Kaupunginhallitus 210 21.11.2016 Kaupunginhallitus 223 28.11.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2020 taloussuunnitelman hyväksyminen 177/1.05/2016 Kaupunginhallitus 21.11.2016 210 (Asian valmistelija Kauko Sarkkinen, puh. 044 4294222) Kuntalain 110 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun men nes sä hy väk syt tä vä kunnalle seu raa vak si kalenterivuodeksi ta lous ar vio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja vel voit teet. Talous ar vion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hy väk syt tä vä myös taloussuunnitelma kol meksi tai useammaksi vuo dek si (suun nitel ma kau si). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman en sim mäi nen vuo si. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kun ta stra te giaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen tur vataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kunta kon ser nin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on ol ta va ta sa painossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tu lee kattaa enintään neljän vuo den kuluessa tilinpäätöksen vah vis ta mis ta seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee ta lous suun ni tel mas sa päättää yksilöidyistä toimen pi teis tä, joilla alijäämä mai nit tu na ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edel lyt tämät mää rärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten ra hoi tus tarve kate taan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai net tomää räi se nä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä inves tointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Edellä 3 momentissa säädettyä alijäämän kattamisvelvollisuutta sovel le taan myös kuntayhtymiin. Uuden kuntalain alijäämän kattamissäännöstä sovelletaan en simmäi sen ker ran vuoden 2015 taseeseen kertyneisiin alijäämiin, eli alijää mät tu li si kattaa viimeistään vuoden 2020 tilinpäätöksessä. Jos kunnan ta see seen kertynyt alijäämä on tilikauden 2015 ti lin päätök ses sä yli 500 euroa asukasta kohden, alijäämän tulee olla katettu vii meis tään ti li kau den 2022 tilinpäätöksessä.
Ylivieskan kaupungin taseessa 31.12.2015 on kertynyttä alijäämää 6,2 milj. euroa, eli 412 euroa asukasta kohden. Vuoden 2016 ti linpää tök ses tä ennustetaan tulevan ylijäämäinen. Vieskan lii ke lai toskun ta yh ty män purkamisen vaikutus vuoden 2016 ylijäämään on merkit tä vä. Taloussuunnitelman yhteydessä hyväksyttävillä talouden ta sa pai notta mis en toimenpiteillä varmistetaan alijäämän kat ta mi nen kuntalain edel lyt tä mäs sä ai ka tau lus sa. Kuntatalouden tila oli odotettua parempi vuonna 2015. Ennusteen mu kaan kuntatalouden kokonaismenot ja -tulot kehittyvät vuosina 2016-2020 historiaan nähden hyvin vaimeasti. Tilikauden tulos vahvis tuu vuosina 2016-2017, mutta heikkenee jälleen vuosikymmenen lop pua kohden. Kuntataloutta vahvistavat kuntien omat so peu tus toimet sekä hallitusohjelman suorat sopeutustoimet. Kil pai lu ky ky so pimus vahvistaa kuntataloutta pitkällä aikavälillä. Menojen kas vu pai net ta aiheuttaa mm. väestön ikään ty mi nen ja kuntien vastuun li sään ty mi nen pit kä ai kais työt tö mis tä. Ylivieskassa meno jen kasvupainetta aiheuttaa myös väkiluvun kas vus ta johtuva palve lu ky syn nän kasvu ja erittäin mittava in ves toin ti oh jel ma vuosille 2017-2020. Kilpailukykysopimuksen mukaiset kunnalliset virka- ja työ eh to so pimuk set ovat voimassa 1.2.2017-31.1.2018. Sopimuksen piirissä ovat kaikki kuntien ja kuntayhtymien palkansaajat. Sopimuskaudella palkkoi hin ei tehdä palkankorotuksia. Lomarahoja leikataan 30 pro sen tilla sopimuskauden 2014-2016 tasosta. Lomarahojen leikkaus kos kee 1.2.2017-30.9.2019 maksettavia lomarahoja. Lisäksi vuo sit tais ta työaikaa pidennetään 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muut ta matta. Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat vuodelle 2017, kun so si aa li va kuu tus mak su jen painopistettä siirretään työnantajilta työnte ki jöil le. Menohelpotusten ohella osa kilpailukykysopimuksen toimen pi teis tä merkitsee kuntien tulopohjan heikkenemistä. Pal kan saajien sosiaalivakuutusmaksujen korotus kasvattaa palkansaajien ve rovä hen nyk siä ja pienentää kuntien ansiotuloverotuottoja. Kuntien valtion osuuk sia vähentämällä rahoitetaan kaikille työnantajille suun nattua sairausvakuutusmaksun alennusta. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä on siirtymässä kun nil ta ja kuntayhtymiltä 18 itsehallintoalueelle. Maakuntien vas tuulle on siirtymässä 1.1.2019 alkaen myös pelastustoimi, ym pä ris tö tervey den huol to, maakuntaliittojen tehtävät ja eräät muut kuntien ja valtion aluehallinnon tehtävät. Sote- ja maakuntauudistukseen liit ty-
vien lakien hyväksyminen siirtyy vuoden 2017 puolelle. Ylivieskan kau pun gin taloussuunnitelmassa 2017-2020 ei ole vielä huomioitu vuo den 2019 alusta mahdollisesti tulevaa sote- ja maa kun ta uu distus ta. Taloussuunnitelmassa 2017-2020 on teh tävä alueit tain esi tet ty strategiaan ja hyväksyttyihin toimintasuunnitelmiin perustuvat toi min nal liset ta voit teet se kä sen jäl keen esi tetty teh tä vä aluei den toimintatulot ja toimintamenot sekä niiden erotuk sena toi min ta kate, jo ka on valtuus toon näh den si to va määrä rahata so käyttö ta lou dessa. Investoinneissa si tova taso on jo ko han keryh män tai hank keen brutto määrä raha. Poik keuksena hanke ryh mä Maa- ja ve si alueet, jossa si to vuus ta so on nettome not/-tulot. Pe rusteluissa in ves toin ti mää rärahan käy tölle voi daan aset taa si to via ehto ja, ku ten val tion osuu den saa mi nen. Sosiaali- ja ter vey den huol lon palvelut tuottaa Peruspalvelukuntayhtymä Kallio. Sosi aali- ja terveyspalvelujen osuus on noin 57 % kaupun gin käyttötalouden nettomenoista, siksi nii den tehokas ja ta loudel li nen tuot ta mi nen on erittäin tärkeää kau pungin ta lou den ta sapainot tami sessa. Vuoden 2017 talousarvioon on varattu yhteensä 46,5 milj. euroa Perus pal ve lu kun ta yh ty mä Kalliolta ostettaviin sosiaali- ja terveydenhuol lon ja erikoissairaanhoidon palveluihin, eli 2,2 % ku lu van vuo den alkuperäisen talousarvion määrärahaa enem män. Kaupunginjohtajan vuoden 2017 talousarvioesityksessä tu los las kelman toimintakate (toi min nan nettomenot) on -81.727.160 euroa, jossa muu tos ta ku lu van vuoden talousarvioon +0,3 %. Vuosikate on po si tii vi nen 6.742.840 euroa ja talousarvioesitys on ylijäämäinen 2.224.840 euroa. Taloussuunnitelmassa taseen alijäämä on katettu vuo sien 2017-2020 aikana. Vuoden 2017 verorahoituksen (verotulot ja valtionosuudet yhteensä) en nus te taan kasvavan kuluvan vuoden toteumaennusteesta 1,5 %. Ve ro tu lo jen muu tos on +0,8 % ja valtionosuuksien + 2,7 %. Ve ro tu lojen ker ty mää heikentää Kiky-sopimukseen liittyvät palkkojen nol la koro tuk set ja julkisen puolen lomarahaleikkaukset. Valtionosuudet kasva vat lä hin nä verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen kasvun an sios ta. Kaupunginjohtajan esityksessä vuoden 2017 investointimenot ovat yh teen sä 14.015.000 eu roa. Suurimmat ta lon ra ken ta mi sen in vestoin ti koh teet ovat Katajan koulun peruskorjaus ja laajennus vuo si na 2016-2017, kaupungintalon peruskorjaus vuosina 2016-2017, Ha kalah den päiväkodin laajennus vuosina 2017-2018 sekä Kallion esit tä-
mät hankkeet kehitysvammaisten palvelukoti ja vanhusten hoivakoti vuo si na 2017-2018. Liikennealueiden investointeihin on esitetty 2,1 milj. euroa, ve si huol to lai tok sen investointeihin 650.000 euroa ja liikun ta-aluei den rakentamiseen ja kunnossapitoon 350.000 euroa. Investoinnit ra hoi te taan vuosikatteella (omarahoitus 6,7 milj. euroa), omai suu den myyntituloilla ja lainanotolla. Vuo den 2017 lo pussa laino jen ko ko nais mää rän ar vioi daan ole van noin 73,8 milj. eu roa, eli 4.850 eu roa asu kas ta kohti. Lainamäärä pitää sisällään Vieskan liike lai tos kun ta yh ty mäl tä siirtyvät lainat, kun kuntayhtymä puretaan ja omai suut ta ja velkaa siirtyy kaupungille 31.12.2016. Kokousedustajille on 16.11. postitettu kaupunginjohtajan esitys vuoden 2017 talousarvioksi ja vuosien 2017-2020 ta lous suun ni tel mak si. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että kau pun gin hal li tuk sen ehdotus vuoden 2017 talousarvioksi ja vuosien 2017-2020 taloussuunnitelmaksi hyväksytään. Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että hallintosäännössä hy väksy tyn ratkaisuvallan mukaisesti talousjohtaja oikeutetaan ottamaan vuo den 2017 talousarvioon sisältyvä 10,8 milj. euron lainamäärä ja mak su val miu den turvaamiseksi tai korkokustannusten pie nen tä misek si ottamaan lyhytaikaisia kuntatodistuslainoja tai muita ly hyt ai kaisia lainoja, joita saa olla kulloinkin enintään 60 milj. euroa. KAUPUNGINHALLITUS: Aloitti talousarvio-taloussuunnitelman käsit te lyn. Käsittelyä jatketaan seuraavassa kokouksessa. Kaupunginhallitus 28.11.2016 223 KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että kau pun gin hal li tuk sen ehdotus vuoden 2017 talousarvioksi ja vuosien 2017-2020 taloussuunnitelmaksi hyväksytään. Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että hallintosäännössä hy väksy tyn ratkaisuvallan mukaisesti talousjohtaja oikeutetaan ottamaan vuo den 2017 talousarvioon sisältyvä 10,8 milj. euron lainamäärä ja mak su val miu den turvaamiseksi tai korkokustannusten pie nen tä misek si ottamaan lyhytaikaisia kuntatodistuslainoja tai muita ly hyt ai kaisia lainoja, joita saa olla kulloinkin enintään 60 milj. euroa. KAUPUNGINJOHTAJA muutti kokouksessa päätösehdotustaan seu raa vil ta osin: Investointiosa/Irtain omaisuus/kansalaisopisto Esitys vuodelle 2017 puutyötuvan laitteet ja purunpoistojärjestelmä 96 000 euroa poistetaan.
Investointiosa/Liikunta-alueet/Liikuntapaikkarakentamisen nimetyt koh teet 2017-2020 Määrärahaesitys vuodelle 2017 jalkapallohallin (yksityinen) pe rus tustyöt 170 000 euroa pidetään talousarviossa, mutta määrärahan käytös tä päätetään kaupunginvaltuuston eri päätöksellä. KAUPUNGINHALLITUS: Keskustelun aikana Kaisa Haapakoski esit ti, että käyttötalousosan Tekniset palvelut/kuntatekniikanyksikkö teks tiä muutetaan Närhitien ratasillan osalta seuraavaksi: Närhitien ratasillan rakentamisen suunnitelmat tehdään vuonna 2017 ja rakentaminen toteutetaan vuonna 2018. Päivi Jaakola kannatti Kaisa Haapakosken tekemää esitystä. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kaupunginjohtajan eh do tukses ta poikkeava kannatettu esitys, siitä on äänestettävä esittäen käden nos to ää nes tys tä. Äänestystapa hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä kaupunginjohtajan esitys sai 3 ääntä (MJ, SK, K-MP) Kaisa Haapakosken esityksen saadessa 4 ääntä (KH, TH, PJ, TJ) poissa 2. Puheenjohtaja totesi Kaisa Haapakosken esityksen tulleen hy väk sytyk si. Käsiteltäessä investointiosan kohtaa Lii ken ne alu eet/kun nal lis tek niikan nimetyt kohteet 2017-2020 Kaisa Haapakoski esitti, että När hitien ratasiltaan varataan 150 000 euroa suunnitteluun vuodelle 2017 ja 2 000 000 euroa rakentamiseen vuodelle 2018. Päivi Jaakola kannat ti Kaisa Haapakosken tekemää esitystä. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kaupunginjohtajan eh do tukses ta poikkeava kannatettu esitys, siitä on äänestettävä esittäen käden nos to ää nes tys tä. Äänestystapa hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä kaupunginjohtajan esitys sai 3 ääntä (MJ, SK, K-MP) Kaisa Haapakosken esityksen saadessa 4 ääntä (KH, TH, PJ, TJ), poissa 2. Puheenjohtaja totesi Kaisa Haapakosken esityksen tulleen hy väk sytyk si. Käsiteltäessä investointiosan kohtaa Lii kun ta-alu eet/lii kun ta paik kara ken ta mi sen nimetyt kohteet 2017-2020 Samuli Kärkinen esitti, että jal ka pal lo hal lin perustustöiden määräraha 170 000 euroa vuodelle 2017 poistetaan. Päivi Jaakola kannatti Samuli Kärkisen tekemää esitystä.
Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kaupunginjohtajan eh do tukses ta poikkeava kannatettu esitys, siitä on äänestettävä esittäen käden nos to ää nes tys tä. Äänestystapa hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä kaupunginjohtajan esitys sai 5 ääntä (KH, TH, TJ, MJ, K-MP) Samuli Kärkisen esityksen saadessa 2 ääntä (PJ, SK,) poissa 2. Puheenjohtaja totesi kaupunginjohtajan esityksen tulleen hy väk sytyk si. Päätetyt määrärahojen lisäykset katetaan lainanottoa lisäämällä (54 000 v. 2017 ja 2 milj. v. 2018) ja rahoituslaskelmaa muu tetaan tarvittavilta osin. Muilta osin kaupunginjohtajan esitys tuli hyväksytyksi. Tiina Junttila poistui esteellisenä ko kouk ses ta tehtäväalueen 175 Yhtei sö tuet käsittelyn ajaksi. Asiantuntijoina kuultiin Peruspalvelukuntayhtymä Kallion vs. kun ta yhty män johtaja Urho Mölleriä ja talousjohtaja Kauko Sarkkista. Tämä asiakohta käsiteltiin :n 220 käsittelyn jälkeen.