Asuinrakennusten korjaustarve

Transkriptio

1 Asuinrakennusten korjaustarve Asuntoreformiyhdistys (ARY) Harri Hiltunen

2 Roolitus Toteuttajat: PTT, VTT, KTI Tilaajat: Suomen Kiinteistöliitto, Kiinteistöalan koulutussäätiö, Rakennusteollisuus RT, Hypoteekkiyhdistys, Rakennusinsinööriliitto RIL, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL.

3 Taustat Raportissa arvioidaan Suomen asuntokannan teknistä ja taloudellisesti perusteltua korjaustarvetta. Teknisen korjaustarpeen- ja kustannusten oletetaan olevan sidottuja rakennuksen ikään ja tyyppiin. Laskelmassa otetaan huomioon korjaustarvetta vähentävinä seikkoina äskettäin korjatut rakennukset ja pitkään tyhjillään olleet rakennukset. Taloudellisesti perusteltu korjaustarve on osa teknisestä korjaustarpeesta. Tässä tutkimuksessa taloudellisesti perusteltu korjaustarve on sidottu asuntojen tulevaan kysyntään. Mikäli asuinrakennuksille ei ole jatkossa kysyntää, ei korjauksia kannata täysimääräisinä tehdä.

4 Asunnot ikäryhmittäin

5 Korjaustarve

6 Kumuloitunut korjaustarve Vuotuisen korjaustarpeen lisäksi tarkastellaan tehtyjen korjausten ja korjaustarpeen välistä suhdetta pitkällä aikavälillä. Tekemättä jääneiden korjausten arvoksi on tässä tutkimuksessa arvioitu yhteensä noin 15 miljardia euroa viimeisen 25 vuoden ajalta. Tämä summa pitää sisällään ainoastaan kaikkein välttämättömimmät korjaukset ja oletuksen siitä, että korjausinvestoinnit ovat kohdistuneet juuri korjaustarpeessa oleviin rakenteisiin. Tähän laskelmaan ei sisälly huoneistokorjausten laiminlyönnistä kertynyt patouma.

7 Tekninen ja taloudellinen korjaustarve Vaaleat värit = Taloudellisesti perusteltu korjaustarve < tekninen korjaustarve

8 Korjaustarve talotyypeittäin Talotyyppi Korjaustarve, milj. Taloudellisesti perusteltu korjaustarve, milj. Taloudellisesti perustellun korjaustarpeen osuus teknisestä Yhteensä Kerrostalo Rivitalo Omakotitalo

9 Asunto-osakeyhtiöiden osuus asuinrakennusten korjaustarpeesta (laskettu asuntojen perusteella) Asuinrakennuskannan korjaustarve (milj. euroa/vuosi) Taloudellisesti perusteltu korjaustarve Taloudellisesti perustellun osuus teknisestä Asuntoosakeyhtiöiden osuus asunnoista As. oy osuus taloudellisesti perustellusta korjaustarve Yhteensä % Kerrostalot % 64,9 % 995 Rivitalot % 69,3 % 395 Omakotitalot % 5,6 % 62 * Arvioitu asunto-osakeyhtiöiden omistamien asuntojen perusteella 9

10 Muiden omistajien osuus asuinrakennusten korjaustarpeesta (laskettu asuntojen perusteella) Asuinrakennuskannan korjaustarve (milj. euroa/vuosi) Taloudellisesti perusteltu korjaustarve Taloudellisesti perustellun osuus teknisestä Muut kuin as.oy omistavat Muiden kuin as. oy osuus taloudellisesti perustellusta korjaustarpeesta Yhteensä % Kerrostalot % 35,1 % 538 Rivitalot % 30,7 % 175 Omakotitalot % 94,4 % * Arvioitu asunto-osakeyhtiöiden ja muiden omistamien asuntojen perusteella 10

11 Asuinrakennusten taloudellisesti perusteltu korjaustarve 3,2 mrd euroa/v Asunto-osakeyhtiöt 1,4 mrd euroa/v, muut omistajat 1,8 mrd euroa/v. Asuinrakennusten korjaustarve / vuosi, milj. euroa Muut omistajat; 1764; 55 % Asuntoosakeyhtiöt; 1452; 45 % 11

12 Asuinrakennusten taloudellisesti perusteltu korjaustarve 3,2 mrd euroa/v Asunto-osakeyhtiöt 1,4 mrd euroa/v, muut omistajat 1,8 mrd euroa/v. Asuinrakennusten korjaustarve / v., milj. euroa Kerrostalot; 1533,0; 48 % Erilliset pientalot; 1113,0; 34 % Asunto-osakeyhtiöiden osuus korjaustarpeesta milj. euroa /v. Erilliset pientalot; 62; 4 % Rivi- ja ketjutalot; 395; 27 % Rivi- ja ketjutalot; 570,0; 18 % Kerrostalot; 995; 69 % 12

13 Asuntojen kysyntätilanne mahdollistaa korjaamisen taloudellisesti kannattavasti seuraavilla alueilla? suuret kaupungit = yli asukasta keskikokoiset kaupungit = asukasta pienet kaupungit = alle asukasta suluissa vastausten keskiarvot, 5=Täysin samaa mieltä,, 1=Täysin eri mieltä

14 Miten seuraavat tekijät vaikuttavat omistamienne / hallinnoimienne asuinrakennusten korjaamiseen seuraavien viiden vuoden aikana? suluissa vastausten keskiarvot, 5=Edistää merkittävästi,, 1=Vaikeuttaa merkittävästi

15 Lisätietoa: Kiinteistöliitto Jukka Kero, pääekonomisti Suomen Kiinteistöliitto Pellervon taloustutkimus PTT Markus Lahtinen, tutkimusjohtaja, puh , Janne Huovari, ekonomisti, puh , 15