TOIMINTAKESKUS FILPPULANTIE 19 27510 EURA SISÄILMATUTKIMUS Tutkimusselostus 05.08.2015 Sivu 1 / 25
Tilaaja Euran kunta / Markus Rantanen Toimeksianto Tutkia kohteessa koetun sisäilmaongelman syitä. Kohde Toimintakeskus Filppulantie 19 27510 Eura Tutkimuksen tekijät Insinööritoimisto Levola Tomi Levola Pihlajaranta 10 28400 Ulvila I n s i n ö ö r i t o i m i s t o L E V O L A Satakunnan Rakennekuivaus Oy Vesa Kinnunen Korjaamonkatu 5 28610 Pori Harju Solutions Oy Tomi Harju Angervontie 8 Pori Sivu 2 / 25
SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 4 1.1 Kohteen yleiskuvaus... 4 1.2 Lähtökohta tutkimukselle... 4 1.3 Tutkimuksen tavoite ja rajaus... 4 1.4 Käytettävissä olleet asiakirjat ja saadut tiedot... 4 1.5 Tutkimusmenetelmät... 4 2 HAVAINNOT rakennusosittain ja mittaustulokset... 6 2.1 Rakennuksen vierusta, korkeusasema ja ulkopuoliset alueet... 6 2.2 Alapohja, ulko- ja väliseinät... 8 2.3 Yläpohja ja vesikatto... 13 3 LABORATORIOANALYYSIT... 18 4 ILMANVAIHTO... 20 4.1 Ilmanvaihtojärjestelmä... 20 4.2 Dokumentointi... 20 4.3 Keittiön ja ruokalan tuloilmakone... 21 4.4 Pääasiallinen tuloilmakone... 22 4.5 Ilmanjako ja päätelaitteet... 23 4.6 Koneiden ohjaukset ja automatiikka... 23 4.7 Ilmanvaihdon toimenpide-ehdotukset... 24 5 YHTEENVETO RAKENNUKSESSA HAVAITUISTA SISÄILMAONGELMISTA JA JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 25 Liitteet Laboratorioanalyysit Sivu 3 / 25
1 YLEISTÄ 1.1 Kohteen yleiskuvaus Kohde on 1970-luvulla yhteen tasoon rakennettu toimintakeskus. Rakennuksen kantavana runkona on teräspilarit ja liimapuupalkit. Rakennus on perustettu betonianturoille ja -perusmuureille. Alapohjarakenteena on maanvarainen teräsbetonilaatta ja alapuolinen styrox-lämmöneriste. 1.2 Lähtökohta tutkimukselle Tilaajalta saatujen tietojen mukaan rakennuksessa epäillään sisäilmaongelmia henkilökunnan oireilun perusteella. 1.3 Tutkimuksen tavoite ja rajaus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tiloissa epäillyn sisäilmaongelman syyn aiheuttajaa/aiheuttajia ja mahdollisia riskitekijöitä sekä esittää jatkotoimenpide-ehdotukset. 1.4 Käytettävissä olleet asiakirjat ja saadut tiedot - Pohjapiirrokset - Rakenneleikkauksia. Saatujen tietojen mukaan kohteessa on historian aikana havaittu sisäkatoissa useita vesikattovuotokohtia. 1.5 Tutkimusmenetelmät Tutkimusmenetelminä käytettiin aistinvaraisten havaintojen lisäksi rakenneavauksia, kosteusmittauksia, lämpökameraa, merkkisavua sekä materiaalinäytteiden laboratorioanalyysejä. Kosteusmittauksia tehtiin pintakosteusilmaisimella Gann Hydrotest RTU 600 (pinta-anturina Gann B50 + puunmittaukseen piikkianturit). Rakennekosteusmittauksia tehtiin Vaisalan mittauskalustolla. Taulukossa 1 on esitetty tarkemmin käytetyt mittalaitteet. Sivu 4 / 25
Taulukko 1. Mittauskalusto Laite/ mittari Tyyppi/ malli Huom Pintakosteusilmaisin Gann Hydrotest LG3 + Pintakosteusilmaisimella etsitään kosteuseroja anturi Gann B50 rakenteista, ei suoriteta varsinaisia mittauksia. Mittausalue 0-199 (yksiköttömiä lukemia). Puunkosteuden mittaaminen Suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittaus Gann Hydrotest LG3 + Puun kosteuden raja-arvona pidetään 17 20 piikkianturit paino%:a Vaisala HMI41 Valmistaja ilmoittaa näyttölaitteen tarkkuudeksi (näyttölaite) ja (+20 ºC:ssa) suhteelliselle kosteudelle ±0,1 % RH ja mittapäät HMP42 ja lämpötilalle ±0,1 ºC. HMP42 mittapään tarkkuus HMP46 (+20 ºC:ssa) suhteelliselle kosteudelle ±2 % RH (0-90 % RH) ja ±3 % RH (90-100 % RH) Merkkisavu Regin Ilmavuotojen paikallistaminen Paine-ero mittari Envic GD10 Rakennuksen painesuhteiden selvittäminen Sivu 5 / 25
2 HAVAINNOT RAKENNUSOSITTAIN JA MITTAUSTULOKSET 2.1 Rakennuksen vierusta, korkeusasema ja ulkopuoliset alueet Rakennus on sijoitettu tasaiselle tontille ja maanpinnan kallistukset rakennuksen vierustalla ovat tasaisehkot. Maanpinnan tulisi viettää rakennuksesta poispäin, jotta sade- ja lumien sulamisvedet eivät aiheuttaisi tarpeetonta kosteusrasitusta perustus- ja ulkoseinärakenteille. Rakennuksen vierustaa ja korkeusasemaa. Etupihalla on runsaasti kasvillisuutta, joka juuristollaan pitää rakennuksen vierustan maaperää kosteana. Rakennusaikakaudelle tyypillisesti rakennus on perustettu matalaan suhteessa ympäröivään maanpintaan. Matala perustamiskorkeus lisää alapohja- ja perustusrakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta. Rakennus on salaojitettu. Salaojien kunto ja toimivuus on suositeltavaa tutkia mm. putkistokuvauksin. Sokkelissa havaittiin paikoin kosteuden aiheuttamaa maalipinnoitteen hilseilyä ja rapautumista. Sivu 6 / 25
Sokkelissa kosteuden aiheuttamaa rapautumista ja pinnoitteen hilseilyä. Perusvesikaivoja. Kattovedet syöksytorvista johdetaan betonisiin sadevesikaivoihin ja edelleen perusvesikaivoihin. Syöksytorvet sijaitsevat etäällä betonisista sadevesikaivoista, minkä vuoksi roiskevedet pääsevät kastelemaan sokkelia. Osa sadevesikaivoista on tukkeutunut. Syöksytorvet sijaitsevat etäällä kaivoista ja kastelevat sokkelia. Osa kaivoista on tukkeutunut. Sivu 7 / 25
2.2 Alapohja, ulko- ja väliseinät Alapohjarakenteen todettiin rakenneavauksen perusteella olevan suunnitelma-asiakirjojen mukainen: - lattiapäällyste (linoleum-laatta, muovimatto) - betonilaatta 50mm (suunnitelmissa 80mm) - lämmöneriste 100mm (styrox) - muovikalvo - hiekka Alapohjarakenne kartoitettiin pintakosteudentunnistimella. Tarkastelun perusteella todettiin, että alapohjassa on poikkeavaa kosteutta lähes kaikkien viemäripisteiden (lattiakaivot, wc:n viemärit yms.) ympärillä. Em. kosteudet on merkitty alla oleviin pohjapiirroksiin sinisellä rasteroinnilla. näyte B liikuntasauma näyte D seinä halki näyte C näyte E näyte A huoltoluukku liikuntasauma huoltoluukku Lattiapinnoitteesta otettiin materiaalinäytteet laboratoriossa tehtävää mikrobimääritystä varten. Näytteenottopisteet on merkitty yllä olevaan pohjapiirrokseen tunnuksin C, D, E. Näytteessä D esiintyi heikko viite vauriosta. Näytteissä C ja E ei ollut viitettä vauriosta. Sivu 8 / 25
Näytteiden ottamisen yhteydessä ei lattiapinnoitteissa ollut aistinvaraisesti havaittavissa kemialliseen hajoamisprosessiin viittaavaa hajua. Väliseinät ovat osin tiilirakenteisia ja osin levyrakenteisia. Leikkauspiirroksen perusteella väliseinät lähtevät maanvaraisen betonilaatan laattavahvisteiden päältä. Kohteessa tehtyjen havaintojen perusteella todettiin, että kivirakenteiset väliseinät lähtevät omalta perustukseltaan. Kivirakenteisten väliseinien ja betonilaatan liittymissä on betonin kuivumiskutistumisen seurauksena syntyneet raot. Rakojen kautta tapahtuu rakennuksen alapuolisista täyttö- ja perusmaasta ilmavirtauksia sisätiloihin. Ilmavirtausten mukana kulkeutuu maaperän epäpuhtauksia sisätiloihin. Kivirakenteisten väliseinien ja betonilaatan välissä raot. Ulkoseinärakenne on rakenneavausten perusteella suunnitelmien mukainen. Teräspilarien välissä on vaakasuuntaiset puu-orret ja sisäpuolella 50mm koolaus ja lämmöneriste. Sisäverhouslevynä on kivilevy. Ulkoseinän alaosan eristeestä otettiin materiaalinäytteitä 2 kpl laboratoriossa tehtäviä mikrobimäärityksiä varten. Näytteenottokohdat on esitetty sivun 8 pohjapiirroksessa. Tutkimuslaboratoriona käytettiin Työterveyslaitosta. Molemmissa näytteistä toisessa esiintyi viite vauriosta (näyte A:ssa heikko viite ja näytteessä B vahva viite). Kts. luku 3 Laboratorioanalyysit. Rakenneavauksia ulkoseinään. Sivu 9 / 25
Alapohjan betonilaatta on valettu pystysuuntaista lämmöneristettä vasten (styrox). Rakenneavauksissa todettiin että, lämmöneristeen ja betonilaatan väliin on betonin kuivumiskutistumisen seurauksena syntynyt rako ja että ulkoseinän höyrynsulkumuovi päättyy lattiapinnan tasolle; ulkoseinän ja lattian liittymä ei ole tiivis. Rakojen kautta tapahtuu rakennuksen alapuolisista täyttö- ja perusmaasta ilmavirtauksia sisätiloihin. Ilmavirtausten mukana kulkeutuu maaperän ulkoseinärakenteiden alaosien epäpuhtauksia sisätiloihin. Teräspilarin ja betonilaatan välinen rako. Ulkoseinän verhouslevyn ja teräspilarin liittymä epätiivis. Sivu 10 / 25
Alapohjassa on liikuntasaumoja sekä halkeamia (halkeamat nähtävissä metallityön tilan 715 maalatussa lattiassa), joiden kautta tapahtuvien ilmavirtausten mukana kulkeutuu maaperän epäpuhtauksia sisätiloihin. Liikuntasaumoja ja betonilattian halkeilua. Alapohjassa on huoltoluukkuja, joiden alla on rakennuksen sisäpuolisia viemärien tarkastuskaivoja. Huoltoluukut eivät ole tiiviitä ja niiden liittymissä on runsaasti likaa. Huoltoluukkujen kannet tulisi olla ilmatiiviitä siten, että ilmavirtaukset niiden kautta eivät ole mahdollisia. Sisäpuolisen viemärin tarkastuskaivossa oli vettä. Viemäriverkoston kunto tulisi selvittää esim. putkistokuvauksin. Sivu 11 / 25
Huoltoluukku ja viemärikaivo. Tarkastuksessa havaittiin useita lattiakaivoja, joiden hajulukot olivat kuivia (mm. osaa suihkutiloista käytetään varastoina tms.). Kuivuneiden lattiakaivojen kautta tulee sisätiloihin korvausilmaa viemäriverkostosta. Kuivien lattiakaivojen kautta sisätiloihin tulee korvausilmaa viemäriverkostosta. Metallityön tilan 715 ja kokoonpano 110 välissä sijaitsee hitsaushuone 12 ja sekä wc:t, joiden välisessä seinässä on kaksi pystysuuntaista halkeamaa. Hitsaushuone on remontoitu toimistokäyttöön. Sisäkatossa on kattovuotojen aiheuttama kosteusvaurio ja työtuolin alla lattiakaivo. Sivu 12 / 25
2.3 Yläpohja ja vesikatto Rakennuksen vesikattomuotona on loiva harjakatto ja vesikatteena umpilaudoituksen päälle asennettu bitumihuopakate. Vesikate on tiettävästi alkuperäinen. Kantavat rakenteet ovat puurakenteisia. Bitumihuopakatetta on paikattu monin paikoin ja huopa on paikoin irti alustastaan. Bitumihuopakatteen tekninen käyttöikä on KH 90-00403 mukaan kevyessä rasituksessa 40 vuotta. Yleiskuvia vesikatosta. Yleiskuvia vesikatosta. Vesikaton reunapellit ovat matalat ja kuivumisjälkien perusteella katteessa on räystäillä painanteita, joihin vesi jää makaamaan. Bitumihuovan räystäiden reunapeltien liittymästä kattovesien ja lumien sulamisvesien on mahdollista kulkeutua yläpohja ja seinärakenteisiin. Sivu 13 / 25
Vesikaton vedenpoistoa ja reunapeltien ylösnostoa. Yläpohja tuulettuu rakennuksen sivuilla räystäslautojen rakojen kautta. Yläpohjan tuulettuvuutta on suositeltavaa lisätä harjalle asettavin alipainetuulettimin. Päädyissä ei ole räystäitä ja vesikaton reunapellit ovat matalat. Tuiskulumen ja viistosateen on mahdollista kulkeutua julkisivun pellin profiilin urista yläpohjaan ja ulkoseiniin. Yläpohja tuulettuu rakennuksen sivuilta räystäiden kautta. Vesikaton reunapellit päädyissä ovat matalat. Yläpohjan puurakenteet ovat pääasiassa hyväkuntoisia, yläpohjalaudoituksessa esiintyy paikoin vesikattovuotojen aiheuttamia jälkiä. Yleiskuvia yläpohjasta. Kattovuodon aiheuttama jälki aluslaudoituksessa. Sivu 14 / 25
Saatujen tietojen mukaan alkuperäisessä vesikatossa on ollut lukuisia vesikattovuotoja ja vuotojälkiä oli nähtävillä myös tarkastushetkellä. Vesikattovuotoja esiintyi tarkastushetkellä alla olevaan pohjapiirrokseen punaisella rasteroinnilla merkityissä kohdissa. Sisäkattoverhouksena toimivasta akustovillasta otettiin materiaalinäyte laboratoriossa tehtävää mikrobimääritystä varten. Analyysivastauksen perusteella em. pistokoeluontoisesti otetussa näytteessä F on vahva viite vauriosta. Sivu 15 / 25
Yleiskuvia sisäkatosta vesikattovuotojen kohdalla. Yläpohjan höyrynsulkuna on pääosin muovikalvo ja osin rakennuspaperi. Höyrynsulun liittymät liimapuupalkkeihin yms. liittyviin rakenteisiin ovat epätiiviit. Höyrynsulun liittymistä pääsee sisäilman kosteutta yläpohjaan, jossa se tiivistyy ja valuu vetenä sisäkattorakenteisiin. Yläpohjan höyrynsulkua. Höyrynsulun liittymiä. Sivu 16 / 25
Sisäkattoihin on ripustettu valaisimia, johtokouruja, iv-yms. kanavia, joiden päälle on kertynyt runsaasti pölyä. Em. yläpölyt leviävät ilmavirtausten mukana tiloihin heikentäen sisäilman laatua. Yläpölyjä. Ilmanvaihto alipaineistaa sisätilat, tämä näkyy mm. korvausilman ottamisena alaslaskettujen sisäkattoverhouslevyjen liittymissä nokimuodostumina. Rakenteiden läpi tulevan korvausilman mukana tulee tiloihin rakenteisiin historian aikana kertynyttä pölyä yms. Ilmanvaihto alipaistaa sisätilat ja korvausilmaa tulee mm. alaslaskettujen kattojen yläpuolelta. Sivu 17 / 25
3 LABORATORIOANALYYSIT Ulkoseinän alaosan eristeestä, alajuoksusta sekä valupaperista otettiin materiaalinäytteet mikrobien laboratorioanalyysia (suoraviljely) varten. Mikrobianalyysit teetettiin Työterveyslaitoksella. Sivu 18 / 25
Sivu 19 / 25
4 ILMANVAIHTO 4.1 Ilmanvaihtojärjestelmä Kiinteistössä on kaksi lämmön talteenotolla varustettua tuloilmakonetta, kiinteistössä on tuloilmakoneiden lisäksi huippuimureita. Tuloilmakoneet on sijoitettu omiin ilmastointikonehuoneisiin. Rakennuksen ilmanvaihtoalueet on jaettu karkeasti kahteen osaan, suurempi tuloilmakone vaihtaa isomman osan rakennuksen ilmasta ja pienempi tuloilmakone pääosin keittiön ja ruokalan. Ilmanvaihtokoneiden vaikutusalueista ei ole tarkempaa tietoa johtuen puutteellisista suunnittelukuvista. Ilmanvaihtokanavat ovat pääsääntöisesti pyöreitä sinkittyjä peltikanavia, koneelta lähtevissä runkolinjoissa on käytetty kanttikanavaa. Runkolinjat sijaitsevat pääosin sisäkaton alapuolella, osittain ne ovat koteloitu alas laskettuun kattoon. Osa runkolinjoista on asennettu yläpohjan eristeiden alapuolelle. Kanaviston kannakointi oli näkyviltä osin D2-määräysten mukainen. Pyöreää runkolinjaa seinällä Ohjauskeskuksen käsikäyttökytkimet Ilmanvaihtojärjestelmien ohjaukseen ei ole erillistä keskitettyä ohjauskeskusta vaan molemmilla tuloilmakoneilla on oma paikallinen ohjauskeskuksensa. Ohjauskeskuksissa on koneiden käsikäyttökytkimet sekä ajastinkellot. 4.2 Dokumentointi Kohteen ilmanvaihdon suunnittelukuvia ja mittauspöytäkirjaa ei ollut käytössä tarkastuksen aikana. Puutteelliset kuvat tulisi päivittää tehtyjen rakenteellisten muutoksien mukaisesti ja laatia niiden pohjalta uusi mittauspöytäkirja. Sivu 20 / 25
4.3 Keittiön ja ruokalan tuloilmakone Tuloilmakoneella on oma paikallinen ohjauskeskus. Ohjauskeskus säätää tuloilman puhalluslämpötilaa ja antaa vikatilanteissa hälytyksen keskuksen muistiin. Ilmanvaihtokoneen käyntiaikoja ohjaa viikkokello, käyttöaikojen ulkopuolella (illat ja viikonloput) koneen tehot tippuvat täydestä tehosta vajaakäytölle. Tuloilmakone on varustettu vesilämpöpatterilla, jolla tuloilmaa lämmitetään. Suodatus on F5-tasoa tuloilmassa ja poistopuolella F3. Koneen ilmanotto sijaitsee rakennuksen ulkoseinällä ja se on varustettu säleiköllä. Poistoilmaa varten on tehty piippu vesikatolle. Tulo- ja poistoilmakammion lämpöeristeet olivat lasikuituvillaa ja osittain erittäin pahasti kostuneet. Villaeristeistä irtoaa tuloilman mukana sisäilmaan haitallisia kuituja ja kostunut eriste toimii kasvualustana mikrobeille. Tuloilmakammion vaurioituneet eristeet. Suodatinluukun repeytynyt eriste. LTO-kenno oli kerännyt hyönteisiä ja likaa merkittävän paljon, kenno sijaitsee suodattimien jälkeen eikä normaalisti likaannu paljoa. Kennon likaantuminen voidaan selittää suodattimien ohivuodoilla, suodattimet eivät ole tiiviisti kiinni suodatinkehikoissaan jolloin suodattimien ohi tapahtuu ilmavirtauksia jotka tuovat mukanaan epäpuhtauksia. Tukkeutunut LTO-kenno lisää energiakustannuksia ja aiheuttaa rakennukseen alipaineen. Sivu 21 / 25
Likaantunut LTO-kenno, patterin lamellit tukkeutuneet siitepölystä ja hyönteisistä. 4.4 Pääasiallinen tuloilmakone Tuloilmakone on varustettu lämmön talteenotolla ja tuloilma suodatetaan EU7-tasoisten suodattimien läpi. Poistoilmapuolella suodattimet ovat EU3-tasoa. Tarkistushetkellä suodattimien tiivisteet puuttuivat suodattimien sivuista, suodattimet olivat kuitenkin tiiviisti kiinni ilmanvaihtokoneen kehikossa. Tiivisteettömät suodattimet voivat aiheuttaa ohivuotoja, jolloin sisätiloihin on mahdollista päästä suodattamaton ilma. Ilmanvaihtokoneessa on LTO-kennon ohitus lämmityskauden ulkopuolisiin aikoihin. Talvikäytössä tuloilma suodatetaan mutta kesäisin LTO-kennon ohitus ohittaa myös suodattimet jolloin suodattamaton ilma pääsee lämmityspatterille ja tuloilmaan. Lämmityspatteri oli kauttaaltaan tukossa ja aiheuttaa voimakkaan alipaineen rakennukselle. LTO-kennon ohituskanavaan suositellaan suodatuksen lisäystä, kesäisin raitisilman mukana tuleva irtoaines tukkii patterin ja tuo sisäilmaan epäpuhtauksia. Täysin tukkeutunut tuloilman lämmityspatteri. Patterin pinnalla yhteinäinen likamatto jarruttaa ilman läpimenoa tehokkaasti. Sivu 22 / 25
Tuloilman suodatinkammiossa merkkejä suodattimen ohivuodosta. 4.5 Ilmanjako ja päätelaitteet Päätelaitteet ovat pääosin lautasventtiileitä, joissakin tiloissa on myös seinämallisia säleikköjä. 4.6 Koneiden ohjaukset ja automatiikka Järjestelmässä on suodattimien paine-eromittaus jolla voidaan todeta vaihtokunnossa olevat suodattimet. Mittarit ovat analogisia nestemittareita, joiden täyttäminen tapahtuu huolto-ohjelman mukaisesti. Sivu 23 / 25
Raitisilmakanavan ohjauspelti LTO-ohituskanava ilman suodatusta Paine- ja lämpötilamittareita tuloilmakanavassa. 4.7 Ilmanvaihdon toimenpide-ehdotukset Kiinteistön tuloilmakoneiden sisäänpuhallusteho on heikentynyt huomattavasti johtuen suodattimien ohivuodoista sekä pääilmastointikoneen raitisilmakanavan LTO-ohituksen suodatuksen puutteesta. Patterit ja tuloilmakanavat olisi hyvä puhdistaa ja pääilmastointikoneen raitisilman LTO-ohituskanavaan lisätä F7-suodatus. Kohteesta tulisi laatia ilmanvaihdon suunnittelukuvat ja sen pohjalta tehty mittauspöytäkirja. Sivu 24 / 25
5 YHTEENVETO RAKENNUKSESSA HAVAITUISTA SISÄILMAONGELMISTA JA JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET Tämän tutkimuksen perusteella rakennuksen sisäilmaongelmien aiheuttajiksi osoittautui useita eri syitä, joista merkittävimpiä ovat ilmavuodot ja puutteet ilmanvaihtojärjestelmässä. Ilmavuotoja tapahtuu rakennuksen alta maaperästä alapohjarakenteiden liittymien kautta ja ulkoseinärakenteiden alaosista. Maaperästä tulee ilmavuotojen mukana maaperän mikrobien aiheuttamia epäpuhtauksia ja ulkoseinärakenteista niissä esiintyvän mikrobikasvuston tuottamia epäpuhtauksia. Korvausilmaa sisätiloihin tulee lisäksi kuivuneiden lattiakaivojen kautta viemäriverkostosta. Sisäkaton akustiikkalevyverhouksissa on kattovuotojen aiheuttamaa mikrobikasvustoa, joka tuottaa sisäilmaan epäpuhtauksia. Sisäkattoihin on ripustettu johtokouruja, iv- yms. kanavia, joissa on runsaasti ns. yläpölyjä, jotka ilmavirtausten mukana leviävät sisäilmaan. Em. ilmiöitä tehostaa koneellisen ilmanvaihdon aiheuttama sisätilojen alipaineisuus. Kiinteistön tuloilmakoneiden sisäänpuhallusteho on heikentynyt huomattavasti johtuen suodattimien ohivuodoista sekä pääilmastointikoneen raitisilmakanavan LTO-ohituksen suodatuksen puutteesta. Patterit ja tuloilmakanavat tulee puhdistaa ja pääilmastointikoneen raitisilman LTO-ohituskanavaan lisätä F7-suodatus. Kohteesta tulisi laatia ilmanvaihdon suunnittelukuvat ja sen pohjalta tehty mittauspöytäkirja. Tulo- ja poistoilmakammion lämpöeristeet olivat lasikuituvillaa ja osittain erittäin pahasti kostuneet. Villaeristeistä irtoaa tuloilman mukana sisäilmaan haitallisia kuituja ja kostunut eriste toimii kasvualustana mikrobeille. Korjaussuunnitelmissa ja kustannusarviossa tulee ottaa huomioon kiinteistön korjausvelka (esim. ikkunoiden eristyslasielementeissä esiintyy harmaantumista) sekä rakenteiden että talotekniikan ikääntymisen myötä tulevat korjaustarpeet. Ennen korjaussuunnittelua tai viimeistään ennen korjaustöihin ryhtymistä tulee tehdä haitta-ainekartoitus. Ulvilassa 05.08.2015 Tomi Levola, rakennusinsinööri AMK Toimeksiannoissa noudatamme konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja (KSE 1995). Sivu 25 / 25