NORSUNLUUTORNI - kun korkeakoulu tekee työelämälähtöistä täydennyskoulutusta, kuinka työelämälähtöistä se voi olla? TYÖ TEKIJÄÄNSÄ OPETTAA Päätösseminaari 14.11.2012 KUOPIO / Tuula Kämäräinen
Myyntijohtaja valmennus 26.3.-23.11.2012 - kehitä myyntiosaamista, lisää myyntiä! Osallistujien lukumäärä 10 henkilöä Kaikille lähetettiin Webropol kysely, joista kuusi vastasi 5 osallistujaa haastateltiin puolistrukturoidun lomakkeen avulla Koulutus oli tarkoitettu täydennyskoulutukseksi korkeakoulututkinnon suorittaneille myynnin johtotehtävässä toimiville ja/tai yrityksen myynnistä vastaaville; myyntipäälliköille tai -johtajille, toimitusjohtajille, myyntitiimin vetäjille, yrittäjille. Ohjelman tarkoituksena oli tarjota uusinta myyntijohtamisen, rekrytoinnin ja sähköisen liiketoiminnan osaamista.
Mitä on työelämälähtöisyys? TYÖELÄMÄ Työnantaja määrittää tarvitsemansa osaamisen. Nopeasti muuttuvassa ympäristössä muutoskyky on työntekijän perustaito. Oppiminen on sopeutumista, kun olemme oppineet muutoksen tuomat asiat, ajatusmallit ja/tai toimintamallit, olemme samalla sopeutuneet muutokseen. Oppiminen on ympäristöön sopeutumisen väline. (Varila 2000, 43) Työelämälähtöisyydellä tarkoitetaan koulutuksen ja työelämän yhteistyötä! KOULUTUS Koulutuksen tulee vastata työelämän tarpeita. Työelämälähtöisyydessä painotetaan, että koulutuksen tehtävänä on myös arvioida ja jopa kyseenalaistaa työelämän toimintamalleja ja kehittää ja uudistaa niitä aktiivisesti. Samalla kehitetään sekä uudistetaan myös koulutusta. Lähteet:Tynjälä Kekäle Heikkilä 2004: 6 7; Salonen 2008: 9; Salonen 2010: 16).
Työelämälähtöisyyden perusta: Kolmikanta keskustelu Mitä osaamista minulla on suhteessa yrityksen tarpeisiin? Koulutus Organisaatio oppii vain yksilöiden kautta! Organisaatio ei suorita toimintaa mikä tuottaa oppimista, vaan yksilöiden toiminnan kautta organisaatio tuottaa käytöstä, joka johtaa oppimiseen. (Argyris 1999,67)
Työelämälähtöisyys koulutuksen suunnittelussa Työnantaja määrittää tarvitsemansa osaamisen Onko meillä tarjota sitä tieto/taitoa/osaamista mitä yritykset tarvitsevat kehittyäkseen ja menestyäkseen? Suunnittelemmeko koulutussisältöjä norsunluutornissa omissa poteroissamme vai kohtaako koulutussisällöt kentän tarpeet, tuotetaanko sitä tieto ja taitoa mitä työelämä tarvitsee? Toisaalta, jotta voimme haastaa työelämän kehittämään ja tuottamaan yhä parempia toimintamalleja pitäisi meidän ylittää työelämäntarpeet, olla edellä kävijä tietää enemmän kuin mitä osataan vaatia
Koulutuksen tarjoajan tulee olla toimija, joka ymmärtää, ennakoi ja aktiivisesti vaikuttaa ympäristönsä tarpeisiin Yritys / työelämä Tuottaa tutkimustarpeita ja toiveita Antaa tutkimusaiheita On monesti myös tutkimuskohteena Koulutus jalkauttaa tutkimustulokset työelämään: Tiiviit suhteemme elinkeinoelämään takaavat viimeisimmän tiedon siirtymisen yritysten ja yhteiskunnan hyödyksi. (Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulun strategia)
Osallistujat Kun tarjotaan työelämälähtöistä valmennusta, kuinka tarkasti koulutuksen tarjoajan tehtävä on määritellä osallistujille tietyt tutkintovaatimukset (vain korkeakoulutetuille) eikö riitä, että työelämä arvioi itse onko osallistujalla riittävät tiedot/pätevyys osallistua koulutukseen? Kuinka pitkälle koulutussuunnittelussa huomioidaan, että osallistujalla on korkeakoulutasoiset lähtötiedot ja taidot? Koulutuksen tarjoajan oma toiminta-alue ja kohderyhmä?
Miksi koulutukseen hakeudutaan Uusien ajatuksien haku ja oman tekemisen testaaminen. Katsoa onko kipinää opiskella näillä vuosilla lisää. Oman osaamisen kehittäminen, motivaation lisääminen omaa toimenkuvaa kohtaan. Tarve kehittää yrityksen myyntiprosesseja. Hakea uusia ideoita. Päivittääkseni myyntitietoja ja taitoja. Syventää ammattitaitoa.
Koulutussisältö/teemat ja aiheet Koulutussisällössä tulee näkyä korkeakoulutasoinen oppiminen Koulutuksen onnistumista osallistujan näkökannalta peilataan usein siihen kuinka työelämälähtöistä, käytännönläheistä tai suoraan omaan työhön HELPOSTI sovellettavaa sisältö on ollut Arviointiraportti: Kuudesta vastaajasta kolme koki, että sekä teoriaa että käytäntöä oli molempia sopivasti. Kaksi vastaajaa piti opetusta melko käytännönläheisenä. Yksi vastaaja piti opetusta melko teoreettisena. Muissa vastauksissa tuli esille vastaajien arvostus käytännönläheistä, työelämälähtöistä koulutusta kohtaan.
Akateemisuus koulutussisällössä Teorioiden ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen Reflektointi: itsekriittinen tarkastelu ja arviointi Asioiden hallinnan kehittäminen Kokonaisuuksien hallinta, syy-yhteyksien ymmärtäminen Uuden/innovatiivisen kehittäminen Aiemman osaamisen toteaminen ja suunniteltu hyödyntäminen suhteessa uuden oppimiseen Geneerisiä taitoja ja abstraktia ajattelua tukeva Analyyttinen suhtautuminen työhön ja sen tekemiseen Työssä oppiminen/kehittyminen tapahtuu työtä tekemällä ja sitä kriittisesti reflektoimalla
Kouluttajat, mitä heiltä odotetaan? Luennoitsijoitten ammattitaidollinen pätevyys - - Ne vinkit tavallaan siihen rekrytointi prosessin läpiviemiseen oli tosi hyviä. vinkkiä oman työn organisoimiseen - - Hyviä esimerkkejä joita pysty muuttamaan konkretiaksi - -
Koulutus jalkautuu työpaikalle Koulutus muuttaa omaa ja organisaation osaamista Onko koulutus mielestäsi vaikuttanut organisaationne toimintaan tai toiminnan tuloksellisuuteen? Kyllä, kyllä just myyntiprosessin tehostaminen, erilaiset mittaroinnit ja muut vastaavat ni ne on kyllä ajatuksena tullu tältä kautta, että ja ennen kaikkea sitten siltä porukalta joka on ollu mukana siinä valmennuspäivissä ni on kyllä saanu hyviä vinkkejä. Elikkä on, on muuttanu. Miten myynninjohtamisen tietosi ja taitosi ovat kehittyneet valmennuksen myötä? No varmaan sitä että osaa eri tavalla suhtautuu myynnin tekemiseen ja osaa myös enemmän ettii oikeenlaista tietoa. Ehkä siinä on semmoset niinku kokonaisuudet. Kehittämistehtävä se on myös avannu tota uusia silmiä ja uusia ajatuksia
Keskustelitko koulutuksesta tai koulutuspäivien sisällöstä työpaikalla? Kaikki ovat keskustelleet työpaikalla, osa monenkin yksikön kanssa. Kyllä. Joka kerta. Näit teemoi menee eteenpäin - - pikkuhiljaa näitten eri asioitten yhteydessä. - - muutaman myyntiä tekevän henkilön kanssa keskusteltu ni ne on ihan innoissaan ku ne pääsee kuulemaan tämmöseen, että miten tätä johdonmukaisesti etitään utilitaristia tai hedonistia niinku asiakkaiden joukosta - - No ainoastaan sen mentorin kanssa et hän on nähnyt sen, mutta se ois se ois tosi hyvä että niitä ois käyty - - niinku meiänki tiimin kanssa erimerkiks läpi - - mutta - - esimies ei nähny siihen tarvetta. Kytketään teoria käytäntöön! Kaikki ei ole koulutuksen järjestäjän vastuulla: - - ei oikeestaan - - jokaisen toki pitää sitte myös se oma aktiivisuus valmennuspäivienki jälkeen pitää tavalla tai toisella yllä
Miten myynninjohtamisen tietosi ja taitosi ovat kehittyneet valmennuksen myötä? Haastateltavat ovat nostaneet erityisesti myynnillisen ajattelun lisäämisen sekä tiedon etsimisen. Myös ajan tasalla pysyminen sekä organisaation strategian ja vision yhteneväisyyden tärkeys on mainittu vastauksissa. Älyää niinku pysähtyä miettimään ja ettimään tietoa. osaa eri tavalla suhtautuu myynnin tekemiseen ja osaa myös enemmän ettii oikeenlaista tietoa. Paljon lisää käytännön vinkkejä, ihan teoriaa, ymmärrystä, kokonaisuuksien hallitsemista - - myynti oikeestaan muuttuu koko ajan, ni on enemmän taas tullu sitä sparraamista omaan tietoon lisää
Kehittämistehtävä on tärkeä osa työelämälähtöistä koulutusta Keskustelitko kehittämistehtävästä ja siihen liittyvistä asioista työpaikalla, jos niin keiden kanssa? Kaikki ovat keskustelleet vähintään esimiesten kanssa Toimitusjohtajan kanssa, hallituksen puheenjohtajan kanssa. Elikkä me ollaan se kolmikko joka viedään tätä yritystä eteenpäin ja se oli joka tapauksessa semmonen asia mihinkä oltais ilman tätä valmennusohjelmaakin niin tota hypätty hypätty tekemään toteuttamaan, elikkä niinku se tuki toinen toisiaan periaatteessa. Sitten kun oli käytännössä tehnyt se koko kehittämistehtävän ni vasta siinä vaiheessa otettiin johto siihen mukaan ja sieltä tuli sitten vähän ehkä niinku ei niin puoltavaa näkemystä sille mikä ois tietysti ollut hyvä olla tiedossa jo sillon aikasemmassa vaiheessa. Hyvin läheisesti teen tuon suoran esimieheni kanssa hommia ja tota hän tietää kyllä tasan tarkkaan missä kohalla mennään. - - tää kehittämistehtävän teemasta niinku menee tavallaan läpi organisaation.
entä ne muut tehtävät? Syvensivätkö ne oppimista? jakoi mielipiteet valmennuksen osallistujien kesken. Rekrytehtävä oli mulle pirun hyvä. tehtävässä niin mä oikeestaan niinku hämmästyin, et kuin paljon hän on viitsiny käydä asiaa mielessään läpite, ja sit viel käytiin muutama sähköpostivaihto asian niinku tiimoilta sen jälkeen, et toi oli niinku omalta kannalta toi oli tosi hyvä. ekatehtävä oli hyvä tehtävä ja tota niin se oli niitä harvoja tehtäviä mitä tuli tehtyä ihan työajalla. Ei ne nyt ehkä ainakaan tuntunu syventävän, että must ois ehkä semmonen yks iso kokonaistehtävä ollu parempi ku pieniä tehtäviä siellä välissä. Mun mielestä ihan turhia ja aikaa vieviä Kyllä ne laitto miettimään sitä käytännön tasolle niinku sitä omaa osaamista ja viemään sitä et kyl ne oli hyviä. Kyllä. Siis kyllä ehottomasti.
Ohjaus, mentorin rooli Mentori oli tässä ohjelmassa sama kuin työpaikkaohjaaja. Mentori toimii toteuttajan kontaktina työpaikalle Työpaikkaohjaaja ohjaa ja tukee työpaikalla oppimista ja kehittymistä sekä mahdollistaa muutoksen tai koulutuksen jalkautumisen työyhteisön arkeen On osallistujan tuki, valmentaja, neuvonantaja ja keskustelukaveri Mentorin roolin merkitys erilaisissa oppisopimuskoulutuksissa? o Johtajat o Palveluratkaisujen kehittäjät (asiantuntijat)
Mistä on hyvä valmennusohjelma tehty? Erittäin hyvät valmentajat. VALMENTAJAT Hyvin rakennettu kokonaisuus - - SISÄLTÖ Lisää tota motivaatioo omaan työhön - - todella loistavia keskusteluja niinku saanu käytyä siinä koulutukseen lomassa - - VERKOSTO - - on paljon oppinu siltä porukaltaki. VERTAISOPPIMINEN Sisältö, käytännönläheisyys, teemas pysyminen. TYÖELÄMÄLÄHTÖISYYS Hyvä sisältö, käytännöllisyys, hyvä jengi, kotitehtäviä vaikka enempikin kiitos, ne herättää ajattelemaan syvemmin.
KIITOS MIELENKIINNOSTANNE!