Mielenterveys ja päihdetyön neuvottelupäivä Oulu ARI TERÄVÄ. Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua

Transkriptio

1 Mielenterveys ja päihdetyön neuvottelupäivä Oulu ARI TERÄVÄ Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua

2 Verkottaja keskeiset päämäärät Päihde- ja mielenterveystyön järjestöjen ja toimijoiden vuoropuhelun, yhteistyön ja jaetun osaamisen kehittäminen. Vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnan aseman ja merkityksen vahvistaminen sekä asiakkaiden osallisuuden lisääminen palveluiden ja toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Jaettuun asiantuntijuuteen perustuvien uusien yhteistoimintamuotojen kehittäminen (mm. sähköiset palvelut) päihde- ja mielenterveysongelmiin apua tarvitsevien kansalaisten terveyden, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseksi.

3 VERKOTTAJA TOIMIJAYHTEISTYÖ foorumit,työryhmät, verkostot, kumppanuudet (p+mt järjestöt, organisaatiot) Paikalliset VALMENNUSja KEHITTÄMISPROSESSIT ja pilotit (Tampere,Lahti, Porvoo-Loviisa,KUUMAalue,Espoo ) KoKeNet- VERKKOPALVELU ja Kokemusneuvojat -verkosto TIETOTYÖ (kokoaminen, tuottaminen, näkyväksi tekeminen, www)

4 Yhteistyön ja jaetun asiantuntijuuden kehittämisessä heränneitä kysymyksiä onko toimijayhteistyön riittämättömyyden takana toimintatottumus- ja asenneongelmia? onko palvelu- ja hoitorakenteiden rajapinnat riittävän läpäiseviä ja pysyviä? onko palvelukynnykset riittävä matalia, tavoitettavia ja lähekkäisiä? onko erilaisilla toimijoilla riittävästi tuntemus toisistaan ja toistensa toimintatavoista: riittävästi käytännön luottamus? onko erilaisilla toimijoilla riittävästi elävät ja dialogisia foorumeita, yhteisiä prosesseja työn tutkimiseen ja kehittämiseen? onko erilaisille toimijoille riittävästi yhteisiä koulutus- ja valmennusprosesseja (jaettua asiantuntijuutta, joissa myös toinen/hiljainen tieto on vuorovaikutuksessa)? onko vertaistoiminnalla ja kokemusasiantuntijuudella riittävästi edellytyksiä kehittyä normalisoituneena, virallisena ja rakenteellistuvana osana palvelu- ja auttamisjärjestelmässä? ovatko asiakkaat aidosti osallisia/osallistuvia toimijoita kykyjensä, itse arvioidun pystyvyytensä sekä voimavarojensa puitteissa?

5 Keskustelkaa hetki pikku porukoissa. Mitä tuottaisi /tuottaa vertais/kokemusasiantuntemuksen kyteminen omaan työhösi?

6 Mitä monitoimijainen yhteiskehittäminen on tuonut sosiaali- ja terveyspalveluihin (Verkottaja/KoJu-hankkeen/Outi Hietala kokemuksia peilaten) Ammatillinen ASIANTUNTIJATIETO = korostetusti strategista (asetettu tehtävä, tulosvaatimus) asiantuntijuutta. Auttamisen akuuttimalli jää päälle prosessissa, voimaannuttavasta motivoinnista huolimatta vrt. muutosvaihemalli. Kokemusasiantuntijalla ARKI/KOKEMUSTIETO, = ymmärryssuuntautunut, herättää asiakkaassa samaistumistoiveen. Koulutettu kokemusasiantuntija antaa kasvot ongelmille, kärsimykselle, toipumiselle/kuntoutukselle ja elämänmuutokselle. Ammattilainen-asiakassuhteessa välittyy pystyvyysepäsuhta. Auttaa avuttomaksi! Ammattilaisen ja vertais/kokemustoimijoiden tasaveroinen yhteistyö (yhteinen auttamispyrkimys) on avannut palveluiden käyttöä, elämänhallinnan ja muutoksen ongelmia kokemukselliselle tasolle. Työntekijät < - > kokemusasiantuntija/asiakas yhteistyö on tuottanut yhteistä kielen, jaettua todellisuutta. Lisännyt mahdollisuutta samaistumiseen kokemusten tasolla. Auttamispalvelun perustehtävä, tarkoitus ja asiakaslähtöisyys ovat määrittyneet uudelleen. On kehittänyt uudenlaista työotetta. Ammatillisen työn moraalinen ja emotionaalinen ulottuvuus korostunut.

7 Päätelmiä Verkottajahankkeen paikallisten ammattilaisten ja vertais/kokemusasiantuntijoiden yhteisten valmennus- ja kehittämisprosesseissa Yhdessä kouluttautuminen / valmentautuminen mahdollistaa uudenlaisen samaistumisen yhdessä tutkimisen, ulkoistamisen, prosessimaisuuden kautta Hyvä dialogi = keskustelua asioiden alkuun, visio = katsotaan yhdessä samaan suuntaan, istutaan unelmien päällä Yhteisen tiedon, teoreettisen osaamisen ja ymmärryksen vahvistuminen ei tuota vielä muutoksia käytäntöihin Ellemme onnistu muuttamaan rituaaleja, emme ole muuttamassa mitään! Keskeistä on tutkiva työote, todellisuusperusteisuus ja tasa-arvoinen merkityspainotteisuus. Kaikkien ajatuksien on saatava ääni ja kasvot. Erilaiset toimintakulttuurit eivät ole este yhteiskehittämiselle. Kaikenlainen tietäminen ja osaaminen on hyväksi, Yhteinen työ löytää muotonsa kun onnistumme luomaan kontaktin ja luottamuksen!