PARAINEN(Houtsär).GRANHOLM.LUONTOJAMAISEMASELVITYS2015 MaanmittariOyÖhman/MikkoSiitonen 10.10.2015 PARAINEN. GRANHOLM RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 2015 JOHDANTO
PARAINEN(Houtsär).GRANHOLM.LUONTOJAMAISEMASELVITYS2015 10.10.2015 MaanmittariOyÖhman/MikkoSiitonen Selvitysalue (xx ha) sijaitsee Houtskarin saaristossa pääsaaren ja Långön välisessä Sundetin sisälahdessa. Kohde käsittää Granholmin (Bränhomin) saaren länsiosia (445-655-3-1). Alueelle on tarkoitus sijoittaa yksi kesämökkitontti. Tällä hetkellä selvitysalueella on yksi kesähuvila ja vanha niittymäinen pihapiiri. Muu osa alueesta on metsämaata. Selvitysalueen sijainti SELVITYKSEN TAVOITTEET JA TYÖMENETELMÄT Selvitys toimii maankäyttö ja rakennuslain mukaisena kaavan esiselvityksenä oikeusvaikutteista kaavaa varten. Selvityksessä on erityisesti huomioitu seuraavat luonto- ja maisema-arvoihin vaikuttavat tekijät: Luonnonsuojelulain mukaiset suojeltavat luontotyypit Metsälain mukaiset merkittävät elinympäristöt Vesilain kohteet EU:n luontodirektiivin (Liite II, IVa) lajien esiintymät EU:n lintudirektiivin (Liite 1a) lajit Uhanalaisten ja suojeltujen lajien esiintymät Yllä lueteltujen ns. lakikohteiden lisäksi selvityksessä on tarkasteltu seudulla ja alueella kiinnostavaa (harvinaista, erityisen vaateliasta tai kulttuurihistoriallisesti merkittävää) lajistoa. Paikallisesti merkittävät lähiluontokohteet on huomioitu selvityksessä. Suur- tai lähimaiseman kannalta arvokkaat kohteet tai kuviot on tarvittaessa rajattu erikseen. Selvitysalueella tehtiin maastoinventointi syksyllä 2015. Inventoitu alue kuvioitiin luontotyyppien perusteella ja kultakin kuviolta kartoitettiin kasvillisuus, kasvisto ja mahdollisuuksien mukaan myös eläimistöä. Linnuskartoitusta ei vuoden ajasta johtue voitu tehdä, mutta alueen merkitystä tältä kannalta arvioitiin habitaattien perusteella.
PARAINEN(Houtsär).GRANHOLM.LUONTOJAMAISEMASELVITYS2015 10.10.2015 MaanmittariOyÖhman/MikkoSiitonen Maisemasta, geomorfologiasta ja geologiasta tehtiin joitain huomioita. Selvitysalueelta ei tunneta ennestään uhanalaisten tai silmällä pidettävien lajien esiintymiä (www.ymparisto.fi/hertta/eliölajit). TULOSTEN YHTEENVETO Selvitysalueelta ei löydetty erityisen huomionarvoisia luontotyyppejä tai eliölajeja. Kiinnostavin kohde on selvitysalueen itärajalla sijaitseva tervaleppälehto (Kuvio 5). Suunniteltu rakentaminen ei vaaranna luonto- tai maisema-arvoja. YLEISKUVAUS Selvitysalue sijaitsee Paraisten kaupungin Houtskarissa. Saariston vyöhykejaossa Granholmin voi katsoa sijaitsevan Houtskarin pääsaaren ja Långön suojaamassa sisäsaaristossa. Nykyisin pääosa kohteen alueesta on kevyesti hoidettua, osin luonnontilaisen kaltaista talousmetsää. Myös kesämökin pihapiiri on melko luonnonmukainen ja vaihettuu ympäröivään metsäluontoon ilman selviä rajoja. Rantoja reunustaa kapeahko ruovikko- ja rantaniittyvyöhyke. Saaren länsipäässä on hieman avointa kivikkorantaa. Kasvimaantieteellisesti alue sijoittuu hemi-boreaaliseen vyöhykkeeseen, Turun saariston väli-sisäsaaristoon. Alueellisessa uhanalaistarkastelussa kyseessä on vyöhyke 1b (hemi-boreaalinen, Lounainen rannikkomaa). Perinnemaisemainventoinneissa käytetyssä aluejaossa selvitysalue kuuluu Lounaisrannikon ja saaristomeren seutuun. Selvitysalueen maasto kohoaa loivapiirteisesti kohti Granholmin (Bränholmin) keskiosan lakialuetta. Korkeuseroa merenpintaan kertyy runsaat 15 metriä. Alueen maaperä on pääasiassa hienoainesmoreenia. Lakialueella esiintyy avokallioita ja lounaiskulman notkelmassa mutamaata sekä savea. Selvitysalueen kallioperä on graniittia. Pääosa selvitysalueen metsistä lukeutuu tuoreisiin ja lehtomaisiin kankaisiin. Lakialueella tapaa aukkoisia kalliometsiä. Alueen lounaiskulman notkelmaan on kehittynyt pieni mutta edustava tervaleppälehto. Kangasmetsät ovat havupuuvaltaisia ja vanhoja. Valtapuustossa esiintyy järeitä, rinnankorkeudelta jopa 50 cm paksuja kuusia ja mäntyjä. Rantavyöhykkeellä metsä on lehtipuustoisempaa, lajistossa etenkin pienehköä tervaleppää ja kookasta pihlajaa. Lahopuuta on suhteellisen vähän. Kasvistoltaan metsät ovat tavanomaisia. Kangasmetsistä löytyvät saaristomeren metsien yleiset peruslajit. Tervalepikossa kasvillisuus on monimuotoisempaa. Kasvillisuudessa ja puustorakenteessa voi vielä heikosti erottaa saaren laidunnushistorian aiheuttamia jälkiä Selvimmin ne erottuvat kuvion 3 kallioisilla niittylaikuilla, joista läntisin on ollut pihapiiriä. Rantatyypeistä alueella vallitsevat korkeakasvuiset niittyrannat ja niiden edustaa reunustavat kapeahkot ruovikot. Saaren länsipäässä on kivistä niittyrantaa ja lounaskulmauksen notkon kohdalla leveämpi rantaniitty. Pohjoisranta rajoittuu ruovikon täyttämään salmeen. Lajistollisesti rantaniityt ovat vaatimattomia.
PARAINEN(Houtsär).GRANHOLM.LUONTOJAMAISEMASELVITYS2015 10.10.2015 MaanmittariOyÖhman/MikkoSiitonen KUVIOKOHTAISET KUVAUKSET Kuvio 1. Pääosa selvitysalueesta on tuoreen tai lehtomaisen kankaan varttunutta tai vanhaa havusekametsää, jossa esiintyy pieniä kalliolaikkuja. Valtapuuston ylimmän latvuskerroksen muodostaa yleensä mänty. Kuusta kasvaa runsaasti valtapuuston sekapuuna sekä välipuustossa ja alikasvoksena. Lehtipuuta, lähinnä välipuuston koivua ja pihlajaa esiintyy melko vähän. Kataja muodostaa 2-3 metrin korkuista pensaskerrosta etenkin kuvion eteläosassa. Lahopuusto koostuu muutamista kookkaista mänty- ja kuusimaapuista. Kasvillisuus on tavanomaista ja suhteellisen vähälajista. Valtalajistoon kuuluvia lajeja ovat mustikka, metsälauha, käenkaali ja oravanmarja. Muita runsaanpuoleisia lajeja edustavat mm. taikinamarja, vadelma, metsäorvokki, metsäkurjenpolvi, kevätpiippo, sormisara, nuokkuhelmikkä, lehtonurmikka, niittynurmikka, sananjalka, puolukka, lillukka, ahomansikka, metsätähti ja metsäalvejuuri. Muusta lajistosta mainittakoon jänönsalaatti, sudenmarja ja etenkin kalliolaikkujen luona kasvavat lehtoarho ja kivikkoalvejuuri. Myös niittylajistoa esiintyy etenkin kohteen länsiosassa melko paljon. Kuvio 2. Pienikokoisen tervalepän ja kookkaiden pihlajien luonnehtimaa rantametsää, joka metsätyypiltään lukeutuu lähinnä lehtomaisiin kankaisiin. Sekapuuna kasvaa isoa kuusta ja mäntyä sekä hieman koivua. Kuvion kasvillisuus on saman tapaista kuin kuviolla 1, mutta lehtomaisen kankaan lajit (esim. käenkaali, taikinamarja ja jänönsalaatti) ovat runsaampia. Kuvio 1. Taustalla kesämökkipiha. Kuvio 2. Matalaa tervaleppää. Kuvio 3. Niittymäisen kasvillisuuden luonnehtimia matalia kallioita, läntisin osa on luultavasti entistä pihapiiriä. Kuviolla kasvaa kuivien ketojen ja kallioiden lajistoa, kuten keltamataraa, isomaksaruohoa, kissankelloa, pukinjuurta, mäkitervakkoa, siankärsämöä, lampaannataa ja jäykkärölliä. Kallioketoja ympäröivä kasvillisuus koostuu tuoreiden niittyjen la lehtomaisen metsän sekalajistosta. Kuvio 4. Lakialueen jäkälätyypin kalliometsää ja karuja avokallioita. Valtapuuston muodostaa aukkoinen ja erirakenteinen vanha männikkö. Kasvillisuus on karua ja vähälajista, varsinaisista kalliokasveista tavattiin vain ahosuolaheinä, kallioimarre ja kalliohatikka.
PARAINEN(Houtsär).GRANHOLM.LUONTOJAMAISEMASELVITYS2015 MaanmittariOyÖhman/MikkoSiitonen 10.10.2015 Kuvio 3. Niittymäinen laikku. Lakialueen jäkäkallioita (Kuvio 4) Kuvio 5. Selvitysalueen lounaiskulmassa on pienialainen mutta edustava tervaleppälehto. Metsikön puusto on varttunutta ja melko tiheää (keskipituus n. 15 m, läpimitta 18-30 cm). Sekapuuna kasvaa joitain suuria mäntyjä ja hieman kuusta. Kuvion länsilaidassa on muutamia pähkinäpensaita. Kasvillisuuden runsaina lajeina esiintyvät käenkaali, vadelma, niittykellukka, niittylauha, suo-orvokki, jänönsalaatti, taikinamarja, hiirenporras, nokkonen, lillukka, tesma, rönsyleinikki, suo-ohdake, mesiangervo, punaailakki, ranta-alpi, metsäalvejuuri ja viitakastikka. Tervalepikon edustalla on kapea korkeakasvuinen (mesiangervo, ruokohelpi ym.) niittyranta ja sen edessä ruovikkoa. Kuvio 5. Tervaleppälehtoa. Kuvio 6. Länsipäätä (kivinen niittyranta) ja huvilarantaa (kallio ja tekomuotoja) lukuunottamatta selvitysalueen rantaa reunustaa korkeakasvuinen rantaniitty ja ruovikko. Niittyvyöhyke on 2-6 metrin levyinen ja rajoittuu useimmiten suoraan kangasmaihin. Vain lounaiskulmassa niitty on leveämpi ja muuttuu sisämaahan mentäessä tervaleppälehdoksi. Ruovikon leveys vaihtelee 10-20 metrin välillä. Pohjoispuolinen salmi on kokonaan ruovikon täyttämä. Niityn valtalajeina kasvavat mm. viitakastikka, ranta-alpi, mesiangervo, merirannikki, punanata, ruokohelpi, meriratamo, rönsyleinikki, suolavihvilä, karhunputki, rantakukka, merimaltsa, suoorvokki ja ketohanhikki. Rantavyöhykkeen takalaidassa kasvaa paikoin matalaa tervaleppää. Kuvio 7. Huvilan pihapiiri. Kuvio 8. Korkeakasvuista niittyrantaa ja ruovikkoa. Kasvillisuus: katso kuvio 6.
PARAINEN(Houtsär).GRANHOLM.LUONTOJAMAISEMASELVITYS2015 MaanmittariOyÖhman/MikkoSiitonen 10.10.2015 8 3 3 4 4 1 2 6 1 5 7 6 2 Granholm. Kasvillisuuskuviot 2015. Kirjallisuus ja muut lähteet: Meriluoto, M & Soininen, T. 1998: Metsäluonnonarvokkaat elinympäristöt. Metsälehtikustannus, Helsinki. Savola, K. 1997: Luonnonsuojelulaki selityksineen. Lakimiesten kustannus. Helsinki. Toivonen, H. & Leivo, A. 1994: Kasvillisuuskartoituksessa käytettäväkasvillisuus- ja kasvupaikkaluokitus. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A No 14. (Käytetty uutta versiota 2004. Luonnonsuojelun maastotyöohje, Metsähallitus). Uhanalaiset lajit: www.ymparisto.fi, Ympäristöhallinnon HERTTA-tietokanta