, joten heidän pitäisi verotuksellisesti olla samassa asemassa kuin omakotiasukkaiden. Hallinnollisesti järjestelmä olisi helppo ja selkeä toteuttaa. Osakas saisi taloyhtiöltään vähennystä varten tarvittavat tiedot remonttiyrityksestä, työkustannuksista ja omasta vastikeperusteisesta maksuosuudestaan ja ilmoittaisi näiden perusteella tiedot verottajalle. Kiinteistöliitto on yhteistyökumppanina mukana ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmassa 2013 2017. Ohjelmassa on arvioitu, että vuonna 2030 on tarve miljoonalle esteettömälle asunnolle. Nykyiset esteettömät asunnot ja arvioitu esteettömien asuntojen uudisrakentaminen kattavat tästä noin 600 000. Valtaosa vajeesta, noin 250 000 asuntoa, tulisi kattaa kerrostaloasuntojen esteettömyyskorjauksilla. Vuoteen 2030 asti tarvitaan vuosittain keskimäärin noin 6 000 hissi- ja sisäänkäyntikorjausta ja 7 000 saneerausta asunnoissa ja yhteistiloissa. Asunto-osakeyhtiöiden osakkaiden omistamat noin 1,2 miljoonaa asuntoa sijaitsevat valtaosin kaupunki- ja kuntakeskuksissa. Osakkaista merkittävä osa on seniori-ikäisiä, joiden määrä kasvaa nopeasti. Pellervon taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan erityisesti kaupunkien kerrostalojen korjaustarve lisääntyy voimakkaasti seuraavien 10 vuoden aikana. Lisäksi tulisi saada kurottua umpeen 25 viime vuoden aikana syntynyttä korjausvajetta. Asumismenot kasvavat voimakkaammin kuin nettotulot Kotitalouksien asumismenot nousevat keskimäärin 3,5 prosenttia vuodessa vuoteen 2019 mennessä. Asumismenojen kasvun ennakoidaan jatkuvat voimakkaampana kuin nettotulojen kasvun vuosina 2015 2019. Vuokra-asujien asumismenot kasvavat noin 3 prosenttia vuodessa, omistusasujien keskimäärin 3,8 prosenttia ja lapsiperheiden noin 3,4 prosenttia. Velattomien eläkeläistalouksien asumismenot kasvavat peräti 4,0 prosenttia vuodessa. Palkansaajien nettotulot kasvavat keskimäärin noin 2 prosenttia vuodessa ja eläkeläisten 1,6 prosenttia. Asumismenojen nousupaine johtuu pääosin kiinteistö- ja energiaverotuksen korotuksista. Ennustettu korkojen nousu kasvattaa omistusasujien asumismenoja. Vuokrien kasvun ennustetaan jatkuvan voimakkaana. Eläkeläisten asumismenojen kehitystä hallitsee kiinteistöveron nousu. Hoitokulut kasvavat keskimäärin 4,5 prosenttia vuodessa. Lapsiperheen kuukausikohtaisissa asumismenoissa yli 1000 euron ero eri kaupunkien välillä Pääkaupunkiseudulla asumismenot ovat selvästi suuremmat kuin muualla Suomessa. Helsingissä lapsiperhe maksaa omasta kerrostaloasunnosta 2100 euroa kuukaudessa, kun Raumalla vastaavan asunnon kustannukset ovat 1040 euroa kuukaudessa. Suurimman eron asumismenoihin tekee lainanlyhennyksen määrän voimakas vaihtelu kaupungeittain. Asumismenot ilman lainanlyhennystä vaihtelevat 400:stä 600:een euroon kaupungista toiseen. 5
Pääkaupunkiseudulla sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvan lapsiperheen asumismenot ovat keskimäärin yli 1900 euroa kuukaudessa. Kouvolassa vastaavan perheen asumismenot ovat miltei 900 euroa edullisemmat (830 euroa/kk). Sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvan velattoman eläkeläispariskunnan kuukausittaiset asumismenot vaihtelevat vuonna 2015 Helsingin 480 euron ja Oulun 370 euron välillä. Luvut eivät sisällä mm. piha-, puutarha- ja lumitöitä. Hallitusohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä merkittäviä vaikutuksia asumismenoihin Hallitusohjelmassa mainittujen toimien ennustetaan nostavan sekä kerrostaloasunnon (60 m 2 ) että öljylämmitteisen omakotitalon asumismenoja noin 1,5 prosenttia. Sähkölämmitteisen omakotitalon asumismenojen ennustetaan nousevan noin 3 prosenttia. Jos yhteiskuntasopimusta ei saada tehtyä, asumismenojen korotus voi olla jopa 8,5 prosenttia. Asuntolainan korkovähennysoikeuden leikkaustahdin nopeuttaminen nostaa vuosittaisia efektiivisiä korkokustannuksia noin 20 30 euroa nykyisellä korkotasolla. Jos korkovähennysoikeus poistetaan kokonaan, vuosittaiset efektiiviset korkokustannukset nousevat 250 350 euroa. Kiinteistöveron ala- ja ylärajojen korotus nostaa sekä kerros- että omakotitaloasukkaiden kiinteistöveromenoja hieman yli 3 prosenttia vuodessa, mikä tekee 60 m 2 kerrostaloasunnossa noin 10 euroa vuodessa ja omakotitalossa noin 23 euroa vuodessa. Energiaverotuksen kiristyksen vaikutukset voivat olla kerrostaloasunnossa (60 m 2 ) 50 80 euroa vuodessa. Sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikustannusten lisäys on 130 euroa ja öljylämmitteisen 75 euroa. Asumismenot tutkimuksen toteutti Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton tilauksesta Pellervon taloustutkimus PTT. Tutkimuksessa asumismenoja tarkasteltiin edustavien esimerkkikotitalouksien näkökulmasta 21 suurimmassa kaupungissa sekä vuokra- että omistusasumisen osalta. Kokonaiskustannukset laskettiin huomioimalla sekä pääoma- että hoitokustannusten alaerät. Laskelmat osoittavat konkreettisesti sen, kuinka paljon eri kotitaloustyypeiltä kuluu keskimäärin rahaa asumiseen. Laskelmien lisäksi tutkimuksessa nostetaan esille ajankohtaisia asioita, jotka vaikuttavat asumiseen keskipitkällä aikavälillä. Jäsentyytyväisyyskysely Suomen Kiinteistöliitto toteutti alkukesästä valtakunnallisen jäsentyytyväisyyskyselyn. Kysely on toteutettu kolmen vuoden välein vuodesta 2006. Tänä vuonna vastauksia saatiin ennätysmäärä yli 5700 jäsenkiinteistön edustajaa, joista Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen jäseniä oli 281 vastaajaa. Jäsenpalveluita mitattiin KTI Kiinteistötieto Oy:n touko- kesäkuussa tekemässä valtakunnallisessa kyselyssä. Kiinteistöliittoon järjestäytyneet taloyhtiöt ovat erittäin tyytyväisiä liiton ja alueellisten kiinteistöyhdistysten palveluihin ja toimintaan. Kaikkein tyytyväisempiä jäsenet olivat saamiinsa neuvontapalveluihin, joita myös pidettiin selkeästi järjestön tärkeimpänä palvelumuotona. Tyytyväisyysmittauksessa koulutustilaisuudet ja viestintä ja tiedottamispalvelut saivat lähes yhtä korkean arvosanan kuin neuvontapalvelu. Kaikki nämä ydinpalvelut saivat Päijät-Hämeen jäsenistöltä arvosanan 5,9 asteikolla 1 7 (1= heikko ja 7=kiitettävä). Suomen Kiinteistölehti sai arvosanan 5,8. Jäsentyytyväisyyskyselyn mukaan jäsenet mieltävät Kiinteistöliiton ja sen alueellisen yhdistyksen aikaansa seuraavaksi (89 % vastaajista), asiantuntevaksi (88 %) ja tarpeellisia palveluja järjestäväksi (80 %) järjestöksi. Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen jäsenistä jopa 99 % ilmoitti olevansa valmis suosittelemaan Kiinteistöliiton ja sen alueellisen yhdistyksen jäsenyyttä kokemustensa perusteella. Kiinteistöliitto Päijät-Häme kiittää kyselyyn vastanneita jäseniään palautteesta, jonka perusteella yhdistys kehittää palveluitaan ja toimintaansa. 6
Kiinteistöyhdistyksiin liittynyt 637 uutta jäsentä kuluvana vuonna Vuoden 2015 aikana (tammi-kesäkuu) Kiinteistöliiton alueellisiin yhdistyksiin liittyi 637 uutta jäsentä. Eniten uusia jäseniä liittyi Kiinteistöliitto Varsinais-Suomeen (168), Kiinteistöliitto Uusimaahan (158) ja Kiinteistöliitto Päijät-Hämeeseen (74). Suomen Vuokranantajiin on liittynyt alkuvuonna 960 uutta jäsentä. AJANKOHTAISTA Tilaajavastuulakiin tuli muutoksia 1.9.2015 Tilaajavastuulaki muuttui 1.9.2015 alkaen. Muutoksia tuli muun muassa selvitysvelvollisuuden laajuuteen, lähetettyjen työntekijöiden sosiaaliturvan selvittämiseen sekä laiminlyöntimaksuihin. Lakimuutokset koskevat alihankinta- ja vuokratyösopimuksia, jotka solmitaan 1.9.2015 jälkeen. Muutosten noudattamista valvotaan heti syyskuun alusta alkaen. Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue vastaa tilaajavastuulain valvonnasta koko Suomessa. Tilaajavastuulakia tulee noudattaa kaikilla aloilla, joissa käytetään alihankintaa tai vuokratyöntekijöitä. Lain tarkoituksena on edistää tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista sekä torjua harmaata taloutta. Selvitys myös työterveyshuollosta Lakimuutoksen jälkeen tilaajan on hankittava muiden laissa edellytettyjen selvitysten lisäksi myös selvitys työterveyshuollon järjestämisestä. Selvitysvelvollisuus voidaan täyttää esimerkiksi hankkimalla jäljennös työterveyshuoltosopimuksesta. Tilaajan arvioitava, aikooko sopimuskumppani hoitaa verovelkansa Veronmaksuasioita koskevan selvityksen tilaaja on voinut jo 1.12.2014 ja sen jälkeen solmituissa sopimuksissa hankkia itse julkisesta verovelkarekisteristä. Mikäli verovelkarekisterissä ei ole merkintöjä veroveloista tai ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönneistä, ei tilaajan tarvitse hankkia tulosteen lisäksi muuta selvitystä veronmaksuasioista. Mikäli verovelkarekisteristä ilmenee verojen maksun tai ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyöntejä, tulee tilaajan selvitysvelvollisuuden täyttääkseen hankkia lisäksi verovelkatodistus. Jatkossa verovelkatodistuksen hankkimisen jälkeen on tilaajan harkinnassa, tekeekö tilaaja verovelkaisen yrityksen kanssa sopimuksen. Tilaajan on aina arvioitava, onko sopimuskumppanin tarkoituksena hoitaa lakisääteiset maksuvelvoitteensa. Mikäli verovelkaa voidaan pitää määrältään merkittävänä ja tilaajan olisi täytynyt tietää, ettei sopimuspuolella ole tarkoitusta täyttää lakisääteisiä maksuvelvollisuuksiaan, voidaan tilaajalle määrätä korotettu laiminlyöntimaksu. Lähetetyn työntekijän sosiaaliturvan varmistaminen Jos ulkomainen sopimuspuoli lähettää Suomeen työntekijöitä, tilaajan on selvitettävä työntekijöiden sosiaaliturvan määräytyminen viimeistään ennen työn aloittamista. EU:n ja ETA:n alueelta tulevien lähetettyjen työntekijöiden osalta eläke- ja tapaturmavakuuttamista koskevat tiedot osoitetaan A1- tai E101 - todistuksilla. Jatkossa tilaajan on lisäksi sopimusta tehdessään edellytettävä, että sopimuspuoli toimittaa koko sopimussuhteen ajan lähetettyjen työntekijöiden osalta todistukset sosiaaliturvan määräytymisestä ennen kuin nämä aloittavat työnteon. Tilaajalla on velvollisuus ottaa asia esille sopimusta tehtäessä, ja tilaaja on myös velvollinen tarvittaessa osoittamaan, että tämä velvollisuus on täytetty. Tämän vuoksi asiaa on käsiteltävä kirjallisesti. Säännöksen laiminlyönnistä voidaan määrätä laiminlyöntimaksu. Rakentamistoimintaan liittyvissä sopimuksissa tilaajan vastuu on laajempi. Tilaajalla on jatkuva velvoite varmistua siitä, että sopimuskumppanin lähetetyillä työntekijöillä on voimassa olevat todistukset sosiaali- 7
turvan määräytymisestä. Pelkkä asian esiin ottaminen sopimusta solmittaessa ei riitä täyttämään rakentamistoimintaan liittyvän tilaajan velvollisuutta. Korotettu laiminlyöntimaksu kaikille aloille Jatkossa laiminlyöntimaksua koskevia säännöksiä yhtenäistetään siten, että korotettu laiminlyöntimaksu koskee kaikkia tilaajavastuulain soveltamisalaan kuuluvia sopimuksia. Ennen lakimuutosta korotettu laiminlyöntimaksu on koskenut vain rakentamistoimintaan liittyviä sopimuksia. Laiminlyöntimaksujen määriä myös korotetaan. Jatkossa laiminlyöntimaksun suuruus on 2 000-20 000 euroa ja korotetun laiminlyöntimaksun määrä on 20 000-65 000 euroa. Lisätietoja: Ylitarkastaja Noora Haapa-alho, p. 0295 016 240, etunimi.sukunimi@avi.fi Ylitarkastaja Mikko Vanninen p. 0295 016 381, etunimi.sukunimi@avi.fi Työsuojelun vastuualue, Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue toimii alueellisena työsuojeluviranomaisena. Se valvoo, että työnantajat noudattavat työelämän lainsäädäntöä ja että työ on mahdollisimman tervettä ja turvallista. Vastuualue vastaa tilaajavastuulain valvonnasta koko Suomessa. Ryhmärakennuttamislaki tuli voimaan 1.syyskuuta 2015 Ryhmärakennuttamista pyritään edistämään ryhmärakennuttamislailla, jonka tarkoituksena on turvata hankkeisiin osallistuvien oikeudellinen asema ja helpottaa rahoituksen saamista hankkeille. Ryhmärakennuttamisella tarkoitetaan rakennusliikevetoisen ja omatoimisen asuntorakennuttamisen välimuotoa, jossa ryhmä tulevia asukkaita organisoituu ja ryhtyy rakennuttamaan asuntoja yhdessä. Laissa säädetään muun muassa ryhmärakennuttamishankkeen markkinoinnista ja ryhmärakennuttajakonsultin velvollisuuksista. Hissi ja esteettömyysavustukset 2015 Jälkiasennushisseille on varattu tälle vuodelle 20,0 milj. euroa. Avustushakemuksia on kesän aikana tehty runsaasti joten taloyhtiöiden kannattaa nyt aktivoitua. Esteettömyysavustuksiin (mm. kulkuluiskien rakentaminen, ulko-ovien varustaminen sähköisellä avaajalla) on varattu 2,0 milj. euroa joista noin puolet on käytetty. Molempiin avustusmuotoihin on jatkuva hakuaika, lisätietoja saa myös paikallisilta hissityöryhmiltä ja osoitteesta www.ara.fi Viestintäviraston neuvontapalvelu kuluttajien apuna antennien taajuusmuutosasioissa Viestintävirasto on avannut 1.9.2015 neuvontapalvelun, joka antaa kuluttajille ohjeita television kanavahaun tekemisessä UHF-taajuusalueen antennitelevisioverkkoon toteutettavien taajuusmuutosten aikana. Neuvontapalvelun puhelinnumero on 0295 390 280, ja se on avoinna arkisin klo 14.00-19.00. Television kanavahaku on tehtävä uudelleen omalla alueella tehtyjen taajuusmuutosten jälkeen. Useimmat televisiot suorittavat kanavahaun automaattisesti, kun kanavahaku käynnistetään. Jotkin televisiot saattavat vaatia tehdasasetusten palauttamisen ennen kanavahaun tekemistä. Mikäli ongelmia kuitenkin esiintyy kanavahaun tekemisessä omalla alueella tehtyjen taajuusmuutosten jälkeen, kannattaa ottaa yhteyttä Viestintäviraston neuvontapalveluun. 8
Vastaanotto-ongelmissa auttaa sen sijaan lähetysverkkoa ylläpitävä operaattori. Sen tehtävänä on selvittää muun muassa lähetysverkkoihin, antennijärjestelmiin, näkyvyys- ja kuuluvuusalueisiin ja lähetysverkon vastaanotto-ongelmiin liittyviä asioita. Taajuusmuutokset jatkuvat loppuvuonna Pohjois-Suomessa ja Joensuun alueella Taajuusmuutokset toteutetaan alueittain vuosien 2015-2016 aikana. Taajuusmuutokset tehdään loppuvuonna Pohjois-Suomessa muun muassa Kuusamon, Kajaanin, Sotkamon, Rovaniemen ja Oulun alueilla sekä Joensuussa Kiihtelysvaaran lähetysasemalla. Tarkemmista taajuusmuutosten aikatauluista kerrotaan Digitan ylläpitämässä verkkopalvelussa www.taajuusmuutos.fi Taloyhtiöiden velvollisuus on tiedottaa asukkaille ajankohdasta, jolloin televisioiden kanavahaku on tehtävä. Omakotitaloissa television kanavahaku on tehtävä sen jälkeen, kun taajuusmuutokset omalla alueella on toteutettu. Taajuusmuutokset koskevat vain Digitan operoimaa antenni-tv-verkkoa, mutta ne koskettavat valtaosaa suomalaisista antenni-tv-katsojista. Muutostyöt eivät koske DNA:n operoimaa VHF- antenniverkkoa, kaapeli-, satelliitti- eikä iptv-kotitalouksia. Taajuusmuutokset ovat välttämättömiä, sillä antennitelevisioverkon hyödyntämä ns. 700 MHz:n taajuusalue siirtyy vuoden 2017 alussa langattoman laajakaistan käyttöön. TALOUS JA VEROT Osakeasuntojen hinnat nousivat hieman heinäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat koko maassa nousivat 0,3 prosenttia kesäkuusta heinäkuuhun. Pääkaupunkiseudulla hinnat pysyivät lähes ennallaan, kun taas muualla Suomessa hinnat nousivat 0,7 prosenttia, lue lisää. Vuokrat nousivat 3,2 prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 3,2 prosenttia. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 2,8 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 2,7 prosenttia ja muualla Suomessa 2,8 prosenttia. ARAasuntojen vuokrat nousivat koko maassa 3,6 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat 0,7 prosenttia ja ARA-asuntojen vuokrat 0,9 prosenttia. OIKEUSTAPAUKSET Rovaniemen hovioikeus 24.7.2015; nro 401; dnro S 15/438 (vailla lainvoimaa 27.7.2015) Huoneenvuokrasaatavaa koskevassa jutussa KO oli katsonut, että AHVL 63 :n 1 momentin sananmuodon mukaisen tulkinnan perusteella ensivuokralaisella ei ollut oikeutta purkaa ensivuokasopimusta jälleenvuokralaisen terveydelle aiheutuvan ilmeisen vaaran perusteella. Huoneistossa ei ollut todettu terveyshaittaa eikä huoneiston siten katsottu olleen asumiskelvoton, ja pelkän hajun perusteella ei voitu näyttää sitä, että huoneistossa oli ollut terveyshaitta. HO ei myöntänyt asiassa jatkokäsittelylupaa. 9
Vaasan hovioikeus 7.7.2015; nro 351; dnro S 14/1265 (vailla lainvoimaa 10.7.2015) HO katsoi KO:n tavoin, että kaupunki oli vesihuoltolaitoksen omistajana vastuussa kiinteistöosakeyhtiölle jätevesiviemärin tulvimisesta aiheutuneesta vahingosta mutta ei poikkeuksellisesta sadevesiviemärien tulvimisen aiheuttamasta vahingosta. Sateen oli näytetty olleen poikkeuksellisen voimakasta, ja sadevesijärjestelmän tulvimisen oli näytetty aiheutuneen ylivoimaisesta tapahtumasta eikä kaupungin laiminlyönnistä huolehtia sadevesiviemärin mitoituksesta ja kunnosta. Näin ollen kaupunki ei ollut korvausvelvollinen kiinteistöosakeyhtiölle sadevesiviemärin tulvimisen aiheuttamasta vahingosta. Kaupunki ei kuitenkaan ollut näyttänyt, että kiinteistöosakeyhtiön jätevesiviemäri olisi tulvinut muusta kuin sellaisesta syystä, josta kaupunki vesihuoltolaitoksen omistajan oli vastuussa, koska ei kyetty näyttämään, oliko hulevesien ohjautuminen jätevesiverkostoon johtunut erillisjärjestelmän toimimattomuudesta aiheutuneesta vesien sekaantumisesta vai muusta syystä. Kaupunki oli siten korvausvastuussa kiinteistöosakeyhtiölle jätevesiviemärin tulvimisesta aiheutuneesta vahingosta. Vaasan hovioikeus 2.7.2015; nro 334; dnro S 14/783 (vailla lainvoimaa 6.7.2015) B oli muuttanut huoneistosta 13.2.2011. A oli 10.2.2011 tehdyllä vuokrasopimuksella vuokrannut B:ltä vapautuneen huoneiston osan C:lle 15.2.2011. C oli myös maksanut vuokraa A:lle 15.2.2011 alkaen. Riitaista oli, olivatko B ja A olivat sopineet, että B saa puolet helmikuun vuokrasta takaisin. B:n oli A:n kertomuksen mukaan katsottu olleen aloitteellinen ja etsineen A:lle uuden vuokralaisen, C:n. C:n todistelukertomukseenkin nojaten KO ja HO katsoivat vuokranpalautuksesta sovitun ja B:n ollen siten oikeutettu saamaan takaisin A:lta puolet helmikuun vuokrasta. Helsingin hovioikeus 12.6.2015; nro 15/125767; dnro R 14/776 (vailla lainvoimaa 22.6.2015) HO:n mukaan Asunto Oy:n hallituksen kokouksen pöytäkirjaan 20.3.2012 hallintaanottovaroituksen antamisen perusteeksi kirjatut seikat eivät olleet siten virheellisiä, että kunnianloukkauksen tunnusmerkistö täyttyisi. Näin ollen B:n A:ta ja hänen myötäpuoliaan vastaan ajama syyte kunnianloukkauksesta oli hylättävä. KO:n tuomiot kumottiin. JULKAISUT Kiinteistöalan Kustannus Oy:n verkkokauppa on uudistunut www.kiinkust.fi sivut saivat uudistuksen myötä uuden, raikkaan ilmeen. Sivuilla on panostettu tuotteiden löydettävyyteen ja esillepanoon, jotta asiakas löytäisi mahdollisimman nopeasti tarvitsemansa tiedotn. Verkkokauppa on nyt myös responsiivinen, eli sen sisältö skaalautuu päätelaitteen näytön koon mukaan. 10
Vuoden 2015 painos VastuunjakoPlus -oppaasta VastuunjakotaulukkoPlus 2015 on perusteellinen opas asuntoosakeyhtiölain 4 luvun mukaiseen osakkaan ja taloyhtiön väliseen kunnossapitovastuuseen. Se perustuu Kiinteistöliiton ja Kiinteistöliitto Uusimaan laatimaan Taloyhtiön vastuunjakotaulukkoon selittäen ja täydentäen sitä. VastuunjakotaulukkoPlussan 3. painoksen sisältö on täysin sama kuin vuonna 2014 ilmestyneen 2. painoksen. Oppaassa käydään läpi pääsäännön mukainen vastuunjako sekä erilaiset poikkeukset. Vastuut esitetään selkeästi taulukkomuodossa rakennuksen järjestelmittäin, osittain ja laitteittain. Kutakin osaa tai laitetta koskeva vastuunjako on avattu piirroskuvin, selityksin ja tapausesimerkein. Tapausesimerkeissä tuodaan esille lukuisia Kiinteistöliiton ja Kiinteistöliitto Uusimaan jäsenneuvonnassa tutuksi tulleita taloyhtiöiden pulmatilanteita ja esitetään niihin juridisesti pätevät ratkaisut. Taloyhtiön vastuunjakotaulukon ja VastuunjakotaulukkoPlussan ovat laatineet yhteistyössä Suomen Kiinteistöliiton ja Kiinteistöliitto Uusimaan lakimiehet ja insinöörit Opasta myy Kiinteistöalan Kustannus Oy verkkokaupassa www.kiinkust.fi, puhelimella 075 7578591, sähköposti kirjamyynti@kiinkust.fi Jäsentaloyhtiö saa 10 %:n alennuksen normaalihintaisista tuotteista. 11
Kiinteistöliitto Päijät-Häme on Suomen Kiinteistöliiton jäsenyhdistys JÄSENNEUVONNAN PALVELUNUMEROT Neuvontapalveluihin pääsy edellyttää jäsennumeroa. Jäsennumero löytyy jäsentiedotteen ja Suomen Kiinteistölehden osoitekentästä. KIINTEISTÖLIITTO PÄIJÄT-HÄME Toiminnanjohtaja Raimo Kiljunen raimo.kiljunen@kiinteistoliitto.fi Puhelin 044 0945 601 Arkisin 9.00-15.00 Kiinteistösihteeri Sinikka Huurinainen sinikka.huurinainen@kiinteistoliitto.fi Puhelin 044 0945 600 Arkisin 9.00-15.00 SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO LAKINEUVONTA (jäsenkiinteistöjen isännöitsijät, hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat) Puhelin 09 1667 6300 Maanantaista torstaihin klo 9.00-15.00 ja perjantaisin klo 10.00-15.00 TALOUS- JA VERONEUVONTA Puhelin 09 1667 6369 Maanantaista torstaihin klo 13.00-16.00 ENERGIANEUVONTA Puhelin 09 1667 6761 Maanantaista perjantaihin klo 9.00-15.00 KIINTEISTÖNPITOON LIITTYVÄ NEUVONTAPALVELU Puhelin 09 1667 6300 12