Biomassa-atlas Biomassojen kestävän hyödyntämisen työväline

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Biomassa-atlas Biomassojen kestävän hyödyntämisen työväline"

Transkriptio

1 Biomassa-atlas Biomassojen kestävän hyödyntämisen työväline Eeva Lehtonen, MTT

2 Biomassa-atlas Keskeiset biomassatietovarannot paikkatietona + Aineistoja kestävän käytön arviointiin Avoin karttakäyttöliittymä internetissä Työkaluja laskentaan ja mallintamiseen Eläinmäärät ja lantaa käyttävät biokaasulaitokset Latvusmassapotentiaali Metsähaketase Potentiaali ja tase, jos markkinahakkuut olisivat vuosien keskimääräisellä tasolla

3 Toteuttajat MTT Koordinointi Maatalousmassoihin liittyvät tietovarannot Tapio Käyttäjäkartoitukset Metla Metsätalousmassoihin liittyvät tietovarannot SYKE Vesistöbiomassat Jätteet Itä-Suomen yliopisto Tietomallin integroituminen malleihin Alustan geneerisyys Vaasan yliopisto Biomassa-atlasta tukevien hankkeiden ja sidosryhmien kartoitus Uusiutuva energia Asiantuntijat GTK, RKTL, LYNET Rahoitus MMM (Biotalousstrategia)

4 Biomassa-atlasta tarvitaan Tietoyhteiskunta Avoimet järjestelmät Paikkatietoinfrastruktuuri Biotalous Biomassan kilpailevat käyttömuodot Biomassa-atlas Kestävät tuotteet ja energiaratkaisut Kulutus Nykyinen Infra Kestävän energiahuollon jalkauttaminen Vajaasti hyödynnetyt biomassat käyttöön Suomen biotalousstrategia EUn tavoitteet päästöille, uusiutuvalle energialle ja energiatehokkuudelle Paikkatietoinfrastruktuurin rakentuminen, avoin tieto Tavoite Biomassa-atlas kokoaa moninaiset tietolähteet yhden käyttöliittymän alle

5 Kuka tarvitsee? Toimialoja: energia, ruoka, biomateriaalien jalostus, materiaalikierrot Biomassojen hankinta, operatiiviset toimijat: Lämpöyrittäjät korjuu-urakoitsijat biomassojen jalostajat Suunnittelu Energia-asiantuntijat, konsultit, verkottavat toimijat. Kunta, Kehitysyhtiöt ELY, Maakuntaliitot laitosten investoinnit Tutkimus Yhteiskunta: kansalaisjärjestöt ministeriöt

6 Biomassa-atlas-esiselvitys Selvitetään kansallisen biomassatietokannan tarpeellisuus ja mahdollisuudet toteuttaa se Tietosisällöt Selvitämme Missä biomassatietoa on jo kerätty Millaisia järjestelmiä biomassatiedon keruulle ja jakelulle on jo olemassa tai suunnitteilla Mitä rajoitteita tiedon jakelulle voi olla Suunnittelemme Tietomalli eri lähteistä tulevan tiedon esittämiseen Käyttäjät Tärkeimmät toimijat, jotka voisivat tarvita ja hyödyntää eri biomassajakeiden saatavuustietoa Millaiselle biomassoja koskevalle valtakunnalliselle tiedolle on tarvetta. Tietomalli Mitkä biomassatiedot Biomassaatlakseen tulisi ensivaiheessa sisällyttää Mitä toiminnallisuuksia siinä pitäisi olla Ehdotus tietomallista ja teknisistä määrittelyistä Tiekartta Miten sovellusta kehitetään Ylläpidon vastuutahot ja resursointi

7 Selvityksen rajaus Rajaus 3 BIOTALOUS kaikki biotalousresurssit mukaan Rajaus 1: SIVUVIRTABIOMASSAT Keskitytään biomassoihin, jotka nyt ovat potentiaalisia (uusiutuvan) energian tuotantoon. kartalle Laajempi biotalous-ulottuvuus tulee siitä, että massoja on mahdollista käyttää muuhunkin, kuin energiaksi. Tätä tukee erilaisten ominaisuustietojen liittäminen massoihin (esim TS, VS, MetPot, ravinteet CNPK, proteiinit ) Rajaus 1: PRIMÄÄRITASON BIOMASSAT, TUOTANTO TEOLLISUUDEN TARPEISIIN Ekosysteemipalvelut: Biomassan kokonaistuotanto: nurmi, vilja, mänty, kuusi, koivu, marjat hiilidioksidin Rajaus 2 JALOSTUKSET SIVUVIRRAT Mahdollistaa fraktiointitarkastelut ja toisen asteen sivuvirtojen paremman huomioimisen. sitominen, Laaja-alainen biomassa-atlas virkistysmahdollisuud et, monimuotoisuus Rajaus 2: Sekundääriset, jalostuksen biomassat, SIVUVIRRAT Teollisuuden sivuvirrat, ruokahävikki, mustalipeä, perkeet, lietteet, biojäte Vesivarat: juomavesi, Rajaus teollisuuden 3: BIOTALOUS käyttövesi, Kaikki biotalousresurssit mukaan kartalle: energiantuotanto, Teollisuuden Ekosysteemipalvelut: hiilidioksidin sitominen, BIOMASSAT virkistysmahdollisuudet, monimuotoisuus virkistys sivuvirrat, Vesivarat eri käyttötarkoituksissa: ruokahävikki, juomavesi, teollisuuden käyttövesi, energiantuotanto, virkistys Mahdollisuudet resurssitehokkuuteen mustalipeä, perkeet, lietteet, biojäte Mahdollisuudet resurssitehokkuuteen Rajaus 1 ALKUTUOTANNON Biomassan kokonaistuotanto: mänty, kuusi, koivu, marjat, nurmi, vilja TAI Tuotanto teollisuuden tarpeisiin: kokonaishakkuut, satotasot TAI Primäärituotannon sivuvirrat: latvukset, oksat, kannot, kesanto, olki, lanta

8 Selvityksen rajaus mahdollinen ba kehitys? Rajaus 3 BIOTALOUS kaikki biotalousresurssit mukaan Rajaus 1: SIVUVIRTABIOMASSAT Keskitytään biomassoihin, jotka nyt ovat potentiaalisia (uusiutuvan) energian tuotantoon. kartalle Tulevat Laajempi biotalous-ulottuvuus tulee siitä, että massoja on mahdollista käyttää muuhunkin, kuin energiaksi. kehitysvaiheet Tätä tukee erilaisten ominaisuustietojen liittäminen massoihin (esim TS, VS, MetPot, ravinteet CNPK, proteiinit ) Rajaus 1: PRIMÄÄRITASON BIOMASSAT, TUOTANTO TEOLLISUUDEN TARPEISIIN Ekosysteemipalvelu Biomassan kokonaistuotanto: nurmi, vilja, mänty, kuusi, koivu, marjat t: hiilidioksidin Rajaus 2 JALOSTUKSET SIVUVIRRAT sitominen, Mahdollistaa fraktiointitarkastelut ja toisen asteen sivuvirtojen paremman huomioimisen. virkistysmahdollisu Laaja-alainen biomassa-atlas udet, monimuotoisuus Biomassa- Rajaus 2: Sekundääriset, jalostuksen biomassat, SIVUVIRRAT Teollisuuden sivuvirrat, ruokahävikki, mustalipeä, atlas 2.0 perkeet, lietteet, biojäte Vesivarat: juomavesi, Rajaus 1 Biomassa- ALKUTUOTANNON Rajaus 3: BIOTALOUS teollisuuden Kaikki biotalousresurssit mukaan kartalle: atlas 1.0 käyttövesi, Teollisuuden energiantuotanto, Ekosysteemipalvelut: hiilidioksidin sitominen, BIOMASSAT virkistysmahdollisuudet, monimuotoisuus sivuvirrat, virkistys Vesivarat eri käyttötarkoituksissa: ruokahävikki, juomavesi, teollisuuden käyttövesi, energiantuotanto, virkistys Mahdollisuudet resurssitehokkuuteen mustalipeä, perkeet, lietteet, biojäte ja liitännäispalikat Mahdollisuudet resurssitehokkuuteen Biomassan kokonaistuotanto: mänty, kuusi, koivu, marjat, nurmi, vilja, turve TAI Tuotanto teollisuuden tarpeisiin: kokonaishakkuut, satotasot TAI Primäärituotannon sivuvirrat: hakkuutähteet, kesanto, olki, lanta

9 Tietosisällöt Primääriset Metsäbiomassat (MVMI, metsähakepotentiaali ja taseet) Maatalousbiomassat (peltokasvit & sivuvirrat, lanta) Kalatalousbiomassat (kalansaaliit, järviruoko) Turve Sekundääriset Biojäte yhdyskunnista Teollisuuden orgaaniset jätteet ja sivuvirrat Täydentävät tiedot Luonnonsuojelualueet Arvokkaat maisemat

10 Tietosisällöt Aineiston soveltuvuus Biomassa-atlakseen Asteikko Soveltuu hyvin 2 Soveltuu kohtalaisesti / muutosten jälkeen 1 Ei sovellu 0 Soveltuvuus potentiaaliarviointiin Soveltuvuus Biomassa-atlakseen Primääri Biomassan - Primäärituotannon Maantie- Biomassan kokonaistuotanto tuotant Teollisuuden teellinen Aineiston Aineiston nimi alkuperä o sivuvirrat sivuvirrat Päivitysväli kattavuus Erotuskyky saatavuus Tulevaisuus VMI Metsä MVMI Metsä Kuntakohtaiset energiapuupotentiaalit Metsä Metsähaketase Metsä MELA Metsä Segmenttipohjainen aineisto Metsä Metsäkeskuksen metsävaratieto Metsä Peltolohkorekisteri Pelto Peltojen kasvitiedot Pelto Eläinrekisteri Maatila Lantarekisteri Maatila Biomassapotentiaali W-Fuel Jäte ruokaketjusta Biomassapotentiaali Bionurmi Pelto

11 Visio sovelluksesta: Käyttöliittymä Peruskarttatasot attribuutit Lisätasot raportointi

12 Oskari Visio sovelluksesta: Järjestelmä Käyttäjät Open Source Maanmittauslaitos Rajapinnat: Kartat ja ilmakuvat Open Data MVMI Hakepotentiaali Käyttöliittymä: Biomassaraportit ja yksittäiset kohteet kartalla Kyselyt: Sijainnin ja ominaisuustietojen perusteella Pellot Lanta Yhdyskunta IT-talo Tapio MTT VEI UEF Open datan jalostaminen Metla MTT SYKE

13 Keskusteluun

14 Miten sinä voisit hyödyntää biomassa-atlaksen tietoja? Kiitos! Eeva Lehtonen

Biomassa-atlas Biomassojen kestävän hyödyntämisen työväline

Biomassa-atlas Biomassojen kestävän hyödyntämisen työväline Biomassa-atlas Biomassojen kestävän hyödyntämisen työväline Eeva Lehtonen, MTT & Perttu Anttila, Metla 8.10.2014 ForestEnergy2020-tutkimusohjelman vuosiseminaari Biomassa-atlas Keskeiset biomassatietovarannot

Lisätiedot

Biomassa-atlas kokoaa tiedot Suomen metsä ja peltobiomassoista

Biomassa-atlas kokoaa tiedot Suomen metsä ja peltobiomassoista Biomassa-atlas kokoaa tiedot Suomen metsä ja peltobiomassoista Eeva Lehtonen Digitalisaatio maa- ja metsätaloudessa Vaasan yliopiston tiedonvälitystilaisuus Seinäjoella 22.3.2017 Politiikka Biomassa-atlaksen

Lisätiedot

Biomassa-atlas. Biotalouden tietovarannot tehokäyttöön. Eeva Lehtonen Elintarvikepäivä 2016 Miten tutkimus tukee kiertotalouden toteutumista?

Biomassa-atlas. Biotalouden tietovarannot tehokäyttöön. Eeva Lehtonen Elintarvikepäivä 2016 Miten tutkimus tukee kiertotalouden toteutumista? Biomassa-atlas Biotalouden tietovarannot tehokäyttöön Eeva Lehtonen Elintarvikepäivä 2016 Miten tutkimus tukee kiertotalouden toteutumista? Kuva: Saija Rasi Paljonko lähialueellani on raaka-aineita? Mitä

Lisätiedot

Biomassa-atlas Paikkatietoa sivuvirroista. HSY:n paikkatietoseminaari, Dipoli, Eeva Lehtonen, Luonnonvarakeskus

Biomassa-atlas Paikkatietoa sivuvirroista. HSY:n paikkatietoseminaari, Dipoli, Eeva Lehtonen, Luonnonvarakeskus Biomassa-atlas Paikkatietoa sivuvirroista HSY:n paikkatietoseminaari, Dipoli, 20.3.2019 Eeva Lehtonen, Luonnonvarakeskus Tarkkaa tietoa päätöksenteon pohjaksi Tarve: Muutos fossiilisesta biotalouteen Energia

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari 23.10.2018 Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK Vihreä talous Muutosajureita maaseudun näkökulmasta: - Biotalous, päästöt alas nielut ylös

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään Biotalousstrategiabiotaloudella maaseutu kehittymään Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö 18.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet

Lisätiedot

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti SATAKUNNAN 30.11.2018 BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA Koordinaattori Sari Uoti Kiertotalous ja Biotalous Kiertotalous on Satakunnalle ja satakuntalaisille yrityksille suuri mahdollisuus. Satakunnassa

Lisätiedot

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,

Lisätiedot

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ Biokiertotalouden tulevaisuus seminaari 13.12.2018 KARI KOPPELMÄKI Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Kari Koppelmäki 17/12/2018 1 Tuotantopanokset ALKUTUOTANTO

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA. www.turkuamk.fi

BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA. www.turkuamk.fi Salo 10.10.2014 Pekka Alho BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA Taustaa Pure Biomass hanke www.purebiomass.eu Varsinais-Suomen biomassapotentiaalin kartoitus http://julkaisumyynti.turkuamk.fi/publishedservice?file=

Lisätiedot

Kuinka paljon sivuvirtoja syntyy ja missä?

Kuinka paljon sivuvirtoja syntyy ja missä? Kuinka paljon sivuvirtoja syntyy ja missä? Biomassa-atlaksesta voi selvittää myös puutarhaviljelyä Puutarhatuotannon uusi kiertotalous eli ArvoBio-hankkeen loppuseminaari, Seinäjoki 13.3.2019 Eeva Lehtonen,

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite Kansallinen maastotietokanta hanke Maasto-työpaja 20.9.2016 Maanmittauslaitos Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite Pekka Härmä Suomen Ympäristökeskus 1 Sisältö SYKE tietotarpeet / kokemukset maanpeiteseurannassa

Lisätiedot

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa 26. 11. 2013 Anna Hallvar Varsinais-Suomen bioenergiatuotannon suunnittelu ja ohjaus HANKKEESTA: Hankkeen tavoitteena on kasvattaa Varsinais-Suomen bioenergiapotentiaalien

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti Satakunta 13.11.2018 Koordinaattori Sari Uoti Maakuntaohjelma 2018-2021 Kehittämisteemat Toimintalinja 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ Yrittäjyys Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus Teollisuuden uudistuminen

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke)

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) LifeData 2011-2015 Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) 1.12.2015 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Luonnonvara-

Lisätiedot

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta Suomi pyrkii ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi. Maataloudella on merkittävä rooli tavoitteen edistämisessä, sillä se on yksittäisistä toimialoista suurin fosforin ja typen käyttäjä. Ravinteita hyödynnetään

Lisätiedot

Resurssiviisas Lapinjärvi

Resurssiviisas Lapinjärvi Resurssiviisas Lapinjärvi - Yritystoiminnan mahdollisuuksien selvityshanke biokiertotalouden ekosysteemin kehittämiseksi 1.2.2018-31.12.2018 Globaalit haasteet: resurssien niukkeneminen, ilmastonmuutos,

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Hajautettu / paikallinen energiantuotanto Hajautetun energiatuotannon ajatus lähtee omasta tai alueellisesta tarpeesta sekä raaka-ainevaroista Energian

Lisätiedot

Bioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri. Lähienergiahankkeen seminaari 7.10.

Bioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri. Lähienergiahankkeen seminaari 7.10. Bioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri Lähienergiahankkeen seminaari 7.10.2011 Lehtimäki Johdanto E-P Järvialueella bioenergiaraaka-ainepotentiaali koostuu

Lisätiedot

Kemianteollisuuden näkemyksiä. Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä

Kemianteollisuuden näkemyksiä. Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä Kemianteollisuuden näkemyksiä Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä 17.3.2014 Sami Nikander 14.3.2014 1 Resurssiviisasta taloutta hahmotelma Resurssien rajallisuus ja samanaikainen taloudellisen

Lisätiedot

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI BIOKAASUN TUOTANTO JA HYÖDYNTÄMINEN Biokaasu on hapettoman mätänemisprosessin tulos, jonka lopputuotteena syntyy myös kiinteää mädätysjäännöstä Biokaasu on koostumukseltaan

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

Pirkanmaan Bioenergiapäivä Kohti muutosta Pirkanmaalla. ECO3 Pirkanmaan bioja kiertotalouden näyteikkunana. Sakari Ermala Verte Oy

Pirkanmaan Bioenergiapäivä Kohti muutosta Pirkanmaalla. ECO3 Pirkanmaan bioja kiertotalouden näyteikkunana. Sakari Ermala Verte Oy Pirkanmaan Bioenergiapäivä 18.1.2017 Kohti muutosta Pirkanmaalla. ECO3 Pirkanmaan bioja kiertotalouden näyteikkunana. Sakari Ermala Verte Oy 1 TEOLLISEN MITTAKAAVAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN YRITYS- JA PILOTALUE

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Energiapuuterminaalien ympäristölupakäytännöt. Ari Kotiharju

Energiapuuterminaalien ympäristölupakäytännöt. Ari Kotiharju Energiapuuterminaalien ympäristölupakäytännöt Ari Kotiharju 9.5.2017 Tapio Aikajana: Perustettu 1907, 1. Metsälehti julkaistaan 1932, Tapio valtion osakeyhtiöksi 2015 Konsernirakenne: Tapio Oy valtion

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

1. Minkälaista biomassatietoa yrityksessänne käytetään nykyisin? * Pelto. Lanta. Metsä. Suo (sis. Turve) Yhdyskuntajäte.

1. Minkälaista biomassatietoa yrityksessänne käytetään nykyisin? * Pelto. Lanta. Metsä. Suo (sis. Turve) Yhdyskuntajäte. Biomassa-atlas kokoaa tiedot Suomen biomassoista Tietoa biomassojen saatavuudesta, määrästä ja sijainnista tarvitaan biomassojen käytön suunnitteluun sekä energiapolitiikan linjaamiseen. Biomassoja koskevaa

Lisätiedot

Maatila biokaasun tuottajana Biokaasurakentamisen ensiaskeleet

Maatila biokaasun tuottajana Biokaasurakentamisen ensiaskeleet Maatila biokaasun tuottajana Biokaasurakentamisen ensiaskeleet Envitecpolis Oy Henri Karjalainen 15.3.2016 LUOTTAMUKSELLINEN Esitelmän rakenne 1) Envitecpolis 2) Biokaasuntuotanto maatilalla 3) Voiko biokaasuntuotanto

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen 2 Sisältö Green Fuel Nordic Oy Strateginen näkökulma Taktinen näkökulma

Lisätiedot

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE Tanja Myllyviita, Suomen ympäristökeskus Maaseudun innovaatioryhmien (EIP-ryhmien) tapaaminen 1.2.2018 Kierrätyslannoitteille

Lisätiedot

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet Tutkija Karri Pasanen Antti Asikainen, Perttu Anttila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Salossa 7.9.2010 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto 1 064,7

Lisätiedot

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE, POROT Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa Kari Oinonen, SYKE, 14.05.2012 Lähtökohtia hankkeelle Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) edellyttävät poronhoitotarpeiden

Lisätiedot

Energiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi

Energiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi Energiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi Elina Virkkunen, Luke Kainuu elina.virkkunen@luke.fi Ilmastonmuutos maaseudulla 26.3.2019, Kajaani Kuvat Elina Virkkunen,

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA KESTÄVÄ ENERGIA. Kohti energiaomavaraista maatilaa Nurmeksen työpaja. 28.11.2013 Pekka Peura

UUSIUTUVA ENERGIA KESTÄVÄ ENERGIA. Kohti energiaomavaraista maatilaa Nurmeksen työpaja. 28.11.2013 Pekka Peura UUSIUTUVA ENERGIA KESTÄVÄ ENERGIA Kohti energiaomavaraista maatilaa Nurmeksen työpaja 28.11.2013 Pekka Peura Kestävä energiahuolto Energian järkevä käyttö (RUE) - Energian säästö - Energiatehokkuus Uusiutuvat

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Tulevaisuuden kasvinsuojelu kehitys- ja tutkimustarpeet. Satakunnassa varjellen viljelty hankkeen päätösseminaari Kari Tiilikkala, Säkylä, 11.3.

Tulevaisuuden kasvinsuojelu kehitys- ja tutkimustarpeet. Satakunnassa varjellen viljelty hankkeen päätösseminaari Kari Tiilikkala, Säkylä, 11.3. Tulevaisuuden kasvinsuojelu kehitys- ja tutkimustarpeet Satakunnassa varjellen viljelty hankkeen päätösseminaari Kari Tiilikkala, Säkylä, 11.3. 2014 4.4.2014 Tietoa tarpeeseen Kasvinsuojeluaineiden poistumat

Lisätiedot

Thermopolis Oy. - Kestävän kehityksen ja energia-asioiden kehittämisen asiantuntija

Thermopolis Oy. - Kestävän kehityksen ja energia-asioiden kehittämisen asiantuntija Thermopolis Oy - Kestävän kehityksen ja energia-asioiden kehittämisen asiantuntija Energiatehokkuuden hanketreffit 28.1.2016 Mika Yli-Petäys, Thermopolis Oy Thermopolis Oy:n tavoitteet Parantaa energiateollisuuden

Lisätiedot

- Potentiaalia innovaatioiksi

- Potentiaalia innovaatioiksi - Potentiaalia innovaatioiksi Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon,

Lisätiedot

Paikkatiedot palveluväylässä

Paikkatiedot palveluväylässä 1 Paikkatiedot palveluväylässä PATINE 28.9.2015 Lassi Lehto, hankkeen projektipäällikkö Tapani Sarjakoski, hankkeen vastuullinen johtaja 2 Hankkeen perustiedot Paikkatietopalvelujen kytkeminen palveluväylään

Lisätiedot

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa Liisa Saarenmaa 19.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

OSKARI. Yhteistyöllä eteenpäin Jani Kylmäaho Oskari-verkoston koordinaattori

OSKARI. Yhteistyöllä eteenpäin Jani Kylmäaho Oskari-verkoston koordinaattori OSKARI Yhteistyöllä eteenpäin Jani Kylmäaho Oskari-verkoston koordinaattori 8.11.2016 Oskari.org on monipuolinen avoimen lähdekoodin ohjelmisto web- ja mobiilikarttasovellusten rakentamiseen Karttaportaalit

Lisätiedot

Bio- ja kiertotalouden yritysalueen esittely

Bio- ja kiertotalouden yritysalueen esittely Bio- ja kiertotalouden yritysalueen esittely 1 Keskeinen sijainti kasvavalla kaupunkiseudulla Nokia ja Pirkanmaa Pirkanmaalla asuu yli 505 000 henkeä, mikä tekee siitä Suomen toiseksi suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

Biobisnestä Pirkanmaalle

Biobisnestä Pirkanmaalle Biobisnestä Pirkanmaalle Lempäälä 23.2.2017 9.3.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 1 Historia 1998 Biokaasuntuotanto alkoi Kalmarin maatilalla. Biokaasua on tuotettu lannasta, nurmesta ja elintarviketeollisuuden

Lisätiedot

Biotalouden alueidenkäytölliset haasteet

Biotalouden alueidenkäytölliset haasteet Biotalouden alueidenkäytölliset haasteet Itä-Suomen puuterminaalit -seminaari 21.5.2015 Varkaus Pasi Pitkänen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Biotalouden investointiaalto on lähtenyt liikkeelle Itä-Suomessa

Lisätiedot

Puuraaka-aineen saatavuus

Puuraaka-aineen saatavuus Puuraaka-aineen saatavuus Bioreducer-seminaari 19.9.2013 Oulu 7.10.2013 Sivu 1 Suomen metsäkeskus 2012 alkaen julkiset palvelut ja metsäpalvelut Metsäkeskuslaki määrittää tehtävät Julkiset palvelut: -

Lisätiedot

Hiilineutraalit kunnat

Hiilineutraalit kunnat Hiilineutraalit kunnat Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere Hiilineutraalit kunnat (Hinku) hanke hanke lähtenyt liikkeelle 7 yritysjohtajan ja Suomen ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

Mistä raaka-aineet? Miia Kuisma, Eeva Lehtonen ja Jukka Höhn MTT Kasvintuotannon tutkimus. JaloJäte-päätösseminaari

Mistä raaka-aineet? Miia Kuisma, Eeva Lehtonen ja Jukka Höhn MTT Kasvintuotannon tutkimus. JaloJäte-päätösseminaari Mistä raaka-aineet? Miia Kuisma, Eeva Lehtonen ja Jukka Höhn MTT Kasvintuotannon tutkimus JaloJäte-päätösseminaari 2.12.2010 Sisältö Jäte- ja sivuvirtabiomassapotentiaali Tulokset Etelä-Savosta ja Satakunnasta

Lisätiedot

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI)

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Gloener-, Sekki- ja Biovaiku- hankkeiden loppuseminaari 6.3. 29 Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen MTT Kasvintuotannon tutkimus

Lisätiedot

Raportti 1 (6) Alueraportti Keuruu. Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen (BiKa-hanke)

Raportti 1 (6) Alueraportti Keuruu. Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen (BiKa-hanke) Raportti 1 (6) 10.12.2015 Alueraportti Keuruu Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen (BiKa-hanke) Raportti 2 (6) Sisällys 1 Tausta 3 2 Alueelliset ominaispiirteet 3 3 Biokaasuntuotantoon soveltuvat

Lisätiedot

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Loimaa 16.4.2013 Suomen maatalousmuseo Sarka

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström Turvemaat - haaste hallinnolle Ilmajoki 21.11.2017 Marja-Liisa Tapio-Biström 1 Sisältö Ilmastopolitiikka - Suomi osana kokonaisuutta Turvemaiden merkitys osana ilmastopolitiikkaa Toimenpiteitä - ratkaisuja

Lisätiedot

Mitä on sininen biotalous? Miten se tulee näkymään?

Mitä on sininen biotalous? Miten se tulee näkymään? Mitä on sininen biotalous? Miten se tulee näkymään? Kaija Saarni Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 30.10.2014 Biotalous? Mitä on sininen biotalous? Suomen askeleet? Biotalous Määrittely haastavaa

Lisätiedot

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun Markku Saastamoinen Uudistuva hevostalous Hevostalous biotaloutena, Hyvinkää 8.5.2018 Luonnonvarakeskus Hevostalous biotaloudessa Uusiutuvien bioperäisten

Lisätiedot

Biomassat paikallisena voimavarana www.turkuamk.fi

Biomassat paikallisena voimavarana www.turkuamk.fi Lieto 26.11.2013 Pekka Alho Projektipäällikkö Pure Biomass -hanke Biomassat paikallisena voimavarana Pure Biomass -hanke Central Baltic Interreg IV A Ohjelma Potential and competiveness of biomass as an

Lisätiedot

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM Kestävä ruoantuotanto Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM 25.1.18 Ilmastomuutos Ekosysteemipalvelujen heikkeneminen Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt. Osasta nykyhetken

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite Kansallinen maastotietokanta hanke Maasto-työpaja 20.9.2016 Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite Pekka Härmä Suomen Ympäristökeskus 1 Sisältö SYKE tietotarpeet Tietolähteet maanpeitetiedon tuottamisessa

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkuudesta ja toimintaa maakunnissa Kempele 16.6.2016. Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

Ajankohtaista energiatehokkuudesta ja toimintaa maakunnissa Kempele 16.6.2016. Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Ajankohtaista energiatehokkuudesta ja toimintaa maakunnissa Kempele 16.6.2016 Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto ENERGIA- TEHOKKUUDESTA KILPAILUKYKYÄ MAASEUDULLA Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla

Lisätiedot

Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari 23. maaliskuuta 2010, klo VTT, Vuorimiehentie 5, Auditorio Espoo

Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari 23. maaliskuuta 2010, klo VTT, Vuorimiehentie 5, Auditorio Espoo Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari 23. maaliskuuta 2010, klo 8.30 16.00 VTT, Vuorimiehentie 5, Auditorio Espoo Sessio 1: Biopolttoainemarkkinat Euroopassa ja Suomessa Seminaarin avaus Timo

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Energiatehokkaat kiinteistöt Alueellinen energiatietopalvelu. Eeva Pihlajaniemi / Wirma Lappeenranta Oy

Energiatehokkaat kiinteistöt Alueellinen energiatietopalvelu. Eeva Pihlajaniemi / Wirma Lappeenranta Oy Energiatehokkaat kiinteistöt Alueellinen energiatietopalvelu Eeva Pihlajaniemi / Wirma Lappeenranta Oy Energiatietopalvelu Mitä? tavoitellaan uudenlaista ja automatisoitua kiinteistökohtaista energianeuvontaa

Lisätiedot

Biohiilestä lisätienestiä

Biohiilestä lisätienestiä Biohiilestä lisätienestiä Lahti 06.06.2013 Bioenergiaportaali ja metsävarakartta Risto Juntunen Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 10.6.2013 1 Bioenergiaportaali ja metsävarakartta Bioenergiaportaali

Lisätiedot

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016 Kainuun biotalousstrategia 2015 2020 Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016 Kevät 2016 Jouni Ponnikas / Kainuun liitto 1 Biotalous (Suomen biotalousstrategia) Kevät 2016 Jouni Ponnikas / Kainuun liitto

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

Ruokajärjestelmän kestävyys ja tulevaisuusnäkymät Hanna Mattila,

Ruokajärjestelmän kestävyys ja tulevaisuusnäkymät Hanna Mattila, Ruokajärjestelmän kestävyys ja tulevaisuusnäkymät Hanna Mattila, 12.1.2018 VISIO Suomi menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä. Loppuuko ruoka maapallolta vuoteen 2050 mennessä? Ei lopu, meidän pitää

Lisätiedot

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

Digitalisaation hyödyntäminen yhteismetsissä Oulun yhteismetsäpäivät

Digitalisaation hyödyntäminen yhteismetsissä Oulun yhteismetsäpäivät Digitalisaation hyödyntäminen yhteismetsissä Oulun yhteismetsäpäivät 4-5.4.2019 Virpi Stenman / DataBio-projektin projektipäällikkö Sisältö - DataBio Euroopan suurin big data hanke - Digitaalisten palveluiden

Lisätiedot