Kokemuksen tutkimus IV Oulu Timo Latomaa, FT, KL, PsM

Transkriptio

1 Kokemuksen tutkimus IV Oulu Timo Latomaa, FT, KL, PsM

2 Miksi elämäkerta lähestymistapa Elämäkerrallinen haastattelu ja tulkinta on psykologian perusmenetelmä. Psykologia tutkii maailmasuhteiden mentaalista merkityksellistämistä, joka jäsentyy subjektiiviseksi: 1) kokemukseksi ja 2) toiminnan mielekkyydeksi. Merkityksellistäminen tapahtuu aina jostakin horisontista (näkökulmasta, perspektiivistä) situaatioihin (elämäntilanteisiinja ja -tapahtumiin) maailmasuhteissa. Yksilön kokemushistoria muodostaan horisonttien kokonaisuuden, josta merkityksellistäminen tapahtuu. Psykologinen ymmärtäminen edellyttää yksilön kokemushistorian ja elämäntilanteiden huomioimista Psykologinen timo latomaa 2

3 Peruslähtökohtia 1 Psykologinen elämäkertatutkimus on kokemushistoriallista tutkimusta, so. tutkitaan: Kokemusten historiaa, jossa seurataan yksilön kokemusten rakentumista tämän elämänkulussa. Tästä tutkimusasetelma => Elämänkulku ja kokemushistoria. Historiallinen, kehityksellinen ote yksilön elämään: Yksilön kasvun, mielen rakentumisen näkökulma. Ensimmäisen persoonan, minän näkökulma yksilön subjektiiviseen kokemukseen ja toiminnan subjektiiviseen mielekkyyteen (mm. elämänvalintoihin) Psykologinen timo latomaa 3

4 Peruslähtökohtia 2 Situaation, elämäntilanteiden huomioiminen kokemusten ja toiminnan mielekkyyden ymmärtämisessä, so.: Historiallinen, yhteiskunnallinen tilanne, kulttuuri, sosiaaliset muutokset sekä elämäntapahtumat toimivat elämäntilanteisuutena (situaationa, kontekstina). Keskeisiä yksilön elämän etenemistä kuvaavia käsitteitä: Elämänkulku, elämänkaari, urakulku, elämänpolku, elämänrata. Keskeisiä yksilön kokemushistoriaa kuvaavia käsitteitä: Elämäntarina, subjektiivinen elämäkerta, kokemus itsestä, itse (minä, minuus, identiteetti), persoonallisuus Psykologinen timo latomaa 4

5 Peruslähtökohtia 3 Psykologinen elämäkertatutkimus voi olla teoreettisesti moninaista lähestymistavaltaan: Tieteenteoreettisesti rekonstruktiivista, normatiivisanalyyttistä (vrt. Weber, Piaget, Habermas). Tavoitteeltaan ymmärtävää, menetelmältään tulkitsevaa. Aineistona, joissa kokemushistoria ja elämänkulu näyttäytyvät, ovat avoimet ja teemahaastattelut, kirjalliset omaelämäkerrat tai muistelmat sekä dokumentit Psykologinen timo latomaa 5

6 Peruslähtökohtia 4 ja -käsitteitä 1 Elämänkulun ja kokemushistorian erottaminen. Elämänkulku elämäntilanteinen muutoksina toimii kokemushistorian situaationa, ruumiillisuuden ohella. Elämänkulku kuvaa (ulkoista) tapahtumahistoriaa, ts.: Mitä elämässä on tapahtunut, miten elämä on edennyt. => Elämänvaiheiden ja tapahtumien kuvausta. Kokemushistoria kuvaa (sisäistä) itsen, minän, minuuden, subjektin rakentumista, ts.: Miten yksilö on kokenut ja rakentanut itsensä (koke-muksen itsestä) elämänkulussaan (situaatioissaan) Psykologinen timo latomaa 6

7 Peruskäsitteitä 2 Kokemus itsestä (minuus), kokemushistoria rakentuu yksilön tulkintoina situaatioissa; so. ruumiillisista muutoksista, elämäntilanteissa, elämänkulussa, -valinnoissa. Ihminen rakentaa minuutensa (kokemushistoriansa) itse, mutta sen minuuden, jonka ruumiilliset realiteetit ja elämäntilanteet, -tapahtumat ja yhteiskunnalliset realiteetit (situaationa) mahdollistavat ja rajaavat. => Yksilöllä on pyrkimys kokemusmaailman piirissä olevan hallittavana, ymmärrettävänä ja tarkoituksellisena kokemiseen, so. pyrkimys kokemukseen itsestä Psykologinen timo latomaa 7

8 Peruskäsitteitä 3 Itsen, kokemushistorian rakentumisessa huomioidaan: 1) Ruumiilliset tekijät ja muutokset, 2) Kokemisen ja merkityksenannon ikäsidonnaiset psyykkiset, kehitykselliset ehdot, 3) Historiallinen aika, kulttuuri ja elämäntapahtumat. Yksilön elämäkerta rakentuu elämänkulusta ja kokemushistoriasta. Käsitteellisesti ja metodisesti tehdään neljä erottelua: 1) Elämänkulku kokemushistoria. 2) Eletty koettu elämä (so. tapahtunut tulkittu) Psykologinen timo latomaa 8

9 Peruskäsitteitä 4 Mitä elämässä on tapahtunut (tapahtumat ja teot) vs. miten elämäntilanteet on koettu, mitä ne ovat merkinneet (kokemukset, mielikuvat, tunteet, ajatukset). 3) Kerrottu muistettu eletty/koettu elämä. Mitä toisille kerrotaan vs. mitä muistetaan vs. mitä oikeasti on tapahtunut ja miten nämä on oikeasti koettu. 4) Elämänvaiheet elämänrakenne (elämänalueet). Kokemushistorian muutokset elämänkulussa vs. mitkä asiat milloinkin ovat merkityksellistä elämässä Psykologinen timo latomaa 9

10 Metodologiaa 1 Psykologinen elämäkertatutkimus perustuu kahden tekstin, elämäkerran ja elämäntarinan, erottamiseen. Elämäkerta on muistettu ja sensuroituna kerrottu kuvaus eletystä ja koetusta elämästä ja elämänkulusta. Kerrottu elämäkerta muodostaa tutkimusaineiston: Tutkittavan kertoman tai kirjoittaman kertomuksen kokemushistoriastaan ja elämänsä kulusta. Elämäntarina on tutkimuskohteena: Tutkittavan kertoman tai kirjoittaman elämäkerran taustalle oletettu tarina (käsikirjoitus), jonka tutkija rekonstruoi Psykologinen timo latomaa 10

11 Metodologiaa 2 Elämäntarina on oikeasti eletty ja koettu elämä, tutkittavan elämän ja kokemushistorian käsikirjoitus, jonka hän on dramatisoinut (ja dramatisoi) ensinnäkin 1) psyykkisen työn ja suojatoimenpiteiden (defenssien) muokkaamana muistetuksi elämäkerraksi (tuotetaan muistettu elämäkerrallinen minuus, elämäkerrallinen identiteetti; kokemus itsestä) ja toiseksi sensuroituna kerronta- tai kirjoittamistilanteessa 2) kerrotuksi elämäkerraksi (kerrottu elämäkerrallinen minuus (itse), elämäkerrallinen subjekti tai identiteetti) Psykologinen timo latomaa 11

12 Metodologiaa 3 Psykologisen elämäkertatutkimuksen tieteenperinteenä on ymmärtävä psykologia ja menetelmänä tulkinta (psykologinen ymmärtäminen): Psykologian tavoitteena on ymmärtää yksilön kokemusta ja toiminnan mielekkyyttä, subjektiivista mentaalista merkityksenantoa situaatioissa (elämäntilanteissa maailmasuhteissa; suhteina maailmoihin joita erotetaan: maailma, minä, kulttuuri). Keskeistä on kokemus itsestä, johon suhteessa kaikki merkityksenanto (myös esinemaailmaan ja sosiaaliseen maailmaan liittyvä) tapahtuu Psykologinen timo latomaa 12

13 Metodologiaa 4 Psykologinen ymmärtäminen metodina on symbolisen ilmauksen tuottajan tarkoittaman merkityssisällön tavoittamissa, so. Symbolisen ilmauksen sisältämän subjektiivisen merkityksen eksplikaatiota (selventämistä) tulkinnan avulla. Ymmärtäminen on mielekkäissä (synty-, esiintymis- ja kehitys-) yhteyksissä ymmärtämistä, so. psykologisesti Ilmauksen subjektiivinen merkitys on yhtä kuin sen asema psyykkisissä yhteyksissä, tietyissä yhteyksissä esiintyvänä, tietyllä tavalla syntyneenä ja kehittyneenä Psykologinen timo latomaa 13

14 Metodologiaa 5 Psykologisen elämäkertametodin käsitteitä ja elämäkerrallisen tulkinnan logiikka: Elämäkerta. Kokemus ilmenee kokemusten kuvauksissa ja ilmauksissa, toiminnassa ja sen ilmauksissa: so. tutkittavan elämäntarinaa enemmän tai vähemmän kuvaavassa elämäkerrassa, tutkittavan kertomassa tai kirjoittamassa kertomuksessa elämänkulustaan ja kokemushistoriastaan. Kokemushistoria. Kokemus tulee ymmärretyksi osana kokemusten kokonaisuutta, osana tutkittavan kokemushistoriaa, josta käsin kaikki merkityksenanto, itsen tulkinta ja uudelleentulkinta situaatioissa, elämäntilanteissa, elämänkulussa, tapahtuu Psykologinen timo latomaa 14

15 Metodologiaa 6 Kehitysvaiheet. Kokemushistorian, itsen kokemisen psyykkiset ehdot jäsentyvät itsen kokemisen (ja eri kokemusalueiden) muutosvaatimusten ja siirtymien mukaan vaiheiksi; psyykkisiksi kehitysvaiheiksi. Elämänkulku. Kokemushistoria tulee ymmärretyksi asetettaessa se elämänkulun yhteyteen (situaatioihin). => Tarkasteluun elämänvaiheet ja elämänalueet. Elämänkulku tulee ymmärretyksi tarkasteltaessa sitä historiallisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti jäsentyneinä elämänvaiheina, siirtyminä ja elämänalueina Psykologinen timo latomaa 15

16 Metodologiaa 7 Elämänvaiheet ja siirtymät (teollistuneissa länsimaissa): Lapsuus, kouluikä, nuoruus, aikuisuuteen siirtyminen, varhais-, keski- ja myöhäisaikuisuus, vanhuus. Elämänalueet (vaihtelevat eri elämänvaiheissa): Itse, vanhemmat, sisarukset, vanhemmuus, lapset, sosiaaliset suhteet (sukulaiset, ystävät, kaverit,...), ruumillisuus, koulunkäynti, opiskelu, työelämä, yhteiskunnallinen toiminta, vapaa-aika, harrastukset, maailmankuva ja arvomaailma (uskonto, politiikka,...) Psykologinen timo latomaa 16

17 Yhteenveto tutkimusasetelmasta 1 Kertomus Tietoinen Kuvattu, kerrottu Tutkimus- Sensurointi Kerrottu elämäkerta aineisto Tutkittava Muistettu elämäkerta Tutkija retuottaa konstruoi Elämäntarina Defenssit Tiedostamaton Eletty, koettu Tutkimus- Kokemus kohde Psykologinen timo latomaa 17

18 Yhteenveto tutkimusasetelmasta 2 Elämänrakenne Elämänalueet Elämänvaiheet tapahtuma 1, 2,... Elämänkulku Kokemushistoria Kehitysvaiheet kokemus 1, 2,... Kokemusalueet Psykologinen timo latomaa 18