TAMPEREEN INFRA LIIKELAITOKSEN PALVELU- JA VUOSISUUNNITELMA 2017

TAMPEREEN INFRA LIIKELAITOKSEN PALVELU- JA VUOSISUUNNITELMA 2017 Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunta 21.12.2016

1 Tampereen Infra Liikelaitos Tampereen Infra Liikelaitos tarjoaa kunnossapito- ja rakentamispalveluja, paikkatietopalveluja sekä kuljetus- ja korjaamopalveluja Tampereen kaupungin sisäisille asiakkaille. Liikelaitoksessa on neljä tulosyksikköä: Kunnossapitopalvelut, Rakentamispalvelut, Kalustopalvelut ja Paikkatietopalvelut. Hallinto-, henkilöstö-, talous-, viestintä- ja kehittämisasioissa yksiköiden toiminnan tukena ovat Tukipalvelut ja Kehittäminen. Yhdyskuntatekniikan suunnittelusta, liikennesuunnittelusta ja vihersuunnittelusta vastannut Suunnittelupalvelut siirtyy vuoden 2017 alussa Kaupunkiympäristön palvelualueelle. Tavoitteet vuodelle 2017 Talousarviossa asetetut toiminnan tavoitteet Mittarit Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden Tuki- liikuntaelinsairauksista johtuvat poissaolot laskevat vähintään 10 % ja tapaturmien määrä laskee vähintään 10 % Liikelaitoksen toiminta on organisoitu kaupungin uuden toimintamallin mukaiseksi Tuotettujen palvelujen hinta- ja laatutaso vastaa yksityisten kilpailijoiden tasoa Liikevaihto/HTV Poissaolojen ja tapaturmien määrä vrt. vuosi 2016 Tehdyt toimenpiteet Toteutunut hinta- ja laatutaso, toteutustilanne (omistajaohjausyksikön arvio, huomioiden sisäinen kate ja eläkemenoperusteiset maksut) Strategian vuositavoitteet Mittarit Aikataulujen pitävyys on parantunut Kuiluarvo < 1,2 (2016 kuilu 1,5) Liikeylijäämä vähintään 3,7 milj. euroa Tuloslaskelma Esimiestyön ja johtamisen parantaminen Henkilöstön mahdollisuudet oman työn ja palvelujen kehittämiseen paranevat Lean -ajattelua hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Yksiköt valitsevat tammikuun loppuun mennessä kehittämiskohteet, joihin asetetaan Lean -tavoitteet Yksiköiden välisen yhteistyön parantaminen Kilpailukykyä parantavat digitalisaation kehittämiskohteet valittu ja toimenpiteet käynnistetty Henkilöstökysely Henkilöstökysely Lean -tavoitteiden toteutuminen, yksiköiden itsearvio Henkilöstökysely Johtoryhmän itsearvio

2 Toiminnan painopisteet Kaupunginvaltuuston hyväksymä Tampereen Infra Liikelaitoksen kehittämisohjelma päättyi vuoden 2015 lopussa. Vuosina 2011-2015 tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia on arvioitu, ja kehittämisohjelman loppuraportti käsiteltiin kaupunginhallituksen liiketoimintajaostossa 31.5.2016. Uusi strategia on laadittu vuosille 2016-2020, ja toiminnan tehostamisessa hyödynnetään edelleen kehittämisohjelman mukaisia toimenpiteitä. Vuoden 2017 liikeylijäämätavoitteeksi on suunniteltu 3,7 milj. euroa ja toiminnan laajuudeksi 50,9 milj. euroa. Kaupungin talouden sopeuttamistarve näkyy Infran tilauskannan pienenemisenä, mutta myös tarpeena alentaa kustannuksia. Kilpailukykysopimuksen kustannuksia alentava vaikutus ja säästöt eläkemenoperusteisissa menoissa on lisätty Infran liikeylijäämätavoitteeseen. Kaupungin uudessa toimintamallissa Infra jatkaa liikelaitoksena. Liikelaitoksen toiminta organisoidaan kaupungin uuden toimintamallin mukaiseksi. Infran osallistuminen aktiivisesti valtuuston hyväksymän koko Tampereen toimintamallin uudistamiseen on tärkeää. Uudistamisen yksi keskeisistä periaatteista on säilyttää ja edelleen kehittää tilaaja-tuottajamallissa saavutettuja kustannushyötyjä, mutta poistaa malliin liittyviä heikkouksia. Tavoitteena on yhteistyön ja sujuvuuden parantaminen, millä tavoitellaan parempaa kuntalaisten palvelua ja laatua. Palvelujen hinta- ja laatutasotavoitteen osalta jatketaan toimenpiteitä kustannusten alentamiseksi, mutta samalla varmistetaan palvelujen laatua, mikä mahdollistaa paremman kilpailukyvyn yksityisiin yrityksiin verrattuna. Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että Infran korjaamotoiminnan kehittämistarpeet selvitetään vuoden 2017 aikana. Syksyllä 2016 tehdyn asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan asiakkaat arvostivat Infran henkilöstön ammattitaitoa, luotettavuutta yhteistyökumppanina sekä joustavuutta ja toimintanopeutta ennalta arvaamattomissa töissä. Asiakkaiden tyytyväisyys Infran palveluihin oli kuitenkin hieman heikentynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Kehitettävää on edelleen aikataulujen pitävyydessä ja toiminnan hinta-laatusuhteessa sekä palvelujen toimintavarmuudessa. Aikataulujen pitävyyden parantamiseksi suunnitellaan, toteutetaan ja seurataan yksikkötasoiset toimenpiteet. Tavoitteena on selkeä parannus aikataulujen pitävyydessä. Infran yksiköiden välistä yhteistyötä parannetaan. Rakentamisen ja kunnossapidon resurssiyhteystyö on keskeinen yhteistyöalue. Resurssien järkevällä yhteensovittamisella ja liikkuvuudella saavutetaan toiminnallista ja taloudellista tehokkuutta. Henkilöstöltä edellytetään valmiutta tehdä koulutustaan ja osaamistaan vastaavaa työtä yli yksikkörajojen. Infra on aktiivisesti kehittämässä ja ottamassa käyttöön uusia digitaalisia palveluja. Kaupunkilaisille tarjotaan tulevalla talvikaudella Aurat kartalla -palvelu. Tiedot palveluun kerätään talvikunnossapitokaluston gps-laitteista, joista saadaan eritelty tieto suoritetuista auraus- ja liukkaudentorjuntatoimenpiteistä. Auraus- ja liukkaudentorjuntatoimenpiteiden eteneminen näkyy kartalla reaaliaikaisesti. Ulkoilu- ja liikuntapaikkojen tiedotuspalveluun on avattu myös reaaliaikainen luistelukenttien hoitotilanteesta kertova palvelu. Kaikki Tampereen luistelukentät on merkitty kartalle ja kaupunkilaiset näkevät kartalta, mitkä kentät ovat luistelukuntoisia. Rakennusalalla on menossa suuri murros digitalisaatioon liittyen. Digitalisaatiolla ja siihen liittyvällä teknologialla haemme tuottavuusloikkaa. Vuoden 2017 aikana seulotaan sopivat kehittämiskohteet ja käynnistetään kehittämisprojektit.

3 Liikelaitoksen operatiivista suorituskykyä parannetaan käyttämällä avuksi Lean -ajattelua. Yksikkökohtaiset kehittämiskohteet suunnitellaan ja toteutetaan vuoden 2017 aikana. Myös hyvällä esimiestyöllä ja johtamisella on suuri merkitys organisaation menestymiselle. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Liikevaihdon kasvu suhteessa henkilötyövuosimäärään on vaativa tavoite liikevaihdon alenemisnäkymän vuoksi. Tavoitteeseen vastataan mitoittamalla rekrytoinnit suhteessa liikevaihdon kehittymiseen. Henkilöstösuunnitelmassa on varauduttu 11 henkilön rekrytointiin. Rekrytoinnit ovat tärkeitä keskeisten osaamisten varmistamisessa sekä vinoutuneen ikäjakautuman korjaamisen kannalta. Rekrytoinneilla varmistetaan laadukkaat palvelut, kilpailukyky ja jatkuva uudistuminen. Vuoden 2017 aikana jää eläkkeelle 8 henkilöä. Henkilöstön määrä oli vuoden 2015 tilinpäätöksessä 446 henkilötyövuotta. Vuoden 2016 suunniteltua henkilöstön määrää lisäsi 11 henkilötyövuodella rekrytoinnit, palkkatuettu työvoima sekä Logistiikka Liikelaitoksen konevuokraamotoiminnan henkilöstön siirtyminen Infraan. Vuonna 2017 henkilötyövuosien määräksi arvioidaan 427, koska Suunnittelupalvelujen henkilöstö siirtyy vuoden 2017 alusta Kaupunkiympäristön palvelualueelle. Henkilöstön määrä ja rakenne Palkalliset henkilötyövuodet (htv) TP 2015 VS 2016 TP 2016 Enn VS 2017 Ilman palkkatuettua henkilöstöä (htv) 445,2 455,0 454,0 425,0 Palkkatuettu henkilöstö (htv) 0,8 2,0 1,0 1,5 Yhteensä (htv) 446,0 457,0 455,0 426,5 Määräaikaisen henkilöstön palkalliset henkilötyövuodet yhteensä (htv) 62,5 55,0 72,0 70,0 Eläköityvän henkilöstön lukumäärä (henkilöä) 17 14 12 8

4 Infran Henkilöstön ammatillinen osaaminen on hyvällä tasolla, mutta ammattitaitoa on ylläpidettävä jatkuvasti ja suunnitelmallisesti. Osaamisen on jatkossa oltava monipuolisempaa. Infra varmistaa henkilöstön monipuolisen osaamisen työssä oppimisen avulla sekä täydennyskoulutuksilla. Infran koulutussuunnitelmassa keskeiset toimenpiteet ovat ammattipätevyyksien ja ammatillisten erityispätevyyksien säännöllinen päivittäminen, osaamisen varmistaminen ammatillisella täydennyskoulutuksella, työhyvinvoinnin, esimiestyön ja johtamisen koulutus. Lisäksi varmistetaan, että teknologiaa pystytään hyödyntämään työtehtävissä aiempaa enemmän ja suunnataan koko henkilöstölle ICT- ja mobiilitekniikan lisäkoulutuksia. Osaamistarpeiden arvio ja ennakointi Arvio henkilöstön ammatillisen osaamisen nykytilasta: Perusammattiosaaminen on hyvällä tasolla, mutta jatkuva ja suunnitelmallinen ammattitaidon ylläpito ja monipuolistaminen on välttämätöntä. Osaaminen varmistetaan harkituilla rekrytoinneilla. Arvio ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja syistä: Taloudelliset syyt edellyttävät resurssien tehokasta kohdentamista. Osaamisen vaatimukset lisääntyvät ja osaamisen on oltava monipuolisempaa. Suunnitelmallisella perehdytyksellä varmistetaan, että teknologiaa pystytään hyödynnetään työtehtävissä aiempaa enemmän. Kehittämis- ja koulutussuunnitelma Henkilöstö- tai ammattiryhmä, Kriitiset osaamistarpeet/ Ammattiin liittyvien pätevyyksien ajantasalla pitäm inen johon osaamisen kehittäminen kohdistuu: Osaamisen kehittämisen toimenpiteet: 1. Ammattipätevyyskoulutukset päivitystarpeen mukaan 1. Koko henkilöstö 1. Ammatillisen pätevyyden säännöllinen päivittäminen 2. Ammatillisten erityistarpeiden mukainen osaaminen 2. Johto, työnjohto, panostaja, leikkivälinetarkastaja, nosturintarkastaja, arboristit, kouluttajat, rakennustyön valvojat, betonointityön valvojat, mittaustyöntekijät, sähköasiantuntija 2. Erityisammatillisen pätevyyden päivittäminen 3. Ammatillisen osaamisen varmistaminen ja kausivaihteluun liittyvä henkilöstön työtehtävien sisäinen kierto 3. Kunnossapito- ja rakentamistyöt 3. Ammatillinen täydennyskoulutus ja osaamisen varmistaminen 4. Työhyvinvoinnin, esimiestyön ja johtamisen parantaminen 4. Koko henkilöstö 4. Työhyvinvoinnin, esimiestyön ja johtamisen koulutus sekä turvallisuustasokoulutukset 5. ICT- ja mobiilitekniikan osaaminen 5. Koko henkilöstö 5. ICT- ja mobiilitekniikan osaamisen varmistaminen lisäkoulutuksella Työhyvinvointia edistetään parhaiten yhteistyössä esimiesten ja työntekijöiden kesken ja otetaan huomioon yksikkökohtaiset tarpeet ja henkilöstökyselyiden tulokset. Infran työhyvinvointisuunnitelman keskeisiä tavoitteita ovat tulos- ja kehityskeskustelujen säännöllinen käyminen ja niiden hyödyllisyyden parantaminen, esimiestyön parantaminen, työn kehitettävyys ja haasteellisuus, työilmapiiriin, työtyytyväisyyden ja motivaation parantaminen sekä turvallisuushavaintojen ilmoittaminen tapaturmien ja sairauspoissaolojen vähentäminen. Työturvallisuuden parantamiseksi on toteutettu kahden vuoden ajan ohjelmaa, jonka tavoitteena on tehdä Infrasta tapaturmaton työpaikka. Työtapaturmien määrä on kuitenkin ollut korkea, eikä tavoitteita ole saavutettu.

5 Vuodelle 2017 kaupunginvaltuusto on asettanut tavoitteeksi, että tapaturmien määrä laskee vähintään 10 %. Toimenpiteenä on edelleen sovitun työturvallisuusohjelman noudattaminen, jossa henkilöstölle on asetettu tavoitteeksi tehdä turvallisuushavaintoja. tekevät turvallisuushavaintokierroksia sekä pitävät työpaikallaan turvallisuustuokioita. Tapaturmat käsitellään yksikkökohtaisissa tapaturmaraadeissa. Lisäksi henkilöstöä ja lähiesimiehiä palkitaan tapaturmattomuudesta ja turvallisuustuokioiden pitämisestä. Sairauspoissaolojen määrä on laskenut viime vuosien aikana, vaikka riskitekijöinä ovat Infran henkilöstön korkea keski-ikä ja töiden fyysinen kuormittavuus. Kaupunginvaltuuston asettama tavoite on, että vuonna 2017 tuki- ja liikuntaelin sairauksista johtuvat poissaolot laskevat vähintään 10 % vuoteen 2016 verrattuna. Sairauspoissaoloihin vaikutetaan yksikön ja työterveyshuollon ennakoivilla toimenpiteillä sekä huolehtimalla henkilöstön työhyvinvoinnista. Työhyvinvointisuunnitelman toteutumisesta raportoidaan yksiköittäin ja tuloksia hyödynnetään toiminnan suunnittelussa. Työhyvinvointisuunnitelma Keskeisimmät henkilöstön työturvallisuuden ja työkyvyn edistämiseen tähtäävät tavoitteet ja toimenpiteet. Tavoitteet ohjaavat työterveyshuollon toimintasuunnitelman laadintaa sekä muuta työhyvinvoinnin parantamiseksi tähtäävää toimintaa. Tavoite Toimenpiteet/mittari Kuinka tavoitteet saavutetaan? Vastuuhenkilö Aikataulu Tulos- ja kehityskeskustelut Tulos- ja kehityskeskusteluja käytynä 95% lokakuun loppuun mennessä Tammi-lokakuu Tulos- ja kehityskeskustelujen hyödyllisyys Kunta 10 tulokset. Tavoite 45 % vastaajista Alkuvuosi 2017 kokee keskustelut hyödyllisinä Täydennyskoulutus Koulutuspäivät suhteessa henkilöstömäärään. Tavoite >1 päivä Esimiestyö Henkilöstökyselyyn vastanneista 70 % tai yli on sitä mieltä, että esimiestyön taso on, tulokset joulukuussa parantunut Työn kehitettävyys ja haasteellisuus Henkilöstökyselyyn vastanneista 70 % tai yli on sitä mieltä, että pystyy vaikuttamaan, tulokset joulukuussa oman työn kehittämiseen Työilmapiiri Henkilöstökyselyn vastauksista työilmapiirin taso on kuudella muuttujalla 65 % tai yli, tulokset joulukuussa Työtyytyväisyys ja motivaatio Henkilöstökyselyn tulokset. Työtyytyväisyys ja, tulokset motivaatio pitää olla yli 80 %. joulukuussa Henkilöstötilaisuudet/työpaikkakokoukset Vuoden aikana vähintään neljä yhteistä tilaisuutta/kokousta järjestetään henkilöstölle Henkilöstökyselyyn vastaaminen Tavoite vähintään 80 % vastaa kyselyyn Yksiköiden päälliköt Marraskuu Turvallisuushavaintojen ilmoittaminen Jokainen työntekijä tekee vähintään 2 Koko henkilöstö turvallituushavainnointi-ilmoitusta Tapaturmat Tapaturmia on vähemmän kuin edellisenä Koko henkilöstö vuonna. Tavoitetaso on nolla tapaturmaa Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen määrä on vähemmän kuin edellisenä vuotena/htv Lyhyet sairauspoissaolokerrat Lyhyiden sairauspoissaolojen (1-3 kalenteripäivää/htv) määrä on vähemmän kuin edellisenä vuotena/htv

6 Talous Suunnittelupalvelut siirtyy vuoden 2017 alusta Infrasta Kaupunkiympäristön palvelualueelle. Suunnittelupalvelujen siirtyminen muuttaa kaupunginvaltuuston hyväksymää talousarviota kaikkien tiliryhmien osalta. Muutoksen vuoksi Infran liikevaihto laskee 50,9 milj. euroon ja liikeylijäämätavoite on 3,7 milj. euroa. Liikevaihto laskee myös vuoden 2015 tilinpäätökseen ja 2016 vuosisuunnitelmaan verrattuna, koska Liikuntapalvelut, Kaupunkiympäristön palvelualue sekä Kaupunkiliikenne Liikelaitos vähentävät tilausmääriä. Liikevaihdon lasku vaikuttaa myös materiaalien ja palvelujen ostoihin sekä liiketoiminnan muihin kuluihin. Liiketoiminnan muita kuluja pienentää myös vuokrakustannusten väheneminen erityisesti korjaamon osalta. Henkilöstökulujen vähentymiseen vaikuttavat Suunnittelupalvelujen siirtymisen ohella kilpailukykysopimuksen mukainen lomarahojen 30 %:n leikkaus ja työnantajamaksujen pienentyminen sekä säästöt eläkemenoperusteisissa menoissa. Vaikutukset eivät jää Infran hyödyksi, vaan liikeylijäämätavoitetta on kiristetty säästöjen verran. Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2015 Muutettu TA 2016 TA 2017 VS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Liikevaihto 54 522 57 337 52 943 50 895 51 000 51 000 51 000 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) -156 Liiketoiminnan muut tuotot 382 328 343 338 340 340 340 Materiaalit ja palvelut Aineet tarvikkeet ja tavarat -7 784-8 538-7 288-7 640-7 721-7 721-7 721 Palvelujen ostot -17 928-18 795-16 259-16 088-16 150-16 150-16 150 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -15 219-15 962-15 525-14 226-14 300-14 300-14 300 Henkilösivukulut Eläkekulut -5 271-5 507-4 994-4 653-4 679-4 679-4 679 Muut henkilösivukulut -846-1 051-828 -761-765 -765-765 Poistot ja arvonalentumiset -1 056-1 075-1 060-1 055-900 -900-900 Liiketoiminnan muut kulut -3 899-3 537-3 258-3 085-3 100-3 100-3 100 Liikeylijäämä (-alijäämä) 2 745 3 200 4 074 3 725 3 725 3 725 3 725 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 1 Korvaus peruspääomasta -890-890 -890-890 -890-890 -890 Muut rahoituskulut -2 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 854 2 310 3 184 2 835 2 835 2 835 2 835

7 Rahoituslaskelma (1 000 euroa) TP 2015 Muutettu TA 2016 TA 2017 VS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Liikeylijäämä (-alijäämä) 2 745 3 200 4 074 3 725 3 725 3 725 3 725 Poistot ja arvonalentumiset 1 056 1 075 1 060 1 055 900 900 900 Rahoitustuotot ja -kulut -891-890 -890-890 -890-890 -890 Muut tulorahoituksen korjauserät -162-100 -100-100 -100-100 -100 Toiminnan rahavirta yhteensä 2 748 3 285 4 144 3 790 3 635 3 635 3 635 Investointimenot -953-1 100-900 -900-900 -900-900 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 163 100 100 100 100 100 100 Investointien rahavirta yhteensä -790-1 000-800 -800-800 -800-800 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 958 2 285 3 344 2 990 2 835 2 835 2 835 Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen 1 958 2 285 3 344 2 990 2 835 2 835 2 835 Muut maksuvalmiuden muutokset -1 958-2 285-3 344-2 990-2 835-2 835-2 835 Vaikutus rahavaroihin 0 0 0 0 0 0 0 Vuoden 2017 investointien tasoksi on suunniteltu 0,9 milj. euroa ja poistojen taso on 1,1 milj. euroa. Kalustoinvestointeihin sisältyvät Infran omassa toiminnassa ja muiden kaupungin yksiköiden toiminnassa tarpeelliset kuljetus- ja konekalustoinvestoinnit. Investoinnit ovat pääasiassa ikääntyvän kaluston korvausinvestointeihin. Ikääntyvän kaluston uudistamisella parannetaan palveluiden tuottamisen varmuutta ja vähennetään päästökuormitusta. Vuoden 2017 aikana laaditaan investointisuunnitelma vuosille 2018-2020 vanhenevan kaluston korvaamiseksi uudet päästönormit huomioiden (kaupungin talousarvio 2017). VS 2017 1 000 euroa AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto -900 Linja- ja kuorma-autot -600 Muut liikkuvat työkoneet -200 Muut laitteet ja kalusteet -100 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -900 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 100