Raportti Työnumero:

Transkriptio

1 Vastaanottaja: RISTO VILKKI MIKKELIN KAUPUNKI Sivuja:1/24 Raportti Kohde: Toimeksianto: LAUNIALAN KOULU SAIMAANNORPANKATU MIKKELI SISÄILMANLAATUUN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN SELVITYS Tutkimus pvm: Raportointi pvm: (täydennetty) Yhteyshenkilö: Tilaaja: RISTO VILKKI RISTO VILKKI Tutkijat: Mika Nenonen Sertifioitu rakenteiden kosteusmittaaja (VTT-C ) Sertifioitu rakennusten tiiviyden mittaaja (VTT-C ) Sertifioitu rakennusten lämpökuvaaja (VTT-C )

2 Sivuja:2/24 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Sisäilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä kohteessa havaittiin eripuolilla kiinteistöä. Tärkeimmät ovat ilmanvaihto ja lattiapinnoitteet. Ilmanvaihdossa havaittiin painesuhteiden vaihtelua joka ei ole pelkästään ulkoistentekijöiden (tuuli ja lämpötila) vaihtelusta johtuvaa. Suurimmat vaihtelut havaittiin teknisentyön luokassa jossa erillispoistot tekevät ilmanvaihdon hallinasta muutoinkin vaikeaa. Lisäksi ilmanvaihdon puhtaudessa havaittiin puutteita. Kanavat on nuohottu 2013, mutta satunnaisessa tarkastuksessa havaittiin kanavan pölykertymän olevan sitä luokkaa, ettei se voi olla peräisin yhden vuoden ajalta. Lisätarkastuksissa todettiin pölyä esiintyvänkanttikanavissa. Pistokokein todettiin pölykertymän olevan suurin luokan 80 ulkopuolella olevassa kanavassa. Muissa pisteissä pölykertymä oli selvästi pienempi. Tuloilmakanavan mineraalikuitupitoisuus oli myös korkea, joka todettiin näytteillä. Lisätutkimuksessa todettiin kuitupitoisuuden ylittävän Työterveyslaitoksen tutkimusaineiston keskimääräisen kuitupitoisuuden tuloilmakanavissa toimistorakennuksissa (10-30 kuitua/cm 2 ) 2:ssa näytteessä 4:stä. Suurin pitoisuus oli luokan 80 ulkopuolelta otetussa näytteessä. Lievä ylitys löytyi käsityöluokan edustalta otetussa näytteessä(37 kuitua / cm 2 ). Pitoisuudet pienenivät tasaisesti mentäessä koulun keittiösiipeä kohti. Toinen merkittävä seikka on muovimattopinnoitteiden alla havaitut korkeat kosteudet ja niistä mahdollisesti seuraavat emissiopäästöt (VOC). Aistinvaraisessa tutkimuksessa muovimattojen alapinnassa havaittiin merkkejä vaurioitumisesta. Lattiapinnoitteiden alapinna todettiin myös mikrobivaurioita, jotka ovat paikallisia. Havainto todennettiin materiaalinäytteillä joista Työterveyslaitos teki viljelyn (mikrobianalyysin). Vaurion syitä todennettiin kosteusmittauksilla, joiden perusteella voidaan todeta lattian kastuneen myös päältäpäin (mahdollisesti siivousvedet?). Rakenteissa havaittiin myös ilmavuotoja ulkovaipassa. Näiden merkitys korostuu silloin kun ilmanvaihto ei ole tasapainossa, jolloin ilmavirtaukset kasvavat rakenteen läpi. Ilmanvaihdon ollessa tasapainossa näiden merkitys sisäilman laatuun ei nähdäkseni ole merkittävä. Edellä mainittujen lisäksi tulee ylläpitosiivouksen tehostamisen tarve. Useissa tiloissa tasopinnoille on kertynyt paljon pölyä yms. likaa. Tämä korostuu tiloissa joissa on paljon tavaraa lattioilla, pöydillä jne. Tilojen siivoaminen on mahdotonta normaalin siivousajan puitteissa, silloin kun tasopinnat eivät ole vapaana. Runsas huonepöly yhdessä kuivan sisäilman kanssa voi aiheuttaa myös hengitystieoireita, ihon kutinaa, jne.

3 Sivuja:3/24 Lähtötilanne: Kohteessa on aikaisemmin tehty lämpökuvaus, sekä kosteusmittauksia Luokissa 80, 78, 75 ja 43. Luokassa 80 osalla on tehty myös alipainekoe ja ilmavuotojen paikannus erikseen. Lisäksi on luokan 80 ulkoseinä avattu ulkoapäin tarkastusta varten. Ilmanvaihto: Opetussiivessä (kaupungin puoleinen siipi) todettiin ilmanvaihdon olevan äänekäs, sekä aiheuttavan vedontunnetta. Esimerkiksi tilan 80 opettajanpöydän läheisyydessä tuntee ilmavirtauksen selvästi. Tekstiilikäsityöluokan ilmanvaihto ei ole tasapainossa, vaan luokan ovien ollessa kiinni luokka on n.12pa ylipaineinen ja ovien ollessa auki luokka on lievästi alipaineinen(<5pa). Teknisenkäsityönluokassa ilmanvaihto sahaa ajoittain edestakaisin. Paine-ero ulkovaipan yli vaihtelee +10Pa.-25Pa välillä. Kohdepoistojen ja ilmanvaihdon yhteistoiminnassa on jotakin pielessä. Tekstiili- ja teknisenkäsityön tiloja lukuun ottamatta tilat ovat keskimäärin alipaineiset ulkoilmaan nähden n. 5Pa. Kuitulähteet: Kuitulähteitä havaittiin käytävien katoissa alaslaskettujen kattojen yläpuolella. Putkia on eristetty suojaamattomalla villalla. Kuva on käytävän alaslaskun yläpuolelta. Ilmanvaihdon tuloilmapäätteissä on mineraalivillasta tehtyjä ääneneristeitä, joiden reunaalueet ovat suojaamatta. Iv-koneen / runkolinjojen äänenvaimentimista ei ole havaintoja (oletuksena on reikäpellistä tehdyt vaimentimet).

4 Kuva on tuloilmapäätteen eristeistä. Sivuja:4/24 Kosteusmittaukset: Jäljellä olevat muovimattopintaiset lattiat käytiin läpi pintamittausperusteisesti, jonka jälkeen havaintoja tarkennettiin viiltomittauksilla, sekä betonin kosteusjakauman mittauksilla. Muovimattojen alla havaittiin paikoin korkeita kosteuksia. Suurin mitattu suhteellinenkosteus maton alla oli yli 95%, lämpötilan olleessa 19 0 C. Kuvassa on viiltomittaus käynnissä voimistelusalin varastossa.

5 Sivuja:5/24 Vanhojen mattopinnoitteiden alapinnassa on aistittavissa poikkeavaa hajua (emissio). Haju on sitä voimakkaampi, mitä korkeampi suhteellinenkosteus tutkimuskohdassa mitattiin. Lisäksi opettajien huoneessa ja keittiön sosiaalitiloissa maton alapinnassa havaittiin ummehtuneen hajua (mikrobiperäinen haju). Näiden pisteiden kosteusjakaumasta näkyy kastumista myös ylhäältäpäin (siivousvedet?). Matoista otettiin materiaalinäytteet jotka lähetettiin Työterveyslaitokselle mikrobianalyysiä varten. Kuva on opettajienhuoneen eteisestä, maton alapinnassa ummehtuneen haju. Kuva on luokan 77 pesualtaan viemärin vierestä, maton alapinnassa on selkeä haju ja pintamittauslukemat ovat koholla.

6 Sivuja:6/24 Luokan 80 käytävän vastaisen seinän läheisyydessä on lattiabetonissa/ lattiapinnoitteen alla kohonnut kosteuspitoisuus. käytävän puolella on juomapisteet seinässä. Kostuminen voi johtua käyttöveden tai viemärin vuodosta. Kostuneen alueen pienuus viittaisi viemärivuotoon (juomapisteiden käyttö on henkilökunnan mukaan vähäistä). Yleisesti kosteusjakaumasta näkyy kosteuden diffuusiovirran olevan maaperästä sisäänpäin Havainnot: Tiloissa ei tehty aistinvaraisesti poikkeavista hajuista havaintoja, lukuun ottamatta sähkökaappia käytävällä 74. Kaapin lattiapinnoite on poistettu (puhtaalla betonilla). Lattiassa on sähköputkia jotka ovat tulppaamatta (ilmayhteys maaperään). Putkien kautta tapahtuvaa ilmavirtausta ei kuitenkaan saatu todennettua merkkisavulla (ilman liike vähäistä normaalialipaineessa). Kuva on käytävän 74 sähkökaapista, lattiassa olevista läpivienneistä. Ilmavuotoja rakenteista sisäänpäin paikannettiin merkkisavua apuna käyttäen. Ilmavuotoja ulkovaipasta tapahtuu pääasiassa ikkunapenkkien alta, josta on ilmayhteys ulkoseinän eristetilaan. Toinen merkittävämpi ilmavuotopaikka on lattiabetonin ja pilareiden liittymäalue. Lattiabetonin painumista havaittiin ruokalassa, jossa lattiapinnoite on paikoin irronnut lattian painumisen johdosta. Ilmavuotoa lattiarakenteen ja pilarin liittymästä tapahtui tilan normaalipaineessa.

7 Sivuja:7/24 Kuva on ruokalan lattian ja pilarin liittymästä. Ilmanvaihdon puhtautta tarkastettiin pistokoeluontoisesti käytävän 74 katossa olevasta tuloilman runkolinjasta. Kanavan pohjalla oli runsas pölykertymä. Kanavasta otettiin myös geeliteipillä näyte joka lähetettiin Lappeenrannan Työterveyslaitokselle kuitupitoisuuden määrittämiseksi. Kuitupitoisuutta määritettiin myös tuloilmapääteiden pinnalta otetuilla geeliteippinäytteillä. Kuitupitoisuus runkolinjassa oli suuri (>100kpl/cm 2 ). Päätelaitteiden kuitupitoisuudet vaihtelivat 6-22 kpl/cm 2 välillä. Kuva on tuloilmakanavasta ennen luokkaa 80.

8 Sivuja:8/24 Lisätutkimuksessa todettiin pölykertymän olevan vähäisempää muissa runkolinjoissa, kuitenkin kaikissa tarkastetuissa kanttikanavissa oli pölykertymää nähtävissä. Kuitunäytteet otettiin tuloilmakanavista lisätarkastuksen yhteydessä. näytteitä otettiin 3kpl ja niiden kuitupitoisuudet olivat 37, 28 ja 23 kuitua/cm 2. Pitoisuus pieneni keittiösiipeen päin mentäessä. Tuloilmakanava (käsityöluokan edustalta) Tuloilmakanava (vahtimestarin tsto)

9 Tuloilmakanava (käytävä, luokan 42 edustalta) Sivuja:9/24 Poistoilmakanava (käytävä, luokan 42 edustalta)

10 Sivuja:10/24 Materiaalinäytteet: Lattiapinnoitteesta otettiin materiaalinäytteet kahdesta tilasta (opettajien huone ja työntekijöiden sosiaalitilat). Pinnoitteen alapinnassa oli kummassakin tilassa viitteitä vauriosta. Näytteet lähetettiin työterveyslaitokselle viljeltäviksi. Työterveyslaitoksen analyysin mukaan: Näyte 1 53 ET(opet.huone) - Näytteessä oli kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja niukasti - näytteessä ei ollut sädesieniä Työterveyslaitoksen tulkinta: Heikko viite vauriosta Näyte 2 (11HK/SOS) - Näyteessä oli kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja kohtalaisesti - Näytteessä ei ollut sädesieniä Työterveyslaitoksen tulkinta: Viittaa vaurioon Lattiarakenne: Maanvarainen betonilaatta n.60-80mm paksu, suodatinkangas, 50mm styrox, hiekka. Hiekan kosteus mitattiin luokan 80 lattiasta viiltomittauspisteen 12 kohdalta. Hiekan suhteellinen kosteus oli 100% lämpötilan ollessa 17 0 C. Absoluuttinen kosteus oli 14,6g/m 3. Väliseinät ovat muurattuja ja kantava pystyrunko koostuu pilareista. Pilareiden ja väliseinien kohdalla poikkileikkauskuvan perusteella ei ole lämmöneristettä. Tällä on myös vaikutusta lattiarakenteen kosteuskäyttäytymiseen. Mika Nenonen Sertifioitu rakenteiden kosteusmittaaja (VTT-C ) Sertifioitu rakennusten tiiviyden mittaaja (VTT-C ) Sertifioitu rakennusten lämpökuvaaja (VTT-C ) Toimeksiannoissamme noudatamme vahinkosaneerausalan yleisiä sopimusehtoja. Muita tiloja tai rakenteita kuin tässä raportissa erikseen mainitut ei ole tutkittu. Tämän raportin johtopäätökset ja suositukset perustuvat tutkimus- ja mittauspisteistä saatujen tulosten analysointiin. Tutkimus ei sulje pois mahdollisuutta, että rakenteissa olisi piilossa olevia rakennusvirheitä tai vaurioita. Tämä raportti on laadittu tässä kuvaillun vahingon tai tapahtuman laajuuden selvittämiseksi, eikä sitä voi käyttää koko kiinteistön tai sen osan arvon tai kunnon määrittämisessä. Kohta suositeltavat toimenpiteet on kirjoitettu mittaustulosten perusteella niin että mahdollinen korjaustyö voidaan aloittaa, se ei ole rakennustyöselitys korjausrakennustyötä varten. Rakennustyön suorittaja vastaa työnsä oikeudenmukaisuudesta ja laajuudesta.

11 Pohjakuva: Sivuja:11/24 K M K K1 12 K Vanhat matot Kostunut lattia, epäilty vuoto Kuitunäyte K1 Mikrobinäyte M1 Viiltomittaus Betonimittaus 16 1 Kuitunäytteet(lisätutkimus) 1

12 Pohjakuva: Sivuja:12/ M

13 Mittaustulokset: Sivuja:13/24 Käytetyt mittalaitteet: Vaisala HMI41, Gann Hydromette RTU 600 pintaindikaattori/puun kosteusmittari Rh (%) T ( C) (g/m 3 ) Sisäilma: ,7 Ulkoilma: Viiltomittaus pinnoitteen alta Mitta piste Suht. kost. (%) Lämpö tila ( o C) (g/m 3 ) Mitta piste Suht. kost. (%) Lämpö tila ( o C) (g/m 3 ) , , , , , , , , , , , , , , , ,2

14 Betonimittaus 1(välinevarasto) Mitta piste Suht. kost. (%) Lämpö tila ( o C) (g/m 3 ) , , , mittaus syvyys (mm) Betonimittaus 2 (välinevarasto) Mitta piste Suht. kost. (%) Lämpö tila ( o C) (g/m 3 ) , , , Betonimittaus 3 (Hk/sos) Mitta piste Suht. kost. (%) Lämpö tila ( o C) (g/m 3 ) mittaus syvyys (mm) mittaus syvyys (mm) ,4 pesuvesi? , ,8 4 Betonimittaus 4 (opettajienhuone) Mitta piste Suht. kost. (%) Lämpö tila ( o C) (g/m 3 ) mittaus syvyys (mm) ,4 15 Pesuvesi? , , Betonimittaus 5 (luokka80) Mitta piste Suht. kost. (%) Lämpö tila ( o C) (g/m 3 ) mittaus syvyys (mm) ,0 12 betony 60mm , Betonimittaus 6 (luokka80) Mitta piste Suht. kost. (%) Lämpö tila ( o C) (g/m 3 ) , , mittaus syvyys (mm) Sivuja:14/24

15 Sivuja:15/24

16 Sivuja:16/24

17 Sivuja:17/24

18 Sivuja:18/24

19 Sivuja:19/24

20 Sivuja:20/24

21 Käsityöluokka Sivuja:21/24

22 Luokka 80 Sivuja:22/24

23 Tekninenkäsityö Sivuja:23/24

24 Opettajienhuone Sivuja:24/24