Terapeuttisen muutoksen kuvaaminen ulkoisen ja sisäisen vuoropuhelun vaihdoksina PSYKOTERAPIATUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2015 Jarl Wahlström Jyväskylän yliopisto
Psykoterapia erityisenä vuorovaikutusprosessina Mikä on erityistä psykoterapialle sosiaalisena vuorovaikutusprosessina? Mitä tästä erityisyydestä on yhteistä eri psykoterapiamenetelmille? Miten huomioidaan se, että psykoterapia keskeisesti on keskusteluhoitoa?
Mistä rakentuu psykoterapeuttinen hoito parantavana prosessina? (Wampold) suhde, tunne, luottamus asetelma, odotus käsitejärjestelmä tai myytti, uskottavuus rituaali, proseduuri, osallistuminen merkitystyö
Terapeuttisen muutoksen kontekstuaalinen malli kulttuuri palvelujärjestelmä toimipiste suhde keskustelu kerronta asiakkaan toiminta henkilökohtaisten merkitysten muunnokset terapeutin toiminta ajatukset tunteet neuraaliset prosessit
SOSIO- SEMIO- GENESIS PSYKO- SEMIO- GENESIS SOSIAALINEN ORGANI- SOITUMINEN SEMIOOTTISET PROSESSIT PSYKOTERAPIASSA
Sisäinen vuoropuhelu: Minuuden moniäänisyys Minuus tai Itse voidaan mieltää jatkuvana prosessina ja moniäänisenä eli dialogisena konstellaationa (Dialogical Self). Eri tilanteissa, yhteyksissä ja suhteissa hankitut kokemukset saavat Itsessä edustuksen skeemoina tai ääninä. Itse kokemuksellisena prosessina voi tulla myös havainnoinnin kohteeksi. Moniäänisyys voi ilmetä Itsen joustavuutena, mutta myös pirstoutuneisuutena.
Ongelmallinen kokemus Psykoterapeutti mieltää asiakkaan hoitoon tulemisen syyn diagnoosin tai tapausjäsennyksen kautta. Asiakkaalle hoitoon hakeutumisen syy ilmenee kokemuksena mielen hyvinvoinnin tai elämänhallinnan puuttumisena. Tätä kutsutaan ongelmalliseksi kokemukseksi. Ongelmallinen kokemus esiintyy asiakkaalle jollakin tavalla vieraana (objektipositio).
Assimilaatio Minuus on kokemuksia edustavien skeemojen tai äänien konstellaationa monimuotoinen. Kokemukset tulevat osaksi dialogista minuutta (assimilaatio) eri tavoin ja eritasoisesti. Kokemukset myös muuttavat minuuden konstellaatiota (akkomodaatio). Kokemus on assimilaatioanalyysin määritelmän mukaisesti ongelmallinen, kun se assimiloituu vaikeasti ja vain osittaisesti minuuteen.
Ääni 1/2 Ääni on metaforinen ilmaisu kokemusten edustuksesta minuudessa. Äänen aktivoituessa se ohjaa henkilön orientaatiota, tunnesuhdetta ja toimintatapaa. Ääni-metafora on psykologisesti realistisempi kuin skeeman käsite. Minuus tai Itse voidaan mieltää ääniyhteisönä. Eri äänillä voi olla hierarkkisesti eri asemat ääniyhteisössä.
Ääni 2/2 Ääniyhteisön jäsenenä äänellä on Funktio Sisältö Affekti Kontekstuaalinen houkutin Asema Itsen dialogisessa rakenteessa Ongelmallista kokemusta edustava ääni esiintyy ääniyhteisössä ongelmallisena äänenä.
Ongelmallinen ääni Ongelmallinen ääni edustaa kokemusta, joka on ollut hyväntahtoisen kohtelun yleisen odotuksen vastainen. Ongelmallinen ääni (problematic voice) on ääniyhteisöä hallitsevan tai hallitsevien äänten (dominant voice) kannalta häiritsevä. Ongelmallinen ääni on ääniyhteisössä alisteisessa asemassa (non-dominant, subjugated voice). Ongelmallisia ääniä voi olla useita.
Ongelmallisen kokemuksen assimiloituminen 1/2 Ongelmallisen kokemuksen (äänen) assimiloitumista voi arvioida käyttäen Assimilation of Problematic Experience/Voices Scale n (APE/VS) eri tasoja tai vaiheita: 0 Torjunta 4 Ymmärrys 1 Ei toivotut ajatukset 5 Työstäminen 2 Orastava tietoisuus 6 Ongelmanratkaisu 3 Ongelman määrittyminen 7 Hallinta Eri asiakkaat tulevat psykoterapiaan eri assimilaatiotasoilla.
Ongelmallisen kokemuksen assimiloituminen 2/2 Assimilaatiotason arvioimiseksi on tunnistettava teemat, joissa ongelmallisesta kokemuksesta puhutaan, ja äänet (hallitsevat ja ongelmalliset), joilla siitä puhutaan. APES tai APVS -asteikko sisältää tasojen kuvaukset ja tyypilliset tunnusmerkit. Assimilaatioprosessi on eri äänten asettautumista dialogiseen suhteeseen toistensa kanssa ja niiden välisten merkityssiltojen rakentumista.
Dialogiset positiot Dialogisella sekvenssianalyysillä voidaan kuvata sitä, miten puhuja rakentaa asemia eli positioita Suhteessa kuulijaan/vastaanottajaan Suhteessa kohteeseen/sisältöön johon viitataan Muodostettu positio sisältää vähintäänkin implisiittisesti myös vastaposition. Dialoginen sekvenssi näyttää ongelmallisen kokemuksen rakentumisen kaavaa. Henkilö voi siirtyä kaavasta toiseen (minä- tilan vaihtelut).
Ulkoiset ja sisäiset dialogit Assimilaatioanalyysi ja Dialoginen sekvenssianalyysi ovat välineitä minuuden tai Itsen dialogisen konstellaation kuvaamiseen. Ne voidaan käyttää myös tämän konstellaation muutosten kuvaamiseen. Kiinnostava tutkimuskohde on asiakkaan sisäisen dialogisen rakenteen muutosten yhteys asiakkaan ja terapeutin välisen konkreettisen vuoropuhelun tapahtumiin.
Ulkoinen vuoropuhelu: Sosiaalipsykologisen vuorovaikutustutkimuksen lähestymistavat Tilanteen sekventiaalinen järjestys (vuoronvaihto): Keskusteluanalyysi (KA) Puhekäytännöt ja merkitysjärjestelmät: Diskurssianalyysi (DA)
KA: Vuorovaikutuksen perustehtäviä psykoterapiassa (Vehviläinen, 2009) 1) Puhumaan saattaminen t. houkuttaminen (talk-elicitation) 2) Asiakkaan kerronta, kuvaukset itsestään 3) Asiakkaan puheen vastaanottaminen ja työstäminen 4) Terapeutin interventiot
Terapeutin asiakkaan puhetta vastaanottavien vuorojen muotoja (Vehviläinen, 2009) Formulaatio Aktiivinen kuuntelu, topiikin määrittely, tunteen vahvistaminen, agendan hallitseminen Ekstentio Ymmärtäminen ja eläytyminen, pääsy asiakkaan kokemukseen, kuvauksen muokkaaminen Sanavalintojen korjaukset Emotionaalisen latauksen voimistaminen tai tähdentäminen, intensiivisen kuuntelemisen ja ymmärtämispyrkimyksen rakentamista
Asiakkaan puhetta vastaanottava terapeutin toiminta vaihtelee sen suhteen, miten se implikoi pääsyä asiakkaan kokemukseen (claimed access to other s experience) tekee näkyväksi terapeutin päättelyä ja tulkinnallista työtä ja suorittaa interventioita Tämä on eräs psykoterapian vuorovaikutuksen erottuvimpia piirteitä: helposti tunnistettava ja muualta poissaoleva (Vehviläinen, 2009)
Ongelmapuheen (troubles telling) vastaanottaminen (Voutilainen, 2010) Arkivuorovaikutus: fokusoidaan kertojaan ja hänen kokemukseensa Neuvontatyö: fokusoidaan ongelmaan ja ratkaisumahdollisuuksiin Psykoterapia: ongelmallisen kokemuksen tunnistaminen ja tulkinta
Diskurssianalyysi Diskurssianalyysissä kiinnostus on sekä rakentuvissa merkityksissä että niissä kielellisissä prosesseissa, joissa merkitykset rakentuvat. Miten ihmiset rakentavat kommunikoidessaan toistensa kanssa tulkintoja todellisuudesta ja erilaisia identiteettejä itselleen ja toisilleen? Miten he oikeuttavat tai kyseenlaistavat erilaisia asiantiloja ja tekoja? Miten he luovat tai sulkevat edellytyksiä tiettyjen asioiden toteutumiselle?
DA: Ongelmapuhe selontekona (account) Ongelmapuheella kuvataan jotain asiantilaa, se on selontekoa omista tai toisten tekemisistä tai tekemättä jättämisistä. Selonteoilla on asiantilojen kuvaamisen lisäksi myös tavoitteita itse vuorovaikutustilanteen ja puhujan määrittelyn kannalta. Selonteot ne oikeuttavat toimintaa, selittävät ja sijoittavat vastuuta itselle, toiselle tai yhteiseksi. Keskusteluissa puhujat pyrkivät tuottamaan itsensä moraalisesti uskottavina toimijoina.
Keskustelupositiot Vuorovaikutuksessa puhujat saavat heidän omien ja muiden puhetavoissa ja niiden herättämissä mielikuvissa erilaisia asemia eli positioita. Positiot vaihtelevat tilanteesta ja asiasta toiseen ja position saanut voi hyväksyä tai kiistää sen oikeutuksen ja yrittää puheellaan muuntaa sitä. Puhujalle keskustelutilanteessa rakentuva positio sisältää hänelle kuuluvia oikeuksia ja velvollisuuksia, ja asettaa muut osallistujat joihinkin positioihin.