Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen

Transkriptio

1 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen

2 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta Korkeakoulututkintoon johtava työvoimakoulutus Valmentava työvoimakoulutus Koulutuksen toteuttamismuotoja: Yhteishankintakoulutus RekryKoulutus TäsmäKoulutus MuutosKoulutus Näyttötutkinnot Vaihtovalmennus FEC- koulutus Toppis-koulutus

3 Ammatillinen työvoimakoulutus Työvoimakoulutukseen käytetään vuosittain n. 230 miljoonaa euroa (kansallinen), josta noin 8 % käytetään yhteishankintakoulutukseen. Ammatillisessa työvoimakoulutuksessa aloittaa vuosittain noin henkilöä. Lähtökohtana työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa on suorittaa samoja tutkintoja ja opetussisältöjä kuin opetushallinnon rahoittamassa omaehtoisessa ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Eri koulutusmuotojen avulla pyritään edistämään työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja työelämälähtöistä opetusta.

4 FEC-koulutusmalli FEC-koulutusmallin mukaisten koulutusten tulee täyttää seuraavat ehdot ja tunnuspiirteet: Koulutus on luonteeltaan rekrytoivaa täydennyskoulutusta Koulutus on toimihenkilö- ja/tai asiantuntijatasoista koulutusta Koulutus suunnitellaan hakija- ja yrityslähtöisesti siten, että kouluttaja sovittaa osallistujat isäntäyrityksiin sekä varmistaa, että kaikkien osapuolten tarpeet on huomioitu. Osallistuja-yritysparit ovat valmiina ennen koulutuksen alkamista, eli kolmikantasopimus on tehty koulutuksen aloittavien osalta. Koulutus koostuu lähiopetuksesta sekä ohjatusta yritystyöskentelyjaksosta. Kouluttajan puolelta osallistujan työskentelyä yrityksessä ohjaa kouluttajan tehtävään asettama ohjaaja/tutori ja yrityksen puolelta mentori. Koulutuksen työllistymistavoite on vähintään 70% Yritysmaksun osuus koulutusajalta on noin 50%

5 TOPPIS-malli Oppisopimustyyppinen koulutus, jossa yhdistyy ammatillinen työvoimakoulutus ja palkkatuettu työ, jonka ajalta työnantaja maksaa työehtosopimuksen mukaisen palkan Koulutus jaksottuu palkkatuetun työn ajalle (keskimäärin 6 kk) Toppis-mallin tavoitteena: Alentaa rekrytointikynnystä ja edistää työttömän työnhakijan osaamisen kehittymistä ja työllistymistä Lisätä työpaikalla tapahtuvan työnantajan tarpeista lähtevän koulutuksen tarjontaa Parantaa palkkatuetun työn vaikuttavuutta Parantaa työvoimakoulutuksen vaikuttavuutta, kun se johtaa nykyistä varmemmin pitkäaikaisempaan rekrytointiin ja antaa mahdollisuuden hyödyntää saatua koulutusta myöhemmissä opinnoissa.

6 Yhteishankintakoulutus Yritys tai muu työnantaja voi kouluttaa nykyisiä tai uusia työntekijöitään yhteistyössä työ- ja elinkeinohallinnon kanssa. Yhteishankintakoulutukseen voi osallistua myös yrittäjäksi ryhtyvä tai yrittäjä, joka osallistuu samaan koulutukseen työntekijöidensä rinnalla. Lisäksi vuokratyöntekijät voivat osallistua koulutukseen. RekryKoulutus kun yrityksen tarpeisiin ei löydy ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä lähiaikoina valmistu tarvittavia osaajia muusta koulutuksesta TäsmäKoulutus yrityksen ja sen henkilöstön tarpeisiin räätälöity ammatillinen perus- tai lisäkoulutus. Soveltuu myös määräaikaisiin lomautustilanteisiin. MuutosKoulutus työnantaja voi auttaa taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä irtisanottuja työntekijöitään löytämään uuden ammatin tai työpaikan tai tukea toistaiseksi lomautettuja työntekijöitään. Koulutuksia voidaan yhdistää. Nk. vaihtovalmennuksessa toteutetaan samanaikaisesti RekryKoulutusta ja TäsmäKoulutusta. Koulutukseen osallistujat saavat koulutusajalta joko palkkaa tai tietyin edellytyksin työttömyysetuutta ja ylläpitokorvausta.

7 Yhteishankintakoulutuksen kytkentä muihin yrityspalveluihin ELY-keskusten tarjoamia kehittämis- ja asiantuntijapalveluja voidaan kytkeä samaan palvelukokonaisuuteen yhteishankintana toteutetun työvoimakoulutuksen tuotteiden kanssa. ELY-keskusten osaamisen kehittämispalveluilla edistetään kilpailukykyisten pk-yritysten perustamista, laajentamista ja kehittämistä. Palvelut sisältävät mm. koulutusta, konsultointia ja tuotteistettuja asiantuntijapalveluja. Kehittämis- ja asiantuntijapalvelut voivat edeltää koulutusta tai niitä voidaan toteuttaa koulutuksen rinnalla. Esimerkiksi Monitaito analyysia voidaan käyttää pk yrityksen kehitys- ja koulutussuunnitelmaa laadittaessa, jolloin sen avulla voidaan toteuttaa RekryKoulutuksen tai TäsmäKoulutuksen suunnittelun tueksi tarvittava yrityksen ja sen henkilöstön osaamisen analyysi. Yhteishankinnan koulutustuotteita voidaan kytkeä myös laajempaan Tykes tyyppiseen yrityksen kehittämisohjelmaan.

8 Osaamisen kehittämistä tukevat hankkeet TOKI-ryhmän alaisuuteen kuuluu myös hankkeita, joissa kehitetään ja testataan osaamisen kehittämiseen ja työssä oppimiseen liittyviä hyviä käytäntöjä, kuten: APAKE eli Aloittavien yrittäjien ja pk-yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelma. PROTEK eli pk-yritysten osaamisen parantamiseen kehitetty, verkostoyhteistyötä painottava toimintamalli. Opin ovi- hanke, jonka tavoitteena on tukea osaamista ja elinikäistä oppimista. Työelämän ERKKERI kehittämisohjelma, jossa pk-yritysten henkilöstön osaamista vahvistetaan uraohjauksen toimin.

9 Työssäoppimisen kriittiset kysymykset Miksi työssäoppimista on niin paljon? Korostuu erityisesti yhteishankintakoulutuksissa. Miksi käytetään samoja työssäoppimispaikkoja jatkuvasti? Miksi työnantaja maksaa kouluttajalle (tai päinvastoin) korvausta työssäoppimisen ohjauksesta, mutta ei opiskelijalle palkkaa? Edistääkö työssäoppiminen työnsaantia? Valvooko työssäoppimista kukaan? Onko vaihtoehtoja?

10 Työssäoppimisen laatu Pääosaan (2/3-osaan) ammatillisesta työvoimakoulutuksesta sisältyy työssäoppimista, jonka pituus voi vaihdella parista viikosta noin puoleen vuoteen koulutuksesta riippuen. Työ- ja elinkeinohallinto seuraa työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen toteutumista OPAL-opiskelijapalautejärjestelmän avulla ja sillä kartoitetaan myös työssäoppimisen toteutuksen ja ohjauksen laatua. Vuonna 2009 päättyneiden koulutusten osalta 72,4 % palautteen antaneista (vastaus-% 83,2) koki, että työssäoppiminen oli järjestetty työpaikalla hyvin/erinomaisesti ja huonoksi järjestelyt koki vain 2,9 % vastaajista. Saatu ohjaus työpaikalla sai myös enemmistöltä hyvän/erinomaisen palautteen (70,1 %), huonoksi ohjauksen koki 3,3 %. Työssäoppimisjakson aikaisten työtehtävien koettiin tukevan oppimista. Vastaajista 76,2 % antoi hyvän/erinomaisen palautteen ja vain 2,2 % koki työtehtävien tukevan oppimista huonosti. Tulosten perusteella työssäoppiminen on laadukasta ja tukee tehokkaasti oppimista.

11 Kiitos!