Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous Oy Projektin kuvaus Projektin aikana on tarkoitus tutkia typpilannoituksen lisäämisen vaikutusta sadon määrään, laatuun ja ravinteitten hyväksikäyttöön. Projekti suoritetaan yhteistyössä mv. Lauri Hantulan ja Agrimarket-ketjun toimesta Seinäjoella Hantulan peltolohkolla 743-01453-35 vuosina 2011 2013. Lohko ei sijaitse pohjavesialueella. Lohkoa viljellään perinteisesti kyntö kylvömuokkaus kylvö menetelmällä. Projektin tavoite Projektin tavoite on selvittää suuremmilla kuin nykyisillä ympäristötukien sallimilla typpimäärillä lannoitettujen kasvustojen tuottaman sadon laatu ja määrä sekä ravinteiden hyväksikäyttö. Projektin koejäsenet 1. Trappe kevätvehnä 100 kg N/ha lannoitustasolla 2. Trappe kevätvehnä 150 kg N/ha lannoitustasolla 3. Trappe kevätvehnä 170 kg N/ha lannoitustasolla 4. Trappe kevätvehnä 200 kg N/ha lannoitustasolla 5. Trappe kevätvehnä 150 kg N/ha lannoitustasolla ilman kasvitautitorjuntaa 6. Wappu kevätvehnä 150 kg N/ha lannoitustasolla 7. Wappu kevätvehnä 170 kg N/ha lannoitustasolla 8. Wappu kevätvehnä 200 kg N/ha lannoitustasolla Projektin eteneminen 1. Kylvö Lohkolle kylvettiin 30.04. 2012 28 m leveitä, noin 1,5 hehtaarin suuruisia koealoja Trappe- ja Wappu kevätvehniä. Kylvölannoitus tehtiin Suomensalpietari- lannoitteella molemmilla lajikkeilla seuraavasti: a) YaraBela Suomensalpietari Se+ 481 kg/ha (130 kg N) b) YaraBela Suomensalpietari Se+ 556 kg/ha (150 kg N) c) YaraBela Suomensalpietari Se+ 556 kg/ha 150 kg N)
Lohkolle kylvettiin verranteeksi myös koeala Trappe- kevätvehnää normaalilla 100 kg:n typpilannoitustasolla. Tällä koealalle kaikki typpi annettiin kylvölannoituksena Suomensalpietaria 370 kg/ha. 2. Kasvukauden aikainen lisälannoitus a) 150 kg /ha typpilannoitustason koejäsenille typpiliuos, 51 l/ha tähkimisvaiheessa (20 kg N) b) 170 kg /ha typpilannoitustason koejäsenille typpiliuos, 51 l/ha tähkimisvaiheessa (20 kg N) c) 200 kg /ha typpilannoitustason koejäsenille Suomensalpietari, 111 kg/ha (30 kg N) korrenkasvuvaiheessa + Typpiliuos, 51 l/ha tähkimisvaiheessa (20 kg N) Suomensalpietari levitettiin Yara N-Sensor menetelmällä - kasvustomassa- ja lannoitteenlevityskartat liitteenä 3. Kasvuston hivenlannoitus Kaikille koejäsenille annettiin rikkakasviruiskutusten ruiskutusten yhteydessä hivenravinteiden puutteeseen YaraVita Gramitrel 1,5 l/ha ja korrensääderuiskutusten yhteydessä Yara Vita Gramitrel 1,5 l/ha. - Kasvustosta otettiin kasvustonäyte 20.06., josta teetettiin ravinneanalyysi o Ravinneanalyysin perusteella annettiin YaraVita Bortrac 1 l/ha ja YaraVita Brassitrel 3 l/ha o Kasvianalyysitulokset ja lannoitesuositukset niiden perusteella liitteenä 4. Koelohkojen kasvinsuojelu a) T1(pensomisen loppu) Logran 20 g + Hankkijan Trio 0,8 + CCC 0,5 l / ha b) T1+ viikko, 16.kesäkuuta Zenit 0,4 l + Moddus M 0,3 l + Axial 0,8 l / ha c) T2 (korrenkasvun loppu), 27.kesäkuuta Moddus 0,15 l + MCPA 0,8 l /ha (valvatti ja ohdakeongelma) Wappu - Moddus 0,1 l + MCPA 0,8 l /ha (valvatti ja ohdakeongelma) Trappe d) T3 (tähkälletulo), 3.heinäkuuta Amistar 0,25 l + Zenit 0,5 l + Karate Zeon 0,075 l /ha 4. Koelohkojen puinti Wappu 10.syyskuuta ja Trappe 30. syyskuuta Kasvustot valmistuivat huomattavasti keskimääräistä hitaammin puintikuntoon. Wappu kasvoi 33 pv ja Trappe 40 pv pidempään kuin mitä niiden keskimääräinen kasvuaika virallisten lajiketulostaulukoiden mukaan on. Lämpösummakertymää valmistumiseen Wappu tarvitsi 105 C ja Trappe 88 C enemmän kuin mitä niiden lämpösummatarve virallisten lajikekokeiden mukaan on. Wappu Trappe Kylvetty 30.04. 30.04. Sadonkorjuu 10.09. 24.09. Kasvuaika pv 133 147 Lämpösumma(Ylistaro) 1073 1146 Sadesumma mm (Ylistaro) 286 311 Virallinen lämpösummatarve 968 1058 Virallinen kasvuaika pv 100 107
Kutakin koealaa puitiin edestakainen puintileveys kaistalla. Jyväsato punnittiin tilan kuivurilla, johon on asennettu vaaka- anturit. Puitu satomäärä muutettiin hehtaarisadoksi. Olkisato määritettiin puimalla koealalta osa oljista karheelle ilman silppuria. Karhe paalattiin, pinta-ala jolta paali tuli mitattiin, paali punnittiin ja punnitustulos laskettiin hehtaarisadoksi. Tulokset 1. Satotaso ja valkuaispitoisuus Jyväsadon leipävilja- analyysit tehtiin Viljavuuspalvelun laboratoriossa. Lajike ja N kg/ha kosteuskorj. sato 14,5 % valk % sl. Wappu 200 5944 16,9 369 Wappu 170 5620 15,8 389 Wappu 150 5251 15,7 395 Trappe 200 kg N/ha 7003 12,9 327 Trappe 170 kg N/ha 6590 11,5 380 Trappe 150 kg N/ha 6042 12,8 387 Trappe 100 kg N/ha 5955 11,5 379 Trappe 150 kg N/ha ilman kasvitautitorjuntaa 5450 12,8 404 Trappe 100 kg/ha ja 170 kg/ha typpilannoitustasolla meni alhaisen valkuaispitoisuuden vuoksi rehuviljaksi, muut koejäsenet täyttivät leipäviljavaatimukset. Satotaso nousi molemmilla lajikkeilla typpilannoitustason lisääntyessä. Valkuais % nousi Wapulla typpilannoituksen lisääntyessä, Trapella typpilannoitus riitti vain satotason nostoon.
2. Ravinteiden kotiuttaminen Jyvä- ja olkisadon ravinnepitoisuudet määritettiin Viljavuuspalvelun laboratoriossa. Typen kotiuttaminen jyväsadossa Kun huomioidaan vain jyväsato, 1 koejäsen otti lannoitetypen lisäksi vielä maasta typpeä. Muilla koejäsenillä jäi pieniä määriä typpeä olkisadon mukana peltoon. Tulosta voidaan pitää hyvänä, sillä Kasvuohjelmatutkimuksen ja sitä edeltäneen ISO- VILJA tutkimuksen mukaa typestä jää suomalaisessa viljanviljelyssä keskimäärin lähes kolmannes hyödyntämättä sadon muodostukseen. Typen kotiuttaminen, kun sekä olki- että jyväsato huomioidaan Trappe kevätvehnän osalta myös olkisadon määrä punnittiin kaikilta koejäseniltä. Wappu kevätvehnän osalta olkisato jäi paalaamatta ja punnitsematta huonoista sääolosuhteista johtuen. Wapulla käytetään seuraavassa oletustietona Trappekevätvehnän olkisadon määrää lannoitustasportaittain. Ravinnearvoina käytettiin Viljavuuspalvelun analysoimia ravinnemääriä g / kg. Trappe typen kotiuttaminen N Jyvissä N oljissa N Lajike ja N kg/ha kg/ha kg/ha käyttämätön 200 kg N/ha 160 41 0 170 kg N/ha 132 22 16 150 kg N/ha 132 27-9 100 kg N/ha 117 22-39 150 EI TAUTIT. 119 21 9
Wappu typen kotiuttaminen N Jyvissä N oljissa N Lajike ja N kg/ha kg/ha kg/ha käyttämätön 200 kg N/ha 173 54-27 170 kg N/ha 149 31-10 150 kg N/ha 137 22-9 Fosforin kotiuttaminen Maan fosforitila oli viljavuustutkimuksen mukaan hyvällä / korkealla tasolla. Fosforilannoitusta ei koejäsenille annettu. Typpilannoituksen lisääntyessä fosforin otto maasta lisääntyi. Fosfori jyväsadossa Lajike ja N kg/ha g/kg kg/ha Wappu 200 4,5 27 Wappu 170 4,7 26 Wappu 150 4,8 25 Trappe 200 kg N/ha 3,5 25 Trappe 170 kg N/ha 3,6 24 Trappe 150 kg N/ha 3,2 19 Trappe 100 kg N/ha 3,3 20 Trappe 150 EI kasvitautitorj. 3,4 19
Kaliumin kotiuttaminen Maan kaliumtila on viljavuustutkimuksen mukaan tyydyttävällä / hyvällä tasolla. Kaliumlannoitusta ei koejäsenille annettu. Typpilannoituksen lisääntyessä kaliumin otto maasta lisääntyi. Heikoimmin kaliumia otti maasta koeala jolla kasvitauteja ei torjuttu. K jyvissä Lajike ja N kg/ha g/kg kg/ha Wappu 200 5,4 32 Wappu 170 5,4 30 Wappu 150 5,8 30 Trappe 200 kg N/ha 4,8 34 Trappe 170 kg N/ha 5,1 34 Trappe 150 kg N/ha 4,8 29 Trappe 100 kg N/ha 4,9 29 Trappe 150 EI tautitorj. 4,9 27 Koejäsenten taloudellinen kannattavuus Sadon arvo Sato 14,5 % valk % sako luku perus hinta valkuai s lisä HINTA / TN Sadon arvo Wappu 150 kg N/ha 5251 15,7 395 234 15 249 1307 Wappu 170 kg N/ha 5620 15,8 389 234 15 249 1399 Wappu 200 kg N/ha 5944 16,9 369 234 15 249 1480 Trappe 100 kg N/ha 5955 11,5 379 220-2 218 1298 Trappe 150 kg N/ha 6042 12,8 387 234 0 234 1414 Trappe 170 kg N/ha 6590 11,5 380 220-2 218 1437 Trappe 200 kg N/ha 7003 12,9 327 234 0 234 1639 Trappe 150 kg N/ha ilman kasvitautitorjuntaa 5450 12,8 404 234 0 234 1275 Trappe 100 kg N/ha ja 170 kg N/ha menivät alhaisen valkuaispitoisuuden takia rehuviljaksi, muille koejäsenille saatiin leipäviljan perushinta. Sadon arvo Lannoite kustannus Sadon arvo - lann. kust. Wappu 150 kg N/ha 1307 186 1121 Wappu 170 kg N/ha 1399 215 1185 Wappu 200 kg N/ha 1480 257 1223 Trappe 100 kg N/ha 1298 141 1158 Trappe 150 kg N/ha 1414 186 1228 Trappe 170 kg N/ha 1437 215 1222 Trappe 200 kg N/ha 1639 257 1382 Trappe 150 EI tautit. 1275 186 1089 rehuvehnäksi Taloudellinen kannattavuus parani molemmilla koejäsenillä typpilannoitustason kohotessa. Laskelmassa käytetty viljelijän tilalla kasvukaudella 2012 toteutuneita kustannuksia ja sadon myynnissä toteutunutta viljan hintaa / tn.
Kasvukauden sääolosuhteet Kasvukauden 2012 lämpösummakertymä oli toiseksi alhaisinta tällä vuosituhannella. Vain vuoden 2008 lämpösummat ovat olleet alhaisempia. Toukokuu Kesäkuu
Heinäkuu Elokuu Syyskuu Kesän sääolosuhteet olivat viljelyn kannalta ongelmalliset. Kylvöt koelohkolla tehtiin hyvissä olosuhteissa. Kylvöjen jälkeiset sateet kuorettivat maata ja kosteuden haihduttaminen piti maan kylmänä eivätkä kasvustot lähteneet kasvuun parhaalla mahdollisella tavalla. Lämpösummakertymä oli koko kasvukauden alhaista ja puinnit viivästyivät. Syyskesän / syksyn lämpösumma kertyi vielä tavanomaista lämpimimpinä öinä ja pilvisinä päivinä, kasvustot eivät saaneet riittävästi valoa ja siksi valmistuminen sadonkorjuukuntoon viivästyi. Pohdinta ja arviointi Kesän ongelmalliset sääolot vaikuttivat satotasoon Lannoituksena annettu typpi saatiin kotiutetuksi sadossa ja satomäärä nousi selvästi jokaisella typpiportaalla. Sadon nettoarvo, lannoitekustannukset sadon arvosta vähennettynä, nousi lannoitustason kohotessa Olosuhteissa, joissa kasvutekijät ovat kunnossa, edes 200 kg N /ha lannoitustaso ei näyttänyt ainakaan vuonna 2012 olevan vielä lannoituksen kannattavuuskattona. Typpilannoituksen avulla kasvatettu sato imi tehokkaasti maasta fosforia ja kalia.
Kesän 2012 tuloksista jäi arveluttamaan oliko sadon muodostumista eniten rajoittava tekijä sää vai loppuiko jokin ravinne sittenkin kesken. Kasvukauden sademäärissä suuria paikallisia vaihteluita, seuraavalle kasvukaudelle kartoitetaan mahdollisuutta oman sääaseman hankintaan koelohkolle. LIITTEINÄ: - Kasvianalyysit - Lehtilannoitusohjeet - Yara N-Sensor karttatulosteet Wappu kasvustomassa Wappu lisälannoitteenlevitys -
Trappe kasvustomassa Trappe lisälannoitteenlevitys -