Kaavoituskatsaus 2017 1 (29) Sisällys 1. ESIPUHE...2 2. VIREILLE TULEVAT MAAKUNTAKAAVAT...5 2.1 Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 tarkistus, 1. vaihe...5 3. VOIMASSA OLEVAT MAAKUNTAKAAVAT...6 3.1 Kuopion seudun maakuntakaava...6 3.2 Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava...6 3.3 Pohjois-Savon maakuntakaava 2030...7 3.4 Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava...7 3.5 Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030... 10 4. MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET... 12 4.1 Maakunnan suunnittelu... 12 4.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 12 4.3 Maakuntakaavan toteutuminen yksityiskohtaisemmalla kaavoituksella... 14 4.4 Maakuntakaavan toteuttaminen... 16 5. Vuosikatsaus Pohjois-Savon kuntakaavoitustilanteeseen... 19 5.1 Kuntakaavoitus ja maankäytön suunnittelu... 19 6. Maakunnan taajama- ja kylärakenteen kehitys 2010-2015... 23 7. Tuulivoima-alueiden eteneminen... 27
Kaavoituskatsaus 2017 2 (29) 1. ESIPUHE Maakunnan liiton on tiedotettava alueensa kunnille vireillä olevista suunnitelmistaan ja muista kuntien alueiden käytön suunnitteluun, rakennettuun ympäristöön ja rakentamisen ohjaukseen vaikuttavista toimenpiteistä (MRA 15 ) ja seurattava maakunnan suunnittelun edellyttämää alueidenkäytön, alue- ja yhdyskuntarakenteen, rakennetun ympäristön sekä kulttuuri- ja luonnonympäristön tilaa ja kehitystä alueellaan (MRA 2 ). Pohjois-Savon liitto on julkaissut vuosittain verkkosivuillaan kaavoituskatsauksen, jossa käydään läpi em. asioita. Vuoden 2017 kaavoituskatsauksen yhteydessä ilmoitetaan myös Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 tarkistamisen 1. vaiheen aloittamisesta. Tarkempi päivittyvä OAS on Pohjois-Savon liiton nettisivuilla www.pohjois-savo.fi. Pohjois-Savo on maakuntakaavoitettu kokonaan MRL:n mukaisesti. Ympäristöministeriö vahvisti 7.12.2011 vuosien 2007-2010 aikana laaditun Pohjois-Savon maakuntakaavan 2030 ja muutokset Kuopion seudun ja Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavoihin. Maakuntavaltuusto hyväksyi tuulivoimamaakuntakaavan 10.6.2013 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 15.1.2014 lukuun ottamatta Kuopion Etelä-Kinahmin tuulivoima-aluetta. Ympäristöministeriö vahvisti Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan 2030 1.6.2016. MRL:n 27 :n mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia maakuntakaavan ajan tasalla pitämisestä. Edellä mainitun, lakimuutosten ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden päivittymisen, toimintaympäristön muutoksen ja seudullisen tason tarkistamisen johdosta 2017 aloitetaan maakuntakaavan tarkistaminen kahdessa vaiheessa. Vuosien 2016 ja 2017 aikaan on tapahtunut ja tapahtuu paljon muutoksia, jotka vaikuttavat alueidenkäytön suunnitteluun. Maakuntakaavoitusta koskeva suurin muutos on ympäristöministeriön maakuntakaavojen vahvistamiskäytännön loppuminen. Maakuntavaltuuston rooli kasvaa maakuntakaavan päätöksenteossa ja voimaantulossa. Osalliset voivat jatkossa valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen ja sen jälkeen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valtakunnallinen soidensuojeluohjelma jäi esitykseksi arvokkaista soista. Ympäristönsuojelulaki uudistui. Uusi päätös valtakunnallisesti merkittävistä maisema-alueista on paraikaa valmistelussa lausuntokierroksen jälkeen. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus jatkuu siten, että 1.4.2017 tullenee voimaan merkittäviä kuntien toimivaltaa ja maaseudulle kaavoituksella rakentamista helpottavia muutoksia sekä ELY:n toimivaltaan liittyviä muutoksia. Lisäksi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistus on käynnissä. Maakuntauudistuksen valmistelu on alkanut maakunnissa. Lisää informaatiota on www.pohjois-savo.fi sivuilla. Yhdistelmä voimassaolevista maakuntakaavoista löytyy kohdasta Aluesuunnittelu > Yhdistelmäkaava sekä karttana että yhdistelmänä maakuntakaavan määräyksistä. Vahvistuneet maakuntakaavat löytyvät myös koko maan kattavasta www.paikkatietoikkuna.fi sivuston karttaikkunasta.
Kaavoituskatsaus 2017 3 (29) Pohjois-Savon maakunta, mukaan lukien Joroinen 1.1.2019
Kaavoituskatsaus 2017 4 (29)
Kaavoituskatsaus 2017 5 (29) 2. VIREILLE TULEVAT MAAKUNTAKAAVAT 2.1 Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 tarkistus, 1. vaihe Maakuntakaavan tarkistuksen 1. vaiheen tarkistuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on Pohjois-Savon liiton nettisivuilla www.pohjois-savo.fi Aluesuunnittelu ja valmisteilla olevat maakuntakaavat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voi antaa jatkuvasti palautetta osoitteeseen nettisivujen kautta. Tarkistuksen 1. vaiheen teemoja ovat: Vähittäiskaupan suuryksiköt soidensuojeluinventoinnin valtakunnallisesti arvokkaat, valtion mailla olevat suot maisema-alueet puolustusvoimien alueet terminaalit pellot sähkönsiirtolinjat tuulivoima ampumaradat, moottoriurheilualueet ja ajoharjoitteluradat geoenergia mahdollisesti tietyt kaivannaisteollisuuden alueet Prosessiin otetaan mukaan 2019 Pohjois-Savoon liittyvä Joroisten kunta. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntakaavan 1. vaiheen tarkistamisen v. 2018-2019, jolloin aloitetaan tarkistamisen 2. vaihe. Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 tarkistamisen 1. vaihe on ensimmäinen maakuntakaava Pohjois-Savossa, jonka hyväksyy maakuntavaltuusto ilman ympäristöministeriön vahvistusta. Maakuntahallituksen päätöksen jälkeen kaavoituskatsauksesta ja maakuntakaavan tarkistuksesta kuulutetaan liiton virallisissa lehdissä. Maakuntakaavan tarkistamisen 2. vaiheeseen 2019-2022 jää loput teemat: Kehittämisperiaatemerkinnät Taajamat Kylät Työpaikka-alueet T, T/kem, Seveso III Tie- ja rataverkosto Vesiväylät, satamat, uiton toimipaikat Lentoliikenne, harrasteilmailu Muinaismuistot Perinnebiotoopit Rakennettu kulttuuriympäristö Virkistysalueet Maa- ja metsätalousalueet, joilla on ulkoilun ohjaamistarvetta Ulkoilu- ja moottorikelkkailureitit Matkailu
Kaavoituskatsaus 2017 6 (29) Virkistyskalastusalueet, luonnonravintolammikot, kalanviljelylaitokset Hiljaiset alueet Maa-ainesten ottoalueet Kallio- harju- ja moreenialueet Kaivosalueet, malmipotentiaaliset alueet Turvetuotanto Pohjavesialueet Päävesijohtolinjat, uudet päävesijohtolinjat Pääviemärilinjat, uudet pääviemärilinjat Jätevedenpuhdistamot Jätteenkäsittelyalueet Tätä vaihetta varten tehtäviä selvityksiä aloitetaan vuoden 2018 aikana. 3. VOIMASSA OLEVAT MAAKUNTAKAAVAT 3.1 Kuopion seudun maakuntakaava Kuopio (ml. entisten Karttulan ja Vehmersalmen kuntien alueet), Maaninka ja Siilinjärvi. Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan ja kumosi maakuntakaava-alueen seutukaavat 23.8.2006. Maakuntavaltuuston päätöksestä tehtiin kuusi valitusta ympäristöministeriöön. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan 3.7.2008. Ympäristöministeriö hylkäsi maakuntavaltuuston päätöksestä tehdystä kuudesta valituksesta viisi. Ympäristöministeriön päätöksestä tehtiin yksi valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jonka KHO hylkäsi 10.12.2009 antamassaan päätöksessä. Kuopion seudun maakuntakaava käsitteli kaikkia teemoja; merkittävimpinä asioina olivat vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ja määrän ohjaus, liikennejärjestelmään liittyvä tavaraliikenteen logistiikan ratkaisut sekä VT9:n Vaajasalon linjaus. Maakuntakaava ja siihen liittyvä materiaali on nähtävissä osoitteessa www.pohjois-savo.fi/ksmk 3.2 Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava Leppävirran kunnan alueella Maakuntavaltuusto päätti 15.11.2004 käynnistää seutukaavan muuttamisen VT5:n tieosuudella Palokangas- Humalajoki Savo-Karjalan tiepiirin esityksestä sen takia, että uusi tielinjaus jäi aikanaan Varkauden seudun seutukaavassa vahvistamatta. Kaavan laadinta sovitettiin aikataulullisesti yhteen tiehankkeen yleissuunnitelman laadinnan kanssa. Maakuntavaltuusto hyväksyi Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavan 12.11.2007. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 27.11.2008. Kaavasta ei jätetty yhtään valitusta.
Kaavoituskatsaus 2017 7 (29) Maakuntakaava ja siihen liittyvä aineisto on internetissä osoitteessa www.pohjois-savo.fi/vt5 Kuopion seudun maakuntakaava ja Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava on esitetty 1:100 000 -mittakaavassa. 3.3 Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 Maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen. Kuopion seudun ja Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavoihin on tehty tarvittavat muutokset. Maakuntakaava esitetään 1:200 000 -mittakaavassa ja taajamien kulttuuriympäristöt lähemmin osa-aluekohtaisissa liitekartoissa mittakaavassa 1:20 000. Maakuntakaava korvasi seutukaavat ja Ylä-Savon seudun maakuntakaavan ja kumottaviksi esitetyt merkinnät Kuopion seudun ja Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavoissa. Pohjois-Savon maakuntakaava käsittelee kaikkia teemoja tuulivoimaa lukuun ottamatta. Merkittävimpiä kokonaisuuksia on matkailu ja erityisesti Tahko, kauppa, liikennejärjestelmä, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt, yhteismitallisesti käsitelty taajama- ja kyläverkko sekä luonnonvaroihin, erityisesti kiviaineksiin ja turvetuotantoon liittyvät varaukset. Suunnittelun vaiheet: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä alkuvuodesta 2007. Tavoitteet hyväksyttiin maakuntahallituksessa joulukuussa 2007. Maakuntakaavaluonnos oli nähtävillä 6.4. - 11.5 2009. Maakuntakaavaehdotus oli nähtävillä 8.3. 4.5.2010 Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaava 8.11.2010 Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan 7.12.2011 ja määräsi sen tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Vahvistamispäätöksestä kuulutettiin 21.12.2011 alkaen. Hyväksytty maakuntakaava on postitettu kuntiin, naapurimaakuntiin ja keskeisille valtion viranomaisille tiedoksi joulukuussa 2010. KHO hylkäsi maakuntakaavan vahvistamispäätöksestä tehdyn valituksen 22.3.2013. KHO:n päätöksen jälkeen maakuntakaava on lainvoimainen. Pohjois-Savon maakuntakaava aineisto on jaettu viranomaisille vuodenvaihteessa 2013-2014. Maakuntakaava ja siihen liittyvä aineisto on internetissä osoitteessa www.pohjois-savo.fi/psmk 3.4 Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavan 15.1.2014. Tuulivoimakaavassa on määritelty 18 kpl seudullisesti merkittävää tuulivoimapuistoaluetta ja Kuopion lentoaseman melualue. Etelä-Kinahmin alue jäi vahvistamatta. Liitto valitti YM:n päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen tammikuussa 2014. KHO hylkäsi liiton valituksen 2015.
Kaavoituskatsaus 2017 8 (29) Tuulivoimakaavan laadintaa ennakoiden Pohjois-Savon liitto käynnisti keväällä 2010 yhdessä Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan ja Keski-Suomen maakuntien kanssa potentiaalisten tuulivoima-alueiden selvitystyön. Selvitystyöhön liittyen Pohjois-Savon liitto suoritti syksyllä yhdessä ELY-keskuksen ja kuntien kanssa maastokäynnit kartta-, ym. tarkastelujen perusteella valituille alueille. Kesäkuussa 2011 valmistunut selvitys sekä syksyllä 2011 tehdyt uusia alueita koskevat tarkastelut antavat perusteet maakuntakaavaan tehtäville aluevarauksille. Maakuntavaltuusto päätti maakuntakaavan laadinnasta vuoden 2011 toimintasuunnitelman yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä keväällä 2011. Maakuntahallitus päätti 19.12.2011 asettaa kaavaluonnoksen nähtäville 16.1.-16.2.2012. Luonnoksessa oli nähtävillä 9 tuulivoimapuistoaluetta. Erityisesti kuntapalautteen johdosta jatkotarkasteluun otettiin mukaan lisää alueita siten, että joulukuun alusta nähtäville asetettuun ehdotukseen tuli 19 tuulivoimapuistoaluetta nähtäville. Kesän aikana uusien alueiden osalta tehtiin perustarkastelut kannattavuuden suhteen; alueiden luonto, linnusto ja maisematarkastelut laadittiin konsulttien toimesta kesän aikana sekä uusien että vanhojen alueiden osalta. Toimijoiden kiinnostus on lisääntynyt koko ajan Pohjois-Savon tuulivoimapuistoja kohtaan. Maakuntakaavaehdotuksen joulu-tammikuun 2012-2013 nähtävillä olon jälkeen maakuntavaltuusto hyväksyi tuulivoimakaavan kesäkuussa 2013. Hyväksymispäätöksen jälkeen kaava lähetettiin ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Ympäristöministeriö vahvisti tuulivoimamaakuntakaavan 15.1.2014 Etelä-Kinahmin aluetta lukuun ottamatta ja hylkäsi valtuuston päätöksestä tehdyn yhden valituksen. Pohjois-Savon liitto valitti ympäristöministeriön vahvistamispäätöksestä Kinahmin osalta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Maakuntakaava ja siihen liittyvä aineisto on osoitteessa www.pohjois-savo.fi/tuulivoima
Kaavoituskatsaus 2017 9 (29)
Kaavoituskatsaus 2017 10 (29) 3.5 Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030 Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030 kattaa koko maakunnan ja siinä käsitellään seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt, työpaikka-alueisiin tulevat tarkennukset, Rautalammin ja Suonenjoen Tervalamminvuoren potentiaalinen tuulivoima-alue, SEVESO IIdirektiivin mukaisten tuotantolaitosten konsultointivyöhykkeet ja Rautalammin Etelä-Konneveden kansallispuiston alue. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaupan maakuntakaavan 2030 kesäkuussa 15.6.2015, jonka jälkeen se toimitettiin ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Ympäristöministeriön vahvisti Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan 2030 1.6.2016. Maakuntavaltuuston päätöksestä saapui yksi valitus ympäristöministeriöön, koskien Tervalamminvuoren potentiaalista tuulivoimala-aluetta. Ympäristöministeriön vahvistuspäätöksestä ei valittanut kukaan Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Kaupan maakuntakaavassa on osoitettu keskustatoimintojen alueina Pohjois-Savon työssäkäynti- ja asiointialueiden keskukset, Iisalmi, Kuopio ja Varkaus, joille voi sijoittua kauppaa niin paljon ja niin suurina yksikköinä kuin kuntakaavoituksessa nähdään tarpeelliseksi. Muut keskukset on luokiteltu neljään eri luokkaan, joiden määrittelyssä on tarkasteltu keskuksen asemaa toiminnallisessa verkostossa, alueen väestömäärää sekä elinkeinojen, kuten matkailun merkitystä keskuksen asemaan keskusverkkoluokittelussa. Kaavaehdotuksessa keskustoihin on osoitettu n. 300 000 km2 yli 2000 km2 kaupan yksiköille, josta uuden liiketilan osuus on 74 %. Taajamiin voi kaavoittaa lisäksi paikallisesti merkittävää vähittäiskauppaa, joita ei lasketa mukaan em. mainittuihin mitoituksiin. Iisalmen, Kuopion ja Varkauden keskustat, joihin ei ole osoitettu enimmäismitoitusta, eivät ole mukana em. mitoitusmäärissä. Keskustojen ulkopuolelle on osoitettu seitsemän vähittäiskaupan suuryksikköä, yhteensä n. 200 000 km2, josta uuden liiketilan osuus on n. 30 % (Siilinjärven Green Valley, Kuopion Päiväranta, Leväsentie vt5:n itäpuolella, Kolmisoppi, Matkus, Varkauden Pohjoinen Portti ja Varkausmäki). Lisäksi kaavassa on osoitettu 13 tilaa vievän kaupan suuryksikköä yhteensä 380 000 km2, josta uuden liiketilan osuus on 60 % (Kiuruvesi, Iisalmen Marjahaka, Siilinjärven Green Valley ja vt9:n ja Ranta-Toivalan tien risteys, Kuopion Volttikatu vt5:n länsipuolella ja Leväsentie vt5 itäpuolella, Kolmisoppi, Matkus ja Nilsiä, Suonenjoen vt9:n pohjoispuoli, Leppävirran vt5:n länsipuoli, Varkauden Pohjoinen Portti ja Harjulantie). Kaupan maakuntakaavassa on osoitettu yksi tuulivoima-alue Rautalammin ja Suonenjoen rajalle Tervalamminvuorelle. Tervalamminvuori sijoittuu kt 69:n eteläpuolelle, noin seitsemän kilometriä Rautalammin keskustasta kaakkoon. Selvitysten perusteella alueelle olisi sijoitettavissa kuusi nimellisteholtaan noin 3 MW:n tuulivoimalaa. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaavamerkintä muuttui siten, että se sijoittuu osin myös Suonenjoen puolelle. Muutoin seudullisesti merkittävät tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet (18 kpl) on osoitettu Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavassa, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 15.1.2014.
Kaavoituskatsaus 2017 11 (29) Kaupan maakuntakaavassa on myös tarkennettu voimassa olevan Pohjois-Savon maakuntakaavan 2030 ja Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavan työpaikka-alueiden suunnittelumääräystä tilaa vaativan kaupan sijoittumisen osalta vastaamaan nykyistä kaupan lainsäädäntöä. Lisäksi kaupan maakuntakaavassa on päivitetty Seveso II -direktiivin mukaisten vaarallisia kemikaaleja käsitelevien tuotantolaitosten, tehtaiden ja varastojen konsultointivyöhykkeet TUKES:in ylläpitämän luettelon mukaisiksi. Kuva. Kaupan maakuntakaavan kaavaratkaisu Maakuntakaava ja siihen liittyvä aineisto on osoitteessa www.pohjois-savo.fi/kauppa
Kaavoituskatsaus 2017 12 (29) 4. MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET 4.1 Maakunnan suunnittelu Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maankäyttö- ja rakennuslain (25 ) mukaan maakuntasuunnitelma, alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma. Maakuntasuunnitelmassa esitetään tavoitteet maakuntakaavalle ja maakunnan kehittämisohjelmalle. Maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 marraskuussa 2013. Maakuntavaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2010 Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017. Paraikaa on valmistelussa maakuntaohjelman päivitys. 4.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat erityisesti maakuntakaavoitusta. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 1.6.2001. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009 (www.ymparisto.fi/vat, VNp 13.11.2008). Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa sekä valtion viranomaisten toiminnassa on edistettävä tavoitteiden toteuttamista (MRL 24 ). Maakunnan suunnittelu, erityisesti maakuntakaavoitus on ensisijainen suunnittelumuoto valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden konkretisoinnissa. Maakuntakaavassa tavoitteet voidaan ja tulee sovittaa yhteen niin maakunnallisten kuin paikallistenkin tavoitteiden kanssa. Ympäristöministeriö valmistelee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden päivittämistä. Valtioneuvoston uusi päätös tullenee vuoden 2017 puolivälissä.
Kaavoituskatsaus 2017 13 (29) Maakuntakaavoitusta ja aluekehittämisohjelmia yhdistävänä ja ohjaavana linkkinä toimii maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maakuntasuunnitelma, jossa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Siinä voidaan esittää maakunnan aluerakennetta ja alueidenkäyttöä koskevia linjauksia. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamisen edistämisen kannalta on tärkeää, että jo maakuntasuunnitelmassa aluerakenne ja alueidenkäyttö kytketään osaksi muuta maakunnan kehitystä ja otetaan huomioon valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetyt näkökulmat. Maakunnan aluekehittämisen tavoitteet konkretisoidaan alueidenkäytön periaatteina maakuntakaavassa Pääsääntöisesti valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntien alueidenkäytön suunnitteluun maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta sen jälkeen, kun tavoitteet on asianmukaisesti määritelty maakuntakaavoituksessa. Maakuntakaavassa tavoitteet otetaan huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Osa tavoitteista on luonteeltaan sellaisia, etteivät ne aina sovellu käsiteltäväksi maakuntakaavassa. Tällaisia ovat esimerkiksi eräät elinympäristön laatuun liittyvät tavoitteet. On myös tilanteita, joissa alueidenkäyttöä tai alueidenkäytön suunnittelua koskevia tavoitteita ei ole vielä määritelty maakuntakaavoituksessa. Tällöin tavoitteet otetaan huomioon suoraan kuntien kaavoituksessa. Pohjois-Savossa Kuopion seudun maakuntakaavaa laadittaessa tehtiin ensimmäinen yhteensovitus valtakunnallisten, maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden välillä. Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on sovitettu yhteen koko maakunnan osalta.
Kaavoituskatsaus 2017 14 (29) 4.3 Maakuntakaavan toteutuminen yksityiskohtaisemmalla kaavoituksella Maakuntakaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan (maankäyttö- ja rakennuslaki 32 ) Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Maakuntakaava laaditaan yleispiirteisenä suunnitelmana, jossa painotetaan maakunnallisia maankäyttötarpeita. Tämän vuoksi suunnittelun pohjana oleva selvitystyö on myös yleispiirteistä, joten maakuntakaavan maankäyttöratkaisuja, kaavamerkintöjä ja kaavamääräyksiä on myös tulkittava yleispiirteisesti maakuntakaavan esitysmittakaavan mukaisesti. Maakuntakaavan esittämistavasta riippumatta kaikki maakuntakaavassa esitettävät maankäyttöratkaisut on tarkoitettu täsmentymään vasta yksityiskohtaisemman suunnittelun tai lupamenettelyn yhteydessä. Maakuntakaavoituksessa korostuu maakunnan kehittäminen. Ohjausvaikutus yleis- ja asemakaavoihin Maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen maakuntakaava sallii kaavajärjestelmän sisällä tarkoituksenmukaisen joustavuuden. Maakuntakaavassa esitetyt valtakunnallisista, maakunnallisista ja seudullisista lähtökohdista määritellyt alueiden käytön periaatteet ja aluevaraukset täsmentyvät kunnan kaavasuunnittelussa. Toisaalta maakuntakaavan ohjeena oleminen edellyttää maakuntakaavan keskeisten periaatteiden ja maankäyttöratkaisujen välittymistä kuntakaavoitukseen. Muussa tapauksessa maakuntakaava ei ole ollut lain tarkoittamassa mielessä ohjeena yksityiskohtaisempia kaavoja laadittaessa tai muutettaessa. Maakuntakaava ei ole voimassa yksityiskohtaisemman oikeusvaikutteisen kaavan alueella muutoin kuin näiden kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Yksityiskohtaisempien kaavojen eli kuntakaavojen pinta-alan laajentuessa maakuntakaavan välittömän ohjausvaikutuksen pinta-ala supistuu. Kuitenkin on katsottava, että suoritettaessa kuntakaavojen ajanmukaisuusarviointia, maakuntakaavassa osoitettu uusi maankäyttöratkaisu on keskeinen kriteeri ajanmukaisuutta arvioitaessa. Normaalin kaavahierarkian mukaan oikeusvaikutteinen yleiskaava ohjaa asemakaavaa MRL 42 :n mukaisesti. On kuitenkin mahdollista, että maakuntakaavan alueelle ei laadita yleiskaavaa, jolloin maakuntakaava ohjaa suoraan asemakaavoitusta. Jos asemakaava laaditaan alueelle,
Kaavoituskatsaus 2017 15 (29) jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa otettava huomioon maakuntakaavan lisäksi MRL 54.4 :n mukaan soveltuvin osin myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksesta säädetään. Maakuntakaavan joustaminen Maakuntakaavalla pyritään entistä enemmän tukemaan maakunnan kehittämisedellytyksiä, mikä edellyttää maakuntakaavalta riittävää joustavuutta. Joustaminen voi koskea sekä aluevarauksia että kaavamääräyksiä. Maakuntakaavan joustamista voidaan tarkastella kolmitasoisesti: Maakuntakaavan täsmentyminen: Kaavajärjestelmän perusperiaatteena on, että yleispiirteisempää maankäyttösuunnitelmaa täsmennetään yksityiskohtaisemman suunnitelman yhteydessä. Maakuntakaavassa esitetyn maankäyttöratkaisun tulee täsmentyä kuntakaavoituksessa. Kyseessä on siten kaavajärjestelmään kuuluva perusominaisuus, ei varsinainen joustaminen. Hyväksyttävä eroavuus maakuntakaavaan: Maakuntakaavassa esitettyjen aluevarausten laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa muuttaa tai aluevarauksesta voidaan myös luopua edellyttäen, että maakuntakaavan tavoite ei muutu. Poikettaessa maakuntakaavassa osoitetusta maankäytöstä on maakuntakaavan tavoite turvattava samassa kaavassa, jossa poikkeaminen tehdään. Maakuntakaavasta poikkeamista tulee perustella kaavaselostuksessa. Hyväksyttävä eroavuus ei voi kuitenkaan tarkoittaa maakuntakaavan keskeisistä periaatteista poikkeamista. Poikkeaminen maakuntakaavassa osoitetusta valtakunnallisesta alueidenkäyttötavoitteesta on aina katsottava poikkeamiseksi myös maakuntakaavan keskeisestä periaatteesta. Rakennus- ja luonnonsuojelukohteiden osalta maakuntakaavan suojelutavoitteiden tulkinta on tiukkaa, mutta aluevarausmerkinnät tulkitaan näissäkin tapauksissa yleispiirteisesti. Samoin eri väylien ja verkkojen, kuten liikenne- ja energiaverkkojen, osalta yhteystarpeiden tulkinta on tiukkaa, sitä vastoin sijainti voi vaihdella maakuntakaavassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Kaavassa esitetyn käyttötarkoituksen muuttaminen on mahdollista edellyttäen, että uusi käyttötarkoitus toteuttaa maakuntakaavassa esitettyä tavoitetta. Käyttötarkoituksen muutoksesta ei sitä vastoin ole kyse, jos maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen sanottua maankäyttöluokkaa ei ole voitu maakuntakaavassa edes esittää. Kyseessä voi olla esimerkiksi maa- ja metsätalousvaltaisen alueen osan täsmentyminen kuntakaavassa talouskeskuksen alueeksi, jolloin kyseessä on vain normaali maakuntakaavan täsmentyminen. Maakuntakaavasta poikkeamisista on hyvä neuvotella maakunnan liiton kanssa. Maakuntakaavan muuttamista edellyttävä ratkaisu: Maakuntakaavan kanssa ristiriidassa olevaa kaavaratkaisua ei voida toteuttaa ilman, että sitä ennen maakuntakaava voidaan muuttaa. Mitä merkittävämmästä kaava-asiasta on kyse, sitä nopeammin ristiriita nousee joustamisen esteeksi. Kaavaratkaisun voidaan katsoa olevan ristiriidassa maakuntakaavan kanssa, mikäli kyseessä ei ole edellisessä kohdassa tarkoitettu perusteltu hyväksyttävä eroavuus maakuntakaavasta.
Kaavoituskatsaus 2017 16 (29) 4.4 Maakuntakaavan toteuttaminen Maakuntakaava toteutuu toisaalta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen ohjausvaikutuksensa kautta ja toisaalta viranomaisia koskevan maakuntakaavan toteuttamisvelvoitteen ja muihin lakeihin liittyvän huomioonottamisvelvoitteen kautta. Maakuntakaavan toteutuminen viranomaispäätöksin Maankäyttö- ja rakennuslaki nimenomaisesti edellyttää, että viranomaiset ottavat maakuntakaavan huomioon alueiden käyttöä koskevien toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamispäätöksiä tehtäessä ja pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista. Lisäksi viranomaisten on katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Vaikeuttamisen estäminen on säädetty jossain määrin voimakkaammin kuin edistämisvelvoite. Maakuntakaavan edistämisvelvoite koskee kaikkia sellaisia valtion ja kunnan viranomaisia, joilla on katsottava olevan alueiden käyttöön liittyviä suunnittelu- tai toteuttamistehtäviä. Sama koskee myös valtion liikelaitoksiksi organisoituja viranomaisia. Edelleen velvoite koskee myös kuntaa kaavoitustoimen hoitajana. Jo suunnitteluvaiheessa on maakuntakaava otettava huomioon, mikä tarkoittaa suunnitelmien toteuttamista maakuntakaavan yleispiirteisyyden rajoissa. Tällä tavoin maakuntakaavan oikeusvaikutukset kytketään eri hallinnonalojen toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Velvollisuus maakuntakaavan toteuttamisen edistämiseen vaatii näiltä tahoilta myös vahvempaa sitoutumista kaavan tavoitteisiin. Maakuntakaavasta poikkeavien uusien kilpailevien vaihtoehtojen toteuttaminen on vastoin edistämisvelvoitetta. Hankkeiden budjetointi on suunnittelun keskeinen osa. Näin ollen maakuntakaavassa osoitetut hankkeet on otettava huomioon jo määrärahoja suunniteltaessa ja kohdennettaessa siten, että pyritään edistämään kaavan toteuttamista. Mikäli suunnittelun yhteydessä käy ilmi, että maakuntakaavassa esitetty vaihtoehto ei ole enää ajan tasalla, ratkaisu tilanteeseen on haettava maakuntakaavaa muuttamalla. Viranomaisvaikutuksen johdosta on muutoinkin tärkeää, että maakuntakaava pysyy ajan tasalla. Maakuntakaavan viranomaisvaikutus ei ole MRL 32.3 :n mukaisesti voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella. Maakuntakaava on kuitenkin keskeinen kriteeri arvioitaessa yleiskaavan ja asemakaavan ajanmukaisuutta ja voi näin ollen johtaa tarpeeseen muuttaa kyseisiä kaavoja. Lisäksi on huomattava, että vaikka maakuntakaava ei ole voimassa yleiskaavan alueella, se on ohjannut yleiskaavan laatimista ja viranomaisten on MRL 42.2 :n mukaan suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä katsottava, ettei toimenpiteellä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Monet teknisen huollon järjestelyt ja virkistysalueet voivat sijoittua alueille, joilla ei ole kuntakaavaa. Tällöin toteuttaminen ja sen mahdollisesti edellyttämä lunastusoikeuden käyttö perustuu maakuntakaavaan.
Kaavoituskatsaus 2017 17 (29) Maakuntakaavan suhde muun lainsäädännön mukaiseen päätöksentekoon Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maankäytön suunnittelu on otettava huomioon suunniteltaessa ja päätettäessä muun lainsäädännön nojalla ympäristön käytön järjestämistä siten kuin erityislaissa säädetään. Tässä suhteessa keskeisimpiä erityislakeja ovat maantielaki, ratalaki, maa-aineslaki, vesilaki ja metsälaki. Luonnonsuojelulaki ja muinaismuistolaki on vielä otettava erikseen huomioon MRL 197 :n mukaisesti. Energiaverkot toteutetaan yleensä lunastuslakien perusteella. Vaatimus maakuntakaavan huomioon ottamisesta viranomaisten päätöksenteossa vaihtelee lainsäädännön alasta riippuen. Yleisesti voidaan todeta, että erityislainsäädännön merkitys on suuri maakuntakaavan toteuttamisessa, mikäli erityislaissa on tyhjentävästi säädelty sen suhde maankäytön suunnitteluun. Mikäli säätely on väljää, maankäyttö- ja rakennuslain merkitys kasvaa. Kuitenkin on huomattava, että sen jälkeen kun maakuntakaava on vahvistunut alueelle, viranomaisten on erityislakeja soveltaessaan MRL 32.2 :n mukaisesti otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Viranomaisten on sopeutettava maakunnallista alueiden käyttöä koskevat ratkaisut maakuntakaavaan. Keskeisimpien maakuntakaavan aluevarausten toteuttaminen Aluevaraus Keskeisin säädös Viranomainen Lupa/menettely Taajamatoimintojen alueet (A1) MRL kunta kaavoitus Kaupan merkinnät MRL kunta kaavoitus Teollisuustoimintojen alueet (T) laki ympäristönsuojelu- kunta/avi ympäristölupa Virkistysalueet (VL,VR) MRL/maastoliikennelaki/ulkoilulaksuunnitelma / toimitus kaavoitus/ ulkoilureitti- kunta/ely-keskus Harju- ja kallioalueet maa-aineslupa, ottamissuunnitelma maa-aineslaki kunta (MY1, ge, EO/EO2) Turvetuotantoalueet ympäristönsuojelulaki (EO1) AVI ympäristölupa kaivoslaki, ympäristönsuojelulaki, YVA- TEM/AVI Kaivostoimintojen alueet kaivospiirihakemus, ympäristölupa (EK) laki Luonnonsuojelualueet (SL) luonnonsuojelulaki ELY-keskus rauhoitus Suojelualueet (S1) vesilaki AVI vesilain mukainen lupa Hyvät pellot (MT) MRL kunta rakennuslupa Metsätalousalueet (MU) metsälaki Metsäkeskus Matkailupalveluiden alueet (RM) MRL kunta kaavoitus m.t.suunn./ metsänkäyttöilmoitus Jätteenkäsittelyalueet (EJ) ympäristönsuojelulaki AVI ympäristölupa Satamat/laiturit (lv) vesilaki AVI vesilain mukainen lupa Uiton toimintapaikat (lu) vesilaki AVI vesilain mukainen lupa jäteveden puhdistamo (j) ympäristönsuojelulaki AVI ympäristölupa Pohjavesialue (pv1) ympäristönsuojelulaki ELY-keskus suoja-alue
Kaavoituskatsaus 2017 18 (29) Maisema-alue (MA1-v, MA1) Kulttuuriympäristön kannalta tärkeä alue (MA1-v, MA1) MRL/metsälaki MRL kunta/metsäkeskus/ ELY-keskus kunta/ely-keskus Vesiväylät ja -reitit Ulkoilureitit Tiet Voimansiirtolinjat vesilaki maastoliikennelaki /ulkoilulaki maantielaki ELY-keskus/Liikennevirasto/LVM TEM/ Maanmittauslaitos sähköm.l./lunastuslaki kunta / ELY-keskus ELY-keskus/AVI/kunta rakennuslupa/ kaavoitus/ metsänkäyttöilmoitus/ avustuspäätös rakennuslupa/kaavoitus/avustuspäätös Muinaismuisto (sm) muinaismuistolaki Museovirasto rauhoitus Rakennussuojelukohde MRL/rakennussuojelulaki kunta/ely-keskus (SR) kaavoitus/suojelupäätös/- avustuspäätös vesilain mukainen lupa ulkoilureittisuunnitelma/ toimitus yleis- ja tiesuunnitelmat toimitus
Kaavoituskatsaus 2017 19 (29) 5. Vuosikatsaus Pohjois-Savon kuntakaavoitustilanteeseen 5.1 Kuntakaavoitus ja maankäytön suunnittelu Kuntien kaavoitus on ollut voimassa olevien maakuntakaavojen mukaista ja edistänyt maakuntakaavojen toteuttamista, tosin lausunnoissa joudutaan viittaamaan usein maakuntakaavan joustamiseen maakuntakaavan ajantasaisuuden heikkenemisen johdosta. Tämän johdosta yleiskaavassa tulee selostuksessa olla tarkemmat perustelut kaavan ratkaisuille. Liitto on antanut kaikkiaan 66 lausuntoa vuonna 2016 asemakaavoista, osayleiskaavoista, teistä, muiden liittojen maakuntakaavoista, maa-ainesten otosta, YVA:sta ja lakimuutosesityksistä. Lausuntopyyntöjä tuli kaikkiaan 97 kpl, mutta suuri osa oli asemakaavan muutoksia, joissa maakuntakaavan näkökulmasta ei ollut lausuttavaa. Maankäytön suunnitteluun ja luvitukseen liittyen on ollut lausunnoilla lakimuutosesityksiä hallitusohjelman norminpurkutalkoiden merkeissä. Maakunnan suurin tuulivoimalapuistohanke eteni Vieremällä osayleiskaavaehdotukseksi. Vieremä ei ole vielä käsitellyt puistoa valtuustossa. Kainuun puoleinen osa puiston osayleiskaavasta on hyväksytty Kajaanin valtuustossa. Maakunnan mittavin hanke, Finnpulpin biotuotetehdas, oli sekä YVA- että asemakaavaprosessin ansiosta lausunnoilla. Etelä-Konneveden rantaosayleiskaavassa on varauduttu kansallispuiston matkailijamäärien kasvuun kaavoittamalla matkailurakentamiseen soveltuvia alueita Etelä-Konneveden rannoille. Pohjois-Savon pienemmissä kunnissa on aktiivisesti yleiskaavoitettu taajamien keskustoja. Näin ollen voidaan todeta, että ainakin taloudellisen matalasuhdanteen aikana kaavoitus on hyvin vastannut kysyntään ja parantanut valmiuksia kohdata paremmat taloudelliset ajat. Rantojen suunnittelu on koskenut yleensä yleiskaavojen ja ranta-asemakaavojen pieniä muutoksia maanomistajien aloitteesta. Siilinjärven, Varkauden ja Kuopion laadinnassa olevat ja valmistuneet osayleiskaavat vievät vahvasti maakuntakaavojen tahtotilaa eteenpäin. Kuopio on viherverkostosuunnittelullaan pyrkinyt yhteensovittamaan liito-oravan ja ihmisten tarpeita. Valtion viranomaisten valitukset ovat koskeneet liito-oravan ja kulttuuriympäristön huomioimista kaavoituksessa. Kulttuuriympäristö on jatkuva keskustelujen aihe kaavaprosesseissa. Noin kaksi kolmasosaa kunnista on inventoinut modernia rakennusperintöään yleiskaavoituksen yhteydessä. Inventointien merkitys on kasvamassa sitä mukaa, kun uusia vuosikymmeniä tulee rakennuskantaan ja tarve purkaa 1960-, 70-, 80- ja jopa 1990-luvun rakennuksia käyttömahdollisuuksien vähentyessä kasvaa. Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 osoitettiin yhdyskuntarakenteen tiivistämistarve rautatieasemien ympärille. Oheisesta kartasta tulee hyvin esille, miten Siilinjärven, Kuopion ja Suonenjoen asemien lähiympäristössä asutus on kasvanut, muualla pienentynyt. Lähivuosien aikana kaavoituksen ansiosta Iisalmen, Siilinjärven, Kuopion ja Suonenjoen asemien läheisyydessä oleva väestö tulee kasvamaan. Iisalmen Veturitallin alueen kunnallistekniikka on valmistumassa ja Iisalmi pääsee luovuttamaan tontteja alueelta. Ensimmäiset rakentajat aloittanevat viimeistään 2018. Alueen rakennukset tulee tehdä puusta, välipohjissa puun käyttö on suosituksena.
Kaavoituskatsaus 2017 20 (29) Alueelle mahtuu noin 200 asukasta ja toteutunee noin 15 vuoden aikajanalla. Väestön kehitys 1 km:n säteellä rautatieasemien ympäristöissä 2010-2015 Lapinlahti - 5,35 % Kiuruvesi - 4,95 % Iisalmi - 2,25 % Varkaus - 2,25 % Suonenjoki + 0,19 % Siilinjärvi + 5,59 % Kuopio + 10,77 %
Kaavoituskatsaus 2017 21 (29)
Kaavoituskatsaus 2017 22 (29) Siilinjärven rautatieaseman lähistölle on asemakaavoitettu ja vielä valmistumassa useita uusia kerrostalojen rakennuspaikkoja, joissa alle puolen kilometrin etäisyydelle rautatieasemasta on mahdollista rakentaa n. 10 uutta kerrostaloa. Lähivuosina valmistuvat asemakaavat mahdollistavat yli 20 kerrostalon rakentamisen alle 1 km etäisyydellä asemasta. Toteuttamisessa realistinen tavoite on rakentaa kilometrin säteellä rautatieasemasta 1-2 asuinkerrostaloa vuodessa, jolloin tulevan 10 vuoden aikana valmistuisi n. 15 kerrostaloa. Asukkaiksi muutettuna puhutaan n. 800-1000 asukkaan asuntorakentamisesta, joka tulee toteuttaa Siilinjärvellä pelkästään väestön ikääntymisen ja asumisväljyyden kasvamisen vuoksi. Siilinjärven keskusta-alue sijoittuu kokonaisuudessaan alle 1 km etäisyydelle rautatieasemasta. Suonenjoella on vasta valmistunut asemakaavamuutokset rautatieaseman läheisyydessä. Liikennevirasto toteutti Suonenjoen aseman rata-, alikulku- ja hissi muutoksia vuoden 2016 aikana n. 10 milj. :lla. Kerros- ja rivitalojen rakentaminenkin etenee kymmenen vuoden aikana. Kuva. Suonenjoen asema 11/2016, Paula Qvick Lapinlahden ratapihalla sijaitseva raakapuunkuormauspaikka sisältyy Liikenneviraston vuoden 2018 raakapuunterminaali- ja kuormauspaikkaverkon tavoitetilaan kuormauspaikkana. Liikenneviraston suunnitelmien mukaan kuormauspaikka tulee säilymään Lapinlahdella myös jatkossa ja sen kehittämisen tulee olla mahdollista. Kuormauspaikan osalta tulee varautua nykyisten kuormausraiteiden pidentämiseen 550 metrin hyötypituuteen. Raiteiden nykyiset hyötypituudet ovat 515 metriä ja 340 metriä. Raiteiden pidentämisestä ei Liikennevirastossa toistaiseksi ole tarkempia suunnitelmia. Kuormaustoiminnoista aiheutuu ympäristöön meluhaittaa, joten uuden asumisen yms. sijoittamista alueen läheisyyteen tulee välttää. Kuopion rautatieaseman/ linja-autoaseman alueelle on asemakaavoitus ehdotusvaiheessa. Työ liittyy Kuopion Portti -hankkeeseen. Alueelle tulee noin 45 000 km2, josta asumisen osuus on noin 10000 km2 (noin 250 asukasta). Alue kehittyy palvelujen, työpaikkojen ja asumisen alueena.
Kaavoituskatsaus 2017 23 (29) Varkauden osalta ei ole tiedossa hankkeita aseman välittömässä läheisyydessä. Pohjois-Savon rautatieasemien läheisyyteen rakennetaan arviolta n. 2000 asukkaalle asuntoja ja Kuopiossa työpaikkoja sekä palveluita seuraavan 10 vuoden aikana. Ympäristöministeriö on tutkinut vuosien aikana valitusten menestymistä. Ylivoimaisesti suurimman valittajaryhmän eli yksityishenkilöiden valituksista hyväksyttiin 18 % ja hylättiin 71 %. Keskimääräistä selvästi paremmin menestyivät yhdistysten ja viranomaisten valitukset. Koko aineistossa ELY-keskusten valituksista hyväksyttiin 80 %, ja vain noin 15 % valituksista hylättiin. Parhaiten menestyivät ELY-keskusten yleis- ja rantayleiskaavavalitukset, joista hyväksyttiin yhteensä 95 %. ELY-keskusten tekemistä asemakaavavalituksista hyväksyttiin 72 %, ja ranta-asemakaavavalituksista 50 %. Yhdistysten valituksista hyväksyttiin 29 % ja muiden viranomaisten kuin ELY-keskusten valituksista hyväksyttiin 63 %. Nämä luvut ovat koko Suomen tasolta, mutta pitänevät paikkansa myös yleisellä tasolla Pohjois-Savossa. Maakuntauudistuksen valmistelu on alkanut Pohjois-Savossa. Alueidenkäytön, luonnon monimuotoisuuden edistäminen, rakentamisen ohjaus ja maakuntakaavoitus ovat 2019 alkaen yhdessä organisaatiossa nykyisen kahden organisaation sijaan. Tavoitteena on saada aikaan asiakaslähtöinen palveluorganisaatio, joka tehokkaasti edistää Pohjois-Savon menestymisen mahdollisuuksia. 6. Maakunnan taajama- ja kylärakenteen kehitys 2010-2015 Väestökehitys 2010-2015 maakuntakaavan taajamissa ja kylissä Pohjois-Savon väestö on vuosien 2010-2015 aikana hivenen kasvanut eli 247 943 asukkaasta 248 129 asukkaaseen (0,07 %). Keskeisempää on huomioida, että vuodesta 1992 alkanut jatkuva väestön väheneminen on pysähtynyt. Maakuntakaavassa on osoitettu taajamat, maankäytön suunnittelua edellyttävät kylät (kartassa tummalla reunuksella) ja pienemmät n. 50 asukkaan kylät. Toisessa kartassa on nostettu esille Suomen Ympäristökeskuksen yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän taajamat, kylät ja pienkylät ja tarkasteltu väestömuutosta samalla ajanjaksolla. Kuopio-Siilinjärven taajama-alueet ovat kasvaneet hyvin, muutoin keskustaajamissa väestö on vähentynyt. Leppävirran pohjoisosista alkaen aina Iisalmeen ja Kiuruvedelle sekä Tahkolla on ollut positiivista väestökehitystä kylissä ja pienkylissä, muutoin hajanaisemmin eri puolilla Pohjois-Savoa. Siilinjärven taajamien ja kylien ulkopuolella oleva muu maaseutualue on ainut, joka on kasvanut väestöltään seurantajaksolla. Maankäytön suunnittelua edellyttävistä kylistä on kasvanut vertailujaksolla melkein puolet, pienemmistä n. 20 %. Määrällisesti pientä, mutta suhteellisesti suurta kasvua on Iisalmen Lappetelä -Pörsänmäellä, Leppävirran Mustinmäellä ja Kuopion Rytkyllä.
Kaavoituskatsaus 2017 24 (29)
Kaavoituskatsaus 2017 25 (29)
Kaavoituskatsaus 2017 26 (29)
Kaavoituskatsaus 2017 27 (29) 7. Tuulivoima-alueiden eteneminen Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavan potentiaalisista tuulivoima-alueista pisimmällä on Leppävirran Niittysmäki -Konkanmäen alue, jossa rakennusluvat kolmelle tuulivoimalalle ovat lainvoimaiset. Yleiskaavoitusvaiheessa ovat Vieremän ja Vesannon hankkeet. Osassa vt 5:n itäpuolen hankkeista on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ilmennyt tuulivoimaa poissulkevia reunaehtoja, joita ei ollut tuulivoimamaakuntakaavaa laatiessa tiedossa. Tällä hetkellä Pohjois-Savossa ei ole kuitenkaan yhtään tuulivoimalaa toiminnassa, Keski-Suomessa ja Kainuussa ensimmäiset tuulivoimapuistot ovat jo toteutuneet, Pohjois-Pohjanmaalla on noin 40 % Suomen toteutuneista tuulivoimalapuistoista. Vieremä: Linnalankangas ja Rahustenaho, (maakuntakaavassa tv 28.801 ja tv 28.800) Metsähallitus Laatumaa selvittää tuulivoiman rakentamismahdollisuuksia Piiparinmäen ja Murtomäen alueelle. Piiparinmäen alue sijaitsee Pyhännän ja Kajaanin alueella ja Murtomäki Vieremän kunnan ja Kajaanin kaupungin alueella. Hankkeeseen on sovellettu YVA-menettelyä (v. 2013-2014) ja alueille laaditaan osayleiskaavat. Vieremän ja Kajaanin alueelle sijoittuva Murtomäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä 1.7. 31.8.2016. Murtomäen tuulivoimapuistoon tulisi kaikkiaan 27 tuulivoimalaa, joista Vieremälle sijoitettaisiin 18 kpl. Vesanto: Honkamäki -Palokangas, (maakuntakaavassa tv 35.800) Oinaskylän tuulivoimaosayleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä 26.11. 28.12.2015. (Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy, 6 kpl noin 3 MW tuulivoimalaa) Kunnanvaltuusto hyväksyi Oinaskylän tuulivoimaosayleiskaavan 13.6.2016. Päätöksestä on valitettu Kuopion hallinto-oikeuteen. Kuopio: Linnanmäki (maakuntakaavassa tv 43.802) Hankekehittäjä TuuliSaimaan tavoitteena oli Halunan tuulivoimaosayleiskaavatyön tuloksena rakentaa noin 8 tuulivoimalaa. TuuliSaimaa Oy kuitenkin luopui Halunan tuulivoimahankkeen kehittämisestä kesällä 2014 johtuen puolustusvoimien kielteisestä kannasta alueen tuulivoimarakentamista kohtaan. Rahasmäki (maakuntakaavassa tv 43.800) TuuliSaimaan tavoitteena oli noin 13 tuulivoimalan kokonaisuus. Hankkeeseen oli tarkoitus soveltaa YVA-menettelyä. Kuopion kaupunginhallitus hylkäsi 26.5.2014 Rahasmäen kaavoitusaloitteen äänin 9-2. Pieni Neulamäki (maakuntakaavassa tv 11.800) Tuulivoimarakentamista on selvitetty Pienen Neulamäen osayleiskaavatyön yhteydessä. Kuopion Energia vetäytyi syksyllä 2015 tuulivoimasuunnitelmista. Suuri Palonen (maakuntakaavassa tv 11.802) Suovu-Palosen osayleiskaava on ollut jo aiemmin luonnoksena nähtävillä v. 2011, mutta silloin mukana ei ollut tuulivoimaa. Tuulivoiman mahdollistava osayleiskaavatyö alkaa alusta uudelleen.
Kaavoituskatsaus 2017 28 (29) Leppävirta: Niittysmäki-Konkanmäki (maakuntakaavassa tv 52.801) Niittysmäki-Konkanmäki tuulivoimaosayleiskaava, (Tetrituuli Oy) on hyväksytty kunnanvaltuustossa 14.1.2013, osayleiskaava mahdollistaa 5 voimalaa. Vuoden 2013 aikana toimija muutti suunnitelmia siten, että hanke käsittää vain kolme aiempaa viittä suurempitehoisempaa tuulivoimalaa. Kolmesta tuulivoimalasta tehtiin valitus Itä-Suomen hallinto-oikeuteen syksyllä 2014. Neljä alueen asukasta valitti Leppävirran kunnan rakennustarkastajan suunnittelutarveratkaisupäätöksestä ja kunnan rakennuslupajaoksen poikkeamispäätöksestä osayleiskaavasta. Hallintooikeus hylkäsi valitukset kesällä 2015. Korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt valituslupaa. Rautalampi: Tervalamminvuori (maakuntakaavassa tv 33.800 ja tv 31.801) Alueen tarkastelu lähti liikkeelle maanomistajien ja tuulivoimakehittäjän aloitteesta 11.2.2014. Suunnitelmissa noin 6 kpl 3-3,3 MW:n tuulivoimalaa Rautalammin ja Suonenjoen rajalla. Hanke vaatii toteutuakseen maakuntakaavamerkinnän lisäksi osayleiskaavan laadinnan selvityksineen.
Kaavoituskatsaus 2017 29 (29) Pohjois-Savon liitto, (Sepänkatu 1) PL 247, 70101 KUOPIO (017) 550 1400, Fax (017) 550 1428, www.pohjois-savo.fi pohjois-savo.fi Kotipaikka: Sepänkatu Kuopio 1, PL 247 Puhelin 017 550 1400