Mistä raaka-aineet? Miia Kuisma, Eeva Lehtonen ja Jukka Höhn MTT Kasvintuotannon tutkimus. JaloJäte-päätösseminaari

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Mistä raaka-aineet? Miia Kuisma, Eeva Lehtonen ja Jukka Höhn MTT Kasvintuotannon tutkimus. JaloJäte-päätösseminaari"

Sanna-Kaisa Hukkanen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Mistä raaka-aineet? Miia Kuisma, Eeva Lehtonen ja Jukka Höhn MTT Kasvintuotannon tutkimus JaloJäte-päätösseminaari

2 Sisältö Jäte- ja sivuvirtabiomassapotentiaali Tulokset Etelä-Savosta ja Satakunnasta Etelä-Savo mallien käsittelylaitosten Raaka-aineet Sijainti Kuljetusmatkat ja kustannukset

3 Jäte- ja sivuvirtabiomassapotentiaalin arviointi Mitkä jäte- ja sivuvirtabiomassatyypit? Maataloudesta karjanlanta, sadonkorjuujäte, nurmibiomassa, maatiloilla syntyvä eläinperäinen jäte ja suojavyöhykebiomassa Elintarvikejalostuksen jäte Biojäte kaupasta, ravitsemuspalveluista ja kotitalouksista Jätevesiliete Vesistöjen kasvi- ja kalabiomassat Minkälaiset potentiaalit? 1) Nykyisin muodostuvat jäte- ja sivuvirtabiomassat sekä 2) Uudet biomassat: tulevaisuudessa muodostuvat: lisää suojavyöhykkeitä, korjattuja vesistömassoja ja keräiltyjä haja-asutuksen jätevesilietteitä nykyisin korjaamattomat massat: hyödyntämiskiellossa olevat kesannot

SATAKUNTA ETELÄ-SAVO «Km 0 20 Km 0 20 MMM:n

nro MML/VIR/MYY/328/08, MTT/EL Elintarvikejalostajat

K-A 0-69 70-229 230-654 Asutuskeskukset Väkiluku " 5

4 SATAKUNTA ETELÄ-SAVO «Km 0 20 Km 0 20 MMM:n tietopalvelukeskus TIKE 2007 Maanmittauslaitos lupa nro MML/VIR/MYY/328/08, MTT/EL Elintarvikejalostajat Työntekijöitä Karjanlanta t /v K-A Asutuskeskukset Väkiluku " " " Rautatie Maantiet Vesistöt

5 Jäte- ja sivuvirtabiomassapotentiaali Etelä-Savossa ja Satakunnassa Etelä-Savo ; 1 % ; 1 % ; 2 % ; 2 % 4 800; 1 % 190; 0 % 3 300; 0 % Satakunta 3 600; 0 % 6 500; 0 % ; 5 % ; 1 % ; 9 % 160; 0 % 4 100; 1 % ; 11 % ; 5 % ; 7 % ; 3 % ; 3 % 1 200; 0 % ; 2 % ; 6 % ; 9 % ; 19 % Kesantobiomassa LISÄKesantobiomassa Sadonkorjuujäte Karjanlanta Maatilojen eläinperäinen jäte Elintarvikejalostuksen jäte Biojäte Jätevesiliete LISÄJätevesiliete Suojavyöhykebiomassa LISÄSuojavyöhykebiomassa Vesistöbiomassa LISÄVesistöbiomassa ; 43 % t/v ( t/v ka) ; 69 % t/v ( t/v ka)

6 Yhteenveto Etelä-Savo -malleista ENERGIA HIILI VESISTÖ ALUE Tavoite Uusiutuvaan Hiilivarasto Kierrätys Aluetalous Raaka-aineet Nettoenergia Kaikki Maatalous ja vesistö Imago ja laatu Sijainti Kaupungit Taajamat Maatilat Kaupungit Teknologiat Tuotteet Markkinat Toimijat Strategiset optiot Investoinnit

10 Yhteenveto Etelä-Savo -malleista ENERGIA HIILI VESISTÖ ALUE Raakaaineet Kaikki massatyypit, joista saadaan nettoenergiaa 71 % alueen massoista Loput massat NYKYTILA-mallin mukaisesti käsiteltyinä Kaikki massatyypit 100 % alueen massoista Vain maatalouden lanta ja kasviperäiset massat sekä vesistömassat 93 % alueen massoista Loput massat NYKYTILA-mallin mukaisesti käsiteltyinä Ei jätevesilietettä ja epäpuhdasta biojätettä 69 % alueen massoista Loput massat NYKYTILA-mallin mukaisesti käsiteltyinä Sijainti Suurimmat kaukolämpöverkot 4 kpl käsittelypaikkoja Käsittelykapasiteetti laitospaikalla t/v Kaikki kaukolämpöverkot kpl käsittelypaikkoja Käsittelykapasiteetti laitospaikalla t/v ja t/v Raaka-ainetihentymät ja suurimmat lämmönkäyttäjät (maatilat, kasvihuoneet) 75 kpl käsittelypaikkoja Käsittelykapasiteetti laitospaikalla t/v Suurimmat kaukolämpöverkot 4 kpl käsittelypaikkoja Käsittelykapasiteetti laitospaikalla t/v

11 Ydinviestit Maatalouden jäte- ja sivuvirtabiomassat muodostavat % elintarvikeketjun raaka-ainebiomassoista alueesta riippuen. Lähivuosina saataville tulevat uudet biomassat kasvattavat kokonaisbiomassapotentiaalia kymmenesosalla. Elintarvikeketjun jäte- ja sivuvirtabiomassojen tyyppeihin ja määriin Suomen eri alueilla näyttävät vaikuttavan keskeisimmin kotieläintuotannon rakenne sekä elintarvikejalostuksen määrä ja laatu. Elintarvikeketjun massat sijaitsevat hajallaan. Kuljetusmatkoja voidaan vähentää hakemalla käsittelylaitoksilla optimaaliset sijainnit massoihin nähden ja optimoimalla niiden keräilyalueet. Kuljetuskustannuksiltaan keräilykuljetuksina kuljetettavat massat ovat merkittävästi kalliimpia kuin kertakuljetuksina noudettavat. Kuljetuskustannuksiin vaikuttaa keskeisesti lastausaika. Maatalouden hajallaan sijaitsevien massojen kuljetuskustannuksia alentaa niiden keräiltäviin massoihin nähden edullisempi lastaus.

Samankaltaiset tiedostot

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 Helena Kahiluoto Tausta Ilmastonmuutos ja Itämeren tila Velvoitteet ja energian hinta Vastuullinen kuluttaminen Vajaahyödynnetyt biomassat Tavoite JaloJäte tuottaa