Mansikanviljelyn sivuvirrat Ongelman määrittely Innovaatiokilpailu 21.11.2016 31.5.2017 Sivu 1 18.11.2016
Mansikanviljely Suomessa Marjojen viljely Suomessa yhteensä vuonna 2013, Puutarhatilastot 2013 Kokonaismarjasadosta 80 prosenttia on mansikkaa Mansikan sadon jakautuminen (%) Suomessa 2013 Eniten mansikanviljelyä on Savossa Mansikan sadon jakautuminen (%) Suomessa 2013, Puutarhatilastot 2013 Siv u 2 18.11.2016
Mansikkasadosta (n=68) 85 % päätyi elintarvikekäyttöön 14 % sivuvirtoihin 11 % jää peltoon Syitä - Sää - Kasvitaudit - Laatukriteerit - Markkinoimatta jäänyt mansikka (esim. ei ostajaa) Ruotsissa mansikkasadon ruoaksi tuotetun sivuvirran määräksi on arvioitu 10-25 % (Franke et al 2013) Foodspill 2-hanke MTT kuva-arkisto: 3 Päivi Maa- Parikka ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 18.11.2016
Mansikan vuotuinen biomassan tuotanto (marjat ja rönsyt), viljely ~3,6-4 miljoonaa kiloa/vuodessa 100 % jää peltoon ~2,3-2,5 miljoonaa kiloa vuodessa Ruoaksi tuotettu sivuvirta 12 % 80 % jää peltoon 20 % kompostointi/ muu hyötykäyttö/ painon menetys haihtumisen myötä Ei-ruoaksi tuotettu sivuvirta = rönsyt 19 % Elintarvikekäyttöön myyty sato 69 % ~13-14 miljoonaa kiloa vuodessa Otoskoko: 68 tilaa Lähteet: Foodspill 2, Säkö & Laurinen 1977 4 18.11.2016
Mansikan ruoaksi tuotettu sivuvirta jaoteltuna erilaisiin sivuvirran syntysyihin (rönsyt eivät mukana) Otoskoko: 68 tilaa 0 2 4 6 8 10 12 14 16 % sadosta Kategoria 1: Taloudellinen kannattamattomuus/ylituotanto, myös mansikan koko Kategoria 2: Mansikka ali-/ylikypsä, muut laatuvirheet Kategoria 3: Viljelytoimenpiteet ym. Kategoria 4: Sää, kasvitaudit 5 Foodspill 2-hanke
Mansikan jalostus (n=6) 99,5 % päätyi elintarvikekäyttöön 0,5 % sivuvirroiksi biojätteeksi, ei-hyötykäyttöön Syitä Mansikan koko, yli-/alikypsä Kasvitaudit/ pilaantuminen Hyvin vähäistä: puristemassa, logistinen syy 18.1 1.20 16 Maa- ja elintarviketaloud en tutkimuskeskus Mehun valmistuksessa syntyvä puristekakku on hyvin pieni sivuvirta samoin kuin hillon valmistuksessa sulatusveteen liukeneva sekä kattiloihin ja putkiin jäävä mansikan hedelmäliha. Foodspill 2-hanke
Esimerkki-keinoja vähentää mansikan ruoaksi tuotettua sivuvirtaa, Foodspill 2-hanke Haaste: marjan säilyminen Yhteiset tuotantolaitokset ja varastot kuten pakastamot ja marjakuivaamot Haaste: markkinapaineet lyhyen kasvukauden takia Katteiden ja muovitunnelien rakentaminen sekä Kotitalouksien kuluttajakäyttäytymisen muutos: pois pakastamiskulttuurista Haaste: Optimaalisen poiminnan saavuttaminen ennustamattomissa sääolosuhteissa Sadon kypsymisen seuranta Verkostoitumisella ennakkoon poimijoiden kanssa. Haaste: Marja on väärän kokoinen, muotoinen ja näköinen ei täytä kauppakelpoisuudelle asetettuja vaatimuksia, tai ei vain löydy sopivaa ostajaa Jatkojalostus: uusia tuotteita esim. smoothiet Tarjotaan tuotteita muihin, vaihtoehtoisiin markkinakanaviin: esimerkiksi torimyyntiin Lisäksi lisääntyvällä ketjuviestinnällä, kuluttajat mukaan lukien, voidaan vaikuttaa syömäkelpoisten tuotteiden myyntiin 7 11.-13.10.2016
Lähteet Foodspill 2-hanke: Hartikainen, H., Kuisma, M., Pinolehto, M., Räikkönen, R., & Kahiluoto, H. 2014. Ruokahävikki alkutuotannossa ja elintarvikejalostuksessa. Foodspill 2-hankkeen loppuraportti. MTT Raportti 170. https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/485067/mttraportti170.pdf?sequence=1 Pohjoismainen hävikkihanke: Franke, U., Hartikainen, H., Mogensen, L., Svanes, E. 2016. Food losses and waste in primary production. TemaNord 2016:529 http://norden.divaportal.org/smash/record.jsf?pid=diva2%3a945862&dswid=710 Säkö, J., & Laurinen, E. 1977. Mansikan rönsyjen poistaminen ja niiden kasvun heikentäminen. Puutarhatutkimuksen tiedote N.o 12, Hedelmän-ja marjanviljely: s.23-27. Maatalouden tutkimuskeskus. Puutarhatilastot 2013, 2014. Tike, tietoja maa- ja elintarviketaloudesta http://stat.luke.fi/e-lehti-puutarhatilastot-2013/index.html 8