Hallituskatu 11 C Tampere Puhelin: (03)

Transkriptio

1 Syksyn koulutustilaisuudet käyntiin ilmoittaudu mukaan! Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry:n syksyn koulutustarjonta sisältää koulutusta mm. korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautumisesta, taloyhtiöiden uudista energiavaihtoehdoista sekä isännöitsijöiden talousarviopäivityksestä. Tutustu ohjelmiin ja ilmoittaudu mukaan! Kaisa Kettunen aloittaa neuvontainsinöörinä Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry:n neuvontainsinööriksi on nimitetty insinööri (AMK) Kaisa Kettunen. Hän aloittaa tehtävänsä ja auttaa jäsenkiinteistöjen edustajia erityisesti teknisissä mutta myös hallinnollisissa kysymyksissä. Hallituskatu 11 C Tampere Puhelin: (03) pirkanmaa@kiinteistoliitto.fi Asumismenot jatkavat kasvuaan Pellervon taloustutkimuksen selvitys osoittaa, että asumismenojen nousuvauhti on kiihtymässä heikosta talous- ja tulokehityksestä huolimatta. Lue lisää analyysistä jäsentiedotteesta.

2 Sisältö Kurssitoiminta... 3 Kuka korjaa kun paikat hajoavat jäsentilaisuus vastuunjaosta Ajankohtaisaamu ammattilaisille Taloyhtiön vaihtoehtoiset energiaratkaisut Uutisia Kiinteistöliitosta... 4 Kaisa Kettunen Pirkanmaan uudeksi neuvontainsinööriksi... 4 Varmista postin perilletulo: ilmoita puheenjohtajan tai isännöitsijän vaihdos... 4 Kiinteistöliitto: Kotitalousvähennyksellä vauhtia taloyhtiöiden esteettömyysremontteihin... 4 Jäsentyytyväisyys järjestöön edelleen korkealla tasolla... 5 Kiinteistöyhdistyksiin liittynyt 637 uutta jäsentä kuluvana vuonna... 5 Luottamushenkilöt koolla Hallituspäivillä... 5 Ajankohtaista... 6 Asumismenot 2015 tutkimus: yhä useampi euro kuluu asumiseen... 6 Ryhmärakennuttamislaki voimaan Asunto-osakeyhtiötehtävät siirtyivät PRH:lle 1.9. alkaen... 7 Viestintäviraston neuvontapalvelu apuna antennien taajuusmuutosasioissa... 7 Muutoksia Isännöinnin auktorisointi ISAssa... 8 Oikeustapaukset... 8 Vuokrasaatava - vuokrasopimuksen purkuoikeus... 8 Vahingonkorvausvastuu - jäte- ja sadevesiviemärin tulviminen... 8 Panttauksen pätevyys... 9 Vuokranpalautus... 9 Kunnianloukkaus - hallintaanottovaroitus... 9 Vahingonkorvaus huoneiston kunto... 9 Vuokrasopimuksen purkaminen... 9 Tilaajavastuulain mukainen laiminlyöntimaksu Yhtiöjärjestyksen muuttaminen Talous ja verot HYPOn asuntomarkkinakatsaus: Asuntokaupan syväjää sulaa hitaasti Vuokrat nousivat 3,2 prosenttia vuodessa Vuokranantajat: Pienvuokranantajat eivät kisko ylisuuria voittoja Julkaisut ja tapahtumat Pirkanmaan Taloyhtiötapahtuma Vuoden 2015 painos VastuunjakotaulukkoPlus -oppaasta

3 KURSSITOIMINTA Kuka korjaa kun paikat hajoavat jäsentilaisuus vastuunjaosta Kiinteistöliitto Pirkanmaan syksyn tilaisuudet aloittaa Kuka korjaa kun paikat hajoavat koulutusilta. Tilaisuudessa käsitellään korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautumista taloyhtiön ja osakkeenomistajan välillä. Illan aikana perehdytään myös osakkeenomistajan velvoitteisiin ja muutostyöoikeuteen, yhtiön ennallistamisvelvoitteeseen sekä siihen, miten vahingonkorvausvastuu vaikuttaa vastuunjakoon. Vastuunjako- ja muutostyöteemoja käsitellään esimerkkitapausten kautta. Kuka korjaa kun paikat hajoavat jäsentilaisuuden luennoitsijana toimii Suomen Kiinteistöliiton lakimies Salla Sofia Vartiainen. Tilaisuus on jäsenkiinteistöjen edustajille maksuton, mutta edellyttää ilmoittautumista. Tapahtuman tarkempi ohjelma on jäsentiedotteen liitteenä. Luentomateriaali julkaistaan koulutustilaisuuden jälkeen sivustolla Oma etusivu->koulutusten aineistot kohdassa. Ajankohtaisaamu ammattilaisille Lokakuun 20. päivänä järjestettävä Ajankohtaisaamu ammattilaisille on taloyhtiöiden isännöitsijöille kohdennettu tapahtuma, jossa päivitetään tietoja vuoden 2016 talousarvion laatimista varten. Samalla tutustutaan siihen, miten laserkeilausta voidaan hyödyntää kiinteistön kunnossapito- ja korjaustoiminnassa. Ensi vuoden talousnäkymistä, tariffi- ja taksamuutoksista kertoo tuttuun tapaan Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry:n toiminnanjohtaja Jorma Koutonen. Laserkeilauksen mahdollisuuksista puolestaan alustaa Tampereen Ammattikorkeakoulun projekti-insinööri Kalle Tammi. Aamuinen tapahtuma on jäsenkiinteistöjen isännöitsijöille maksuton, mutta edellyttää ilmoittautumista ennakkoon. Lisätietoja ohjelmasta ja ilmoittautumisesta jäsentiedotteen liitteessä. Taloyhtiön vaihtoehtoiset energiaratkaisut Asuinkiinteistöissä on viime vuosina kiinnostuttu uusista lämmitysenergiaratkaisuista. Öljylämmityksestä ja jopa yleisimmästä lämmitysjärjestelmästä, kaukolämmöstä on tapahtunut siirtymää muihin järjestelmiin. Useampaa lämmitysjärjestelmää hyödyntävien ns. hybridikiinteistöjen määrä on myös kasvanut. Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry:n Taloyhtiön vaihtoehtoiset energiaratkaisut jäsentilaisuudessa perehdytään kahteen uudempaan energiavaihtoehtoon poistoilmalämpöpumppujärjestelmään sekä maalämpöön. Poistoilmalämpöpumppujen mahdollisuuksista kertoo aluepäällikkö Raimo Korpela Pamon Oy:stä. Maalämpöjärjestelmän hyödyntämisestä pitää alustuksen yrittäjä Jukka Stenberg Green Heat:sta. Koulutusillassa kuullaan lisäksi Suomen Kiinteistöliiton energia-asiantuntija Petri Pylsyn alustus lämmitysjärjestelmän vaihtamiseen liittyen. Osallistuminen tilaisuuteen on jäsenkiinteistöjen edustajille maksuton, mutta edellyttää ilmoittautumista. Tilaisuuden ohjelma ilmoittautumisohjeineen on jäsentiedotteen liitteenä. 3

4 UUTISIA KIINTEISTÖLIITOSTA Kaisa Kettunen Pirkanmaan uudeksi neuvontainsinööriksi Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry:n uudeksi neuvontainsinööriksi on nimitetty insinööri (AMK) Kaisa Kettunen. Hän vastaa erityisesti yhdistyksen rakennusteknisestä neuvonnasta antaen neuvontaa myös taloyhtiöiden hallintoa koskeviin kysymyksiin. Kettunen on toiminut aiemmin kehityspäällikkönä ja isännöitsijänä Lännen Isännöintipalvelu Oy:ssä ja isännöitsijänä Kiinteistöpalvelu Isotalo Oy:ssä. Kettunen on suorittanut Johtavan ammatti-isännöitsijän AIT-tutkinnon. Yhdistyksen palveluksessa Kettunen aloittaa Kaisa Kettunen siirtyy neuvontainsinöörin toimeen yhdistyksessä kolme vuotta tehtävää hoitaneen Jussi Korjan siirryttyä uusiin haasteisiin. Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry kiittää Jussia hienoista työvuosista! Varmista postin perilletulo: ilmoita puheenjohtajan tai isännöitsijän vaihdos Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry lähettää jäsenyyteen liittyen jäsentiedotteen, Suomen Kiinteistölehden sekä Pirkanmaan Kiinteistöviesti -lehden sekä muuta kiinteistönomistajia koskevaa postia. Tästä johtuen on erittäin tärkeää, että nämä noin 20 erillistä postitusta kulkeutuvat oikealle henkilölle. Mikäli kiinteistösi hallituksen puheenjohtaja tai isännöitsijä on vaihtunut tai jommankumman osoite muuttunut, kannattaa siis tehdä muutosilmoitus myös kiinteistöyhdistykselle. Muutosilmoitukset voi tehdä sähköisesti osoitteeseen tai soittaa puhelimitse toimiston numeroon (ma-pe klo 9-15). Täydennä sähköpostiosoitteesi jäsenrekisteriin Yhä useammin yhdistyksen viestintä tapahtuu sähköisesti. Ilmoita sähköpostiosoitteesi yhdistyksen rekisteriin, niin varmistat, että olet nopeimman ja laajimman tiedottamisen piirissä. Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry täydentää jäsenrekisteritietojaan keräämällä jäsenkiinteistöjensä hallitusten puheenjohtajien ja isännöitsijöiden sähköpostiosoitteita. Sähköpostiosoitteen voi ilmoittaa edellä mainittuun yhdistyksen sähköpostiosoitteeseen tai soittamalla yhdistyksen toimistolle. Kiinteistöliitto: Kotitalousvähennyksellä vauhtia taloyhtiöiden esteettömyysremontteihin Kiinteistöliiton mielestä asunto-osakeyhtiöiden teettämien remonttien tulisi oikeuttaa kotitalousvähennykseen. Vähennysoikeuden laajennus vauhdittaisi noin neljännesmiljoonassa kerrostaloasunnossa vuoteen 2030 mennessä tarvittavan esteettömyysremontin toteutusta. Remontit ovat erityisen tärkeitä parannettaessa ikääntyneiden kotona asumisen edellytyksiä. Ne myös tukevat hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta ikääntyneiden hoitopalveluiden sisällyttämisestä kotitalousvähennyksen piiriin. - Lähtökohtana on, että omistajat vastaavat asuntojensa kunnossapidosta ja korjauksista. Tarkkaan harkituissa tapauksissa, kuten esimerkiksi vanhusten kotoa asumisen mahdollistavissa hissi- ja esteettömyyskorjauksissa, tulisi korjausrakentamista tukea verotuksellisin keinoin, sanoo toimitusjohtaja Harri Hiltunen Kiinteistöliitosta. Asunto-osakeyhtiön osakkaat maksavat kaikki taloyhtiön korjauskulut yhtiövastikkeissaan, joten heidän pitäisi verotuksellisesti olla samassa asemassa kuin omakotiasukkaiden. Hallinnollisesti järjestelmä olisi helppo ja selkeä toteuttaa. Osakas saisi taloyhtiöltään vähennystä varten tarvittavat tiedot remonttiyrityksestä, työkustannuksista ja omasta vastikeperusteisesta maksuosuudestaan ja ilmoittaisi näiden perusteella tiedot verottajalle. 4

5 Kiinteistöliitto on yhteistyökumppanina mukana ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmassa Ohjelmassa on arvioitu, että vuonna 2030 on tarve miljoonalle esteettömälle asunnolle. Nykyiset esteettömät asunnot ja arvioitu esteettömien asuntojen uudisrakentaminen kattavat tästä noin Valtaosa vajeesta, noin asuntoa, tulisi kattaa kerrostaloasuntojen esteettömyyskorjauksilla. Vuoteen 2030 asti tarvitaan vuosittain keskimäärin noin hissi- ja sisäänkäyntikorjausta ja saneerausta asunnoissa ja yhteistiloissa. Asunto-osakeyhtiöiden osakkaiden omistamat noin 1,2 miljoonaa asuntoa sijaitsevat valtaosin kaupunki- ja kuntakeskuksissa. Osakkaista merkittävä osa on seniori-ikäisiä, joiden määrä kasvaa nopeasti. Pellervon taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan erityisesti kaupunkien kerrostalojen korjaustarve lisääntyy voimakkaasti seuraavien 10 vuoden aikana. Lisäksi tulisi saada kurottua umpeen 25:n viime vuoden aikana syntynyttä korjausvajetta. Jäsentyytyväisyys järjestöön edelleen korkealla tasolla Kiinteistöliittoon järjestäytyneet taloyhtiöt ovat erittäin tyytyväisiä liiton ja alueellisten kiinteistöyhdistysten palveluihin ja toimintaan. Jäsenpalveluita mitattiin KTI Kiinteistötieto Oy:n touko-kesäkuussa tekemässä valtakunnallisessa kyselyssä, johon vastasi yli jäsenkiinteistön edustajaa, joista Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry:n jäseniä oli 376 vastaajaa. Kaikkein tyytyväisimpiä jäsenet olivat saamiinsa neuvontapalveluihin, joita myös pidettiin selkeästi järjestön tärkeimpänä palvelumuotona. Tyytyväisyysmittauksessa koulutustilaisuudet ja viestintä ja tiedottamispalvelut saivat lähes yhtä korkean arvosanan kuin neuvontapalvelu. Kaikki nämä ydinpalvelut, samoin kuin Suomen Kiinteistölehti, saivat Pirkanmaan jäsenistöltä arvosanan 5,8 asteikolla 1 7 (1=heikko ja 7=kiitettävä). Jäsentyytyväisyyskyselyn mukaan jäsenet mieltävät Kiinteistöliiton ja sen alueellisen yhdistyksen aikaansa seuraavaksi (89 % vastaajista), asiantuntevaksi (88 %) ja tarpeellisia palveluja järjestäväksi (80 %) järjestöiksi. Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry:n jäsenistä jopa 96 % ilmoitti olevansa valmis suosittelemaan Kiinteistöliiton ja sen alueellisen yhdistyksen jäsenyyttä kokemustensa perusteella. Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry kiittää kyselyyn vastanneita jäseniään palautteesta, jonka perusteella yhdistys kehittää palveluitaan ja toimintaansa. Kiinteistöyhdistyksiin liittynyt 637 uutta jäsentä kuluvana vuonna Vuoden 2015 aikana (tammi-kesäkuu) Kiinteistöliiton alueellisiin yhdistyksiin liittyi 637 uutta jäsentä. Eniten uusia jäseniä liittyi Kiinteistöliitto Varsinais-Suomeen (168), Kiinteistöliitto Uusimaahan (158) ja Kiinteistöliitto Päijät-Hämeeseen (74). Suomen Vuokranantajiin on liittynyt alkuvuonna 960 uutta jäsentä. Luottamushenkilöt koolla Hallituspäivillä Reilut 50 Kiinteistöliiton ja jäsenyhdistysten hallitusten jäsentä kokoontui Hallituspäiville Helsingin Kalastajatorpalle. Hallituspäivillä käsiteltiin jäsentyytyväisyyskyselyn 2015 tuloksia, jäsenpalvelujen kehittämistä, Kiinteistöliittoyhteisön kehitystä, Palveleva vaikuttaja -strategian sisältöä ja toimeenpanoa sekä kuultiin eri sektoreiden ajankohtaiskatsaukset. 5

6 AJANKOHTAISTA Asumismenot 2015 tutkimus: yhä useampi euro kuluu asumiseen Asumismenojen kasvu jatkuu, vaikka talous pyörii vajaateholla. Pellervon taloustutkimuksen analyysi osoittaa, että asumismenojen nousuvauhti on kiihtymässä heikosta talous- ja tulokehityksestä huolimatta. Veronkorotukset ohentavat kuluttajien mahdollisuuksia tukea talouden kehitystä. Asuminen vie kuluttajien, palkansaajien ja asunnonomistajien tuloista yhä suuremman osuuden. Kiinteistöverorasituksen jatkuva lisääminen kiinteistökannan uhkana Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmasta voidaan päätellä, että kiinteistöverotus syö yhä suuremman osan asumisen menovirroista. Valtiovarainministeriön kiinteistöverotusta koskeva säädösluonnos esittää, että vuosia 2018 ja 2019 koskevat kiinteistöveron muutosesitykset jätetään vielä toistaiseksi odottamaan kiinteistöverotuksen arvostamisperusteiden uudistustyön tuloksia. - Olivat arvostamisperusteiden uudistamisen johtopäätökset mitkä tahansa, kiinteistöverotuksen kiristämistahtia on hillittävä. Kiinteistöverotuksen alarajoja ei pidä korottaa vuonna 2017, toteaa pääekonomisti Jukka Kero Kiinteistöliitosta. Kiinteistöverotuksen merkittävä lisääminen syö kuluttajien ostovoimaa heikentäen kotimaisen kysynnän ja talouden kasvukykyä. - Paikkakunnilla, joilla taloudellinen näkymä on haastava, kiinteistöverotuksen ja muiden veroluonteisten maksujen jatkuvat korotukset ovat muodostumassa uhaksi kiinteistökannalle, Kero sanoo. Korkovähennysjärjestelmä säilytettävä PTT:n laskelmat osoittavat, että asuntolainojen korkovähennysjärjestelmään suunnitelluilla muutoksilla on matalienkin korkojen aikana iso merkitys asunnonomistajille ja Suomen taloudelle. Yhteiskuntasopimuksen kariutumisen seurauksista noin kolmannes veronkorotuksista valuisi asumismenoihin. - Korkovähennysjärjestelmä on säilytettävä. Sen avulla on Suomessa saavutettu hyvä tuloksia. Järjestelmä on kannustanut kotitalouksia säästämään ja huolehtimaan omatoimisesti asumistarpeistaan, sanoo Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen. Korkovähennyksen leikkaus kasvattaa vuokra-asumisen kysyntää entisestään. Mikäli vuokra-asuntotarjonta ei samaan aikaan lisäänny, vuokratasoon kohdistuva paine nousee. On tärkeätä, että hallitus tukisi asuntotarjonnan kasvua. Toimenpiteitä olisivat muun muassa pienten vuokratulojen verovapaus, tonttitarjonnan lisääminen ja rakentamisen kustannusten laskeminen sekä lisä- ja täydennysrakentamisen mahdollisuuksien lisääminen. Tämän kaltaiset toimenpiteet pitävät asuntokantaa aktiivikäytössä ja lisäävät uudisasuntojen tarjontaa. Ympäristöystävällinen ja kilpailukykyinen yhteistuotanto säilytettävä Hallitusohjelman sähkön ja lämmön yhteistuotannon CO2-veron alennuksen puolittaminen merkitsisi mekaanisesti arvioiden kokonaisuudessaan keskimäärin viiden prosentin, mutta enimmillään jopa 15 prosentin kallistumispainetta lämmitykseen. Suurin vaikutus kohdistuisi niihin kuntiin ja lämpöyhtiöihin, jotka käyttävät merkittävässä määrin maakaasua, kivihiiltä ja öljyä. Esimerkiksi Helsingissä 60 neliön kerrostaloasunnossa tämä tarkoittaisi runsaat 100 euroa vuodessa, eli miltei kolme prosenttia nykyistä suurempia hoitokuluja. - Suomalaisten kiinteistönomistajien ja asukkaiden kannalta on tärkeää, että meillä on myös tulevaisuudessa ympäristöystävällinen ja kustannuksiltaan kilpailukykyinen yhteistuotantojärjestelmä, korostaa toimitusjohtaja Harri Hiltunen. Asumiseen kohdistuvat veronkorotukset ja päätökset on tarkasteltava uudelleen Hallitusohjelman suurin lisälasku kohdistuu sähkölämmitteisissä omakotitaloissa asuviin perheisiin. Pahimmillaan hallitusohjelma tuo jopa 500 euron vuotuisen lisälaskun lähes puolelle miljoonalle kotitaloudelle. - Hallitusohjelman asumiseen kohdistuvat kiristykset eivät ota huomioon kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja, ovat epäoikeudenmukaisia ja siten edellyttävät uudelleenarvioinnin. Erityisesti korkovähennysoikeus on tärkeä nuorille lapsiperheille. Kiinteistöverotus puolestaan tarvitsee uudistuksen, jossa otetaan huomioon 6

7 asumistalouden käytettävissä olevat tulot ja paikkakunnallinen väestökehitys sekä kiinteistöjen arvon alentuminen. Kiinteistöveron tulee laskea, kun maan ja rakennuksen arvo laskee asuntomarkkinoilla. Se ei saa olla uusi ylimääräinen kunnallisvero, edellyttää Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen. Ryhmärakennuttamislaki voimaan Ryhmärakennuttamista pyritään edistämään juuri voimaan tulleella ryhmärakennuttamislailla, jonka tarkoituksena on turvata hankkeisiin osallistuvien oikeudellinen asema ja helpottaa rahoituksen saamista hankkeille. Ryhmärakennuttamisella tarkoitetaan rakennusliikevetoisen ja omatoimisen asuntorakennuttamisen välimuotoa, jossa ryhmä tulevia asukkaita organisoituu ja ryhtyy rakennuttamaan asuntoja yhdessä. Laissa säädetään muun muassa ryhmärakennuttamishankkeen markkinoinnista ja ryhmärakennuttajakonsultin velvollisuuksista. Asunto-osakeyhtiötehtävät siirtyivät PRH:lle 1.9. alkaen Maistraattien ja ELY-keskusten paikallisviranomaistoiminta kauppa- ja yhdistysrekisteriasioissa on loppunut ja maistraattien asunto-osakeyhtiötehtävät ovat siirtyneet Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) syyskuun alussa. Tehtävien siirrosta johtuen käsittelyajat voivat loppukesän ja syksyn aikana olla hieman tavanomaista pidempiä. Jos maistraattiin jätettyä hakemusta tai ilmoitusta ei ole ehditty käsitellä ennen elokuun loppua, se on automaattisesti siirtynyt PRH:n käsiteltäväksi. Voit asioida asunto-osakeyhtiöasioissa seuraavilla tavoilla: Sähköisesti: asunto-osakeyhtiöiden yhteystietojen sekä vastuuhenkilöiden muutokset tehdään YTJ-palvelussa ( Asunto-osakeyhtiön sähköisen kaupparekisteriotteen saa PRH:n Virre-palvelusta ( Postitse: kaupparekisteri-ilmoitukset postitetaan osoitteella: PRH-Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, Helsinki. Ohjeistusta asioimisen tueksi: Ohjeet ilmoittamiseen ovat Prh.fi sivuilla, lisätietoja Kaupparekisterin neuvonta, p Viestintäviraston neuvontapalvelu apuna antennien taajuusmuutosasioissa Viestintävirasto on avannut neuvontapalvelun, joka antaa kuluttajille ohjeita television kanavahaun tekemisessä UHF-taajuusalueen antennitelevisioverkkoon toteutettavien taajuusmuutosten aikana. Neuvontapalvelun puhelinnumero on , ja se on avoinna arkisin klo Television kanavahaku on tehtävä uudelleen omalla alueella tehtyjen taajuusmuutosten jälkeen. Useimmat televisiot suorittavat kanavahaun automaattisesti, kun kanavahaku käynnistetään. Jotkin televisiot saattavat vaatia tehdasasetusten palauttamisen ennen kanavahaun tekemistä. Mikäli ongelmia kuitenkin esiintyy kanavahaun tekemisessä omalla alueella tehtyjen taajuusmuutosten jälkeen, kannattaa ottaa yhteyttä Viestintäviraston neuvontapalveluun. Vastaanotto-ongelmissa auttaa sen sijaan lähetysverkkoa ylläpitävä operaattori. Sen tehtävänä on selvittää muun muassa lähetysverkkoihin, antennijärjestelmiin, näkyvyys- ja kuuluvuusalueisiin ja lähetysverkon vastaanotto-ongelmiin liittyviä asioita. Taajuusmuutokset jatkuvat loppuvuonna Pohjois-Suomessa ja Joensuun alueella 7

8 Taajuusmuutokset toteutetaan alueittain vuosien aikana. Taajuusmuutokset tehdään loppuvuonna Pohjois-Suomessa muun muassa Kuusamon, Kajaanin, Sotkamon, Rovaniemen ja Oulun alueilla sekä Joensuussa Kiihtelysvaaran lähetysasemalla. Tarkemmista taajuusmuutosten aikatauluista kerrotaan Digitan ylläpitämässä verkkopalvelussa Taloyhtiöiden velvollisuus on tiedottaa asukkaille ajankohdasta, jolloin televisioiden kanavahaku on tehtävä. Omakotitaloissa television kanavahaku on tehtävä sen jälkeen, kun taajuusmuutokset omalla alueella on toteutettu. Taajuusmuutokset koskevat vain Digitan operoimaa antenni-tv-verkkoa, mutta ne koskettavat valtaosaa suomalaisista antenni-tv-katsojista. Muutostyöt eivät koske DNA:n operoimaa VHF- antenniverkkoa, kaapeli-, satelliitti- eikä iptv-kotitalouksia. Taajuusmuutokset ovat välttämättömiä, sillä antennitelevisioverkon hyödyntämä ns. 700 MHz:n taajuusalue siirtyy vuoden 2017 alussa langattoman laajakaistan käyttöön. Muutoksia Isännöinnin auktorisointi ISAssa Isännöinnin auktorisointi ISAn asiamies- ja toimistotehtävät on hoidettu elokuusta 2015 lähtien Isännöintiliitossa. Asiamieheksi on nimitetty johtaja Kaisa Leiwo. Asianajaja, varatuomari Jarmo Asikainen on siirtynyt auktorisointitoimikunnan puheenjohtajaksi. Isännöitsijän henkilökohtaisen pätevyysjärjestelmän valmistelu on samalla siirretty Isännöintiliitosta Isännöinnin auktorisointi ISAan. Pätevyysjärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2015 lopussa. OIKEUSTAPAUKSET Vuokrasaatava - vuokrasopimuksen purkuoikeus Rovaniemien HO ; nro 401; dnro S 15/438 (vailla lainvoimaa ) Huoneenvuokrasaatavaa koskevassa jutussa KO oli katsonut, että AHVL 63 :n 1 momentin sananmuodon mukaisen tulkinnan perusteella ensivuokralaisella ei ollut oikeutta purkaa ensivuokasopimusta jälleenvuokralaisen terveydelle aiheutuvan ilmeisen vaaran perusteella. Huoneistossa ei ollut todettu terveyshaittaa eikä huoneiston siten katsottu olleen asumiskelvoton, ja pelkän hajun perusteella ei voitu näyttää sitä, että huoneistossa oli ollut terveyshaitta. HO ei myöntänyt asiassa jatkokäsittelylupaa. Vahingonkorvausvastuu - jäte- ja sadevesiviemärin tulviminen Vaasan HO ; nro 351; dnro S 14/1265 (vailla lainvoimaa ) HO katsoi KO:n tavoin, että kaupunki oli vesihuoltolaitoksen omistajana vastuussa kiinteistöosakeyhtiölle jätevesiviemärin tulvimisesta aiheutuneesta vahingosta mutta ei poikkeuksellisesta sadevesiviemärien tulvimisen aiheuttamasta vahingosta. Sateen oli näytetty olleen poikkeuksellisen voimakasta, ja sadevesijärjestelmän tulvimisen oli näytetty aiheutuneen ylivoimaisesta tapahtumasta eikä kaupungin laiminlyönnistä huolehtia sadevesiviemärin mitoituksesta ja kunnosta. Näin ollen kaupunki ei ollut korvausvelvollinen kiinteistöosakeyhtiölle sadevesiviemärin tulvimisen aiheuttamasta vahingosta. Kaupunki ei kuitenkaan ollut näyttänyt, että kiinteistöosakeyhtiön jätevesiviemäri olisi tulvinut muusta kuin sellaisesta syystä, josta kaupunki vesihuoltolaitoksen omistajana oli vastuussa, koska ei kyetty näyttämään, oliko hulevesien ohjautuminen jätevesiverkostoon johtunut erillisjärjestelmän toimimattomuudesta aiheutuneesta vesien sekaantumisesta vai muusta syystä. Kaupunki oli siten korvausvastuussa kiinteistöosakeyhtiölle jätevesiviemärin tulvimisesta aiheutuneesta vahingosta. 8

9 Panttauksen pätevyys Helsingin HO ; nro 1079; dnro S 14/2893 (vailla lainvoimaa ) GT on Asunto Oy:n ainoa osakkeenomistaja. A on ainoa GT:n osakkeenomistaja. B:llä on myötäpuolineen GT:ltä ja A:lta määriltään riidattomat ja erääntyneet saatavat. Asunto Oy oli yhtiökokouksessa päättänyt hakea kiinnityksen omistamaansa kiinteistöön edellä tarkoitettujen saatavien vakuudeksi ja panttikirjat oli annettu B:lle myötäpuolineen. Vierasvelkapantin antaminen GT:n ja A:n veloista oli ollut Asunto Oy:n toiminnan tarkoituksen mukaista ja se oli palvellut yhtiön etua. Pantin antaminen ei ollut laitonta varojenjakoa eikä asunto-osakeyhtiölain 11 luvun 7 :n vastaista. Vapaan pääoman jakamista koskevat rajoitukset eivät soveltuneet tapaukseen eikä Asunto Oy:n velkojien suojaa näytetty loukatun. Asunto Oy ei ollut oikeutettu vetoamaan panttauksen pätemättömyyteen. Vuokranpalautus Vaasan HO ; nro 334; dnro S 14/783 (vailla lainvoimaa ) B oli muuttanut huoneistosta A oli tehdyllä vuokrasopimuksella vuokrannut B:ltä vapautuneen huoneiston osan C:lle C oli myös maksanut vuokraa A:lle alkaen. Riitaista oli, olivatko B ja A sopineet, että B saa puolet helmikuun vuokrasta takaisin. B:n oli A:n kertomuksen mukaan katsottu olleen aloitteellinen ja etsineen A:lle uuden vuokralaisen, C:n. C:n todistelukertomukseenkin nojaten KO ja HO katsoivat vuokranpalautuksesta sovitun ja B:n ollen siten oikeutettu saamaan takaisin A:lta puolet helmikuun vuokrasta. Kunnianloukkaus - hallintaanottovaroitus Helsingin HO ; nro 15/125767; dnro R 14/776 (vailla lainvoimaa ) HO:n mukaan Asunto Oy:n hallituksen kokouksen pöytäkirjaan hallintaanottovaroituksen antamisen perusteeksi kirjatut seikat eivät olleet siten virheellisiä, että kunnianloukkauksen tunnusmerkistö täyttyisi. Näin ollen B:n A:ta ja hänen myötäpuoliaan vastaan ajama syyte kunnianloukkauksesta oli hylättävä. KO:n tuomiot kumottiin. Vahingonkorvaus huoneiston kunto Turun HO ; nro 275; dnro S 14/1176 (vailla lainvoimaa ) Asunnolle oli valokuvien avulla näytetty aiheutuneen vahinkoa, jota ei voitu katsoa tavanomaiseksi kulumiseksi. Näistä vahingoista vuokralainen oli velvollinen suorittamaan vuokranantajalle vahingonkorvausta. Vuokralainen oli KO:ssa tuomittu korvaamaan myös kuluja, jotka olivat aiheutuneet mm. asunnon siivouksesta, rikkoutuneista ovista, rikkoutuneesta vaate- sekä siivouskaapista ja rikkoutuneesta wc:n peilikaapista sekä sähkölieden ja jääkaapin vaihtamisesta. Vuokrasopimuksen purkaminen Helsingin HO ; nro 1135; S 14/1673 9

10 Vuokralainen oli toistuvasti maksanut vuokriaan olennaisesti myöhässä. Maksamatta olevien vuokrien määrä vastasi yli viiden kuukauden vuokraa eli laiminlyönnin merkityksen ei katsottu olevan vähäinen. Vuokranantajalla oli ollut oikeus purkaa vuokrasopimus. Tilaajavastuulain mukainen laiminlyöntimaksu Helsingin HAO ; päätös 15/0632/5; 03992/15/4111 (vailla lainvoimaa) Tilaajavastuulain mukainen laiminlyöntimaksu voitiin määrätä sillä perusteella, että valittajan olisi tullut varmistaa asiakirjojen aitous. HAO katsoi, että selvitysvelvollisuuden tarkoitus huomioon ottaen ei voi olla riittävää, että tilaaja pelkästään muodollisesti täyttää selvitysvelvollisuutensa, vaan tilaajan on tosiasiallisesti varmistettava saadun selvityksen aitous, mikäli aitoutta on aihetta epäillä. Yhtiöjärjestyksen muuttaminen Helsingin hovioikeus ; nro 1157; S 14/1226 (vailla lainvoimaa ) Kysymys oli asunto-osakeyhtiön rahoitusvastiketta koskevan yhtiöjärjestyksen määräyksen muuttamisen edellytyksistä. Harkinnassa oli otettava huomioon, että yhtiöjärjestyksen tulee olla muutoksen jälkeen kohtuullinen kaikkien asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajien kannalta. Rahoitusvastikkeen määräytymisperusteen muuttaminen osakkeenomistajan esittämällä tavalla kasvattaisi huomattavasti muiden osakkeenomistajien vastuuta rahoitusvastikkeella katettavista kustannuksista ja nostaisi heidän asumiskustannuksiaan merkittävästi. Yhtiöjärjestyksen muuttaminen vaaditulla tavalla olisi asunto-osakeyhtiön muille osakkeenomistajille olennainen ja täysin ennakoimaton tapahtuma ja johtaisi todennäköisesti heidän kannaltaan yhtiöjärjestyksen kohtuuttomuuteen. Perusteita muutokselle ei siten katsottu olevan. TALOUS JA VEROT HYPOn asuntomarkkinakatsaus: Asuntokaupan syväjää sulaa hitaasti Uusi Hypon Asuntoindeksi osoittaa, että pääkaupunkiseudun ja Tampereen asuntomarkkinat askeltavat vakaasti heikosta talouskehityksestä ja suuresta epävarmuudesta huolimatta. Asuntojen kysyntä on piristynyt ja syväjää sulaa, vaikkakin hitaasti. Lue aiheesta lisää Hypon sivuilta osoitteesta Vuokrat nousivat 3,2 prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 3,2 prosenttia. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 2,8 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 2,7 prosenttia ja muualla Suomessa 2,8 prosenttia. ARA-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 3,6 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 0,7 prosenttia ja ARA-asuntojen vuokrat 0,9 prosenttia. 10

11 Vuokranantajat: Pienvuokranantajat eivät kisko ylisuuria voittoja Syksyn vuokraussesongin käynnistyminen on nostanut pintaan keskustelun vuokrien noususta. Mitään merkkejä suurista korotuksista ei kuitenkaan näy. Suomen Vuokranantajien Pellervon Taloustutkimuksella teettämä selvitys osoittaa, että vuokratuotto on pysynyt vakaana kaksi vuosikymmentä. Vuokrankorotukset ovatkin ennen kaikkea seurausta vuokranantajalle lankeavista kohonneista kustannuksista ja asuntojen hintatason noususta. "Vakaa tuottotaso kertoo, että yksityiset vuokranantajat eivät tavoittele ylisuuria voittoja. Vuokrien nousu johtuu ennen kaikkea ulkoisista tekijöistä. Esimerkiksi kiinteistöveron korotus tulee kohottamaan vuokranantajan kulurasitusta. Myös kiinteistönhoidon kustannukset jatkavat kasvuaan", kommentoi tilannetta Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva. Vapaarahoitteisissa asunnoissa vuokrien nousu on ollut maltillisempaa kuin valtion tukemissa asunnoissa. Tilastokeskuksen mukaan vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2,8 prosenttia kun taas valtion tukemien ARA-asuntojen vuokrat nousivat 3,3 prosenttia. Koro-Kanervan mukaan ero selittyy tuetun tuotannon aiheuttamalla markkinoiden eriytymisellä: "Tuetussa vuokra-asuntokannassa ehdot antavat mahdollisuuden tiettyyn tuottoon, jonka suuret institutionaaliset sijoittajat myös ulosmittaavat. Yksityinen pienvuokranantaja puolestaan joutuu elämään markkinatilanteen mukaan." Kokemukset vuokraustoiminnan arjesta kertovatkin, että yksityiset vuokranantajat ovat korotuksissaan maltillista ja paikoin vuokrien nousu on pysähtynyt. "Takavuosien kaltaisia korotuksia vuokralaisen vaihtuessa ei tehdä. Joissakin kaupungeissa vuokrat joustavat jopa alaspäin. Tämä kertoo selkeästi siitä, että vuokra-antajat reagoivat herkästi vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen ja vuokralaisten maksukyvyn kehittymiseen. Tavoite numero yksi on kuitenkin saada asunto vuokralle", Koro-Kanerva avaa tilannetta. Ratkaisut vuokrapaineisiin löytyvät asuntopoliittisten ja verotuksellisten uudistusten läpiviemisestä. "Vain kannustava toimintaympäristö varmistaa vuokra-asuntojen riittävän tarjonnan ja kohtuullisen vuokratason. Kaavailtu pienten osinkotulojen verovapaus tulee ulottaa koskemaan myös vuokratuloja ja vuokrauskäytössä olevien asuntojen perintöverokohteluun tulee hakea mallia yritysten sukupolvenvaihdoksia koskevasta sääntelystä. Hallituksen on myös syytä laittaa pikaisesti toimeen hallitusohjelmassa sopimansa asuntopoliittiset toimenpiteet, joilla lisätään tonttituotantoa ja alennetaan rakentamisen kustannuksia", peräänkuuluttaa Koro-Kanerva. JULKAISUT JA TAPAHTUMAT Pirkanmaan Taloyhtiötapahtuma Kiinteistöalan luotettavat kumppanit järjestävät taloyhtiöiden edustajille, isännöitsijöille ja kiinteistöjen teknistä ylläpitoa hoitaville suunnatun maksuttoman luento- ja näyttelytapahtuman Tampereella torstaina klo Tapahtumaan kutsutaan taloyhtiöiden hallitusten edustajia, isännöitsijöitä, teknisiä isännöitsijöitä sekä muita asuinkiinteistöjen parissa toimivia. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Kiinteistöalan luotettavat kumppanit Real Estate Members, on kiinteistöalalla toimivien huippuosaajien muodostama verkosto, joka tekee alaa hyödyttävää yhteistyötä ja kehittää kumppanuusajattelua. Tapahtuman ohjelma ja ilmoittautumisohjeet löytyvät sivuilta Vuoden 2015 painos VastuunjakotaulukkoPlus -oppaasta VastuunjakotaulukkoPlus 2015 on perusteellinen opas asunto-osakeyhtiölain 4 luvun mukaiseen osakkaan ja taloyhtiön väliseen kunnossapitovastuuseen. Se perustuu Kiinteistöliiton ja Kiinteistöliitto Uusimaan laatimaan Taloyhtiön vastuunjakotaulukkoon selittäen ja täydentäen sitä. 11

12 VastuunjakotaulukkoPlussan 3. painoksen sisältö on täysin sama kuin vuonna 2014 ilmestyneen 2. painoksen. Oppaassa käydään läpi pääsäännön mukainen vastuunjako sekä erilaiset poikkeukset. Selkeä rakenne etenee rakennuksen järjestelmien, osien ja laitteiden mukaan. Kutakin osaa tai laitetta koskeva vastuunjako on avattu piirroskuvin, selityksin ja tapausesimerkein. Tapausesimerkeissä tuodaan esille lukuisia Kiinteistöliiton ja Kiinteistöliitto Uusimaan jäsenneuvonnassa tutuksi tulleita taloyhtiöiden pulmatilanteita ja esitetään niihin juridisesti pätevät ratkaisut. Taloyhtiön vastuunjakotaulukon ja VastuunjakotaulukkoPlussan ovat laatineet yhteistyössä Suomen Kiinteistöliiton ja Kiinteistöliitto Uusimaan lakimiehet ja insinöörit. Opasta myy Kiinteistöalan Kustannus Oy verkkokaupassa Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry 12

13 LIITTEET Kuka korjaa kun paikat hajoavat? koulutusesite Ajankohtaisaamu ammattilaisille koulutusesite Taloyhtiön vaihtoehtoiset energiaratkaisut koulutusesite TÄMÄ TIEDOTE SEKÄ AIKAISEMPIEN VUOSIEN TIEDOTTEITAMME ON LUETTAVISSA SÄHKÖISESTI OSOITTEESSA: Rekisteröidy osoitteessa ja syötä siinä yhteydessä taloyhtiön jäsennumero pyydettyyn kohtaan ja anna muutoinkin pyydetyt tiedot mm. oman roolisi taloyhtiössä ja maakunnan (tärkeä, jotta saat oman alueesi tiedotteista tiedon). Huomioi se, että rekisteröityä tarvitsee vain yhden kerran, mutta kirjautua tulee joka kerta jäsensivuille mennessäsi. Saat rekisteröitymisen jälkeen antamaasi sähköpostiosoitteeseen pikaisesti salasanan. Tämän jälkeen pääset jatkossa kirjautumaan jäsenkäyttäjänä järjestelmään. Kun olet onnistuneesti rekisteröitynyt Taloyhtio.netin käyttäjäksi ja saanut antamaasi sähköpostiosoitteeseen ensimmäisen salasanasi, voit osoitteessa kirjoittaa antamasi sähköpostiosoitteen Käyttäjätunnus-kohtaan sekä sähköpostiisi tulleen salasanan Salasana -kohtaan ja pääset näkemään jäsensivujen aineistot. Kirjauduttuasi pääset myös muuttamaan salasanan mieleiseksi Omat tiedot -kohdan kautta. Julkaisija: Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry Päätoimittaja: Jorma Koutonen Painolaitos: Grano Oy Painopaikka: Tampere, 2015

14 KUTSU KOULUTUSTILAISUUTEEN TIEDOTE 4/2015 KUKA KORJAA KUN PAIKAT HAJOAVAT? Aika keskiviikko klo Paikka Technopolis Yliopistonrinne, Häggman-sali, Kalevantie 2, Tampere Ohjelma Kahvitarjoilu Kuka korjaa kun paikat hajoavat? lakimies OTM Salla Sofia Vartiainen, Suomen Kiinteistöliitto ry vastuun jakautuminen osakkaan ja yhtiön välillä ennallistamisvelvoite yhtiön vastuulla olevan korjauksen yhteydessä osakkaan velvollisuudet - osakkaan muutostyöoikeus vahingonkorvausvastuu kun paikat hajoavat yhteenveto Lähestymistapa aiheeseen on case-lähtöinen pureudumme eri osa-alueisiin esimerkkitapausten kautta. n Tilaisuus päättyy Tilaisuus on kiinteistöyhdistyksen jäsenkiinteistöjen edustajille maksuton, mutta edellyttää ilmoittautumista ennakkoon. Ilmoittautumiset viimeistään internetissä Tilaisuus järjestetään OK-opintokeskuksen tuella. TERVETULOA! 14

15 KUTSU KOULUTUSTILAISUUTEEN TIEDOTE 4/2015 AJANKOHTAISAAMU AMMATTILAISILLE Tilaisuus on kohdennettu asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden isännöitsijöiden ajankohtaiskoulutukseksi. Aika tiistai klo Paikka Scandic Tampere City (Pyynikki 2-3), Hämeenkatu 1, Tampere Ohjelma Kokousaamiainen 8.15 Laserkeilaus kiinteistön korjaushankkeiden avuksi projekti-insinööri Kalle Tammi, TAMK Talousarvioperusteet 2016 kustannuskehitys, maksut ja tariffit 2016 toiminnanjohtaja Jorma Koutonen, Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry Ajankohtaisaamun päätös Tilaisuus on Kiinteistöliitto Pirkanmaan jäsenkiinteistöjen edustajille maksuton, mutta edellyttää ilmoittautumista ennakkoon. Ilmoittautumiset viimeistään internetissä Tilaisuus järjestetään OK-opintokeskuksen tuella. TERVETULOA! 15

16 KUTSU KOULUTUSTILAISUUTEEN TIEDOTE 4/2015 TALOYHTIÖN VAIHTOEHTOISET ENERGIARATKAISUT Aika tiistai klo Paikka Museokeskus Vapriikki, auditorio, Alaverstaanraitti 5, Tampere Ohjelma Kahvitarjoilu Poistoilmalämpöpumppuratkaisut aluepäällikkö Raimo Korpela, Pamon Oy Maalämpö lämmitysmuotona yrittäjä Jukka Stenberg, Green Heat Lämmitystavan muutos ei ole sirkustemppu energia-asiantuntija Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto ry Tilaisuus päättyy Tilaisuus on Kiinteistöliitto Pirkanmaan jäsenkiinteistöjen edustajille maksuton, mutta edellyttää ilmoittautumista ennakkoon. Ilmoittautumiset viimeistään internetissä Tilaisuus järjestetään OK-opintokeskuksen tuella. TERVETULOA! 16

17 JÄSENNEUVONNAN PUHELINNUMEROT 2015 KIINTEISTÖLIITTO PIRKANMAA ry Yhdistyksen jäsenneuvonta arkisin klo , puh hallinto-, talous- ja työsuhdeasiat - toiminnanjohtaja Jorma Koutonen puh neuvonta-asiamies Jaune Koivuniemi puh tekniset ja hallinnolliset asiat - neuvontainsinööri Kaisa Kettunen puh ( alkaen) Lakineuvonta Asianajotoimisto Suojanen & Alanen Oy, Pekka Suojanen puh Asianajotoimisto Tempo Oy, Jarkko Lehtokannas puh SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO ry Lakineuvonta maanantai - torstai klo , perjantai klo puh Talous- ja veroneuvonta maanantai torstai klo puh Energianeuvonta maanantai - perjantai klo puh Maksullinen osakasneuvonta maanantaista torstaihin klo puh neuvontapalvelun hinta 1,98 /min+pvm SÄHKÖISET JÄSENPALVELUT 2015 Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry kotisivut Suomen Kiinteistöliitto ry kotisivut Jäsensivut Taloyhtiösivut taloyhtiön omat kotisivut