Helsingin Uusi yhteiskoulu Peruskoulun opetussuunnitelma Yleinen osio 1
Sisällysluettelo 1. Koulun työn perusta...4 1.1 Arvoperusta...4 1.2 Toiminta-ajatus...5 1.3 Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet...5 2. Opetuksen toteuttaminen...6 2.1 Oppimiskäsitys...6 2.2 Oppimisympäristö ja yhteisöllinen toimintakulttuuri...6 2.3. Opetusmenetelmät ja työtavat...8 2.4 Oppilaiden osallisuus...9 2. 5 Yhteistyö nivelvaiheissa...10 2.6 Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö...11 2.7 Kodin ja koulun yhteistyö...12 2.6. Yhteistyö muiden tahojen kanssa...14 3. Opetuksen rakenne ja opetusjärjestelyt...14 3.1 Opetuksen rakenne ja opetusjärjestelyt...14 3.2 Kieliohjelma...15 3.3 Koulun painotukset...16 3.4 Oppilaaksiotto...16 3.4.1 Ensisijaiset oppilaaksioton yleiset periaatteet...16 3.4.2 Suomenkielisten peruskoulujen oppilaaksioton yhteiset toissijaiset valintaperusteet...18 3.4.3 Oppilaaksioton koulukohtaiset valintaperusteet...19 3.4.3.1 Ei painotusta...19 3.4.3.2 Painotettu englanti...19 3.4.3.3Kuvataide...19 3.4.4 Oppilaaksiotto eräissä tapauksissa...20 3.5 Muut opetuksen järjestämiseen liittyvät päätökset...20 4. Ohjauksen järjestäminen...21 4.1 Ohjaustoiminta...21 4.2 Työelämään tutustuminen (TET)...23 5 Oppimisen ja kasvun edistäminen...23 5.1 Yleinen tuki...24 5.2 Tehostettu tuki...24 5.2.1 Pedagoginen arvio...25 5.2.2 Oppimissuunnitelma...26 5.3 Erityinen tuki...28 5.3.1 Pedagoginen selvitys...29 5.3.2 HOJKS...29 5.4 Opetuksen järjestäminen...30 5.4.1 Yhteiset opetusjärjestelyt...30 5.4.1.1 Tukiopetus...31 5.4.1.2 Osa-aikainen erityisopetus...32 5.4.2 Esiopetuksen järjestäminen perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin aloittaville (startti)...33 5.4.3 Joustava perusopetus...34 5.4.4 Erityisopetus...34 5.4.4.1 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta 2
vapauttaminen...35 5.4.4.2 Pidennetty oppivelvollisuus...36 5.4.4.3 Toiminta-alueittain opiskelu...37 6. Hyvinvoinnin tukipalvelut...38 6.1 Oppilashuolto on oppilaan hyvinvoinnin turvaamista...38 6.2 Turvallisuuden edistäminen...39 6.3 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen...40 7 Perusopetusta tukeva muu toiminta...42 7.1 Kerhotoiminta...42 7.2 Koululaisten aamu ja iltapäivätoiminta...42 7.3 Kouluruokailu...43 7.4 Koulumatkat...43 7.5 Koulunkäyntiavustajatoiminta...43 7.6 Muut tukipalvelut...44 8 Muu yhteistyö...44 8.1 Yhteistyö lähiyhteisöjen ja muiden hallintokuntien kanssa...44 8.2 Kansainvälinen yhteistyö...44 9 Oppilaan arviointi...45 9.1 Oppilaan arvioinnin tehtävä ja periaatteet...45 9.2 Oppilaan itsearviointi...46 9.3 Työskentelyn arviointi...46 9.4 Käyttäytymisen arviointi...47 9.5 Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi...47 9.6 Maahanmuuttajataustaisen oppilaan arviointi...48 9.6.1 Maahanmuuttajaoppilaan äidinkieli...49 9.7 Opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet...49 9.8 Oman opinto-ohjelman mukaan etenevä oppilas...50 9.9 Päättöarvioinnin periaatteet...50 9.10 Todistukset...51 9.10.1. Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset...51 9.10.2. Päättötodistus...52 3
1. Koulun työn perusta 1.1 Arvoperusta Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasaarvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työja perhe-elämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Helsingin kouluissa - jokaisella on oikeus hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen - toimitaan demokraattisesti niin, että jokaisella on mahdollisuus kasvaa vastuullisena yhteisön jäsenenä ja vaikuttaa yhteisiin asioihin - edistetään tasa-arvoa, kunnioitetaan jokaisen ihmisarvoa ja pidetään yhdessä huolta ystävällisestä ilmapiiristä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista - arvostetaan suomalaista kulttuuria ja jokaisen omaa kulttuuritaustaa sekä edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta - ei sallita minkäänlaista väkivaltaa, syrjintää tai rasismia 4
- sitoudutaan kestävään kehitykseen ja kasvetaan ottamaan vastuuta ympäristöstä ja tulevaisuudesta Helsingin Uusi yhteiskoulu on opetusta ja oppimista varten. Keskeisiä arvojamme ovat jokaisen oikeus hyvään oppimiseen, työrauha ja työn ilo, yhteistyö sekä vastuunotto omasta elämästä ja oppimisesta. 1.2 Toiminta-ajatus Perinteikäs Helsingin Uusi yhteiskoulu tarjoaa jatko-opinnoissa menestymiseen tähtäävää ja yleissivistävää perus- ja lukio-opetusta. Koulussa tehdään myös oppiainerajat ylittävää yhteistyötä, koska tämä palvelee oppilaiden mahdollisuuksia asiakokonaisuuksien ja niiden välisten yhteyksien ymmärtämiseen. Vuorovaikutusta arvostetaan niin opetuksen kuin oppimisenkin tasoilla. Keskeisiä tavoitteita ovat vuorovaikutustaitojen kehittyminen, työnteon arvostaminen ja yhteisöllisten toimintatapojen oppiminen. Koska näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää avoimuutta, ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta, kiinnitetään koulussa erityistä huomiota tällaista asennoitumista tukevan ilmapiirin kehittymiseen. Koulu valmistaa oppilaita toimimaan yhteiskunnassa, ja tästä syystä koulun on vastattava ajallisiin ja yhteiskunnan muutosten tuomiin haasteisiin. Oppimistapahtumat tukevat oppilaiden mahdollisuuksia kehittyä ihmisenä ja yhteiskunnan vastuullisena jäsenenä. Päämääränä on osaava, itseensä luottava, fyysisesti ja psyykkisesti hyvinvoiva nuori, joka osaa vaikuttaa työnsä kautta ja joka pystyy vastuullisiin valintoihin tiedostaen omat ja yhteiskunnassa vallitsevat arvot. 1.3 Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet Helsingin Uudessa yhteiskoulussa keskeisin kasvatuksellinen tavoite on tukea oppilaan monipuolista taitojen kehittymistä, joiksi ymmärretään elinikäinen oppiminen, sosiaaliset taidot, hyvä itsetuntemus ja itseluottamus sekä yhteiskuntataidot. Keskeisin oppimistavoite on jatko-opintokelpoisuuden saavuttaminen. Kriittiset tiedonhankintataidot, itsearviointitaidot sekä oppimaanoppiminen luovat edellytykset oppimistavoitteiden saavuttamiseksi. 5
2. Opetuksen toteuttaminen 2.1 Oppimiskäsitys Helsingin kouluissa oppiminen nähdään kokonaisvaltaisena, yhteisöllisenä ja vuorovaikutteisena prosessina toisten oppijoiden ja opettajan sekä ympäristön kanssa. Oppimisen kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppimisen ilo, mielekkyyden sekä pysyvyyden kokemus oppimisympäristössä ovat keskeisiä oppijan aktiivisen toimijuuden sekä osallisuuden syntymiselle. Olennaista on oppilaan käsitys itsestään sekä omasta kyvykkyydestään ja pystyvyydestään, joka rakentuu koulupäivien aikana erilaisissa toiminnoissa. Oppilaan käsitys itsestään oppijana luo pohjan koko elämän kestävälle oppimiselle. Koulun aikuisilla on keskeinen rooli ohjata tätä prosessia. Oppiminen on aktiivista ja päämääräsuuntautunutta, ongelmanratkaisua sisältävää toimintaa, jossa elämyksillä ja tunteilla on keskeinen merkitys. Uuden oppiminen edellyttää tietojen ja taitojen liittämistä aikaisemmin opittuun. Omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta, opitun jäsentäminen ja hyödyntäminen sekä tiedon rakentaminen yhdessä toisten kanssa ovat oppimisen keskeisiä osa-alueita. 2.2 Oppimisympäristö ja yhteisöllinen toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri muodostuu jaettujen arvojen sekä yhteisöllisten rakenteiden, toiminnan ja käytäntöjen pohjalta. Tavoitteena on avoin ja vuorovaikutteinen toimintakulttuuri, joka tukee yhteistyötä ja - toimintaa niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Tämä edistää kulttuurien välistä vuorovaikutusta sekä sitä kautta sosiaalisen ja kulttuurisen identiteetin rakentumista. Vastuu avoimen, rohkaisevan, kiireettömän ja myönteisen ilmapiirin ylläpitämisestä kuuluu kaikille, ja jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa yhteiseen toimintaan rakentavalla sekä koko yhteisön hyvinvointia edistävällä tavalla. Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa oppimisympäristön rakenteisiin, erityisesti pedagogisiin käytäntöihin. Olennaista on, että koulussa yhteisön jäsenille syntyy sosiaalisen, fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden kokemus, mikä vahvistaa yhteisöllistä oppimisprosessia. Turvallinen ja ilmapiiriltään ystävällinen 6
oppimisympäristö tukee opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta ja edistää oppilaan pystyvyyttä, osallisuutta ja hyvinvointia. Yhteistyö kotien kanssa on tärkeä osa hyvää ja turvallista oppimisympäristöä ja sen kehittämistä. Hyvä oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua, oppimista, itseohjautuvuutta ja luovuutta sekä antaa mahdollisuuden omien tavoitteiden asettamiseen ja toiminnan arviointiin. Toimiva oppimisympäristö joustaa ja muovautuu tarkoituksenmukaisesti ottaen huomioon moninaiset oppijat ja heidän oppimisen sekä kasvun tarpeet. Oppimisympäristö tukee oppilaan kehittymistä tulevaisuuden yhteiskunnan jäseneksi, jossa oppimisen ja toiminnan areenat laajentuvat myös virtuaaliseen ympäristöön. Oppilaat osallistuvat koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen sekä ovat aktiivisesti mukana oppimisympäristön rakentamisessa ja kehittämisessä. Oppimisessa hyödynnetään koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä, erityisesti Helsingin monipuolisia mahdollisuuksia. Työrauhan säilymiseen ja ylläpitämiseen oppimisen edellytyksenä kiinnitetään koulussamme erityistä huomiota. Koulussamme toimiva kasvatusohjaaja tukee luokkaopetusta työrauhan ylläpitämisessä. Yhteisöllisyyttä ja osallisuutta edistäviä toimintarakenteita koulussamme ovat oppilasvaikuttamista vahvistava luokkatiimimalli, kokonaisvaltainen ryhmäyttäminen, tukioppilastoiminta ja kerhotoiminta. Hyvän oppimisympäristön luomiseksi uusien seitsemäsluokkalaisten ryhmäytymiseen panostetaan erityisesti. Ryhmäyttämisen tarkoituksena on luoda ryhmästä oppimista ja kasvua laajasti tukeva sosiaalinen yhteisö. Koulussamme ryhmäyttäminen ymmärretään kokonaisvaltaiseksi ja pitkäkestoiseksi prosessiksi, joka painottuu kaikessa koulun toiminnassa ja jota tuetaan erityisillä ryhmäytyspäivillä. Oppilaiden turvallisuuteen ja osallisuuteen kiinnitetään huomiota myös opetuksen ulkopuolisissa tilanteissa. Oppilailla on mahdollisuus osallistua ohjattuun välituntitoimintaan sekä sen järjestämiseen koulun tiloissa sekä sen lähiympäristössä. 7
Koulumme on sitoutunut kiusaamisen vastaiseen toimenpideohjelmaan KiVa-kouluun, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä ja minimoida kiusaaminen sekä sen kielteiset vaikutukset. Kerhotoiminta mahdollistaa oppilaiden osallisuuden lisääntymistä sekä eri sidosryhmien osallistumisen oppilaiden kasvun tukemiseen. Tukioppilastoiminnan keskeinen tavoite on vaikuttaa hyvien toverisuhteiden syntymiseen sekä yhteisvastuun ja myönteisen ilmapiirin lisäämiseen koulussa. Toiminta on koulun opetus- ja kasvatustyöhön liittyvää ja sitä tukevaa toimintaa, jolla pyritään kehittämään kouluyhteisöä siten, että se olisi mahdollisimman turvallinen ja viihtyisä paikka kaikille siellä työskenteleville. Uuden yhteiskoulun oppilashuoltoryhmän päätavoitteena on oppilaan hyvinvoinnin ja tasapainoisen kasvun, kehityksen ja oppimisen turvaaminen. Oppilashuoltoryhmän muodostavat kouluterveydenhoitaja, laaja-alaiset erityisopettajat, kuraattori, kasvatusohjaaja, oppilaanohjaaja(t) ja rehtori. Tarvittaessa oppilashuolto tekee yhteistyötä koulun sisäisten ja ulkopuolisten tahojen kanssa sekä mahdollistaa vertaistukiryhmien toimimisen. Koulussa toimii myös kriisiryhmä. 2.3. Opetusmenetelmät ja työtavat Helsingissä koulun työtapojen kautta toteutetaan ja vahvistetaan koulun arvoja ja perustehtävää. Tavoitteena on vahvistaa vuorovaikutteista oppimista, oppimaan oppimisen taitoa sekä yhdessä työskentelyä ja aktiivista osallistumista. Työtavat suunnitellaan vuorovaikutuksessa koulun aikuisten ja oppilaiden kesken siten, että ne tukevat monipuolisesti tietojen ja taitojen oppimista, oppilaan kehittymistä elinikäisenä oppijana sekä antavat mahdollisuuksia kasvuun yhteisön jäsenenä. Tärkeää on vahvistaa interkulttuuristen taitojen kehittymistä. Oppilaat tunnistavat oman kulttuuritaustansa lähtökohtia ja oppivat kulttuurien välistä vuorovaikutusta sekä arvostavat toinen toisiaan. Työtavat tukevat jokaisen oppilaan osallisuutta oman elämän ja ympäristön vastuulliseen rakentamiseen. Niiden valinnassa otetaan huomioon yksilölliset kehityserot, oppilaiden taustat ja erilaiset tavat oppia. Oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytketään opittaviin tietoihin ja taitoihin oppilaille merkityksellisten kokemusten kautta. Tavoitteena on kehittää kokonaisvaltaisesti oppilaan työskentelyn, oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja. Koulun pedagogisen toiminnan onnistumiseksi on tärkeää, että koulu oppii tunnistamaan ja hyödyntämään koulun aikuisten ja oppilaiden erilaista osaamista sekä jakamaan sitä yhteisesti. 8
Opetuksessa käytetään eri oppiaineille ominaisia, monipuolisia työtapoja ja painotetaan tutkivaa, toiminnallista ja ongelmalähtöistä työskentelyä sekä vahvistetaan verkko-oppimista. Oppilaalla on mahdollisuus elämykselliseen ja ikäkaudelle ominaiseen luovaan toimintaan. Opetuksen eriyttäminen on keskeinen keino, jolla voidaan ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus, tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Kokemukselliset yhteistyömuodot koulun ulkopuolisten toimijoiden kuten työelämän kanssa vahvistavat elinikäisen oppijan oppimisen ja työelämätaitojen kehittymistä. Helsingin Uuden yhteiskoulun varhaisen puuttumisen mallin avulla pyritään vastaamaan oppilaan sekä koko kouluyhteisön fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin. Varhaisen puuttumisen mallissa korostuvat laadukas perusopetus, kasvatus, ohjaus sekä ryhmäyttäminen. Uudessa yhteiskoulussa laadukas perusopetus tähtää siihen, että oppiainesisällöt sekä opetusmetodit tukevat varhaista puuttumista, eriyttämistä sekä oppimaanoppimisen strategioita. Oppiaineiden opetus ja eriyttäminen perustuvat ainesisältöjen hahmottamiseen siten, että oppiainekohtainen eriyttäminen, opetustavat ja arviointimenetelmät perustuvat tietoisesti pohditulle tietosisällölle. Opetuksessa tähdätään oppilaan ajattelutaitojen ja oppimaanoppimisen taitojen kehittymiseen. Käytännön koulutyössä painotetaan itsenäistä työntekoa ja oppilaskeskeisiä opetusmenetelmiä ja oppilaita kannustetaan kriittiseen tiedonhankintaan. Oppilaat osallistuvat sekä koulun että oman toimintansa arviointiin. Kielen rooli sekä sosiaalisen että psyykkisen yhteisöllisyyden vahvistajana on merkittävä. Oppimisen ja kasvun taustalla vaikuttavat suoraan oppilaan kielelliset ja kulttuuriset taidot, jotka luovat mahdollisuuden ymmärtämiselle sekä uuden tiedon rakentamiselle jo opitun asian ympärille. Erityisesti ne oppilaat, joilla on kielellisen ilmaisun vaikeutta tai oma kotikieli on muu kuin suomi, tarvitsevat eriyttämistä ja kielitaidon vahvistamista. Tähän ajatukseen perustuu Helsingin Uuden yhteiskoulun S2- oppiainepedagogiikka sekä yleisopetuksen eriyttäminen ja pedagogisen kirjoittamisen malli. Kieli nähdään myös keskeisenä identiteetinrakentajana ja yhteisöllisen osallisuuden välineenä, joka tukee oppilaan laajempaa yhteiskunnallisuutta ja sosiaalisuutta. 2.4 Oppilaiden osallisuus Osallisuuden ja vaikuttamisen toimintatapoja suunnitellaan yhdessä oppilaiden kanssa ja niitä arvioidaan säännöllisesti. Oppilaiden kuulemisessa sekä osallisuuden edistämisessä käytetään 9
monipuolisesti eri menetelmiä sekä verkkoympäristöä. Koulussa toimii oppilaskunnan hallitus ja muita oppilaiden osallisuusryhmiä. Helsingin Uudessa yhteiskoulussa oppilaat vaikuttavat oppilaita edustavan oppilaskunnan sekä erilaisilla teemoilla toimivien toimikuntien ja tiimien kautta. Oppilaat mudostavat omissa luokissaan luokkatiimit, jotka toimivat oppilasvaikuttamisen työryhminä. Luokkatiimit ovat kehittämistyöryhmiä sekä toimeenpanevia työryhmiä koulun oppimisympäristön ja toimintakulttuurin suunnittelussa ja arvioinnissa. Lisäksi luokkatiimit tuovat asioita joko suoraan tai oppilaskunnan välityksellä opettajatiimeille, rehtorille ja johtoryhmälle. Luokkatiimit käsittelevät säännöllisesti kouluvuoden sisällä osallisuuden ja vaikuttamisen kouluviihtyvyyden ja hyvinvoinnin teemoja ja arvioivat niitä yhdessä oppilaskunnan kanssa. Oppilaat voivat vaikuttaa myös vuosittain valittavan oppilaskunnan hallituksen kautta. Oppilaskunnan toiminnan tavoitteena on koulun kehittäminen, päätöksentekoon osallistuminen ja yhteisöllisyyden lisääminen. Oppilailla on lisäksi edustus koulumme ruokalatoimikunnassa. Tukioppilaat osallistuvat välituntitoiminnan suunnitteluun yhdessä ohjaavan aikuisen kanssa. Oppilaiden edustajia voidaan kutsua kuultavaksi myös opettajien tiimeihin. Oppilaat muodostavat myös vertaisryhmiä tukioppilaina sekä välituntitoiminnassa. 2. 5 Yhteistyö nivelvaiheissa Oppilas tarvitsee ohjausta ja tukea erityisesti eri siirtymävaiheissa ja valintatilanteissa perusopetuksen alkaessa, perusopetuksen aikana ja siirryttäessä toiselle asteelle. Tavoitteena on vahvistaa oppilaan eheän ja yhtenäisen oppimispolun rakentumista sekä tukea yhtenäisen perusopetuksen toteutumista. Onnistuneen yhteistyön edellytyksenä on alueellisen yhteistyön rakenteiden ja käytäntöjen luominen koulujen kesken yhtenäisen perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti yhteistyössä kotien kanssa. Alueen koulut tekevät yhteistyötä oppilaan ohjautumisessa oman alueen lähikouluun koulupolun eri nivelvaiheissa. Oppilaiden opiskelun tukeminen edellyttää hyvää tiedonkulkua ja yhteistyötä 10
koulujen ja opettajien kesken. Lähettävän koulun tehtävänä on huolehtia siitä, että vastaanottava koulu saa riittävästi tietoa oppilaan osaamisesta ja edistymisestä sekä toteutuneista opiskelujärjestelyistä ja tuen tarpeesta. Moniammatillisen yhteistyön merkitys korostuu koulutuksen nivelvaiheissa, valmistavassa opetuksessa ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla sekä oppilaan siirtyessä yleisopetuksesta erityisopetukseen tai erityisopetuksesta yleisopetukseen. Päättövaiheessa oppilasta opettavien opettajien ja opinto-ohjaajien erityisenä tehtävänä on ohjata oppilasta jatko-opintoihin sekä kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Helsingin Uusi yhteiskoulu toimii aktiivisesti nivelvaiheyhteistyössä lähettävien koulujen kanssa koulupolun mahdollisimman mutkattoman jatkumisen turvaamiseksi. Koulussa on myös resurssit tehostettuun nivelvaiheen tukemiseen, mikäli tarvetta ilmenee perheen, alaluokkien tai yhteistyötahojen puolelta. Koulumme on aloitteellinen kotien kanssa tehtävässä yhteistyössä tarvittaessa jo ennen yläluokkien alkua. Helsingin Uudessa yhteiskoulussa on myös tehostettu toimintamalli toiselle asteelle siirtymisessä, mikäli oppilaan jatko-opintoihin siirtymisestä on huolta. Oppilaan ohjauksessa korostetaan yhteistyötä vastaanottavan yksikön kanssa, jotta tieto oppilaan osaamisesta ja tuen tarpeesta siirtyy jatko-opintoihin. 2.6 Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö Esi- ja alkuopetuksen avoin ja hyvä yhteistyö luo pohjan joustavalle, elinikäiselle oppimiselle ja kasvulle. Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat rakenteellisen jatkumon, joka vahvistaa lapsen yksilöllistä kasvua ja oppimista. Esija alkuopetuksen osaamisen jakaminen ja yhteistyö vahvistaa yhteisöllistä toimintakulttuuria ja luo uusia toiminnallisia työtapoja kasvatuksen ja oppimisen arkeen. Helsingissä laaditaan jokaiselle lapselle henkilökohtainen esiopetuksen suunnitelma. Suunnitelma siirtyy vanhempien luvalla kouluun. Yhteistyötä tehdään sekä opetussuunnitelman laadinnassa että toiminnassa. Lähialueen koulujen ja päiväkotien kesken laaditaan esi- ja perusopetuksen yhteistoimintasuunnitelma. Suunnitelmassa määritellään yhteistyön tavoitteet ja rakenne sekä yleiset 11
toimintaperiaatteet ja -tavat. Yhteistoimintasuunnitelma liitetään osaksi koulukohtaista opetussuunnitelmaa. Sitä arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti alkuopetuksen luokkien aikana. Yhteistyössä otetaan huomioon varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen vahvuudet. 2.7 Kodin ja koulun yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyön tavoitteena on tukea oppilaan terveen kasvun ja oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. Opetus ja kasvatus järjestetään yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Onnistunut yhteistyö perustuu avoimeen, tasavertaiseen ja luottamukselliseen vuorovaikutukseen. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulun tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja oppimista kouluyhteisön jäsenenä. Koululla on aktiivinen ja aloitteellinen rooli yhteistyön rakentamisessa ja vastuu siitä, että huoltajat saavat riittävästi tietoa oppilaan opiskeluun, kasvuun ja hyvinvointiin liittyvistä asioista, opetussuunnitelmasta, koulun toiminnasta ja käytettävistä tukitoimista. Erilaisia yhteistyömuotoja kehitetään koko perusopetuksen ajan ja koulu tarjoaa mahdollisuuden huoltajien keskinäiseen vuorovaikutukseen ja sitä kautta vertaistukeen. Tietoja viestintätekniikkaa käytetään tiedottamisessa ja yhteydenpidossa huoltajien kanssa. Huoltajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on keskeinen merkitys oppilaiden opintojen tukemisessa. Yhteistyö korostuu erityisesti valintatilanteissa ja koulutuksen nivelvaiheissa sekä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opintojen tukemisessa. Koulu huolehtii siitä, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyön ja kodin ja koulun yhteistyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä koulun henkilökunnan ja oppilaiden kanssa. Koulun henkilöstö, oppilaat ja huoltajat seuraavat ja arvioivat yhdessä kodin ja koulun yhteistyön tavoitteiden ja toimintamallien toteutumista ja tarkoituksenmukaisuutta. Kodin ja koulun yhteistyön tavoitteena on vahvistaa oppilaiden kiinnittymistä kouluun. Oppilaan läsnäoloa koulussa seurataan yhdessä kotien kanssa ja luvattomiin poissaoloihin puututaan 12
välittömästi Helsingin Uudessa yhteiskoulussa yhteistyön lähtökohtana kodin ja koulun välillä on eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo, yhdenvertaisuus, avoimuus ja luottamuksellisuus. Tavoitteena on tukea oppilaan terveen kasvun ja oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. Koulu antaa tukensa huoltajien kasvatus- ja opetustyöhön. Koulu on aloitteellinen kodin kanssa tehtävässä yhteistyössä. Huoltajat voivat olla kouluun yhteydessä aina tarpeen vaatiessa. Kodilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta. Kodin tehtävänä on tukea lasta kotitehtävissä ja koulunkäynnissä, siten että hän suorittaa oppivelvollisuutensa parhaalla mahdollisella tavalla ja tukee koulun asettamien tavoitteiden täyttymisessä. Koulu tukee koteja kasvatustyössä. Huoltajien on hyvä tiedottaa koululle oppilaan sairauksista ja muista perheen tilanteen muutoksista sekä seurata oppilaan poissaoloja ja tiedottaa niistä koululle. Koko kouluntoimintaa ohjaavat asiakirjat ovat julkisesti saavutettavissa. Tarvittaessa tiedottamisessa hyödynnetään myös muita viestinnän keinoja. Päätoimija koulun ja kodin välisessä yhteistyössä on koulun puolelta ryhmänohjaaja, joka pitää yhteyttä huoltajiin tiedottamalla luokkansa asioista ja koulun tapahtumista yleensä. Koulussa seurataan oppilaiden poissaoloja ja ryhmänohjaaja on yhteydessä kotiin tai oppilashuoltoon, mikäli niitä ei selvitetä. Koulun toimijat tutustuttavat oppilaat ja huoltajat koulun toimintakulttuuriin ja heidän velvoitteenaan on tiedottaa esimerkiksi tukitoimien saatavuudesta, opetuksen sisällöistä tai työskentelytapoihin liittyvistä asioista oppilasta ja huoltajaa. Koulussamme järjestetään vanhempainiltoja ainakin kerran lukuvuodessa jokaisella luokkaasteella. Koulussa toimii myös vanhempainvertaisryhmä, joka tukee vanhemmuutta nuoren kasvaessa. 13
2.6. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Helsingin Uusi yhteiskoulu toimii aktiivisesti yhteistyössä sosiaalija terveysviranomaisten, poliisin, nuorisotoimen, erilaisten tuki- ja päihdetukiohjelmien, seurakunnan, kirjaston sekä liikuntaviraston kanssa. Koulu toimii alueyhteistyössä yksityisten toimijoiden ja järjestöjen kanssa. Yhteistyön muodot valitaan tapauskohtaisesti ja vuosikohtaisesti. 3. Opetuksen rakenne ja opetusjärjestelyt 3.1 Opetuksen rakenne ja opetusjärjestelyt Helsingissä noudatetaan yhtenäistä tuntijakoa, joka perustuu valtioneuvoston asetukseen (1435 / 2001) ja kunnan linjaukseen. Valtioneuvosto on päättänyt oppiainekohtaisista vähimmäistuntimääristä perusopetuksen sisällä. Helsingissä on lisäksi määritelty toisen ja kuudennen luokan jälkeiset vähimmäistuntikertymät. Liitteenä on Helsingissä noudatettava tuntijakotaulukko. Vuosiluokittainen tuntijako päätetään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa valtioneuvoston asetuksen ja kunnan linjauksen pohjalta. Helsingin suomenkielisessä perusopetuksessa oppilaiden vuosiviikkotunnit vuosiluokilla 1-6 ovat 1-2 vuosiluokat 20-21 tuntia 3-4 vuosiluokat 24-25 tuntia 5-6 vuosiluokat 25-26 tuntia Taito- ja taideaineiden välyksen kokonaistuntikertymästä (12 vvt) on sijoitettu yksi vuosiviikkotunti vuosiluokille 7-9. Tunti tulee käyttää opetussuunnitelman perusteissa määriteltävien aihekokonaisuuksien, erityisesti viestintä- ja ilmaisukasvatuksen toteuttamiseen oppiaineiden välisenä yhteistyönä. 14
Tuntijako Helsingin Uudessa yhteiskoulussa (Liite 1). 3.2 Kieliohjelma Helsingin peruskouluissa A-kielen opetus aloitetaan kolmannelta vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A - kielen opetus aloitetaan neljänneltä vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A-kielen opetuksessa tulee saavuttaa kuudennen vuosiluokan loppuun mennessä sama taso kuin kolmannelta luokalta alkavassa A-kielessä. Jokainen peruskoulua käyvä oppilas aloittaa englannin opiskelun joko A-kielenä tai vapaaehtoisena A-kielenä. Tämä merkitsee, että niiden oppilaiden, jotka valitsevat kolmannelta vuosiluokalta alkavaksi A-kieleksi jonkin muun kuin englannin kielen, tulee ottaa opinto-ohjelmaansa neljänneltä luokalta alkavana A-kielenä englanti. Vieraskielistä opetusta ja kielikylpyopetusta antavilla luokilla koulun opetuskielen mukaisen äidinkielen ja kirjallisuuden vähimmäistuntimäärät ovat vuosiluokittain seuraavat: 1-2, yhteensä vähintään 4 vuosiviikkotuntia 3-6, yhteensä vähintään 16 vuosiviikkotuntia 7-9, yhteensä vähintään 9 vuosiviikkotuntia Uudessa yhteiskoulussa: A1 englanti, ruotsi, saksa A2 englanti, ruotsi, saksa B1 ruotsi B2 saksa, ranska, espanja A1 ja A2 -kielten ryhmät yhdistetään tarvittaessa. Kaksi viikkotuntia 8. luokan ja yksi viikkotunti 9. luokan toisen pitkän kielen opetuksesta otetaan valinnaisaineista. 15
3.3 Koulun painotukset Helsingin Uudessa yhteiskoulussa on kaikille yhteisenä painoalueena kädentaito, jota opetetaan sekaryhmissä ja kaikille yhtä paljon. Painotetussa kuvataideopetuksessa keskeiset sisältöalueet ovat: - kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu - taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen - media- ja kuvaviestintä - ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Sisältö - kuvataiteen, veistotaiteen ja viestinnän tuntemus - tutkitaan kuvataiteen ilmiöitä ja syvennetään taidekäsitystä - kehitetään luovaa ilmaisukykyä Painotettu englanti Englantipainotteinen luokka tarjoaa oppilaalle mahdollisuuden saavuttaa erinomainen englannin kielen taito. Tavoitteena on tutustua kieleen ja englanninkielisiin kulttuureihin niin, että toimiminen englanniksi voisi olla innostunutta ja luontevaa. Englantipainotteisella luokalla kielitaitoa kartutetaan mm. lukemalla englanninkielisiä kirjoja, tekemällä projekteja, valmistamalla näytelmiä ja tekemällä opintomatka englanninkieliseen kohteeseen. 3.4 Oppilaaksiotto Oppilaiden ottamisessa noudatetaan opetuslautakunnan perusopetuslain 4, 6 ja 28 :ien perusteella päättämiä oppilaaksioton kriteerejä sekä opetuslautakunnan opetussuunnitelman osana vahvistamia koulukohtaisia valintaperusteita. Lisäksi kaupunki voi yksittäistapauksissa määrätä oppilaan kouluun ottamisesta (Helsingin kaupungin ja yksityisen opetuksen järjestäjän välinen sopimus). 3.4.1 Ensisijaiset oppilaaksioton yleiset periaatteet Oppilaalla on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka 16
lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu. Kaikilla ulkokuntalaisilla oppilailla, jotka asuvat Helsingissä, on oikeus päästä Helsingin kaupungin järjestämään perusopetukseen. Yhtäläinen oikeus oman oppilaaksiottoalueen kouluun on myös koulunsa vuotta ennen oppivelvollisuusikää aloittavalla lapsella, joka on saanut koulunkäyntioikeuden perusopetuslain 27 :n nojalla siinä mainittujen tutkimusten perusteella. Oppilaalla on ensisijainen oikeus päästä muuhun lähimpään, tarkoituksenmukaiseen kouluun, jos: 1. oppilas ei voi jatkaa koulussa aikaisemmin opiskelemaansa vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opiskelua 2. koulu ei ole oppilaan terveydentilaan liittyvän syyn takia hänelle sovelias. Ulkokuntakuntalaisilla oppilailla, joiden asuinkunta on tehnyt ensisijaista koulunkäyntiä koskevan sopimuksen Helsingin kaupungin kanssa, on oikeus päästä Helsingin kaupungin järjestämään perusopetukseen. Toissijaiset oppilaaksioton yleiset periaatteet Jos koulussa on tilaa ensisijaisen oppilaaksioton jälkeen, voidaan jäljellä olevat paikat täyttää toissijaisessa oppilaaksiotossa yhdenvertaisin valintaperustein. Toissijaisessa perusopetuslain 28 :n 2 momenttiin perustuvassa oppilaaksiotossa noudatetaan alla lueteltuja periaatteita - Helsingin omissa kouluissa järjestettyyn perusopetukseen otetaan ensisijaisesti Helsingissä asuvia lapsia. Periaatetta noudatetaan kaikessa toissijaisessa oppilaaksiotossa. - Harvinaisten kolmannelta vuosiluokalta alkavien A-kielten ja B- englannin opetuksen perusteella kouluun hakeutuvalla oppilaalla on oikeus päästä lähimpään tarkoituksenmukaiseen kouluun. 17
3.4.2 Suomenkielisten peruskoulujen oppilaaksioton yhteiset toissijaiset valintaperusteet Suomenkielisten peruskoulujen oppilaaksioton yhteiset toissijaiset valintaperusteet Jos koulussa on tilaa ensisijaisen ja toissijaisen yleisen periaatteen oppilaaksi oton jälkeen, noudatetaan Helsingin suomenkielisten peruskoulujen yhteisiä toissijaisia oppilaaksioton valintaperusteita seuraavassa järjestyksessä: 1. Sisaruus; oppilaalla on sisaruksia kyseisessä koulussa 2. a) Jatkuvuus esiopetuksesta, poikkeuksena starttiluokkien oppilaat; täsmennetään alueellisessa esi- ja alkuopetuksen yhteistoimintasuunnitelmassa. b) Nimettyjen lähialueen ala-asteen koulujen oppilaat; täsmennetään koulun opetussuunnitelmassa 3. Terveys-, päivähoito-, maahanmuuttaja- tai lastensuojeluviranomaisen lausunto 4. Koulumatkaan liittyvät tekijät 5. Koulun oma valintaperuste, ei kuitenkaan oppiaineen arvosana eikä koulun oma soveltuvuuskoe Oppilaan koulunkäyntiä koskevat periaatteet Helsingin kaupungin suomenkielisissä peruskouluissa - Oppilaalla, jonka asuinpaikka vaihtuu Helsingin kaupungin sisällä on oikeus käydä kaikki koulun luokka-asteet koulussa, johon hän ennen asuinpaikkansa vaihtumista kuului. - Helsingin kaupungin peruskouluissa ennen lukuvuotta 1998-1999 olleilla ulkopaikkakuntalaisilla oppilailla on oikeus käydä peruskoulu loppuun Helsingin kaupungin peruskouluissa. Oppilaalla on oikeus käydä Helsingin kaupungin peruskoulua säilyy vaikka hänen koulunkäyntipaikkansa muuttuisi joksikin toiseksi Helsingin kaupungin peruskouluksi. - Jos lukuvuonna 1998-1999 tai myöhemmin Helsingin kaupungin peruskouluun oppilaaksi tulleen oppilaan asuinpaikka muuttuu Helsingin kaupungin ulkopuolelle, oppilaan koulunkäyntioikeus Helsingin kaupungin peruskoulussa päättyy viimeistään sen lukuvuoden lopussa, jolloin oppilas on muuttanut Helsingin ulkopuolelle. 18
3.4.3 Oppilaaksioton koulukohtaiset valintaperusteet 3.4.3.1 Ei painotusta Oman oppilaaksiottoalueen oppilaat ovat etuoikeutettuja opiskelupaikkaan ennen muita hakijoita. Ensisijaisesti: Sisarukset tai vanhemmat ovat opiskelleet koulussa. Toissijaisesti: Huoltajan kirjallisesti esittämät, perustellut syyt, esim. koulumatka tai erityinen halu osallistua koulun tarjoamien oppiaineiden opetukseen ja tarvittaessa koulun harkinnan mukaan oppilaan ja huoltajien yhteishaastattelu. 3.4.3.2 Painotettu englanti Ensisijaisesti: koululla järjestettävä soveltuvuuskoe. Koe järjestetään siten, että tuloksista käyvät ilmi oppilaan valmiudet tavallista vaativampaan kielen opiskeluun ja erityisesti oppilaan valmiudet suullisen kielitaidon käyttämiseen. Koe perustuu pääosiltaan perusopetuksen A-kielen oppimäärän kielioppiainekseen ja sanastoon, mutta ylittää suullisen kielitaidon osalta perusvaatimukset. Toissijaisesti: koulumatkan pituus. Jos oppilaan kielitaito on hankittu muuten kuin koulussa, koulu voi harkinnan mukaan käyttää näyttökokeen tukena huoltajan laatimaa vapaamuotoista selvitystä esim. oppilaan kotikielestä tai ulkomailla asumisen aikana hankitusta kielitaidosta. 3.4.3.3Kuvataide Ensisijaisesti: koululla järjestettävä soveltuvuuskoe. Koe järjestetään siten, että tuloksista käyvät ilmi oppilaan kuvallisen ilmaisu- ja lukutaidon valmiudet tavallista vaativampaan kuvataiteen opiskeluun. Toissijaisesti: koulumatkan pituus. 19
Jos oppilaan taito on hankittu muuten kuin koulussa, koulu voi harkinnan mukaan käyttää näyttökokeen tukena huoltajan laatimaa vapaamuotoista selvitystä esim. oppilaan opiskelusta taidekoulussa. 3.4.4 Oppilaaksiotto eräissä tapauksissa Oppilaat, joilla on erityisopetuspäätös Oppilaat, joilla on erityisopetuspäätös, on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu. Jos lähikoulu ei pysty järjestämään lapsen tarvitsemia tukitoimia, osoitetaan oppilaalle sellainen koulu, jossa nämä palvelut ovat saatavilla. Oppilaaksiotto erityisluokalle tapahtuu huoltajan hakemuksesta ja asiantuntijalausuntojen perusteella. 3.5 Muut opetuksen järjestämiseen liittyvät päätökset Jaksotuksesta ja kurssituksesta määrätään toimintasuunnitelmassa. Lisäopetuksessa on rehtorin luvalla mahdollisuus suorittaa kursseja omassa lukiossa. Lisäopetusta järjestetään yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Oppilaskunnalla on oikeus antaa lausuntoja ja esittää mielipiteitä opetuksen järjestelyistä. Henkilökohtaisen opetussuunnitelman laatii oppilashuolto yhdessä oppilaan ja oppilaan vanhempien kanssa. Henkilökohtaista opetussuunnitelmaa tehtäessä on selvitettävä oppilaan jatkoopintokelpoisuus. Opinto-ohjaaja ohjaa oppilasta sekä henkilökohtaisesti että pitämällä luokka- ja ryhmätunteja. Lähialueen ala-asteiden kanssa tehdään sekä opetussuunnitelmallista että koulutuksellista yhteistyötä. Vanhempainiltoja järjestetään tarpeen mukaan sekä luokkaasteittain että koko koululle yhteisiä. Luokille voidaan järjestää vanhempaintapaamisia ja luokan omia vanhempainiltoja. Koulussa toimii vanhempainyhdistys. 20
4. Ohjauksen järjestäminen 4.1 Ohjaustoiminta Jokaisella oppilaalla on oikeus ohjaukseen jokaisena koulupäivänä. Oppilaanohjaus muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävän jatkumon. Ohjauksesta huolehtivat yhteistyössä opettajat ja oppilaanohjaajat sekä muu oppilaan kanssa perusopetuksessa ja nivelvaiheissa toimiva henkilöstö. Ohjauksessa korostuu oppilaan kohtaaminen sekä tukeminen ottaen huomioon hänen elämismaailmansa ja kokemuksensa. Ohjaustilanteissa pyritään erilaisin vuorovaikutuksellisin keinoin dialogiseen oppilaan kohtaamiseen. Ohjausta annetaan kaikkien oppiaineiden opetuksessa, valinnoissa, oppilaanohjauksessa sekä koulun muun toiminnan yhteydessä. Tässä hyödynnetään kaikkien opettajien osaamista ja aineenhallintaa. Eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetus liittää opiskelun tuottamat tiedot ja taidot käytännön työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Ohjauksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua sekä kehitystä, oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä ja opiskeluun liittyvien valintojen tekemistä. Ohjauksella tuetaan oppilaan oman identiteetin kasvua, vahvuuksia, oman osaamisen tunnistamista, myönteistä minäkuvaa ja taitoa ohjata omaa toimintaa. Ohjauksella vahvistetaan oppilaan osallisuutta sekä kannustetaan vastuunottoon ja rakentavaan toimintaan yhteisössä. Perusopetuksen aikana oppilaalle annetaan ohjausta valintamahdollisuuksista sekä valintojen merkityksestä jatkoopintoihin, oppilaan tulevaisuuteen ja työelämään sijoittumiseen. Päättövaiheen ohjauksessa oppilaan koko perusopetuksen ajan koulutukseen ja työelämään liittyneet asiat syventyvät päätöksentekoprosessiin. Ohjauksella tuetaan nuoren päätöksentekotaitojen kehittymistä oman tulevaisuuden suunnittelussa ja oman identiteetin mukaisen tehtävän löytymistä työelämässä sekä yhteiskunnassa. Ohjausta annetaan luokkaopetuksena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena sekä verkko-ohjauksena. Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta koulunkäynnissä, opiskelutaidoissa, eri oppiaineiden opiskelussa ja siten ehkäistä ennalta opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Yhteistyö 21
huoltajien kanssa ja varhainen tuki ovat keskeisiä koko perusopetuksen ajan. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa myös oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Huomiota kiinnitetään oppilaan opiskelutavoissa ja -taidoissa tai yhteistyötilanteissa mahdollisesti ilmeneviin tuen tarpeisiin sekä taitoja vahvistaviin ja opiskelumotivaatiota lisääviin toimintatapoihin ja opiskelun sisältöihin. Tuetun ohjauksen piirissä oleville oppilaille on erittäin tärkeää päästä harjoittamaan yhteisöllisen toiminnan taitoja, jolloin kyetään tukemaan oppilaiden kiinnittymistä kouluyhteisöön ja vahvistamaan heidän itsetuntoaan. Perusopetuksen aikana on tärkeää, että erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden kohdalla kouluissa on selkeät rakenteet oppilaan valintojen tukemiseksi. Ohjauksessa tulee huomioida oppilaan kokonaistilanne ja tilanteen kartoittaminen on hyvä tehdä heti lukuvuoden alettua yhteistyössä huoltajien, oppilashuoltohenkilöstön ja luokanopettajan sekä -ohjaajan kanssa. Oppilaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan kirjataan myös jatko-opintojen ohjaukseen liittyviä tavoitteita. Tavoitteiden kirjaaminen tekee ohjauksesta systemaattisempaa ja mahdollistaa esimerkiksi riittävän määrän tutustumisjaksoja toisen asteen koulutukseen. Tehostettuun ja erityiseen ohjaukseen liittyy vahvasti yhteistyö TE -toimistojen kanssa mahdollisten koulutuskokeiluiden toteuttamiseksi. Ohjauksen eettisenä lähtökohtana ovat Helsingin koulujen perusopetuksen arvopohja sekä kodin ja koulun kanssa yhdessä sovitut kasvatukselliset periaatteet. Helsingin Uudessa yhteiskoulussa ohjaus toimii holistisena kokonaisuutena siten, että se kuuluu jokaisen opetustyössä olevan toimenkuvaan. Ohjauksen osa-alueet jakaantuvat ryhmänohjaajan, aineenopettajan sekä opintojenohjaajan kesken toimenkuvan perusteella siten, että kaikki yksittäistä oppilasta opettavat muodostavat asiantuntijatiimin, jonka avulla oppilasta ohjataan yksilöllisesti. Ryhmänohjaaja toimii oppilaan lähiohjaajana yhdessä aineenopettajien kanssa. Ryhmänohjaajan koordinointirooli korostuu kaikissa ohjauksen osa-alueissa. Oppilaanohjaus toisen asteen nivelvaiheessa perustuu ohjauksesta vastaavien opettajien laajaan ja pitkäaikaiseen moniammatilliseen yhteistyöhön. Oppilaan opiskelutaitojen ohjauksessa korostuu oppilaan itsearvioinnin taidot sekä erilaisten opiskelumetodien ja ajanhallinnan 22
hahmottaminen. Ohjausprosessien arviontia tehdään vuosittain tilastojen pohjalta, miten oppilaat ovat sijoittuneet toisen asteen opintoihin ja tätä kautta kehitetään vuosittain ohjauksen varhaisen puuttumisen malleja. 4.2 Työelämään tutustuminen (TET) TET eli työelämään tutustuminen on yksi työelämän ja koulun yhteistyömuodoista ja keskeinen osa peruskoulun jakamaa työelämätietoutta. TET- jakson tavoitteena on parantaa oppilaan työelämän tuntemusta ja arvostusta. TET- jaksolla nuoret saavat käytännössä nähdä, kuulla ja kokea, millaista on työskennellä erilaisissa ammateissa ja erilaisissa työympäristöissä. Omakohtaiset työelämän kokemukset tukevat oppilaan jatko-opintoihin hakeutumista ja niihin liittyviä valintoja. Työelämään tutustuminen voi toteutua eri tavoin, mm. työelämän ja yhteiskunnan eri osaalueiden edustajien vierailut oppitunneilla, työpaikkakäynnit, erilaiset yhteistyöprojektit ja oppilaiden sekä opettajien TET jaksot. Tär keä osa työelämään tutustumista on oppilaan oma osuus työpaikan löytymisessä siten, että TET-jakso tukee oppilaan opintopolkua. TET toteutetaan kahdessa eri jaksossa yläluokkien aikana. TET-jakson tavoitteena on oppilaan itseohjautuvuuden ja omatoimisuuden kasvattaminen. 5 Oppimisen ja kasvun edistäminen Helsingissä opetuksen ja oppilaan tuen toteuttamisen lähtökohtana on jokaisen oppilaan oikeus omista lähtökohdistaan, osana yhteisöä onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Opetuksen suunnittelussa ja järjestämisessä otetaan huomioon se, että oppilaiden tarve tukeen vaihtelee. Pääpaino on oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaisessa tunnistamisessa. Oppilaan saama tuki on joustavaa, pitkäjänteistä ja suunnitelmallista sekä oppilaan tarpeen mukaan muuttuvaa ja sen lähtökohtana on oppilaan kokonaistilanne. Tuen jatkumiseen kiinnitetään erityisesti huomiota lapsen siirtyessä päivähoidosta 23
esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen. Jokaisella Uuden yhteiskoulun oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen on osa jokaisen opetus- ja kasvatushenkilöstöön kuuluvan perustehtävää. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto määritellään kolmiportaisesti ja moniammatillisesti varhaisen puuttumisen mallin mukaisesti. Lähtökohtana oppijoiden tukemisessa on perusteellinen nivelvaiheyhteistyö tulokoulujen kanssa, työ jatkuu oppilaan kokonaistilanne huomioiden joustavasti päättyen oppivelvollisuuden täyttymiseen, toiselle asteelle tai valmentaviin koulutuksiin ohjaamiseen ja toisen asteen nivelvaiheyhteistyöhön. 5.1 Yleinen tuki Helsingissä yleinen tuki on kaikkien oppijoiden oppimisen ja hyvinvoinnin edistämistä. Tämä tarkoittaa oppimisympäristön yleisiä järjestelyjä ja monipuolisia sekä vaihtelevia työtapoja, jotka mahdollistavat kaikkien oppijoiden kasvun ja kehittymisen omien mahdollisuuksien haltuunottoon. Hyvä, toimiva ja laadukas perusopetus mahdollistaa kaikkien oppilaiden oppimisen ja kasvun. Erityistä huomiota kiinnitetään koulun toimintakulttuurin ja -ympäristön kehittämiseen. Keskeistä on vuorovaikutteisen ilmapiirin luominen ja edistäminen kouluyhteisössä siten, että kaikki tulevat kohdatuksi ja kuulluksi sekä voivat osallistua toimintakulttuurin ja -ympäristön luomiseen ja kehittämiseen. 5.2 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, annetaan tehostettua tukea. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen yhteisiä opetusjärjestelyjä ja tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa kokoaikaista erityisopetusta. Oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. 24
Tehostettu tuki perustuu moniammatilliseen pedagogiseen arvioon. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettu tuki on suunnitelmallista ja luonteeltaan pitkäjänteisempää tukea kuin yleinen tuki. Tehostettua tukea saavalle oppilaalle laaditaan aina oppimissuunnitelma. Tehostettu tuki on oppilaan tarpeista lähtevää, suunniteltua, ennaltaehkäisevää ja sitä arvioidaan säännöllisesti. Tehostetun tuen avulla tuetaan oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Kun yleisen tuen keinot todetaan riittämättömiksi, suunnitellaan tehostettu tuki moniammatillisesti nuoren kokonaistilanne huomioiden. Pedagogisina asiantuntijoina nuorta opettavat opettajat ja ryhmänohjaaja ovat ensisijaisessa asemassa käytettävien tukimuotojen toteutuksessa ja arvioinnissa sekä pedagogisen arvion laatimisessa. Tarvittaessa ja erityisesti silloin, kun kysessä on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvät pulmat, tuen suunnitteluun ja arviointiin osallistuvat myös asiantuntijat oppilashuoltoryhmästä, esimerkiksi erityisopettajat tai koulun sosiaalityöntekijät. Mikäli koulun ulkopuolinen tuki todetaan tarpeelliseksi, oppilashuoltoryhmä koordinoi tarvittavan verkoston kokoamisen ja aktivoinnin. Tuen tarvetta arvioidaan jatkuvasti, joustavasti sekä moniammatillisesti oppilaan kulloistakin tilannetta vastaavaksi. Päätöksen tehostun tuen aloittamisesta tekee oppilashuoltoryhmä pedagogiseen arvioon perustuen. 5.2.1 Pedagoginen arvio Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa arviossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea Helsingissä pedagoginen arvio on yksi Oppilaan oppimisen ja 25
kasvun - asiakirjasalkun pedagogisista asiakirjoista. Pedagogisen arvion laativat oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä. Tarvittaessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Pedagoginen arvio tehdään yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Tehostetun tuen aloittaminen, se miten tuki järjestetään sekä tuen tarpeen arvioiminen jatkossa käsitellään Helsingissä pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti pääsääntöisesti oppilashuoltoryhmässä. Jos käsittelyssä päädytään oppimisen tuen tehostamiseen, tehostettu tuki suunnitellaan ja kirjataan oppimissuunnitelmaan. 5.2.2 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on oppilaan opiskelua ja oppimisen tavoitteita koskeva suunnitelma, jonka tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan. Suunnitelma lisää opettajien tietoisuutta oppilaan tilanteesta, on käytännön työvälineenä opettajan oman työn suunnittelulle ja opettajien keskinäiselle sekä kodin kanssa tehtävällä yhteistyölle. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelman tarkoituksena on myös, että oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuuta opiskelustaan ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Suunnitelma antaa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille. Tehostettua tukea varten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon ja on osa pedagogisista asiakirjoista muodostuvaa Oppilaan oppimisen ja kasvun -asiakirjasalkkua. Oppimissuunnitelman laativat opettajat yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat kuten erityisopettajat, opintoohjaaja ja oppilashuoltohenkilöstö. Oppilas osallistuu oman oppimissuunnitelman tekemiseen ikäkautensa edellytysten mukaan. 26
Suunnitelma kirjataan koulujen käytössä olevalle yhteiselle lomakkeelle ja suunnitelman laadinnassa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman pohjalle. Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Jos vuosiluokallisesti etenevässä opetusryhmässä oleva oppilas opiskelee oman opinto-ohjelman mukaan, hänelle laaditaan aina oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma, ohjelman toteuttamiseksi tarvittavat opetusjärjestelyt ja se, miten opiskelun etenemistä seurataan. Perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien oppilas voidaan ottaa joustavan perusopetuksen toimintaan, minkä jälkeen hänelle tulee laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostetun tuen aikana laadittava oppimissuunnitelma. Lisäksi siinä kuvataan oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä. Valmistavassa opetuksessa jokaiselle oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma, johon kirjataan oppilaan lähtötaso, henkilökohtaiset oppimistavoitteet ja opiskeltavien oppiaineiden tuntimäärät sekä sisällöt. Opinto-ohjelmassa kuvataan lisäksi opiskelun etenemisen seuranta ja arvioinnin perusteet. Kun oppilas siirtyy valmistavasta opetuksesta perusopetukseen, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma vähintään ensimmäisen lukuvuoden ajaksi. Vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma ja se, miten opiskelun etenemistä seurataan. Vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa oppilaan opinto-ohjelma muodostuu opintokokonaisuuksista. Oppilaan siirtyessä toiseen kouluun tai oppilaitokseen oppimissuunnitelma siirtyy oppilaan mukana huoltajan luvalla. Erityistä tukea saavan oppilaan henkilökohtainen opetuksen 27