ASKOLA MONNINKYLÄ SÄHKÖASEMANTIEN YRITYSALUE ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnos KAAVASELOSTUS Helsinki 21.9.2016 Vireille tulosta ilmoitettu: Kaavoituskatsaus 2014 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty kunnanvaltuustossa Tullut voimaan Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520 Helsinki p. 09-1481943, 0400-425390 email: phartikainen@kolumbus.fi
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Monninkylän teollisuusalueen vieressä ja rajoittuu Monninkyläntiehen. Alueen pinta-ala on n. 3,3 ha ja se on pääosin kunnan omistuksessa. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi Sähköasemantien yritysalue Kaavan tarkoitus Alue suunnitellaan yleiskaavan mukaisesti teollisuutta ja yritystoimintaa varten. 1.3 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Kaava-alueen sijainti... 1 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus... 1 1.3 Sisällysluettelo... 1 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 3 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.11 Alueen yleiskuvaus... 4 3.12 Luonnonympäristö, maisema ja pohjavesi... 5 3.13 Rakennettu ympäristö... 7 3.131 Väestö, työpaikat ja palvelut... 7 3.132 Rakennuskanta... 7 3.133 Muinaisjäännökset... 8 3.134 Tekninen huolto... 8 3.135 Tieverkko ja liikenne... 9 1
3.136 Ympäristön häiriötekijät... 9 3.14 Maanomistus... 9 3.2 Suunnittelutilanne... 9 3.21 Maakuntakaava... 9 3.22 Yleiskaava... 10 3.23 Asemakaava... 10 3.24 Rakennusjärjestys... 11 3.25 Pohjakartta... 11 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 11 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 12 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 12 4.31 Osalliset... 12 4.32 Vireilletulo... 12 4.33 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 12 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 12 4.41 Yleiskaavan osoittamat tavoitteet... 12 4.42 Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet... 12 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 13 5.1 Kaavan mitoitus... 13 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 13 5.3 Aluevaraukset... 13 5.31 Korttelialueet... 13 5.311 Toimitilarakennusten alue... 13 5.312 Teollisuus- ja varastoalueet... 14 5.32 Liikennealueet... 14 5.4 Kaavan vaikutukset... 14 5.41 Suhde maakuntakaavaan... 14 5.42 Suhde yleiskaavaan... 14 5.43 Liikenteelliset vaikutukset... 14 5.44 Palvelujen saavutettavuus... 15 5.45 Sosiaaliset vaikutukset... 16 5.46 Taloudelliset vaikutukset... 16 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 16 6.1 Havainnekuva... 16 6.2 Toteuttamisen aikataulu... 16 2
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan laatiminen yritystoimintaa varten on yleiskaavan mukainen hanke. Alueen asemakaavoitus sisältyy kaavoituskatsaukseen 2014. KH päättää 2016 käynnistää asemakaavatyön. Kaavaluonnos pidetään nähtävänä MRA 30 :n mukaisesti Kaavaehdotus pidetään nähtävänä MRA 27 :n mukaisesti Kunnanvaltuusto... 2.2 Asemakaava Alue suunnitellaan yleiskaavan mukaisesti yritystoimintaa varten (KTY, TT, T) Liikenneratkaisu Monninkyläntie on osoitettu maantien alueeksi (LT) pääpiirteissään lunastetun tiealueen mukaisesti. Korttelin 101 kohdalla LT-aluetta on laajennettu, jotta Sähköasemantien ja Perttiläntien välille voidaan tarvittaessa toteuttaa kevyen liikenteen väylä. Perttiläntiestä Monninkylän suuntaan on jo olemassa oleva kevyen liikenteen yhteys Monninkylään. Monninkyläntielle ei ole osoitettu muita liittymiä kuin Sähköasemantien katuliittymä. Liittymä on näkyvyyden kannalta turvallisessa paikassa. Pääosa alueen liikenteestä hoidetaan vielä rakentamattoman Sähköasemantien kautta. Tie on mitoitettu siten, että sen viereen voidaan toteuttaa kevyen liikenteen väylä. Yleiskaava osoittaa, että pitkällä aikavälillä Sähköasemantien liikenteellinen merkitys kasvaa, koska liikenne laajenevalle teollisuusalueelle johdetaan Sähköasemantien kautta. Kortteliin 101 on yhteys myös olemassa olevalta Verstastieltä. Olemassa olevalta Sepäntieltä on yhteys Sähköasemantielle, joten Sepäntie muuttuu läpiajettavaksi kaduksi. Ratkaisu parantaa kadun toimivuutta ennen muuta raskaan liikenteen osalta. Toimitilarakennusten alue (KTY) Olemassa olevan omakotitalon viereinen kortteli 118 on osoitettu toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY). Alueen pinta-ala on n. 8940 m 2 ja siihen on osoitettu ohjeellisesti kolme rakennuspaikkaa. Rakennuspaikkojen keskikoko on 2980 m 2. Kaava mahdollistaa myös ohjeellisesta rakennuspaikkajaosta poikkeavan ratkaisun, esim. toteutuksen kahtena suurempana rakennuspaikkana. Alueelle voidaan rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia tai niiden yhdistelmiä. Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista tai muuta häiriötä. Alueelle saa sijoittaa sen toimintaan liittyviä myymälätiloja enintään 25 % toteutettavasta kerrosalasta. Ulkovarastointi on kielletty. Rakennusoikeus on 40 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0,40). Enimmäiskerrosluku on kaksi. Julkisivun enimmäiskorkeus on 6 m. 3
Rakennuspaikoilla 1 ja 2 rakennus on rakennettava kiinni rakennusalan itärajaan (nuolimerkintä). Määräyksen tarkoitus on suojata viereistä omakotitalon rakennuspaikkaa KTY-alueen pihatoiminnoilta ja muulta vastaavalta häiriöltä. Lisäksi korttelin itärajalle on osoitettu suojaviheralueena kehitettävä alueen osa (sv). Teollisuusalue (TT) Kortteli 101 on osoitettu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti edelleen teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TT). Rakennusoikeus on voimassa olevan kaavan mukaisesti 50 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0,50). Enimmäiskerrosluku on kaksi. Kortteliin on osoitettu kunnan maasta laajennusaluetta n. 1330 m 2. Korttelin Sähköasemantien ja Monninkyläntien puolelle on istutettava piha-alueiden näkösuojaksi tuija-aita, kuusiaita tai muu vastaava ikivihreä puurivi. Teollisuus- ja varastorakennusten alue (T) Maisemakuvan kannalta piilossa oleva Kortteli 119 on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Rakennusoikeus on 50 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0,50). Enimmäiskerrosluku on kaksi. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alueen toteuttamisesta ei ole päätöksiä. Yhdessä läheisen Leppämäen yritystoiminnan alueen kanssa alue tyydyttänee rakennuspaikkojen kysynnän vuosiksi eteenpäin. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.11 Alueen yleiskuvaus Alueen sijainti rakennetussa ympäristössä ilmenee peruskartasta. Alue rajautuu teollisuusalueeseen ja omakotitonttiin. Etelässä alue rajautuu Monninkyläntiehen, joka on yhdystieluokan tie. 4
Ilmakuva hahmottaa alueen olosuhteita (Lentokuva Vallas 2005). 3.12 Luonnonympäristö, maisema ja pohjavesi Alue ei ole vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta. Alueen sijaintia suurmaisemassa havainnollistaa seuraava ilmakuva (Lentokuva Vallas 2005). Suurmaisemassa alue jää piiloon metsäsaarekkeiden väliseen kainaloon. Alue ei sisälly kulttuurihistoriallisesti merkittäviin alueisiin, jotka selvitettiin yleiskaavoituksen yhteydessä (Lähde: Kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys Askolan keskustaajamien osayleiskaava-alueella, Arkkitehtitsto Lehto Peltonen Valkama Oy, 8.11.2006.) 5
Luonnonympäristö Yleiskaavan tarkoittaman laajan teollisuusalueen asemakaavoitusta varten tehtiin v. 2010 luontoselvitys (Teollisuusalueen asemakaavan laajentaminen, Luonto- ja maisemaselvitys, Karttaako Oy/Mikko Siitonen 30.8.2010). Käsillä oleva kaava-alue on pieni osa selvitysalueesta. Selvitysalueelta ei löydetty luonnonsuojelulain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä. Käsillä olevalta kaava-alueelta ei tavattu myöskään metsälaissa kuvattuja merkittäviä elinympäristöjä. Luontoarvojen (lajisto ja elinympäristöt) kannalta selvitysalue on vähämerkityksinen. Myös maisemalliset arvot ovat vähäisiä. Käsillä olevalle kaava-alueelle sijoittuvat selvityksen kuviot 1-3 sekä vähäinen kulma kuviosta 4 (viereinen kuviokartta). Näistä selvityksessä todetaan seuraavaa: Kuvio 1. Viljelty pelto. Kuvio 2. Pellonreunuspuustoa ja nuorta taimikkoa. Kasvillisuus on heinittynyttä tuoretta kangasta. Aukossa kasvaa runsaasti pihlajaa sekä vähemmän kuusta, mäntyä ja koivua. Pellon reunuspuustossa vallitsevat raita, pihlaja ja harmaaleppä, seassa kasvaa koivua ja muutamia mäntyjä tai haapoja. Kuvio 3. Pellonreunuspuustoa ja harvennettua tuoreen kankaan nuorta kasvatusmetsää. Kasvillisuudeltaan kuvio on tuoretta kangasta. Valtapuuna kasvaa mänty, mutta koivua, haapaa ja kuusta esiintyy runsaasti sekapuuna. Kuviolla kasvaa mm. sinivuokkoa sekä muutamia tammen taimia. Takakallion edusta on hieman lehtomainen (mm. taikinamarjaa). 6
Kuvio 4. Takakallion lakialue. Kuviolla kasvaa melko iäkästä, eri-ikäistä luonnontilaisen kaltaista männikköä. Puusto on aukkoista ja alueella on myös avokallioita. Keloja esiintyy harvakseltaan ja kallion jäkäliköt ovat hyvin kehittyneitä. Kalliokasvisto rajoittuu niukkana esiintyviin ahosuolaheinään ja kalliokieloon. Kuvio on selväpiirteinen metsälakikohde, jolla on myös maisemallista merkitystä. 3.13 Rakennettu ympäristö 3.131 Väestö, työpaikat ja palvelut Alue tukeutuu Kirkonkylän ja Monninkylän palveluihin, joihin johtaa turvallinen kevyen liikenteen reitti. Monninkylän kaupallisiin palveluihin on noin 1,3 km ja Kirkonkylän palveluihin lähes 4 km. Kunnan taajama-alueiden palvelurakenne on esitetty yleiskaavan selostuksen liitteessä 1. 3.132 Rakennuskanta Rakentamistilanne ilmenee tuoreesta maanmittauslaitoksen ilmakuvasta Alueella on kaksi teollisuushallia, joiden piha-alueita on käytetty varastointiin (kohtien 3.11 ja 3.132 ilmakuvat) 7
K 101/6 Monninkyläntieltä 3.133 Muinaisjäännökset Muinaisjäännösrekisterin perusteella alueella ei ole muinaisjäännöksiä. Ote muinaisjäännösrekisteristä http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali Yleiskaavoitusta varten Museovirasto suoritti muinaisjäännöksiä koskevan selvityksen kesällä 2008 (Askola, Keskustaajamien osayleiskaava-alueen inventointi, Petro Pesonen, 2008). Selvityksen mukaan alueella ei ole muinaisjäännöksiä. 3.134 Tekninen huolto Alue on jo pääosin vedenjakelun ja viemäröinnin piirissä. Rakentamattomat alueet voidaan liittää edullisesti viettoviemärillä olemassa olevaan verkostoon. 8
Kortteleiden 118 ja 119 välissä sijaitsee 20 kv:n sähkölinja. 3.135 Tieverkko ja liikenne Monninkyläntie on yhdystieluokan tie. Tien vieressä on erillinen kevyen liikenteen väylä, joka yhdistää Monninkylän ja Kirkonkylän taajamat (kohta 1.1). 3.136 Ympäristön häiriötekijät Monnkyläntien liikennemäärä on noin 2633 ajouneuvoa/vrk ja nopeusrajoitus 60 km/t. Liikenne-enusteella 3000 ajoneuvoa/vrk tien päivä- ja yömelun laajuus tien keskilinjasta on: - Päivämelu (55 dba) 33 m - Yömelu (45 dba) 44 m 3.14 Maanomistus Rakentamaton alue on kunnan (vihreä) omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.21 Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan 30.10.2014. Maakuntakaavassa alue on osoitettu työpaikka-alueeksi (punertava alue). Maakuntakaava ei ole voimassa käsillä olevalla alueella, koska alueella on voimassa oikeusvaikutteinen osayleiskaava. 9
3.22 Yleiskaava Askolan keskustaajamien osayleiskaava hyväksyttiin valtuustossa 5.5.2011 ja sai lain voiman 18.6.2011. Yleiskaavassa alue on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi (T, T/r). Monninkyläntie on yhdystie. T- ja T/r-alueiden kaavamääräys: Alue varataan pääasiassa teollisuus- ja varastokäyttöön. Alue varataan myös sellaisille palveluille, jotka liittyvät alueen käyttöön tai palvelevat muuta tarkoitusta kuin asutuksen päivittäistavaramyyntiä. Aluevaraus sisältää myös alueen toiminnoille tarpeelliset liikenneväylät, virkistysalueet ja yhdyskuntateknisen huollon alueet sekä muita alueen pääasiallisia toimintoja palvelevia tiloja. T/r osoittaa, että alue on rakentamaton. 3.23 Asemakaava Pääosalla aluetta ei ole asemakaavaa. Asemakaavan muutos koskee levennettävää maantien aluetta (LT), korttelin 101 rakennuspaikkoja 5 ja 6 sekä vähäisessä määrin kortteleita 100 ja 101 Sepäntien ja Sähköasemantien risteyksessä katualueen viisteiden edellyttämällä tavalla. 10
Ote voimassa olevasta asemakaavasta. 3.24 Rakennusjärjestys Kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty valtuustossa 15.11.2010. 3.25 Pohjakartta Pohjakartta on laadittu v. 1976 ja hyväksytty 4.9.1978. Kaava-alueen osalta pohjakartta on oleellisilta osin ajan tasalla. Puuttuvat rakennukset ilmenevät kohdasta 3.132. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 11
Yleiskaavan toteuttaminen edellyttää asemakaavan laatimista. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Alueen kaavoitus sisältyy kunnan kaavoituskatsaukseen 2014. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.31 Osalliset Kaavahanketta varten on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Osallisia ovat alueen omistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin laadittava kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). 4.32 Vireilletulo Kaavahanke sisältyy kunnan kaavoituskatsaukseen 2014. Kunnanhallitus päättää käynnistää Sähköasemantien yritysalueen asemakaavatyön ja kuuluttaa asemakaavan vireille tulosta. 4.33 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavaluonnos pidetään nähtävänä MRA 30 :n mukaisesti.. Kaavaehdotus pidetään nähtävänä MRA 27 :n mukaisesti. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.41 Yleiskaavan osoittamat tavoitteet Alue suunnitellaan yleiskaavan mukaisesti teollisuutta ja yritystoimintaa varten. Yleiskaavan sisältö on selvitetty kohdassa 3.22. 4.42 Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös tuli voimaan 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteiden toteutumista tulee edistää mm. kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvoston päätöksessä tavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua koskevia sitovia velvoitteita. Ne koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain jotakin tiettyä kaavatasoa. Seuraavassa on esitetty ne erityistavoitteet, jotka koskevat konkreettisesti käsillä olevaa kaavaa. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. 12
Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä on edistettävä matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta ja turvattava edellytykset julkiselle liikenteelle sekä eri liikennemuotojen yhteistyön kehittämiselle. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on noin 3,3 ha, josta korttelialueen osuus on n. 2,2 ha. Alueen korttelialueet on osoitettu toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY), teollisuusrakennusten alueeksi (TT) sekä teollisuus- ja varastorakennusten alueeksi (T). Toimitilarakennusten (KTY) pinta-ala on 0,89 ha. Ohjeellisia rakennuspaikkoja on 3. Teollisuusalueen (TT, T) yhteenlaskettu pinta-ala on 1,31 ha. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alueeseen ei liity erityisiä luonnonarvoja eikä kulttuuriarvoja. 5.3 Aluevaraukset 5.31 Korttelialueet 5.311 Toimitilarakennusten alue Olemassa olevan omakotitalon viereinen kortteli 118 on osoitettu toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY). Alueen pinta-ala on n. 8940 m 2 ja siihen on osoitettu ohjeellisesti kolme rakennuspaikkaa. Rakennuspaikkojen keskikoko on 2980 m 2. Kaava mahdollistaa myös ohjeellisesta rakennuspaikkajaosta poikkeavan ratkaisun, esim. toteutuksen kahtena suurempana rakennuspaikkana. Alueelle voidaan rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia tai niiden yhdistelmiä. Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista tai muuta häiriötä. Alueelle saa sijoittaa sen toimintaan liittyviä myymälätiloja enintään 25 % toteutettavasta kerrosalasta. Ulkovarastointi on kielletty. Rakennusoikeus on 40 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0,40). Enimmäiskerrosluku on kaksi. Julkisivun enimmäiskorkeus on 6 m. Rakennuspaikoilla 1 ja 2 rakennus on rakennettava kiinni rakennusalan itärajaan (nuolimerkintä). Määräyksen tarkoitus on suojata viereistä omakotitalon rakennuspaikkaa KTY:n alueen pi- 13
hatoiminnoilta ja muulta vastaavalta häiriöltä. Lisäksi korttelin itärajalle on osoitettu suojaviheralueena kehitettävä alueen osa (sv). 5.312 Teollisuus- ja varastoalueet Teollisuusalue (TT) Kortteli 101 on osoitettu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti edelleen teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TT). Rakennusoikeus on voimassa olevan kaavan mukaisesti 50 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0,50). Enimmäiskerrosluku on kaksi. Kortteliin on osoitettu kunnan maasta laajennusaluetta n. 1330 m 2. Korttelin Sähköasemantien ja Monninkyläntien puolelle on istutettava piha-alueiden näkösuojaksi tuija-aita, kuusiaita tai muu vastaava ikivihreä puurivi. Teollisuus- ja varastorakennusten alue (T) Maisemakuvan kannalta piilossa oleva Kortteli 119 on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Rakennusoikeus on 50 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0,50). Enimmäiskerrosluku on kaksi. 5.32 Liikennealueet Monninkyläntie on osoitettu maantien alueeksi (LT) pääpiirteissään lunastetun tiealueen mukaisesti. Korttelin 101 kohdalla LT-aluetta on laajennettu, jotta Sähköasemantien ja Perttiläntien välille voidaan tarvittaessa toteuttaa kevyen liikenteen väylä. Perttiläntiestä Monninkylän suuntaan on jo olemassa oleva kevyen liikenteen yhteys Monninkylään. Monninkyläntielle ei ole osoitettu muita liittymiä kuin Sähköasemantien katuliittymä. Liittymä on näkyvyyden kannalta turvallisessa paikassa. Pääosa alueen liikenteestä hoidetaan vielä rakentamattoman Sähköasemantien kautta. Tie on mitoitettu siten, että sen viereen voidaan toteuttaa kevyen liikenteen väylä. Yleiskaava osoittaa, että pitkällä aikavälillä Sähköasemantien liikenteellinen merkitys kasvaa, koska liikenne laajenevalle teollisuusalueelle johdetaan Sähköasemantien kautta. Kortteliin 101 on yhteys myös olemassa olevalta Verstastieltä. Olemassa olevalta Sepäntieltä on yhteys Sähköasemantielle, joten Sepäntie muuttuu läpiajettavaksi kaduksi. Ratkaisu parantaa kadun toimivuutta ennen muuta raskaan liikenteen osalta. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.41 Suhde maakuntakaavaan Maakuntakaavassa (kohta 3.21) alue on työpaikka-aluetta. Kaava on maakuntakaavan mukainen. Maakuntakaava ei ole voimassa alueella, koska alueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava. 5.42 Suhde yleiskaavaan Yleiskaavassa (kohta 3.22) alue on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Asemakaavaratkaisu toteuttaa yleiskaavan tarkoituksen. 5.43 Liikenteelliset vaikutukset 14
Monninkyläntie on osoitettu maantien alueeksi (LT) pääpiirteissään lunastetun tiealueen mukaisesti. Korttelin 101 kohdalla LT-aluetta on laajennettu, jotta Sähköasemantien ja Perttiläntien välille voidaan tarvittaessa toteuttaa kevyen liikenteen väylä. Sähköasemantien liittymän kohdalla Monninkyläntiellä on tilaa toteuttaa tarvittaessa erkanemiskaista Monninkylän suunnasta tulevalle liikenteelle, joka kääntyy vasemmalle Sähköasemantielle. Käsillä olevan kaavan liikennemäärät jäävät niin vähäisiksi, että erkanemiskaistaan ei ole tarvetta. Pitkällä aikavälillä erkanemiskaistaan voi tulla tarve, kun yritystoiminnan alue kasvaa yleiskaavan osoittamalla tavalla. Sähköasemantien liittymän kohdalla on hyvä näkyväisyys Monninkyläntien molempiin suuntiin. 5.44 Palvelujen saavutettavuus Alue tukeutuu Kirkonkylän ja Monninkylän palveluihin, joihin johtaa turvallinen kevyen liikenteen reitti. Monninkylän kaupallisiin palveluihin on noin 1 km ja Kirkonkylän palveluihin noin 4 km. Kunnan taajama-alueiden palvelurakenne on esitetty yleiskaavan selostuksen liitteessä 1. Alue sijaitsee Askolan joukkoliikenteen kannalta hyvällä paikalla lähellä joukkoliikenteen solmukohtaa. Joukkoliikennevuorojen määrä yhteen suuntaan arkisin: Askola kk - Monninkylä 16 vuoroa Askola kk Nalkkila (Pukkila) 7 Monninkylä - Pornainen 3 vuoroa Askola kk- Vahijärvi 3 vuoroa Alueen bussiliikenteen palvelutaso on seudullisesti arvioiden kohtalainen, niin kuin vierei- 15
sestä bussireittien määrää osoittavasta kartasta voi havaita (Lähde: Uudenmaan liitto, Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liikennestrategia 2007). 5.45 Sosiaaliset vaikutukset Kaavalla ei ole nähtävissä erityisiä sosiaalisia vaikutuksia. 5.46 Taloudelliset vaikutukset Alue liittyy edullisesti olemassa olevaan tieverkkoon. Alue on jo pääosin vedenjakelun ja viemäröinnin piirissä. Rakentamattomat alueet voidaan liittää edullisesti viettoviemärillä olemassa olevaan verkostoon (kohta 3.134). 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Havainnekuva Kaavan havainnekuva on esitetty liitteessä 1. 6.2 Toteuttamisen aikataulu Alueen toteuttamisesta ei ole päätöksiä. Yhdessä läheisen Leppämäen yritystoiminnan alueen kanssa alue tyydyttänee rakennuspaikkojen kysynnän vuosiksi eteenpäin. Helsinki 21.9.2016 KARTTAAKO OY Pertti Hartikainen dipl. ins. Liitteet 1. Havainnekuva Erilliset asiakirjat Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luonto- ja maisemaselvitys, Karttaako Oy/Mikko Siitonen 30.8.2010 16