Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen"

Anni-Kristiina Laine
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen

2 Paikka Paikan kaksi merkitystä: 1) Paikka fyysisenä kokonaisuutena, jossa ihminen toimii ja liikkuu. Erilaiset paikat edellyttävät erilaisia tapoja liikkua ja toimia. 2) Paikka merkityksellisenä kokonaisuutena. Liittyy paikan herättämiin tuntemuksiin ja kokemuksiin. Ympäristögerontologiassa ikääntyneiden suhdetta paikkaan tarkasteltu käsiteparin paikoillaan vanheneminen (ageing in place) ja paikka vanhenemisessa (place in ageing) pohjalta. Paikoillaan vanheneminen viittaa paikan fyysisten ominaisuuksien merkitykseen ikääntymisprosessissa ja paikka vanhenemisessa paikkaan liittyviin muistoihin ja merkityksiin, jotka ikääntyvä ihminen kokee tärkeiksi ja jotka luovat hänelle kuuluvuuden tunteen paikkaan. Viitekehys, jossa esitelmässä tarkastellaan lähiöiden asumiskokemuksessa tapahtunutta muutosta ja lähiöissä vanhenemista. Esimerkkinä Liipolan lähiö Lahdessa.

Ympäristögerontologiassa ikääntyneiden suhdetta paikkaan tarkasteltu käsiteparin paikoillaan vanheneminen (ageing in place) ja paikka vanhenemisessa (place in ageing) pohjalta.

3 Kuvauksia paikan rakentumisesta ja paikkaan kiinnittymisestä Ero tilan (space) ja paikan välillä. John Dewey (2010/1934): Elämä sujuu jossakin ympäristössä ei vain tuon ympäristön sisällä, vaan sen aiheuttamana, vuorovaikutuksessa sen kanssa *Vuorovaikutuksen myötä tila+ muuttuu väljäksi kattavaksi tapahtumien näyttämöksi ja siihen jäsentyy kaikki se moninainen tekeminen ja asioille altistuminen, johon ihminen osallistuu. Tila muuttuu paikaksi, kun fyysinen ympäristö täyttyy henkilökohtaisista, muistoista, sosiaalisista ja kulttuurisista merkityksistä, paikan toimintoihin ja elintapoihin liittyvistä konnotaatioista etc.. Nämä tekijät vaikuttavat siihen miten ihminen paikan kokee ja miten hän siihen kiinnittyy. Rubistein & Parmelee (1992): set of feelings about a geographical location that emotionally bind a person to that place. Paikan kokemukselle keskeistä kuuluvuuden tunne.

kattavaksi tapahtumien näyttämöksi ja siihen jäsentyy kaikki se moninainen tekeminen ja asioille altistuminen, johon ihminen osallistuu.

4 Paikan kokemus ja ihmisten identiteetti Paikat tärkeä osa ihmisen identiteettiä. Filosofi Edward S. Casey: ei ole paikkaa ilman minuutta (self) eikä minuutta ilman paikkaa (2001). Paikkaan kohdistuneet niin fyysiset kuin kulttuuriset ja sosiaaliset muutokset horjuttavat ihmisen sidettä paikkaan ja samalla ihmisen identiteetin rakennustekijöitä. Identiteetin kiinnittyminen paikkaan voi olla erityisen vahvaa samassa paikassa pitkään asuneilla ja samalla paikkaan kohdistuneet muutokset voivat vaikuttaa heihin voimakkaastikin. Rowles & Ravdal: bonding with places leads to a reluctance to abandon them because, in an almost literal sense, to abandon them is to abandon the self (2002). Tältä pohjalta paikan ja identiteetin kysymykset voidaan liittää yhteen myös ihmisen elämänlaatua rakentaviin tekijöihin. Juurtumisen tunne paikkaan antaa positiivisen minuuden tunteen. Ihmisen tekemistä paikattomaksi on myös pidetty yhtenä tapana marginalisoida ihminen. Paikaton ihminen ei ikään kuin kuulu minnekään eikä hänellä täten ole selkeää identiteettiä. Liiallisen paikkaan sitoutumisen on tosin myös ajateltu passivoivan ihmistä ja saavan hänet luopumaan paremman tavoittelusta.

Identiteetin kiinnittyminen paikkaan voi olla erityisen vahvaa samassa paikassa pitkään asuneilla ja samalla paikkaan kohdistuneet muutokset voivat vaikuttaa heihin voimakkaastikin.

5 Lähiöt paikkoina Suomalainen lähiörakentaminen muotoutui monien tekijöiden synteesinä ja muuttui ajan myötä vahvasti yhteiskunnallisten muutosten paineessa. Maalta muuttavalle työväestölle tarvittiin nopeasti asuntoja ja lähiörakentamisen malli tarjosi tähän ratkaisun. Rakentamista alkoivat hallita funktionaalisuus, elementtirakentaminen sekä kustannustehokkuus. Marjaana Seppänen: Lähiösuunnittelun ensisijaisena pyrkimyksenä ei ollut rakentaa lähiöistä paikkoja (place). Lähiöistä tuli enemmänkin tiloja (space). Kun paikka on jotakin, johon liittyy oma historia ja identiteetti sekä monia merkityksiä ja muistoja, on tila enemmänkin vailla merkityksiä olevaa ei-kenenkään maata. (2001, 113.) Stephen Kellert paikattomuuden synnystä: Paikattomuuden tunne liittyy usein suurimittaisiin kehityksiin, lyhyen aikavälin rakentamiseen ja massiivisiin maata muokkaaviin teknologioihin käytäntöjä, jotka usein heijastavat piittaamattomuutta, ellei peräti ylenkatsetta erityisiä juurtuneita olosuhteita kohtaan. (2005.) Vrt. Lähiörakentamisen historia Suomessa.

Rakentamista alkoivat hallita funktionaalisuus, elementtirakentaminen sekä kustannustehokkuus.

6 Lähiöt paikkoina vanhenemisessa Voiko lähiöistä tulla paikkoja? Miten esimerkiksi lähiöiden huono maine vaikuttaa siihen, miten ihmiset pystyvät kokemaan paikan omakseen? Esimerkiksi lähiöissä pitkään asuneiden ihmisten vahvemmat kokemukset alueelle juurtumisesta kertovat siitä, että niistä voi tulla myös paikkoja paikka vanhenemisessa merkityksessä. Esimerkiksi yli 25 vuotta Liipolassa asuneet vaikuttavat olevan huomattavasti juurtuneempia alueelle kuin vähemmän aikaa alueella asuneet. He myös arvostavat aluetta enemmän. Liipolalaiset ovat myös selvästi tietoisia alueensa heikosta maineesta Lahden sisällä. Tietoisuus huonosta maineestakaan tai siitä, minkälainen paikka Liipolan uskotaan olevan muille lahtelaisille, ei merkittävästi heikennä alueelle juurtumista.

Esimerkiksi yli 25 vuotta Liipolassa asuneet vaikuttavat olevan huomattavasti juurtuneempia alueelle kuin vähemmän aikaa alueella asuneet. He myös arvostavat aluetta enemmän.

7 Tunnen juurtuneeni Liipolaan 25 + v v alle 10 v Täysin tai jokseenkin samaa mieltä olevien osuudet

8 Kuinka paljon arvostaa Liipolaa? Sinä itse Lahtelaiset viranomaiset Lahtelaiet tiedotusvälineet Lahtelaiset yleensä Hyvin tai melko paljon arvostavien osuudet (yli 25 vuotta Liipolassa asuneet vastaajat)

tiedotusvälineet Lahtelaiset yleensä 0 20 40 60 80 100

9 100 % Kuinka paljon eri tahot arvostavat Liipolaa? Hyvin tai melko paljon -vastausten osuudet Liipolassa asutun ajan mukaan 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % alle 10 v v 25+ v alle 10 v v 25+ v alle 10 v v 25+ v alle 10 v v 25+ v viranomaiset tiedotusvälineet muut lahtelaiset vastaaja itse

% 60 % 40 % 20 % 0 % alle 10 v 10-24 v 25+ v alle 10 v 10-24 v 25+ v alle

10 Lähiö paikkana vanheta Entä miltä lähiö näyttää paikkana paikoillaan vanhenemisen merkityksessä? Ikäihmisten erityistarpeet eivät olleet vahvassa asemassa lähiöiden suunnittelussa. Rakennettiin ensisijassa työikäisten ja lapsiperheiden asuinalueiksi. Myös lähiöiden heikkenevä palvelurakenne asettaa haasteita. Esimerkiksi 65+ vuotiaat liipolalaiset toivovat alueeltaan hyvin erilaisia palveluita kuin alle 35-vuotiaat. Esim. pankki, posti ja apteekki. Fyysisen riippumattomuuden vähentyminen, kun joutuu ponnistelemaan saadakseen tarvitsemansa palvelut. Liipolassa oma erityishaaste: alueen mäkisyys. Alueen maaston tuottama haasteellisuus näkyy muun muassa vastaajien ilmoittamissa syissä muuttoaikeilleen. Terveydentilan vuoksi asuminen mäkien päällä asettaa rajoituksia, Mäkisyys, vaikeata huonokuntoiselle, Mäkinen alue käy aina vain raskaammaksi iän karttuessa.

Esimerkiksi 65+ vuotiaat liipolalaiset toivovat alueeltaan hyvin erilaisia palveluita kuin alle 35-vuotiaat. Esim. pankki, posti ja apteekki.

11 Liipolan maastoa

12 Liipolan maastoa

13 Liipolan maastoa

14 Liipolan maastoa

15 Päätelmä Vaikka lähiöt olivat lähtökohdiltaan eräänlaista eikenenkään maata, niistä on kuitenkin tullut paikkoja paikka vanhenemisessa merkityksessä ja täten niissä asuminen voi antaa ihmiselle positiivisen minuuden tunteen. Niiden rakentaminen myös hyviksi paikoiksi paikoillaan vanhenemisen merkityksessä kuitenkin asettaa edelleen haasteita.

asuminen voi antaa ihmiselle positiivisen minuuden tunteen.

Samankaltaiset tiedostot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen