LEMPÄÄLÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Sääksjärven asemakaavan muutos, Kurrenkujan alue 28.8.2013 Kunta: LEMPÄÄLÄ Kylä: KULJU Kaava-alue SÄÄKSJÄRVI Asemakaavan muutos koskee: korttelia 251 ja siihen liittyviä virkistys- erityis- ja katualueita Asemakaavan muutoksella muodostuvat Korttelit 251 ja 256 sekä niihin liittyvät virkistys- ja katualueet. Vireilletulosta ilmoitettu: Kaavoitusohjelmassa 2013 Hyväksyminen Kaavoitusjaosto: KH: KV: Ilari Rasimus Kaavoituspäällikkö puh. 050 3833 844 Asemakaavan suunnittelija: kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen puh. 050 3839 656 sähköposti soili.lampinen@lempaala.fi Lempäälän kunta, PL 36 (Tampereentie 8), 37501 Lempäälä puh. 03-565 51 000
1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Sääksjärven Höytämön alueella Paununlahden länsipuolella. Se on kooltaan noin 2,5 ha Kuva: Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus 1.3 Kaavan tarkoitus Suunnittelualueella on asemakaavassa yksi rivitalotontti. Korttelialue on kuitenkin toteutunut kahdeksana erillispientalon tonttina, joiden välissä on Kurrenkuja-niminen katu. Asemakaavan muutoksen pääasiallisena tarkoituksena on asemakaavan muuttaminen olemassa olevaa tilannetta vastaavaksi. Suunnittelualueen kiinteistöjako ja rakennukset 2
1.4 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan tarkoitus... 2 1.4 Sisällysluettelo... 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 2. TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 4 3. LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.4 Maanomistus... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 7 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat. päätökset ja selvitykset... 7 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 9 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 9 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 11 5.1 Kaavan rakenne... 11 5.1.1 Mitoitus... 11 5.2 Aluevaraukset... 11 5.2.1 Korttelialueet... 11 5.2.2 Muut alueet... 11 5.3 Kaavan vaikutukset... 11 5.3.1 Vaikutukset luonnonoloihin... 11 5.3.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen... 11 5.3.4 Vaikutukset virkistykseen... 11 5.3.5 Taloudelliset vaikutukset... 11 5.3.8 Vaikutukset tekniseen huoltoon... 12 5.3.7 Vaikutukset liikenteen järjestämiseen ja liikenneturvallisuuteen... 12 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 12 6.1 Toteutuminen, ajoitus ja seuranta... 12 3
1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Kaavaluonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet vastineineen 3. Kaavoituksen seurantalomake 4. Havainnekuva Selostukseen kuuluu asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksinen 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutoksen vireilletulosta ilmoitettiin vuoden 2013 kaavoitusohjelmassa. Kaavoitus- ja rakennusjaosto päätti 2.5.2013 asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta kuulutettiin 16.5.2013. Kaksi asemakaavaluonnosta oli nähtävillä 13.6. 30.6.2013. 2.2 Asemakaava Kurrenkujan varrelle osoitetaan kaksi korttelia, joissa on olemassa olevien kahdeksan erillispientalon tontin lisäksi kaksi uutta tonttia Lempäälän kunnan maalla. Kurrenkuja ja sen jatkeena oleva kevyen liikenteen väylä merkitään kaavakarttaan katuina. Mustanniementien katualueen rajausta tarkistetaan. Alueen eteläosa säilyy lähivirkistysalueena (VL). 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Lempäälän kunta toteuttaa kadut, virkistysalueet ja kunnallistekniikan verkostot. Korttelialueilla asemakaavan toteuttamisesta vastaavat maanomistajat. 4
3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueella on kaksi 1990-luvulla rakennettua omakotitalokorttelia, joissa on yhteensä kahdeksan asuinrakennusta. Korttelien välissä on Kurrenkuja-niminen katu, jonka jatkeena on kevyen liikenteen väylä. Asuinkorttelien eteläpuolella on melko jyrkkä pohjoiseen viettävä rinne, jossa kasvaa kuusikkoa. Luonnonympäristö Suunnittelualueen eteläosassa on kuusivaltaista sekametsää pohjoiseen viettävässä rinteessä. Aluspuina on runsaasti metsälehmuksia. Taustametsä mäellä on vanhaa harvaa koivikkoa, josta kuuset on hakattu noin kymmenen vuotta sitten. Koivujen aluspuustona on runsaasti haapaa. Puihin on asennettu useita linnunpönttöjä. Alueella ei ole kolopuita. Suunnittelualueella on metsäkauriin reitti ja ravintoalue. Alueella on tehty havaintoja liitooravista 1990-luvulla, mutta keväällä 2013 niistä ei havaittu merkkejä. Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualueen itäreuna on muutaman kymmenen metrin etäisyydellä Höytämönjärven rannasta. Suunnittelualue ei ole pohjavesialuetta. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue on osa Sääksjärven Höytämön asuntoaluetta. Taajamakuva Suunnittelualue on tyypillinen 1990-luvulla toteutettu omakotialue. Rakennuskanta on koon, värityksen ja kattomuodon suhteen melko yhtenäistä. Palvelut Sääksjärven keskusta on noin puolentoista kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Siellä on mm. koulu, päiväkoti, kirjasto, liikuntatiloja, apteekki ja päivittäistavarakauppa. Lempäälän keskustaan on matkaa noin 14 kilometriä ja Tampereen keskustaan noin 10 kilometriä. Virkistys Suunnittelualueen eteläosa on lähivirkistysaluetta, jolle on rakennettu Kurrentien asukasyhdistyksen voimin pieni pallokenttä ja leikkialue, jolla on tavallinen keinu ja jousikeinu. Pallokentällä on palloseinä ja kaksi irrallista jääkiekkomaalia. Kunta on kunnostanut leikkikentän vuonna 2010, mutta käyttö lienee vähäistä. Höytämönjärven ranta on Kurrenkujan kohdalla yksityisalueen luontoista, vaikka sille on kaavoitettu virkistysaluetta. Laajemmille metsäalueille on matkaa alle kilometri. Liikenne Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Kehätiehen ja Höytämöntiehen, jotka ovat alueen kokoojakatuja. Niiden pohjoispuolella on kevyen liikenteen väylä. Moottoritien liittymään on matkaa noin kaksi kilometriä. Joukkoliikenne kulkee Tampereentietä pitkin. Lähimmille pysäkeille on matkaa noin puolitoista kilometriä. Tekninen huolto Kurrenkujan alueella on keskitetty vesihuoltoverkosto. Höytämöntien varressa on paineviemäri. 5
Kuva: Vesihuoltokartta Alueen pohjoisreunassa on sähkölinja. 3.1.4 Maanomistus Tonteiksi lohotut alueet ja yhdyskuntateknistä huoltoa varten varattu alue (ET) ovat yksityisomistuksessa. Muuten alueen maa on Lempäälän kunnan omistamaa tai katualueeksi haltuun otettua. Karttaan punaisella merkityt alueet ovat Lempäälän kunnan omistuksessa. Keltaiset on otettu haltuun katualueeksi. 6
3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat. päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 9.3.2005 ja valtioneuvosto on vahvistanut sen 29.3.2007. Maakuntakaavan mukaan suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Sen länsipuolella on ohuella mustalla viivalla merkittyinä voimalinja ja korkeapaineinen maakaasulinja. Ruskealla viivalla rajattu alue on Tampereen seudun kehä-ll kehittämiskäytävä. Suunnittelualueen lounaispuolella on työpaikka-aluetta (TP). Ote maakuntakaavasta. Suunnittelualue on merkitty punaisella ympyrällä. Osayleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Sääksjärven-Kuljun pohjoisosan osayleiskaava, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 25.8.1993. Osayleiskaavan mukaan suunnittelualue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Sen eteläpuolella on lähivirkistysaluetta (VL). 7
Ote osayleiskaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus on merkitty punaisella viivalla. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 14.11.1990 hyväksytty asemakaava, jonka mukaan suunnittelualue on pääosin rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta (AR-13). Korttelialueen poikki kulkee ohjeellinen kevyen liikenteen väylä. Pohjoiskulmassa on teknistä huoltoa varten varattujen rakennusten aluetta (ET). Höytämöntien varressa on voimalinjaa varten varattu alue. Ote asemakaavayhdistelmästä 8
Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Kunnanpuutarhuri Kari Laamanen on selvittänyt suunnittelualueen liito-oravatilannetta ja muita luonnonoloja huhtikuussa 2013. Rakennusjärjestys Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Lempäälän rakennusjärjestyksen 10.4.2002 ja se on tullut voimaan 3.6.2002. Pohjakartta ja kiinteistörekisteri Kaavoituksen pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 määräykset. Suunnittelualueen kiinteistöt kuuluvat valtion kiinteistörekisteriin. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kurrenkujan alueen toteutus ei vastaa voimassa olevaa asemakaavaa. Asemakaava muutetaan toteutunutta tilannetta vastaavaksi. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kurrenkujan kaavamuutos on otettu mukaan vuoden 2013 kaavoitusohjelmaan. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumisesta ja vuorovaikutusmenettelystä on kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä 1. 4.2.1 Vireilletulo Asemakaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu vuoden 2013 kaavoitusohjelmassa. 4.5 Asemakaavaratkaisun valinta Kaavaluonnosvaiheessa esillä oli kaksi kaavaluonnosta, jotka ovat seuraavalla sivulla. Vaihtoehdossa A oli osoitettu olemassa olevien lisäksi yksi uusi tontti virkistysalueelle. Tontteihin oli liitetty lisämaata kunnan omistamalta alueelta, jota ei tarvita kaduiksi tai virkistykseen. Vaihtoehdossa B uusia tontteja ei ollut ja tonttien rajaus oli tilojen rajojen mukainen. Uuden tontin kaavoittaminen virkistysalueelle herätti vastustusta Kurrenkujan asukkaiden keskuudessa. Muut lähialueen asukkaat eivät ottaneet kantaa leikkipaikan kaavoittamiseen tontiksi. Nähtävilläoloaikana esitetyt mielipiteet ovat liitteessä 3. Nähtävilläolon jälkeen kiinteistöinsinööri Tuomo Penttilä toi esille, että kunnalla on tarve tarjota myyntiin omakotitontteja omalta maaltaan, ja esitti kahden uuden tontin osoittamista Kurrenkujan alueelle. Kahden uuden tontin osoittaminen suunnittelualueelle vastaa hyvin kunnan muita tavoitteita, jotka koskevat mm. nauhataajaman tiivistämistä ja olemassaolevan infrastruktuurin hyväksikäyttöä, joten suunnittelualueelle päätettiin ehdotusvaiheessa osoitettaa kaksi uutta tonttia. 9
Luonnosvaiheen vaihtoehto A Luonnosvaiheen vaihtoehto B 10
5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Suunnittelualueen aluevaraukset pinta-aloineen ovat seuraavat: Kaavamerkintä Käyttötarkoitus Pinta-ala / ha Rakennusoikeus / m² AO Erillispientalojen korttelialue 1,3040 3260 VL Lähivirkistysalue 0,7385 Katu 0,4478 Yhteensä 2,4903 3260 Tarkemmat tilastotiedot ovat tilastolomakkeessa, joka on selostuksen liitteenä 3. 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet Erillispientalojen korttelialueet (AO) Erillispientalon tontille saa rakentaa enintään kaksi asuntoa. Erillispientalojen korttelialueilla rakennukseen saa rakentaa ullakkokerroksen, joka on kerrosalaltaan enintään ¾ alemman kerroksen kerrosalasta. Tehokkuusluku on 0.25, mikä tarkoittaa, että rakennusoikeus on 25% tontin pinta-alasta. 5.2.2 Muut alueet Lähivirkistysalueet (VL) Suunnittelualueen eteläosa on lähivirkistysaluetta. 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset luonnonoloihin Asemakaavan muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta luonnonoloihin. 5.3.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavan muutos täydentää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. 5.3.4 Vaikutukset virkistykseen Kaavamuutoksella virkistysalueelle osoitetaan kaksi erillispientalon tonttia. Virkistysalueella on pieni leikkialue, joka on kunnanpuutarhurin havaintojen mukaan ollut vähällä käytöllä. Kurrenkujan alueella ei nykyisin asu teini-ikäistä nuorempia lapsia. Kurrenkujan ulkopuolella asuvat käyttävät oletettavasti leikkipaikkaa vähän tai ei ollenkaan. Suunnittelualue on omakotialuetta, joten jokaisella asunnolla on oma piha-alue, jota voidaan käyttää leikkiin ja oleskeluun. 5.3.5 Taloudelliset vaikutukset Kunta saa tuloja kahden erillispientalon tontin myynnistä. Muutoin kaavamuutos ei aiheuta kunnalle eikä yksityisille merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. 11
5.3.8 Vaikutukset tekniseen huoltoon Suunnittelualueella on valmiit teknisen huollon verkostot, joten asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta tekniseen huoltoon. 5.3.7 Vaikutukset liikenteen järjestämiseen ja liikenneturvallisuuteen Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta liikenteen järjestämiseen ja liikenneturvallisuuteen. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutuminen, ajoitus ja seuranta Asemakaavan toteutumista seurataan lupamenettelyjen yhteydessä. Katuverkoston ja virkistysalueiden rakenteet toteuttaa Lempäälän kunta. Vesihuollosta vastaa Lempäälän Vesi. 12